Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926
Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14 Rahoitus: PPO Ely-keskus Ohdake- ja valvattikokeet Sievissä 2014 16 Rahoitus: Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiö 2 6.4.2017
Luomutuotannon hankalimmat rikkakasvit ovat monivuotisia: Peltovalvatti Pelto-ohdake Juolavehnä 3 6.4.2017
Peltovalvatin, juolavehnän, pelto-ohdakkeen, leskenlehden ja peltokortteen juurten kasvusyvyys. Piirros: Tellervo Ruoho. 4 6.4.2017
KOMPENSAATIOPISTE Juolavehnän juurakon vararavinnon määrä. Lähde: Håkansson 1995, suomenkielinen kuva: Koskimies ym. 1999 5 6.4.2017
2500 g ohdaketta/ koeruutu 2000 1500 1000 500 0 0 3 4 5 6 9 18 Niittokertoja/ kesä Puna-apilanurmen niittokertojen vaikutus pelto-ohdakkeen määrään seuraavan vuoden kevätvehnässä. Koe tehtiin Uppsalassa. Lähde: Dock Gustavsson 1992. 6 6.4.2017
Valvatin määrä (ka) g / m2 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pitkäaikainen nurmi ja tiheä niitto tehoavat ohdakkeeseen ja valvattiin, mutta heikosti juolavehnään!! Nurmen (3 niittoa/kesä) ja avokesannon vaikutus valvattiin Vihdissä 2003. Vuosien 2001-2002 viljelykasvit näkyvät vaaka-akselilla (Vanhala ym. 2006). 7 6.4.2017
Avokesanto voidaan toteuttaa ainakin seuraavilla tavoilla: 1) pikakesanto keväällä ennen viljan kylvöä (2-4 viikkoa) 2) kesannointi touko-kesäkuussa ja viherlannoituksen kylvö (2 kk) 3) korjataan yksi säilörehusato ja kesannoidaan loppukesä (3 kk) 4) avokesannoidaan koko kesä (5 kk) 5) sänkimuokkaus puinnin jälkeen (1-2 kk) Strategiat: 1) Juurten kuivattaminen 2) Juurten ravintovarojen kuluttaminen kompensaatiopisteessä => miten lyhentää ja tehostaa avokesantoa? 8 6.4.2017
1) Nurmen lopetus puolikesannoinnilla ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (turvemaa, Ruukki) Muokkauskäsittelyt tehtiin heinä - syyskuussa 2012 ja -13. 9 6.4.2017
Kultivaattori v. 2012. Kultivaattori v. 2013. 10 6.4.2017
11 6.4.2017
1) Juolavehnäkoe Ruukissa (loppukesän kesanto), maalaji Ct tai Kht,erm 350 300 Juolavehnää (k.a) g/m2 250 200 150 100 2013 2014 50 0 1) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes + Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Lopetettava nurmi, josta korjattiin 1. säilörehusato. Tämän jälkeen muokkauksia 4 6 kertaa. Juolavehnät mitattu seuraavana syksynä. 12 6.4.2017
Juolavehnäkoe Ruukissa 2012 14. Kuva vuodelta 2014. 13 6.4.2017
Sato, kg/ha (14 %) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 2013 2014 0 1) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes+ Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Ohrasadot Ruukin Juolavehnäkokeessa. 14 6.4.2017
Luomussa tulee käyttää monipuolisesti eri torjuntamenetelmiä (esim. monivuotiset nurmet), mutta Sievin kokeissa keskityttiin Kvick-Finnkultivaattorin käyttöön ohdakkeen ja valvatin torjunnassa. 15 6.4.2017
16 6.4.2017
17 6.4.2017
2) Alkukesän kesannointikoe Sievissä 21.07.2015. Kolme ajokertaa Kvick- 18 6.4.2017 Finnillä touko-kesäkuun 2015 aikana, jonka jälkeen kylvettiin viherlannoitus.
19 6.4.2017 2) Alkukesän kesannointikokeen viherlannoitus Sievissä 13.08.2015.
2) Ohdakekoe (pikakesanto touko-kesäkuu), maalaji HsS, m 350 3000 Pelto-ohdake, g DM m -2 300 250 200 150 100 50 Ohrasato, kg ha -1 2500 2000 1500 1000 500 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) Kolme ajokertaa touko-kesäkuun 2015 aikana, jonka jälkeen kylvettiin viherlannoitus. Ohdakkeet ja ohrasadot mitattu syksyllä 2016. 20 6.4.2017
2) Ohdakekoe Sievissä 2016 ennen puintia. 21 6.4.2017
22 6.4.2017 3) Sänkimuokkauskoe Sievissä syksyllä 2015 kahden ajokerran jälkeen.
3) Valvattikoe (sänkimuokkaus puinnin jälkeen), maalaji HtMr, rm 120 4500 Peltovalvatti, g DM m -2 100 80 60 40 20 Kaurasato, kg ha -1 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) Kaksi ajokertaa syksyn 2015 aikana ja keväällä yksi, jonka jälkeen kyntö. Valvatit ja kaurasadot mitattu syksyllä 2016. 23 6.4.2017
Johtopäätökset: Kestorikkakasvit voidaan torjua tehokkaasti lyhennetyllä avokesannolla Hyvin suunnitellussa viljelykierrossa avokesanto voi olla tarpeen noin joka viides vuosi tai harvemmin Kvick-Finn-kultivaattori näyttää olevan yksi tehokkaimmista laitteista. Yhden käsittelykerran kustannus on noin 60 /ha (alv. 0 %) Käsittelyjen lukumäärän optimointi ja ympäristövaikutusten minimointi kaipaavat lisäselvittelyä 24 6.4.2017
Kiitos! 25 6.4.2017