Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
|
|
- Jere Jokinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen
2 Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen ( ) tuloksia 3. GlyFos II -hankkeen ( ) alustavia tuloksia 4. Tulosten vertailua Kuva: Heikki Jalli, Luke 2 Maataloustieteen Päivät 2018
3 Glyfosaatti-tehoaineen myynti Suomessa 3 Kasvinsuojelupäivä
4 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? Laitinen (2009) tutki glyfosaatin ja AMPAn pitoisuuksia karkeilla maalajeilla Lounais- ja Etelä-Suomen savimailla suorakylvö on yleistä. Glyfosaattivalmisteiden käyttö yleistä suorakylvössä, koska juolavehnää tuhoava kyntö puuttuu. Fosfori rikastuu pintamaahan suorakylvössä. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa samoista sitoutumispaikoista maapartikkelien pinnoilla. 4 Maataloustieteen Päivät 2018
5 2. Vanhan GlyFos-hankkeen ( ) tuloksia Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke 5 Maataloustieteen Päivät 2018 Selvitettiin, kuinka paljon glyfosaattia ja hajoamistuote AMPAa (3-aminometyylifosfonihappo) kulkeutuu liuenneena sekä maaainekseen sitoutuneena pinta- ja salaojavesien mukana savialueella sijaitsevalta kyntö- ja suorakylvömaalta. Rahoitus: MMM / Makera Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Aino ja Eino Kollin Säätiö
6 AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka. 2,5 2,0 1,5 1,0 Glyfosaatti Pitoisuuksia Kotkanojan maassa ,5 0,0 0-2,5 2, ,5 2, ,5 2, Toukokuu (231 vrk) Syysk. (365/602 vrk) Lokakuu (28 vrk) Suorakylvö Kyntö 3,5 AMPA 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0-2,5 2, ,5 2, ,5 2, Toukokuu (231 vrk) Syysk. (365/602 vrk) Lokakuu (28 vrk) 6 Suorakylvö Kyntö
7 Estimoidut glyfosaatin ja AMPAn määrät (kg/ha) kynnetyssä ja suorakylvetyssä maassa ( ) Kyntö Suurimmat määrät Kyntö: cm Suorakylvö: maan pintakerroksessa 0 2,5 cm Suorakylvö AMPAn määrä vastaa alkuperäistä glyfosaatin määrää (Petruneva, 2015) 7 Maataloustieteen Päivät 2018
8 Kok. AMPA glyfosaattina, ug/l Kok. glyfosaatti, ug/l Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Glyfosaattikäsittely Glyfosaatin ja glyfosaatiksi lasketun AMPAn pitoisuudet (µg/l) valumavesinäytteissä ( ) - Glyfosaattia enemmän kuin AMPAa - Suorakylvössä suuremmat pitoisuudet kuin kynnössä - Pintavalunnassa suuremmat pitoisuudet kuin salaojavalunnassa - Syksyllä 2012 suuret glyfosaatin pitoisuudet (sateita) Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät Maataloustieteen Päivät AMPAn pitoisuuksissa vähemmän vaihtelua
9 3. GlyFos II -hankkeen ( ) alustavia tuloksia Kuva: Heikki Jalli, Luke Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke Kuva: Luke Rahoitus: MMM / Makera 9 Maataloustieteen Päivät 2018t
10 Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja kyntöpelloilla - Yhteensä 18 lohkoa, 2 syvyyttä (0 2,5 ja 2,5 22 cm) - Yksi lohkoista sijaitsee pohjavesialueella (syksyllä näyte myös syvemmältä) - Lounaissuomalaisia ja hämäläisiä peltoja (HeS, HsS, HtS, HtMr, KHt, MM) - Maanäytteet 2016: 1) keväällä (ennen ruiskutusta), 2) vuorokausi keväällä/syksyllä tehdyn ruiskutuksen jälkeen ja 3) marraskuussa - Näyte myös Savijoen valuma-alueelta, jonne on levitty kipsiä Verrataan myös käsittelymääriä ja pitoisuuksia maassa Kotkanojalta saatuihin tuloksiin. 10 Maataloustieteen Päivät 2018
11 Glyfosaatin hajoaminen maassa ja kulkeutuminen veden mukana Viljelytiedot koelohkoilta : - Muokkausmenetelmä ja -syvyys - Muokkauspäivät, kylvöpäivä, (puintipäivä) - Ruiskutuspäivä, aineen nimi (glyfosaattia g/litra) ja torjunta-aineen käyttömäärä (l/ha) - Tiedot muiden herbisidien käytöstä (aine, määrä, pvm) - Viljelykasvi ja (lannoitus) - Maalaji, viljavuusfosfori Maanäytteet glyfosaatti- ja AMPA-analyyseihin (+ kuiva-aine-, tilavuuspaino- sekä viljavuusfosforin ja orgaanisen hiilen määrityksiin). Kuvat: Heikki Jalli (Luke) 11 Maataloustieteen Päivät 2018
12 AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka. 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Glyfosaatti 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm Ennen käsittelyä Kevätkäsittely Marraskuu Kevätkäsittely suorakylvössä (n=8) AMPA 0 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 12 Ennen käsittelyä Kevätkäsittely Marraskuu
13 AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka ,5 Glyfosaatti 0-2,5 cm 2, ,5 cm 2, ,5 cm 2, ,5 cm 2,5-22 Ennen käsittelyä Kevätkäsittely Syyskäsittely Marraskuu AMPA Käsittely 2 kertaa vuodessa - suorakylvö (n=4) 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5 cm 2, ,5 cm 2, ,5 cm 2, ,5 cm 2,5-22 Ennen käsittelyä Kevätkäsittely Syyskäsittely Marraskuu 13
14 AMPA, mg/kg ka. Glyfosaatti, mg/kg ka. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Glyfosaatti Syksy Syksy Kevät 2 kertaa 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm Ennen käsittelyä Käsittely Marraskuu Pitoisuudet kevytmuokatussa maassa (n=4) 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 AMPA Syksy Syksy Kevät 2 kertaa 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 0-2,5 cm 2,5-22 cm 14 Ennen käsittelyä Käsittely Marraskuu
15 4. Tulosten vertailua Viljelijöiden peltojen glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuudet vastasivat Kotkanojan huuhtoutumiskentältä mitattuja pitoisuuksia Glyfosaatti ja AMPA kerääntyvät pintamaahan suorakylvössä Muokatussa maassa ne sekoittuvat tasaisemmin muokkauskerrokseen Kotkanojalla käsittelyt syksyllä, viljelijöiden suorakylvölohkot käsiteltiin keväällä (8/13) Käyttö: osa lohkoista käsiteltiin sekä keväällä ennen kylvöä että syksyllä puinnin jälkeen (5/13), samoin Kotkanojalla v Käyttömäärät suorakylvössä Kotkaojalla: 1080, 1440, 2000 tai 3420 g/ha/vuosi ja lohkoilla: g/ha/vuosi 15 Maataloustieteen Päivät
16 Kiitos! Makera Viljelijät 16 Maataloustieteen Päivät
17 17 Teppo Tutkija
Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely
Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo 1.9.2016 Jaana Uusi-Kämppä Heikki Jalli, Marja Jalli, Riitta Lemola, Visa Nuutinen,
LisätiedotGlyfosaattihankkeen kuulumiset
Glyfosaattihankkeen kuulumiset Jaana Uusi-Kämppä 1, Sari Rämö 1, Heikki Jalli 1, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen 1, Kati Räsänen 3, Risto Uusitalo 1, Kari Saikkonen 4, Marjo Helander 5, Visa Nuutinen
LisätiedotLuken glyfosaattitutkimusten tuloksia
Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia Jaana Uusi-Kämppä, Eila Turtola, Sari Rämö, Heikki Jalli, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen, Risto Uusitalo, Visa Nuutinen, Marja Jalli ja Jukka Salonen Luke Jokioinen
LisätiedotTuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista
Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista Jaana Uusi-Kämppä 1, Eila Turtola 1, Sari Rämö 1, Heikki Jalli 1, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen 1, Kati Räsänen 3, Risto Uusitalo 1, Visa Nuutinen 1, Marja Jalli
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
LisätiedotSiemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
LisätiedotSuorakylvöseminaari 2019
Suorakylvöseminaari 2019 1 2 5 Kokonaisala yht. 1348 t/ha 578 t/ha 43% Luomun osuus viljasadosta 3,2% 252 t/ha 19% Syyskyntö ja kevätkyntö yht. 830 t/ha 388 t/ha 29% CA-viljelyala yht. Kevennetty
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotTOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
LisätiedotAkselipainotutkimus SjT
Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana
LisätiedotGlyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla
Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla Marja Poteri Suonenjoki GlyfosII -osio: Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla Kesällä 2016 metsätaimitarhan maaperässä tehty glyfosaattikäsittely ja seurattu glyfosaatin
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotKenttäkoetulokset 2017
Kenttäkoetulokset 2017 Kerääjäkasvien viljely kynnetyssä, kevennetysti muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Kokeet 2016 2017 ja 2017-2018 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21.3.2018 Hannu
LisätiedotKuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun SAVE-hankkeen loppuseminaari 26.10.2018 Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto SAVE-hanke tutki Kipsin laajamittaisen levittämisen
LisätiedotMiten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
LisätiedotMaan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
LisätiedotLOIMAAN SUORAKYLVÖKOE
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin on tutkittu Suomessa melko vähän laajempaa käytännön mittakaavan
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotLOPPURAPORTTI. GLYFOSAATIN KÄYTÖN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖRISKIT: AINEEN KULKUREITIT SAVIMAALLA JA PÄÄTYMINEN VESISTÖÖN (GlyFos)
LOPPURAPORTTI GLYFOSAATIN KÄYTÖN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖRISKIT: AINEEN KULKUREITIT SAVIMAALLA JA PÄÄTYMINEN VESISTÖÖN (GlyFos) Environmental risks of glyphosate use: transport in clay soils and leaching
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotTehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotKuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotGlyfosaattihankkeen aloitusseminaari: GLYFOSAATIN YMPÄRISTÖRISKIT
Glyfosaattihankkeen aloitusseminaari: GLYFOSAATIN YMPÄRISTÖRISKIT Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, seminaarisali 1.9.2016 Esitelmätiivistelmät H. Jalli, Luke J. Heikkinen, Luke J. Heikkinen,
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja
LisätiedotLOIMAAN SUORAKYLVÖKOE
LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE Tulosten tarkastelua vuosilta 2006 2012 Tuomas Levomäki Agriristeily, Viking Grace, 8.2.2013 Taustaa Loimaan kokeelle suorakylvöä ja sen vaikutuksia viljelysmaahan tai ympäristötekijöihin
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotKuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
LisätiedotGlyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus / Haitalliset aineet
. Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa Katri Siimes Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus / Haitalliset aineet Glyfosaatin käyttäytyminen maassa (yleistä) Glyfosaatti
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotBayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com
Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotRavinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla
Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla LOHKO II -hanke Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella, 28.11.2018 Lahti Airi Kulmala/MTK, Pasi Valkama/VHVSY, Inese Huttunen
LisätiedotNestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Säätytalo, Sali 15, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Toivonlinnantie
LisätiedotÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS
ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS MMM Ari Klemola 31.01.2010 SISÄLLYS SIVU JOHDANTO 3 1. KYSYMYKSET JA VASTAUSTEN TIIVISTELMÄT 4 2. TULOSTEN TARKASTELU 8 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 9 2 JOHDANTO
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotViljely ilman glyfosaattia
Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotPeltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE
Peltojen ravinnekierron työkalu Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Taustatietoa ICECREAM peltomallista ICECREAM on peltolohkon ravinneprosesseja kuvaava laskentamalli ICECREAM on sovitettu laskemaan
LisätiedotMiten onnistut suorakylvössä
Pellon ojitus ja tasaus Puinti - olki ja ruumenet Rikkakasvien torjunta Kasvinvuorottelu ja kasvitaudit Kylvöajankohta ja kylvösyvyys Koneviestin suorakylvökoe Yara:n menetelmäkoe 1 Ojitus ja pellon tasaisuus.
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotGLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marjo Helander Dosentti, tutkija, Turun yliopisto Irma Saloniemi Dosentti, yliopistonlehtori, Turun yliopisto Ympäristövaliokunta 6.3.2018 Maailman käytetyin
LisätiedotRikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotRikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun
Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotVOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE
VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua edellisen vuoden tapaan maatiloilla. Tavoitteena hankkia käytännön viljelytietoa kerääjäkasviksi kylvetyn italianraiheinän lajikkeista,
LisätiedotKOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA
KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt
LisätiedotKerääjäkasvit suorakylvössä
Kerääjäkasvit suorakylvössä Tilakokeet Uudellamaalla 217 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21..218 Hannu Känkänen, Luke Kolmen maatilan ruutukokeessa testattiin, miten aluskasvi toimii suorakylvön
LisätiedotKokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari
LisätiedotSaaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia
Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Johdannon sijaan: pohdintapähkinöitä Vanhasen hallitus
LisätiedotGLYFOSAATTINÄYTTEENOTON KEHITTÄMINEN PUINTIJÄTE- JA SAVIMAANÄYTTEILLE
GLYFOSAATTINÄYTTEENOTON KEHITTÄMINEN PUINTIJÄTE- JA SAVIMAANÄYTTEILLE Kehitystyö/MTT MTT:n henkilöstön täydennyskoulutus Mustiala, syksy 2012 Kirsi Puisto Kirsi Puisto MUSTIALA MTT:n henkilöstön täydennyskoulutus
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotYmpäristökorvaus ja valvonta
Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat
LisätiedotKUMINAN KASVINSUOJELU 2018
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotKerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana
LisätiedotRavinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotCA-viljely ja pellon ympäristöstatus päästöt kuriin ja pelto hiilinieluksi
CA-viljely ja pellon ympäristöstatus päästöt kuriin ja pelto hiilinieluksi Seuraavassa on lyhyt katsaus, miten peltoviljelyn kehittäminen ympäristöystävälliseen suuntaan on mahdollista. Suorakylvön todellinen
LisätiedotKuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotPellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Esimerkkitila Tuotantosuunta luomuleipävilja 1965-> + luomumaito 1/97, syksystä
LisätiedotKasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Teemat Pintavesien suojelu Tuulikulkeuma, pintavalunta Usein kysyttyä Meri, lähde,
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1.9.2016 Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa Esityksen sisältö 1. 2. 3. UUDELLEENHYVÄKSYMISESTÄ 4.
LisätiedotMyyntipäällyksen teksti
Roundup Max/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 680 g/kg (glyfosaatin ammoniumsuolana) Valmistetyyppi:
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotPesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotSalaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys
Salaojakonetutkimus Sievi Salaojituksen neuvottelupäivät 22.-23.3.2018 Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet:
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotOnko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
Lisätiedot