Kestorikkakasvien torjunta

Transkriptio

1 Luomuviljelyn peruskurssi Kestorikkakasvien torjunta LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

2 Kuva: Sari Hiltunen 2

3 Juolavehnä Miksi juolavehnä on lisääntynyt? - levälehtisten rikkakasvien tehokas kemiallinen torjunta on antanut juolavehnälle kasvutilaa - viljelykiertojen yksipuolistuminen - avokesannosta luopuminen - typpilannoituksen lisääntyminen - kevennettyjen muokkaustapojen yleistyminen - kevätmuokkausten aikaistuminen 3

4 Juolavehnän tunnistaminen Kuva: Kari Kulju 4

5 Juolavehnän kompensaatiopiste = Juolavehnän heikko hetki: - kasvuun lähtevä rikkakasvi kuluttaa vararavintojaan - hetki, jolloin vararavinnot ovat pienimmillään = kompensaatiopiste juolavehnässä 3 4 lehteä valvatissa 6 lehteä ohdakkeessa 8 lehteä - tämän jälkeen juurakot vahvistuvat 5

6 Kompensaatiopiste Kompensaatiopiste Orastuminen 3 4 lehteä 5 6 lehteä Håkansson

7 Juolavehnän kasvu - kasvurytmi poikkeaa muista kasveista - eroaa viljoista siten, että kasvaa ensin hitaasti, mutta jatkaa kasvua viljan korjuun jälkeen - lisääntyy pellolla helpoimmin juurakoista - juurakot cm syvyydessä - sateisina vuosina määrä 2,5-kertaistuu 7

8 Juolavehnän kasvu (2) - leviää hyvänkin nurmen jälkeen herkästi, koska maassa on typpeä ja rakenne on hyvä - pystyisi kasvattamaan versoja koko vuoden, mutta talvi keskeyttää sen - juurakko kasvaa kesäkuusta marraskuulle eli talven tuloon asti - syvemmälle joutuneet juurakot hakeutuvat pinnemmalle yhdenkin häiriöttömän kasvukauden aikana - juurakot leviävät työkoneiden mukana pientareilta pellolle 8

9 Juolavehnän kasvu (3) - 4 cm pitkä juurakon pala pysyy hengissä ja kasvattaa enemmän maanpäällisiä osia kuin lyhyemmät pätkät - versojen muodostumiskyky vähenee, kun juurakko on yli 15 cm:n syvyydessä cm juurakon paloista kasvoi vain muutama cm syvyydessä - 32 cm pala kasvoi 30 cm syvyydessä - vanhat juurakot ovat tummia: osa kuolleita, osa kasvukykyisiä 9

10 Juolavehnä ja kilpailu Herne: - varjostaa huonosti Ruis: - tiheä ruiskasvusto hävittää juolavehnää Viherlannoitus/viherkesanto: - virnaseos on yleensä hyvä tukahduttamaan - juolavehnä saattaa voimistua kesannolla Viivästetty kylvö: - jos kylvökerros kuivuu, juolavehnä pääsee viljan päälle huonon orastumisen vuoksi 10

11 Juolavehnän torjunta kesannoimalla Näännytys - kun juolavehnässä 3 4 lehteä, torjuntamuokkaus - ravintovarasto kasvaa nopeasti 3 4 lehtiasteen jälkeen - ensimmäinen muokkaus lisää versojen määrää, vasta seuraavat kerrat heikentävät/ tappavat versoja - kesannointi on aloitettava edellisenä syksynä sänkimuokkauksilla - loppukesällä kesannointi ei ole tehokasta 11

12 Juolavehnän torjunta kesannoimalla (2) - jyrsin tehoaa ensimmäisessä muokkauksessa hyvin, koska se katkoo juurenpalat pieniksi. Kun ne kasvavat, niitä on hyvä näännyttää. - keskikesällä, jos näännytystaktiikka on onnistunut, pelto kynnetään ja äestyksiä jatketaan 12

13 Juolavehnän torjunta kesannoimalla (3) Kuivatus: - poutaviikot on syytä hyödyntää - äestetään muutaman päivän välein pv voi riittää, mutta juurakoiden kuivuminen voi viedä viikonkin - ennen äestystä pelto kuohkeutetaan kultivaattorilla tai kyntämällä - kultivoinnissa työsyvyyttä voidaan lisätä vähitellen - kultivaattori nostaa 4 6 % juurakoista; äestys lisää määrän 29 %:iin 13

14 Juolavehnän torjunta niittämällä Niitot: - puhtaissa juolakasvustoissa niittojen välit eivät saa olla 2 4 viikkoa pidempiä - juolavehnä on arka varjostukselle, siksi tiheä virna- tai apilakasvusto on hyvä - jos juola säilyy nurmessa, on se silloin myös voimissaan - juolavehnän hävittäminen vaatisi 99 % tehon 74 %:n teholla tilanne säilyy ennallaan 14

15 Sänkimuokkaus juolavehnän torjunnassa - heti puinnin jälkeen 5 12 cm syvyyteen kultivaattori, lautasäes, lapiorullaäes - muokkaus uusitaan 2 3-lehtiasteella - kynnetään syvälle kuorimien kanssa seuraavan vuoden kasvu vähenee % enemmän, kuin pelkällä kynnöllä sänkimuokkaus ja kyntö vähentää juolan kasvua % enemmän, kuin pelkkä sänkimuokkaus 15

16 Kyntö ja juolavehnä Kyntö: - esiaurat, vähintään kuorimet auroihin - huolellisesti - aikaisin myöhäinen kyntö antaa juolalle kevääksi etulyöntiaseman 16

17 Eri muokkausvälineet juolan torjunnassa juurakot pätkiksi! kelajyrsin pienille alueille lautasäes kultivaattori syvään muokkaukseen S-piikkiäkeellä monta ajokertaa lapiorullaäes keveille maille kyntöaurat kuorimin 17

18 Sänkimuokkaus kultivaattorilla Kuvat: Kari Kulju 18

19 Sänkimuokkaus lautasäkeellä Kuvat: Kari Kulju 19

20 Sänkimuokkaus lapiorullaäkeellä Kuvat: Kari Kulju 20

21 Pelto-ohdake Juuristo: - vaakasuora juuristo voi olla 5 m pitkä - pystysuorat juuret voivat ulottua 2 metrin syvyyteen - suurin osa juurista kuitenkin cm syvyydessä Täysikasvuinen yksilö on cm korkea Siemenistä vain harvat itävät syksyllä, eivätkä siementaimet yleensä talvehdi Keväällä taimettuminen on hidasta ja taimet kehittyvät hitaasti, jos muut kasvit varjostavat 21

22 Pelto-ohdake Kuvat: Sari Hiltunen 22

23 Vielä hallittavissa oleva ohdakepesäke Kuva: Sari Hiltunen 23

24 Peltovalvatti Valvatti on yleistynyt Luomutiloilla mm. jos on siirrytty viljelykierrossa 1-vuotisiin nurmiin Kuva: Sari Hiltunen 24

25 Ohdakkeen ja valvatin niitto pesäketorjunta Ohdake: niitto, kun 6 8 lehteä nurmissa paras on ollut 4 viikon välein tehty niitto eli 5 krt/ kesä jos niittoja oli enemmän, haittasi se apilan kasvua melko hyvin tehosi jo 3 krt/kesä tehty niitto eli n. 6 viikon välein Valvatti: niitto, kun 4 6 lehteä niittoja tutkittu vähän niittokertoja 3 4 kpl/kesä 2 3 niittokertaa vähentää valvatin kasvua 50 %, jopa 100 % jos niitto vasta 8-lehti-asteella, maanalaiset osat eivät kuolleet 25

26 Ohdakkeen ja valvatin niitto (2) Kumpaisenkin niitot olisi tehtävä ensimmäisen kerran ennen juhannusta Ohdake viimeistään silloin, kun pisimmät yksilöt saavuttavat nuppuasteen; ohdake on tällöin pääosin kompensaatiopisteessä Onnistunut avokesanto + sitä seuraava kilpaileva kasvusto on toistuviakin niittoja parempi 26

27 Niittonurmien koostumus ja rikkakasvit - puna-apila-timotei-nurminata-valkoapila kasvusto on myös syksyllä peittävä - virna-kaura-raiheinä-(persianapila) yksivuotisiin nurmiin - laidunnus on hyvä ohdakkeen ja valvatin torjuntakeino 27

28 Avokesanto valvatin ja ohdakkeen torjunnassa - ensimmäiset muokkaukset syvään, jotta saadaan maa kuohkeaksi - torjuntamuokkaukset tehokkaimmillaan vasta keskikesällä - kesannointia jatketaan koko kesä - kesanto päättyy syysviljan kylvöön tai syvään kyntöön. Avokesannon jälkeen pelto kasvupeitteiseksi (jos ei kylvetä syysviljaa, pyydyskasvi) Huom! Alkukesän pikakesanto ja nurmen kylvö eivät riitä torjuntaan 28

29 Sänkimuokkaus Ohdakkeen ja valvatin torjunnassa - ohdakkeen torjunnassa ei oikein toimi, koska juuret ovat syvällä - valvatin torjuntaan sen sijaan hyvä teho - muokattava vähintään 15 cm syvyyteen tarvitaan kultivaattori tai lautasäes lapiorullaäes painotettava hyvin ja ajettava työsyvyyttä lisäten - sänkimuokkauksessa ylös revityt juuret kynnetään syvälle maahan heti äestyksen jälkeen 29

30 Juolan torjuntaan Kuva: Kaija Hinkkanen 30

31 Kuva: Kaija Hinkkanen 31

32 Ohdakkeelle ja valvatille CombCut Kuva: Kaija Hinkkanen 32

33 Säädöissä oltava tarkkana Kuva: Kaija Hinkkanen 33

34 Harvennetussa rivivälissä rikkakasvien katkaisu tarpeen Kuva: Kaija Hinkkanen 34

35 Cameleon, ruotsalaisten kehittämä laite kylvöön, harauksiin ja kestorikkojen niittoon 35

36 Optinen kamera 36

37 Kuva: Kaija Hinkkanen 37

38 Kasvinsuojelun suunnittelu katso edellisen vuoden muistiinpanot hyödynnä lohkokirjanpito ongelmarikat rikkapesäkkeet maalevintäiset taudit kasvijätteissä leviävät taudit tuholaiset mihin tuhoojiin varauduttava? kasvinsuojelusuunnitelma torjuntakeinot - ennaltaehkäisy - viljelytekniikka - lajikevalinta 38

39 Tiivistetysti Ennaltaehkäisy (siemen, lohko, varjostavuus..) Tiheä kasvusto, kasvulle eväät Viljelykierto/muutosvalmius Oikeat toimet oikeaan aikaan, oikeilla välineillä Toisilta oppiminen! 39 Kuva: Kaija Hinkkanen