Johdatus päivän teemaan

Transkriptio

1 Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön Johdatus päivän teemaan Heikki Jalli Luonnonvarakeskus (Luke)

2 TODELLISUUTTA Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla rikkakasvien kuivapaino (830 kg/ha) oli 200 kg/ha suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Rikkakasvien osuus biomassasta oli noussut 16 %:sta 24 %:iin. Erityisesti juolavehnä oli lisääntynyt. Jauhosavikka, peltohatikka, peltovalvatti ja pillikkeet olivat seuraavaksi tärkeimpiä rikkabiomassan tuottajia. 2

3 Kymmenen vuoden aikana merkittävimmin yleistyneitä lajeja olivat virnat, apila ja valvatti. Rikkakasvien määrä haittaa sadontuottoa. Yhdelläkään havaintopelloistamme ei torjuttu mekaanisesti rikkakasveja viljan orasasteella, mikä voisi olla osittainen ratkaisu rikkakasvien nykyistä parempaan hallintaan luomuviljelyssä 3

4 Esityksen rakenne Todellisuus Tunne vastustajasi: rikkakasvien ominaisuuksia Torjuntakeinoja Yhteenveto 4

5 TUNNE VASTUSTAJASI - RIKKAKASVIEN OMINAISUUKSIA Vai ovatko ne oheiskasveja 5

6 Neljä tärkeää rikkakasviryhmää Kevätitoiset siemenrikkakasvit esim. Jauhosavikka, pillike Syysitoiset siemenrikkakasvit esim. peltosaunio eli saunakukka Muokkaukselle arat kestorikkakasvit esim. Hevonhierakka Muokkausta sietävä kestorikkakasvit esim. Peltovalvatti, juolavehnä 6

7 Kevätitoiset siemenrikkakasvit Taimettuvat keväällä tai alkukesästä Tuottavat siemenensä taimettumisvuonna Eivät talvehdi Yleisiä kevätkylvöisillä viljelykasveilla (esim. kevätviljat, avomaan vihannekset, nurmet kylvövuonna) Esim. jauhosavikka, pillikkeet, pihatähtimö, peltoretikka, ukontatar, pihatatar, kiertotatar, pihasaunio 7

8 Syysitoiset siemenrikkakasvit Taimettuvat pääosin syksyllä Taimet talvehtivat usein ruusukkeina Voivat aloittaa keväällä nopean kasvun ja tuottaa siementä Voivat taimettua myös keväällä tai kesällä Kasvurytminsä vuoksi yleisiä varsinkin syysviljoilla, mutta monet myös muilla kasveilla Esim. saunakukka, pelto-orvokki, linnunkaali, peltotaskuruoho, lutukka, peltomatara, peipit, kylänurmikka, peltovillakko 8

9 Muokkaukselle arat kestorikkakasvit Suurin osa leviää siemenistä Säilyvät maassa lyhyinä maavarsina tai paalujuurina Menestyvät monivuotisissa kasvustoissa kuten nurmissa Arkoja muokkaukselle, erityisesti kynnölle Esim. voikukka, hierakat, rönsyleinikki 9

10 10

11 Muokkausta sietävät kestorikkakasvit Leviävät sekä siemenistä että kasvullisesti Kasvullinen leviäminen juurten tai juurakoiden avulla Menestyvät lajista riippuen yksi- ja/tai monivuotisten viljelykasvien seurassa Sietävät kyntöä ja muuta muokkausta Esim. juolavehnä, peltovalvatti, pelto-ohdake, leskenlehtipeltokorte, peltopähkämö 11

12 Ennaltaehkäisyllä ja viljelyteknisellä torjunnalla luomussa enemmän merkitystä kuin tavanomaisessa viljelyssä 12

13 Rikkakasvien ennaltaehkäisy Ei rikkakasvien leviäimiä pellolle Puhdas kylvösiemen Lannan kompostointi Niitto pellolta ja pientareista Työkoneiden puhdistus Torjunta ajoissa: ensimmäisten kasvien ja pesäkkeiden poisto 13

14 Lannan kompostointi ja lietteen ilmastus tuhoavat itävyyden Itävyys % Ilmastusaika 1 vk 2 vk 3 vk 4 vk Hierakat Jauhosavikka Karheapillike Kierumatara Kylänurmikka Lutukka Peltohatikka Ilmastuslämpötila 30 C, maalis-huhtikuu 1985 Hummelposten

15 Viljelytekninen torjunta viljelykierto ojitus kuntoon maan kasvukunto maan rakenne kalkitus ravinteet viljelykasvin kilpailukyky Kilpailukykyä voidaan parantaa lisäämällä kylvötiheyttä esim % 15

16 Viljelykasvin kasvutiheys 16

17 17

18 Monivuotiset kasvit viljelykierrossa Monivuotiset nurmet + vähentävät siemenrikkakasveja sekä valvattia ja ohdaketta lisäävät juolavehnää, hierakkaa, leinikkiä ja voikukkaa 18

19 Yksivuotiset kasvit viljelykierrossa Kevätviljat ym. keväällä kylvettävät yksivuotiset + vähentävät syysitoisia rikkakasveja sekä muokkaukselle arkoja monivuotisia - voivat lisätä kevätitoisia rikkakasveja Syysviljat (kylvetään syksyllä, sato korjataan seuraavan vuoden loppukesällä) + vähentävät kevätitoisia rikkakasveja sekä muokkaukselle arkoja monivuotisia - voivat lisätä syysitoisia rikkakasveja 19

20 Toiminta ennen kylvöä tai istutusta Kylvön ajoitus (viivästetty tai aikaistettu kylvö) Taimettuvien rikkakasvien määrä Viljely- ja rikkakasvien kilpailukyky Muun torjunnan mahdollisuudet Pimeämuokkaus Joko yöllä tai peitetyin konein Valoinduktion puute vähentää rikkakasvien itämistä 20

21 Esimerkkejä kylvön jälkeen Rikkakasviäestys (pitkäpiikkiäes) Työleveys 6 m Ajonopeus 7 km/h Työnmenekki 22 min/ha Sisältää elpymis- ja häiriölisän 21

22 Vihannesten ja juurikkaiden mekaaninen rikkakasvien torjunta Sormihara 22

23 Torsion weeder Efficient uprooting, also of relatively large weeds. Inexpensive Easily adjustable to any type of cultivator 23

24 Vaaka-akselilla varustettu harja 24

25 Kestorikkakasvien juurten kasvusyvyys Pelto valvatti Juola vehnä Peltoohdake Lesken lehti Peltokorte 25 Granström 1976

26 26

27 Jyrsintä Mm. mansikan ja vihannesten viljelyssä Tehoaa myös suuriin rikkakasveihin Voi tiivistää rakenneongelmaista maata 27

28 Liekitys Laitteet: traktorisovitteiset, kottikärrymalliset ja pienet liekittimet Polttoaineena nestekaasu Tehoaa parhaiten pieniin (sirkka 2 -lehtisiin) rikkakasveihin Liekittämällä voidaan torjua vihannesten rikkakasveja myös rivistä Ei turv la 28

29 Koko alan liekitys Ennen viljelykasvin taimettumista (esim. porkkana) Sipuli, kun naatit 5 cm sipuli vioittuu mutta toipuu Koteloidut polttimet Energiatehokkuus tuulisuojaus 29

30 Rivivälien liekitys Mahdollinen kaikilla kasveilla, joilla leveä riviväli Polttimet koteloitu tai viljelykasvi muuten suojattu 30

31 SADONKORJUUN JÄLKEEN SÄNKIMUOKKAUS Ensisijaisesti juolavehnän torjuntaan Juurakot katkeavat -> vararavintoa kuluu kasvuun Eri strategioita: kyntö joko heti sänkimuokkauksen jälkeen parin viikon kuluttua (savimailla) tai vasta keväällä 31

32 Kitkentä Kitkentä on varma mutta työläs torjuntakeino Soveltuu hyvin lohkolla uusien rikkakasvilajien ensimmäisten yksilöiden torjuntaan sekä ongelmalajien (esim. hukkakaura) torjuntaan Kitkentä tehoaa sekä pieniin että suuriin rikkakasveihin 32

33 Suoran torjunnan teho eräisiin rikkakasveihin Savikka Saunakukka Hierakka Peltovalvatti Juolavehnä Niitto + (+) - (+) (+) Avokesanto Riviväliharaus + + (+) (+) (+) Rikkakasviäestys, pienille Liekitys + (+) - (-) - Kitkentä (+) + = tehoaa, - = ei tehoa 33

34 Katteet ja aluskasvit Olki, puru, kuorike, paperi tai paperisilppu, kasvinjäte, elävä nurmi, jopa hiekka Aluskasveja voi käyttää myös viljanviljelyssä Lähinnä puutarhaviljelyssä Estävät siementen itämistä ja vaikeuttavat rikkakasvien kasvua Vaikuttavat maan lämpötilaan ja kosteuteen Katteet vaikuttavat pitkän ajan ja niiden levitys on yleensä kallista 34

35 Tulevaisuuden keinoja? Biologinen torjunta tuhoeläimet tuhosienet, bakteerit ja virukset kasveja syövät kotieläimet, esim. siat ja lampaat tällä hetkellä muutama kaupallinen valmiste, ei kuitenkaan Suomessa esiintyviä rikkakasveja vastaan Allelopatia kasvien tuottamien biokemiallisten yhdisteiden aiheuttama vaikutus muihin eliöihin Uusi teknologia täsmäohjaus (haraus, liekitys), sähkö, mikroaallot, laser 35

36 YHTEENVETO Hyvin kilpaileva viljelykasvi on rikkakasvien hallinnan perusta Rikkakasvien torjunnan pohja luodaan ennakoivilla toimilla Torjuntamenetelmä valitaan viljelykasvin ja rikkakasvilajiston mukaan Viljelykasvista riippuen voidaan käyttää mekaanisia torjuntamenetelmiä: rikkakasviäestys, haraus, multaus, jyrsintä, harjaaminen 36

37 Katteet vaikuttavat pitkään, mutta niiden levitys on yleensä kallista Terminen torjunta (liekitys) on mahdollista myös viljelykasvirivistä Eräs maanmuokkauksen päätarkoitus on rikkakasvien torjunta Viljelykasvin arvosta riippuu, kuinka paljon rikkakasvien torjuntaan kannattaa sijoittaa työtä ja taloudellista panosta 37

38 Kiitos mielenkiinnosta 38