Turvallisuudesta ja riskienhallinnasta terveydenhuollossa

Samankaltaiset tiedostot
Turvallisuus ja riskienhallinta terveydenhuollossa - miksi onnettomuuksia kuitenkin tapahtuu? Aaro Toivonen turvallisuuspäällikkö

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Ammatillisen koulutuksen turvallisuuskysymyksiä. Miten turvallisuustietoisuus näkyy työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä? Arto Pekkala 4.12.

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Mitä turvallisuus on?

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Turvallisuus ja varautuminen

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10

Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Väkivallan uhkaa hallittava

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

Organisaation turvallisuusvelvoitteet - Mitä lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät?

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Varautuminen ja pelastustoimi

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Lääkehoidon riskit

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Turvallisuus ja riskienhallinta sotepalvelujen. Martti Herman Pisto Laajavuori

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

T Yritysturvallisuuden

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Rehtorin haasteet turvallisen toimintakulttuurin luomisessa

TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen?

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Työhyvinvointi asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäjänä

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät ; Jyväskylä

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Väkivalta / uhkatilanne

T Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Turvallisuussuunnittelu vanhustenhuollon toimintayksiköissä. Vanhustyön vastuunkantajat Finalndia-talo Anne Lounamaa

TuKu Turvallisuuskulttuurin kehittäminen yrityksissä

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Varautuminen sotelainsäädännössä

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Työturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Varautuminen ja riskienhallinta - alajaosto. Tilannekatsaus Jukka Koponen

Turvallisuuskulttuurikysely

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Turvaa logistiikka kuljetusten ja toiminnan turvallisuus

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Laiteosaamisen merkitys potilasturvallisuudelle

Todennäköisyys. Vaikutus

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? Arto Helovuo

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

T Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus. Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus : Henkilöstöturvallisuuden tavoitteet ja hallintakeinot

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Miten johdan turvallisesti kasvu- ja oppimisympäristöä? Mitä eroa onko johdettavana päiväkoti vai ammatillinen oppilaitos?

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Turvallisuustutkimus 2014

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Etunimi Sukunimi Sari Vuorinen Projektipäällikkö

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Osuva-kysely Timo Sinervo

Mihin varautua, kun sairaala varautuu kyberuhkiin? Perttu Halonen Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät,

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena

Liikkuja polku verkostotapaaminen

VARAUTUMINEN TIETOLIIKENNEHÄIRIÖIHIN SAIRAALASSA - ERÄITÄ OPPEJA JA HAVAINTOJA

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Transkriptio:

Turvallisuudesta ja riskienhallinnasta terveydenhuollossa Aaro Toivonen turvallisuuspäällikkö Tervetuloa epämukavuusvyöhykkeelle! 1

Sisällys 1. Organisaatioturvallisuuden kokonaisuus 2. Vaara- ja uhkatilanteiden toteutuminen 3. Riskitekijöistä 4. Välipäätelmiä 5. Varautumisesta ja jatkuvuuden hallinnasta 1. Organisaatioturvallisuuden/varautumisen kokonaisuus A.SHP B.Sha/toimiala C.Toimipaikka Sektorit: 1. Henkilöturvallisuus (potilaat, asiakkaat, vierailijat) 2. Pelastus/paloturvallisuus (hälytykset, alkusammutus, hätäpoistuminen) 3. Rikosturvallisuus (esim. lääkkeet ja potilasvarat) 4. Tietoturvallisuus (ei vain sähköiset tietojärjestelmät vrt. tietosuoja) 5. Toimitilaturvallisuus (turvajärjestelmät, kiinteistötekniikka) 6. Potilasturvallisuus (vrt. lääke-, hoito- ja laiteturvallisuus) 7. Työsuojelu/työturvallisuus (fyysinen työturvallisuus) 8. Varautuminen (toiminta erityistilanteissa ja poikkeusoloissa) 9. Ympäristöturvallisuus (esim. jätteet, hajut, melu) (Turvallisuusjohtaminen) = 2

2. Kuinka vaara- ja uhkatilanteet toteutuvat? Keskeiset käsitteet Uhka = tärkeiksi koettujen arvojen ja/tai tavoitteiden kannalta potentiaalinen haitallinen tapahtuma tai kehityskulku; Vaara = tärkeiksi koettujen arvojen ja/tai tavoitteiden kannalta tapahtunut/realisoitunut uhka; Riski = suure, jolla kuvataan haitallisen tapahtuman/ilmiön esiintymistaajuuden ja tapahtuman seurausten/vaikutusten yhdistelmää (Riski = todennäköisyys x vaikuttavuus); Kriisi = kärjistynyt ja/tai vaarallinen tilanne, käännekohta tai murros; (vrt. käsite kriittinen) Vahinko = ei-toivottu tapahtuma tai kehityskulku, josta seuraa kielteisiä vaikutuksia tärkeiksi koetuille arvoille (terveys, turvallisuus, raha, aika jne.) eli kriittisille menestystekijöille!! 2. Kuinka vaara- ja uhkatilanteet toteutuvat? Mallin kehittänyt prof. James Reason Ilmailun turvallisuuden kehittämisen alalta Lähestymiskulmaa käytetty onnettomuustutkinnassa -> riskialttiit toimintatavat -> paikalliset työpaikan olosuhteet -> organisatoriset tekijät Inhimillisen toiminnan vaikutus Suuret organisaatiot Riskitason vaihtelu ajankohdasta riippuen Malli toimii erityisen hyvin laajoissa palveluntuotanto-organisaatioissa 3

Organisaatioriskien realisoituminen VAIKUTUKSET ARVOILLE TAI STRATEGISILLE PÄÄMÄÄRILLE UHKA Lähde: Reason, James (1997), Managing the Risks of Organizational Accidents muokannut Aaro Toivonen Organisaatioriskien realisoituminen VAIKUTUKSET VAARA UHKA Lähde: Reason, James (1997), Managing the Risks of Organizational Accidents muokannut Aaro Toivonen 4

Organisaatioriskien realisoituminen VAIKUTUKSET 1. Johtaminen UHKA Puutteita organisaation johtamisessa. Kyvyttömyys tunnistaa uhkia ja arvioida omaan johtamisjärjestelmään liittyviä heikkouksia Lähde: Reason, James (1997), Managing the Risks of Organizational Accidents muokannut Aaro Toivonen Organisaatioriskien realisoituminen VAIKUTUKSET 1. Johtaminen 2. Organisaatio UHKA Puutteita organisaation johtamisessa Puutteita työn organisoinnissa, sillä uhkia ei ole tunnistettu ja tilannearvio on väärä Lähde: Reason, James (1997), Managing the Risks of Organizational Accidents muokannut Aaro Toivonen 5

Organisaatioriskien realisoituminen VAIKUTUKSET 1. Johtaminen 2. Organisaatio 3. Ympäristö UHKA Puutteita organisaation johtamisessa Puutteita työn organisoinni ssa Virheellisestä tilannearviosta ja väärästä organisoitumisesta seuraava kyvyttömyys reagoida ympäristössä tapahtuviin tilannekohtaisiin tekijöihin Lähde: Reason, James (1997), Managing the Risks of Organizational Accidents muokannut Aaro Toivonen Organisaatioriskien realisoituminen VAIKUTUKSET 3. Ympäristö 4. Ihmiset 1. Johtaminen UHKA 2. Organisaatio Puutteita organisaation johtamisessa Puutteita työn organisoinni ssa Virheitä ja uhkia lisäävät olosuhteet Virheellinen toiminta, joka seuraa puutteellisesta tai väärästä koulutuksesta ja ohjeistuksesta. Lähde: Reason, James (1997), Managing the Risks of Organizational Accidents muokannut Aaro Toivonen 6

Organisaatioriskien realisoituminen VAIKUTUKSET 1. Johtaminen UHKA 2. Organisaatio 3. Ympäristö Puutteita organisaation johtamisessa 4. Ihmiset Puutteita työn organisoinni ssa 5. Suojaukset Virheitä ja uhkia lisäävät olosuhteet Virheelli nen toiminta Aukot suojauksissa ja/tai järjestelmissä (turvajärjestelmät, tietojärjestelmät jne.) Lähde: Reason, James (1997), Managing the Risks of Organizational Accidents muokannut Aaro Toivonen 7

8

9

10

MTV3: Onko sinunkin lääkärisi valelääkäri? Näin selvität tilanteen IL: Helsinkiläinen valelääkäri oli töissä 13 vuoden ajan YLE: Hoitovirhekorvaukset maksaa lopulta valelääkäri 11

Meilahden sairaala 20.10.2009 (ls 4) Jorvin sairaala 12

Lohjan sairaala Lastensairaala 4.8.2014 13

3. Riskitekijöistä: Johtaminen Henkilökunnan ammatillinen peruskoulutus -> valmiudet turvallisuusasioissa -> ei yhtenäistä koulutussisältöä -> työnantajalla nyt sekä peruskoulutus- että perehdytysvelvoite -> tältä osin koulutuspohja on puutteellinen suhteessa työelämän haasteisiin Terveydenhuollon turvallisuuskulttuuri -> tavoitteena oppiminen, ei syyllisten löytäminen -> ongelmien peittely ei vie asioita eteenpäin 3. Riskitekijöistä: Organisaatio Monimutkaiset organisaatiorakenteet ns. hallintohimmelit -> vastuiden määrittely vaikeutuu -> vastuut liudentuvat -> syy-seuraussuhteiden seuraaminen ja riskien arvioiminen vaikeutuvat -> tilaaja-tuottaja ratkaisut sekä erilaiset sopimusjärjestelyt -> organisaatiorakenteet pirstaloituvat -> muodostuu vastuiden määrittelyjen kannalta kuolleita kulmia 14

3. Riskitekijöistä: Ympäristö turvallisuuden yksityistyminen -> poliisin ja pelastustoimen säästöt -> yhä enemmän yksityisiä turvapalveluja ja suurempi vastuu toiminnan harjoittajalla klientilismi -> minulla on oikeus (veronmaksaja-asiakas) -> kuningaskuluttaja -> eikö täällä olekaan ehtimisjärjestys? moniongelmaisuus -> psyykkiset, somaattiset, sosiaaliset ja päihteisiin liittyvät ongelmat kasautuvat suuntaus kotihoitoon -> yhä vaikeampihoitoisia potilaita hoidetaan kotona -> henkilökunnan turvallisuuden varmistamisen kannalta erittäin haasteellinen suuntaus 3. Riskitekijöistä: Ympäristö Lainsäädäntö vetää eri suuntiin -> järjestyslaki (päivystyspoli julkinen paikka?) -> laki potilaan oikeuksista (hoito annettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa) -> työturvallisuuslaki (varmistettava työntekijän turvallisuus) -> perusoikeudet ja erittäin vahva tietosuoja -> missä laki potilaan velvollisuuksista!? 15

3. Riskitekijöistä: Ihmiset Lyhyet työsuhteet -> paljon sijaisia ja muuttuvaa henkilökuntaa -> perehdytys ja vastuiden selvittäminen -> ohjeistus Kommunikaatio -> yhä useammin sekä henkilökunnalla että potilaalla on erilainen sosiaalinen ja/tai etninen tausta -> ei enää yhtä vahvaa suomalaista yhtenäiskulttuuria Luotettavan ja motivoituneen henkilökunnan saatavuus -> rekrytoinnin merkitys keskeinen -> sisäinen valvonta 3. Riskitekijöistä: Suojaukset Yhä teknisempi toimintaympäristö -> ihmisten ja tekniikan yhteistoiminta -> ei saa luottaa tekniikkaa sokeasti -> harkinta ja suhteellisuudentaju -> miksi mitäkin asioita tehdään? Liian fiksu järjestelmä vai liian tyhmä käyttäjä? -> tekniikan maksimoinnista tekniikan optimointiin -> mikroaaltouuni -> muurahaispolut ja harjanvarret 16

4. Päätelmiä 1(2) Johtamisen ja riskien tunnistamisen merkitys -> läheltä piti tilanteiden analyysi -> jossittelun ansiot Inhimillisen toiminnan merkitys -> terveydenhuollossa erityisesti, sillä työintensiivinen toimiala -> sekä toimialan vahvuus että heikkous -> henkilöstön saatavuus ja laatu/koulutus keskeisen tärkeä tekijä (vrt. panostus rekrytointiin) Riskitason vaihtelevuus ajassa -> turvallisuus tulee uusintaa joka päivä Monien ulottuvuuksien yhteisvaikutus -> ei yksinomaan tekniikka -> sosiotekniset järjestelmät 4. Päätelmiä 2(2) Päällekkäisyyksien poistaminen aina järkevää!? -> redundanssista eli päällekkäisistä järjestelmistä tullut kirosana -> tarkoittaa ettei ole varajärjestelmiä -> onko jokin järjestelmä alun perin tarkoitettukin kahdennukseksi? Keskitettyjen järjestelmien haavoittuvuus -> varautujalla epäkiitollinen tehtävä -> mitkä järjestelmät voidaan integroida ja mitä ei missään tapauksessa tule integroida samaan vikaketjuun 17

On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan (Aristoteles) 18

Kiitos 19