Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela
Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon hionta huippuun lajikkeilla ja korjuustrategiavalinnoilla Säilörehun tuotantokustannusten haarukointia Raija Suomela
Ennen kuin mennään mestaruussarja - vertailuun, pellot kuntoon! Nurmituotannossa pellon peruskunto on erittäin tärkeä, lisäksi lannoituksella ja lajikevalinnoilla saadaan aina hyvät vasteet, kun kasvusto on kunnossa. Noin kahdeksan tonnia tehdään peruskunnolla ja riittävällä lannoituksella, lisätonnit lajike- ja korjuuvalinnoilla Viljanviljelyssä tonnit tehdään hyvin hoidetulla vesitaloudella, kalkituksella ja lannoituksella, sataset lajikevalinnoilla, kasvinsuojelulla ym. Hifistelyllä Olkaapa tarkkoja, siirrymme puhumaan Euro asiaa: Sadolla ja laadulla on väliä!
Timotei mestaruussarjan ykköstykki Uusien timotei- lajikkeiden satoisuus viljelyvyöhykkeillä I-V TammistoII timoteihin (100 %) verrattuna Miksi Timotei on pohojosen juttu? -Maaperä: ei savi- tai hiesumaiden ongelmia, kosteus muokkauskerroksessa -Selkeästi viileän ja pohjoisen ilmaston kasvi, optimilämpötila 17 ºC -Pitkän päivän hyödyntäminen heti kasvukauden alusta (timotein kasvuunlähtö) -Uudet lajikkeet kasvavat myös syksyllä ja talvehtivat siitä huolimatta!!!
Timotei laatuheinä 1, 2 tai 3 niittoa! Raija Suomela
Timotei satoisuus pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-2012 Tammisto II = 100 Kahden niiton lajikkeet hyötyvät virallisten Kokeiden hoito- ja korjuukäytännöistä 10 000 8 000 Satoero IV vyöhykkeellä (paras-huonoin) = 10000-8200 = 1800 kg ka /ha Satoero V vyöhykkeellä (paras-huonoin) = 9200-6900 = 2300 kg ka /ha
Timoteilajikkeiden sulavuus 1989-2012 D-arvo Mahdollista kolmatta niittoa ei analysoida
Timotein talvituho pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-2012 V vyöhykkeellä lajikkeiden talvituhoilla jonkin verran satovaikutusta IV vyöhykkeen suotuisimmat osat : kaikki käy!
Nadat tuottavat erityisesti jälkisatoa Raija Suomela Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 27.2.2014 9
Nadan satoisuus IV ja V vyöhykkeillä 1993-2012 Nadat niitetään aina 3 kertaa Satoero (paras-huonoin) IV vyöhykkeellä = 10200-7800 = 2400 kg ka /ha Satoero (paras-huonoin) V vyöhykkeellä = 9000-6800 = 2200 kg ka /ha
Nadan D-arvot 1993-2012 Nadat niitetään aina 3 kertaa Laatuanalyysit vain 1. ja 2. sato Sulavin ruokonata on Karolina, mutta 2. niiton D-arvo vs timoteit Kokemuksia?
Nadan talvituhot pohjoisessa 1993-2012 Rainadat erottuvat jo IV vyöhykkeellä, ruokonata pärjää tuhoista huolimatta
Puna-apila tulokset 1993-2012 Raija Suomela 13
Puna-apilan satoisuus Pohjois-Suomessa 1993-2012 Ei niitetä säilörehurytmissä, 1. niitto vasta kukkiessa
Puna-apilan talvituhot Pohjois-Suomessa
Vauhti Nurmet yleensä seoksia, Onko omanne valmis? Kuvat Maria Vanhatalo Teho II Teho Tenho, SW Minto, Svea (eng.raiheinä), Altaswede, Kora Tenho, SW Minto, Altaswede Tenho, SW Minto, Saija RaisioAgron seokset 3.7.2013
Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille IV vyöhyke Aggressiivinen 3 niiton taktiikka Rakel, Switch, Grinstad tai Nuutti -timotei 80% Paras sadontuotto ja vahva jälkikasvu sekä 2 että 3 sadossa. SW Revansch, SW Minto, Inkeri tai Valtteri nurminata 20% Hyviä suomalaisia sadontuottajia, hyviä talvehtijoita er. IV vyöhykkeellä. Karolina ruokonata Pärjännyt myös 4- ja 5 vyöhykkeellä. D-arvot olleet (3 niittoa) ruokonadoista parhaat virallisissa lajikekokeissa.
Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille, IV vyöhyke 2 niiton seos Nuutti, Tuure, Tryggve, Tenho tai Jonatan -timotei 80 % Nuutti paras sadontuottaja, Jonatan er. hidas D-arvo lasku 1. niitossa SW Revansch, Valtteri, SW Minto, tai Inkeri nurminata 20% Hyviä sadontuottajia, kehitysrytmi timotein kanssa ok Karolina ruokonata? Ei välttämättä! Utajärvellä toimii Er. jos ruokonata, puna-apila (SW Torun, SW Yngve, Betty, Saija) kaveriksi
Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille, V vyöhyke 2 niiton seos Niilo, Uula (Tuure, Nuutti, Switch) timoteit 80-100 % Keskittyvät tuottamaan yhden suuren pääsadon, jälkikasvu keskimääräinen, talvehtiminen ok Valtteri, Inkeri nurminata 20 % Puna-apila: Betty, SW Torun, SW Yngve, Saija Karolina ruokonata 0-10% Kokemuksia? Voisi toimia
Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille 1 niiton seos Vähäsöyrinki, Iki timoteit 90-100 % Keskittyvät tuottamaan yhden suuren pääsadon, jälkikasvu lajikkeiston heikointa Nurminata ei välttämättä (SW Minto tai Kasperi 0-10 %) Nurminata joka ei kasvaisi äärettömän agressiivisesti loppukesällä? Puna-apila? Lehtevyys ja jälkikasvu ongelmana Ruokonata? Ei
Ruukin kokeiden hoitoaikataulu esimerkki Nurmen korjuuajat ja lannoitus kesällä 2013 1. Niitto 7.6. 14.6. (apila 26.6.) 2. Niitto 12.7. 31.7. (apila 14.8.) 3. Niitto 22.8. 5.9. Lannoitukset yleensä ympäristötuen maksimien mukaan (3 niittoa 230 kg N /ha) 1. Lannoitus 15. 20.5. 2. Lannoitus heti 1. korjuun jälkeen 3. Lannoitus heti 2. korjuun jälkeen
Nurmen perustamiseen panostaminen Perustamisen onnistuminen määrää koko nurmijakson (3-4 vuotta) onnistumisen Suojaviljan sato tai sadonlaatu toissijainen? Suojavilja lujakortinen, mahdollisimman matala N-lannoitus, kylvömäärä Mahdollisuus kokoviljan tai vihantaviljan korjuuseen? Katso rehuviljatuloksia Ruukista Tosi mielenkiintoisia!
Nuutti timotei, Inkeri nurminata nurmiseos suojaviljan (Vilde) alla 18.7.2012 Raija Suomela
Suojavilja (ei Vilde) lakoontui runsaiden sateiden myötä 8.8.2012 Raija Suomela Kuvasta erottuvat karjanlannalla lannoitetut alueet, ei korrensäädettä