Kestorikkakasvien torjunta
|
|
- Tuomo Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luomuviljelyn peruskurssi Kestorikkakasvien torjunta LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
2 Kuva: Sari Hiltunen 2
3 Juolavehnä Miksi juolavehnä on lisääntynyt? - levälehtisten rikkakasvien tehokas kemiallinen torjunta on antanut juolavehnälle kasvutilaa - viljelykiertojen yksipuolistuminen - avokesannosta luopuminen - typpilannoituksen lisääntyminen - kevennettyjen muokkaustapojen yleistyminen - kevätmuokkausten aikaistuminen 3
4 Juolavehnän tunnistaminen Kuva: Kari Kulju 4
5 Juolavehnän kompensaatiopiste = Juolavehnän heikko hetki: - kasvuun lähtevä rikkakasvi kuluttaa vararavintojaan - hetki, jolloin vararavinnot ovat pienimmillään = kompensaatiopiste juolavehnässä 3 4 lehteä valvatissa 6 lehteä ohdakkeessa 8 lehteä - tämän jälkeen juurakot vahvistuvat 5
6 Kompensaatiopiste Kompensaatiopiste Orastuminen 3 4 lehteä 5 6 lehteä Håkansson
7 Juolavehnän kasvu - kasvurytmi poikkeaa muista kasveista - eroaa viljoista siten, että kasvaa ensin hitaasti, mutta jatkaa kasvua viljan korjuun jälkeen - lisääntyy pellolla helpoimmin juurakoista - juurakot cm syvyydessä - sateisina vuosina määrä 2,5-kertaistuu 7
8 Juolavehnän kasvu (2) - leviää hyvänkin nurmen jälkeen herkästi, koska maassa on typpeä ja rakenne on hyvä - pystyisi kasvattamaan versoja koko vuoden, mutta talvi keskeyttää sen - juurakko kasvaa kesäkuusta marraskuulle eli talven tuloon asti - syvemmälle joutuneet juurakot hakeutuvat pinnemmalle yhdenkin häiriöttömän kasvukauden aikana - juurakot leviävät työkoneiden mukana pientareilta pellolle 8
9 Juolavehnän kasvu (3) - 4 cm pitkä juurakon pala pysyy hengissä ja kasvattaa enemmän maanpäällisiä osia kuin lyhyemmät pätkät - versojen muodostumiskyky vähenee, kun juurakko on yli 15 cm:n syvyydessä cm juurakon paloista kasvoi vain muutama cm syvyydessä - 32 cm pala kasvoi 30 cm syvyydessä - vanhat juurakot ovat tummia: osa kuolleita, osa kasvukykyisiä 9
10 Juolavehnä ja kilpailu Herne: - varjostaa huonosti Ruis: - tiheä ruiskasvusto hävittää juolavehnää Viherlannoitus/viherkesanto: - virnaseos on yleensä hyvä tukahduttamaan - juolavehnä saattaa voimistua kesannolla Viivästetty kylvö: - jos kylvökerros kuivuu, juolavehnä pääsee viljan päälle huonon orastumisen vuoksi 10
11 Juolavehnän torjunta kesannoimalla Näännytys - kun juolavehnässä 3 4 lehteä, torjuntamuokkaus - ravintovarasto kasvaa nopeasti 3 4 lehtiasteen jälkeen - ensimmäinen muokkaus lisää versojen määrää, vasta seuraavat kerrat heikentävät/ tappavat versoja - kesannointi on aloitettava edellisenä syksynä sänkimuokkauksilla - loppukesällä kesannointi ei ole tehokasta 11
12 Juolavehnän torjunta kesannoimalla (2) - jyrsin tehoaa ensimmäisessä muokkauksessa hyvin, koska se katkoo juurenpalat pieniksi. Kun ne kasvavat, niitä on hyvä näännyttää. - keskikesällä, jos näännytystaktiikka on onnistunut, pelto kynnetään ja äestyksiä jatketaan 12
13 Juolavehnän torjunta kesannoimalla (3) Kuivatus: - poutaviikot on syytä hyödyntää - äestetään muutaman päivän välein pv voi riittää, mutta juurakoiden kuivuminen voi viedä viikonkin - ennen äestystä pelto kuohkeutetaan kultivaattorilla tai kyntämällä - kultivoinnissa työsyvyyttä voidaan lisätä vähitellen - kultivaattori nostaa 4 6 % juurakoista; äestys lisää määrän 29 %:iin 13
14 Juolavehnän torjunta niittämällä Niitot: - puhtaissa juolakasvustoissa niittojen välit eivät saa olla 2 4 viikkoa pidempiä - juolavehnä on arka varjostukselle, siksi tiheä virna- tai apilakasvusto on hyvä - jos juola säilyy nurmessa, on se silloin myös voimissaan - juolavehnän hävittäminen vaatisi 99 % tehon 74 %:n teholla tilanne säilyy ennallaan 14
15 Sänkimuokkaus juolavehnän torjunnassa - heti puinnin jälkeen 5 12 cm syvyyteen kultivaattori, lautasäes, lapiorullaäes - muokkaus uusitaan 2 3-lehtiasteella - kynnetään syvälle kuorimien kanssa seuraavan vuoden kasvu vähenee % enemmän, kuin pelkällä kynnöllä sänkimuokkaus ja kyntö vähentää juolan kasvua % enemmän, kuin pelkkä sänkimuokkaus 15
16 Kyntö ja juolavehnä Kyntö: - esiaurat, vähintään kuorimet auroihin - huolellisesti - aikaisin myöhäinen kyntö antaa juolalle kevääksi etulyöntiaseman 16
17 Eri muokkausvälineet juolan torjunnassa juurakot pätkiksi! kelajyrsin pienille alueille lautasäes kultivaattori syvään muokkaukseen S-piikkiäkeellä monta ajokertaa lapiorullaäes keveille maille kyntöaurat kuorimin 17
18 Sänkimuokkaus kultivaattorilla Kuvat: Kari Kulju 18
19 Sänkimuokkaus lautasäkeellä Kuvat: Kari Kulju 19
20 Sänkimuokkaus lapiorullaäkeellä Kuvat: Kari Kulju 20
21 Pelto-ohdake Juuristo: - vaakasuora juuristo voi olla 5 m pitkä - pystysuorat juuret voivat ulottua 2 metrin syvyyteen - suurin osa juurista kuitenkin cm syvyydessä Täysikasvuinen yksilö on cm korkea Siemenistä vain harvat itävät syksyllä, eivätkä siementaimet yleensä talvehdi Keväällä taimettuminen on hidasta ja taimet kehittyvät hitaasti, jos muut kasvit varjostavat 21
22 Pelto-ohdake Kuvat: Sari Hiltunen 22
23 Vielä hallittavissa oleva ohdakepesäke Kuva: Sari Hiltunen 23
24 Peltovalvatti Valvatti on yleistynyt Luomutiloilla mm. jos on siirrytty viljelykierrossa 1-vuotisiin nurmiin Kuva: Sari Hiltunen 24
25 Ohdakkeen ja valvatin niitto pesäketorjunta Ohdake: niitto, kun 6 8 lehteä nurmissa paras on ollut 4 viikon välein tehty niitto eli 5 krt/ kesä jos niittoja oli enemmän, haittasi se apilan kasvua melko hyvin tehosi jo 3 krt/kesä tehty niitto eli n. 6 viikon välein Valvatti: niitto, kun 4 6 lehteä niittoja tutkittu vähän niittokertoja 3 4 kpl/kesä 2 3 niittokertaa vähentää valvatin kasvua 50 %, jopa 100 % jos niitto vasta 8-lehti-asteella, maanalaiset osat eivät kuolleet 25
26 Ohdakkeen ja valvatin niitto (2) Kumpaisenkin niitot olisi tehtävä ensimmäisen kerran ennen juhannusta Ohdake viimeistään silloin, kun pisimmät yksilöt saavuttavat nuppuasteen; ohdake on tällöin pääosin kompensaatiopisteessä Onnistunut avokesanto + sitä seuraava kilpaileva kasvusto on toistuviakin niittoja parempi 26
27 Niittonurmien koostumus ja rikkakasvit - puna-apila-timotei-nurminata-valkoapila kasvusto on myös syksyllä peittävä - virna-kaura-raiheinä-(persianapila) yksivuotisiin nurmiin - laidunnus on hyvä ohdakkeen ja valvatin torjuntakeino 27
28 Avokesanto valvatin ja ohdakkeen torjunnassa - ensimmäiset muokkaukset syvään, jotta saadaan maa kuohkeaksi - torjuntamuokkaukset tehokkaimmillaan vasta keskikesällä - kesannointia jatketaan koko kesä - kesanto päättyy syysviljan kylvöön tai syvään kyntöön. Avokesannon jälkeen pelto kasvupeitteiseksi (jos ei kylvetä syysviljaa, pyydyskasvi) Huom! Alkukesän pikakesanto ja nurmen kylvö eivät riitä torjuntaan 28
29 Sänkimuokkaus Ohdakkeen ja valvatin torjunnassa - ohdakkeen torjunnassa ei oikein toimi, koska juuret ovat syvällä - valvatin torjuntaan sen sijaan hyvä teho - muokattava vähintään 15 cm syvyyteen tarvitaan kultivaattori tai lautasäes lapiorullaäes painotettava hyvin ja ajettava työsyvyyttä lisäten - sänkimuokkauksessa ylös revityt juuret kynnetään syvälle maahan heti äestyksen jälkeen 29
30 Juolan torjuntaan Kuva: Kaija Hinkkanen 30
31 Kuva: Kaija Hinkkanen 31
32 Ohdakkeelle ja valvatille CombCut Kuva: Kaija Hinkkanen 32
33 Säädöissä oltava tarkkana Kuva: Kaija Hinkkanen 33
34 Harvennetussa rivivälissä rikkakasvien katkaisu tarpeen Kuva: Kaija Hinkkanen 34
35 Cameleon, ruotsalaisten kehittämä laite kylvöön, harauksiin ja kestorikkojen niittoon 35
36 Optinen kamera 36
37 Kuva: Kaija Hinkkanen 37
38 Kasvinsuojelun suunnittelu katso edellisen vuoden muistiinpanot hyödynnä lohkokirjanpito ongelmarikat rikkapesäkkeet maalevintäiset taudit kasvijätteissä leviävät taudit tuholaiset mihin tuhoojiin varauduttava? kasvinsuojelusuunnitelma torjuntakeinot - ennaltaehkäisy - viljelytekniikka - lajikevalinta 38
39 Tiivistetysti Ennaltaehkäisy (siemen, lohko, varjostavuus..) Tiheä kasvusto, kasvulle eväät Viljelykierto/muutosvalmius Oikeat toimet oikeaan aikaan, oikeilla välineillä Toisilta oppiminen! 39 Kuva: Kaija Hinkkanen
Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki
Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta Timo Lötjönen, MTT Ruukki Esityksen sisältö: - avokesannoinnin ja viherkesannoinnin tehostaminen - koetoimintaa Ruukissa - kokemuksia tiloilta
LisätiedotRikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun
Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten
LisätiedotTehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto
LisätiedotRikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio
Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie 9 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
LisätiedotRikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen
Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät luomuviljelyssä 12.07.2016 Kaffe Alma Jukka Saarinen Yleistä rikkakasvien torjunnasta Luomuviljelyssä ei ole hyväksyttyjä rikkahävitteitä Luomussa rikkojen torjunta
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
LisätiedotKOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA
KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt
LisätiedotKasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Kasvinsuojelun luomukeinoja Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 8.2.2011 Rikkakasvien hallinnan luomukeinoja Ongelmarikkoja Ennaltaehkäisevä hallinta Niitot & kesannot Sänkimuokkaus & rikkaäestys
LisätiedotViljely ilman glyfosaattia
Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää
LisätiedotRikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot
Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot VYR Luomuviljaseminaari 28.11.2017 Salo Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Rikkakasvien hallinta perustuu luomussa ennakointiin pelottaa eniten luomuun
LisätiedotReijo Käki Luomutarkastaja
Reijo Käki Luomutarkastaja Minun tarkastus jakautuu kolmeen osioon: 1. Ensin luen luomusuunnitelman ja kuvaukset, sekä katson lohkolomakkeelta viljelykierrot. ->näiden perusteella päätös tarkastettavista
LisätiedotKasvinsuojelu luomutuotannossa
Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten
LisätiedotViljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotKasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo
Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma
LisätiedotViljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotEU-avustajat Äänekoski
EU-avustajat Äänekoski 18.3.2014 18.3.2014 Miksi ja miten valvontaan? Pyritään varmistamaan tuensaajien oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu Varmistetaan tukien myöntöedellytysten täyttyminen Vähintään
LisätiedotHyvän sadon perusteet: - maan rakenne. Reijo Käki ProAgria Kymenlaakso ry.
Hyvän sadon perusteet: - maan rakenne Reijo Käki ProAgria Kymenlaakso ry. Maan rakenteen merkitys Hyvä kaasujen vaihto juuriston kasvu ja pieneliötoiminta aktiivista Hyvä vesitalous ei hapenpuutetta ->
LisätiedotJohdatus päivän teemaan
Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön Johdatus päivän teemaan Heikki Jalli Luonnonvarakeskus (Luke) 4.4.2017 1 TODELLISUUTTA 2007-2009 Luonnonmukaisesti viljellyillä
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi Viljavuuden hoito LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljely = Maanviljelyä Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kuivatus Kuva: Salaojakeskus ry 3 Kuivatuksen osatekijät
LisätiedotViherlannoituskasvit Rehunurmet
Luomuviljelyn peruskurssi Viherlannoituskasvit Rehunurmet LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuus
Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen
LisätiedotKoneet ja työtekniikka luomuvihannesviljelyssä
Koneet ja työtekniikka luomuvihannesviljelyssä Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannesviljelyn koneet Luomuvihannestilan traktorit, työkoneet ja koneketjut
Lisätiedotglyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotTehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Rambo 360 S/KTTK/17.3.2004 1(8) RAMBO 360 S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
LisätiedotViljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala
Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha
LisätiedotTehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Glyfomax Bio/23.1.2013 1(8) GLYFOMAX BIO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotViljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotKokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen
Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi Yleiskatsaus luomun tilanteeseen HAMK Mustiala 13.9.2018 ProAgria Etelä-Suomi / Kaija Hinkkanen Tavoite 2020: Luomutiloja 20% - tilanne
LisätiedotHannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /
Muokkaus ja kylvö viljantuotannossa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 10.4.2012 1 Maan muokkaukseen liittyviä tavoitteita ja tutkimuskohteita Lannan,
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotGlypper/23.1.2014 1 (7)
Glypper/23.1.2014 1 (7) GLYPPER Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Säilytä lasten ulottumattomissa. Förvaras oåtkomligt för barn. Noudata käyttöohjeita ihmisen terveydelle ja ympäristölle
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
LisätiedotRypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
Lisätiedotglyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Rodeo/KTTK 10.1.2006 1 (8) RODEO Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi:
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotKuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)
Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 6 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö) Peltoemäkki (Fumaria officinalis)
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotRefine Super SX UUTUUS
Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille
LisätiedotLuomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen.
Luomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen. Spv tehty vuonna 2008, jolloin tuotantosuunta vaihtui viljatilasta emolehmätilaksi. Rotuina puhtaita herefordeja ja anguksia sekä näiden risteytyksiä. Vuodesta 2011 eteenpäin
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotPelto-ohdakkeen torjunta luomuviljelyssä
Pelto-ohdakkeen torjunta luomuviljelyssä Pelto-ohdake on yksi haasteellisimmista juuririkkakasveista, mutta huolella mietitty strategia, joka on mukautettu ohdakkeen biologiaan sekä tilan tarpeisiin ja
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
Lisätiedot6 KASVINSUOJELUN SUUNNITTELU
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 195 6 KASVINSUOJELUN SUUNNITTELU Hyvä viljelykäytäntö edellyttää varautumista kasvinsuojelukysymysten hallintaan jo ennakolta: Hyvin suunniteltu
LisätiedotEi rikkoja puutarhassa MAX
Ei rikkoja puutarhassa MAX/20.12.2005 1 (7) Ei rikkoja puutarhassa MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus: Rikkakasvien
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotTorjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi
suunnitelma hukkakauran torjumiseksi PERUSLOHKON TAI MUUN ALUEEN HALTIJA Nimi Lähiosoite Postiosoite Kunta Tunniste: Tilatunnus Puhelin kotiin Telefax Matkapuhelin Sähköposti Varsinaiset torjuntatoimenpiteet
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli
LisätiedotUudistamistuloksen varmistaminen
Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset
LisätiedotKuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotUutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotJättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotViherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka
Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi
LisätiedotValvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen
Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen Laukaa 12.4.2019 Uurainen 17.4.2019 Joutsa 24.4.2019 Tanja Savolainen / Laukaan YTA Täydentävien ehtojen 1 m piennar Valtaojien ja vesistöjen varsilla
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotLaajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla
CDQ SX Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla kaksi tehokasta tehoainetta tribenuroni-metyyli 222 g metsulfuroni-metyyli 111 g lehti- ja maavaikutteinen, tehoaa myös ruiskutuksen
LisätiedotYmpäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotRoundup Ace/11.11.2014 1 (9)
Roundup Ace/11.11.2014 1 (9) ROUNDUP ACE Rikkakasvien torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotMiten hometoksiinit hallintaan?
Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha
LisätiedotLuomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys Kokemäki 24.1.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Kasvintuhoojien vaikutus luomutuotannossa Perunan kasvintuhooja Sadonalennus (arvio) Kasvinvuorotuksen
LisätiedotMolemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa
Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotKasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti
Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla Vihti 2.11.2017 Haasteellisin kasvukausi vuosikymmeniin? Kolea ja kuiva startti kasvukauteen, hidas peltojen kuivuminen Kylvöille kuitenkin ajallaan Myöhäisempien
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
Lisätiedot3 VILJELYKIERRON SUUNNITTELU
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 25 3 VILJELYKIERRON SUUNNITTELU Viljelykierto on keskeinen väline luomuviljelyssä maan kasvukunnon hoidossa, ravinnehuollon järjestämisessä,
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotLUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
Lisätiedotglyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Barclay Gallup 360 /3.4.2014 1 (9) BARCLAY GALLUP 360 Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Vaara Vaurioittaa vakavasti silmiä. Orsakar allvarliga ögonskador. Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia
LisätiedotMekaaninen nurmen lopetus
Mekaaninen nurmen lopetus Nurmen maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi on sen lopetus tärkeää. Kuinka tulee sitten toimia, jotta paras rikkakasvivaikutus ja esikasvivaikutus saada aikaan ilman ympäristöllistä
LisätiedotVOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT
VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT VOO LOPPUSEMINAARI TAMPEREEN KYLPYLÄ Ylihoitaja Tuija Sulonen Päijät-Hämeen alueella toimijoina ovat erikoissairaanhoidon osalta olleet Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen
LisätiedotMiksi torajyvä iski viime kesänä?
Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018
LisätiedotLuomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola
Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija p. 0400 138733 anna-leena.vierimaa@proagria.fi ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Luomutuotantoon siirtymisen Tilakohtainen
LisätiedotVuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotVaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
LisätiedotViljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
Lisätiedot