1. Johdanto... 2 2. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013... 4

1 Yv 9.11.2010 Yh 14.10.2010 1. Johdanto... 2 2. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013... 4 2.1 Talousarvion rakenne...4 2.2 Talousarvion perustelut...4 2.2.1 Yleistä...4 2.2.2 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut...5 toimielimittäin...5 Tarkastuslautakunta...5 Yhtymävaltuusto...5 Yhtymähallitus...5 Yhteistoiminta ja työhyvinvoint...5 Tukipalvelut...5 Oppisopimuskeskus...7 Amisto...9 Edupoli...14 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen taloussuunnitelma, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma...15 3. Investoinnit 2011-2013... 18 3.1 Investointien perustelut...18 3.2 Hankesuunnitelma 2011-2014...21 3.3 Investointien rahoitus v. 2011...22 4. Jäsenkuntien maksuosuudet... 23 5. Erilliset liitteet... 26 LIITE 1 Kuntayhtymän strategia...27 LIITE 2 Amiston strategia...28 LIITE 3 Edupolin strategia...29 LIITE 4 Henkilöstöstrategia...30 LIITE 5 Liikelaitos Edupolin talousarvio- ja taloussuunnitelma 2011-2013...32

2 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2011 2013 1. Johdanto Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta toiminta-alueensa osaamisen kehittämisestä. Jäsenkuntia ovat: Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Kuntayhtymään kuuluvat Porvoon ammattiopisto eli Amisto, aikuiskoulutuskeskus Edupoli ja konserni-palvelut (kuva 1). Sisäisiä konsernipalveluita ovat kuntayhtymähallinto, kiinteistöpalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Ulkoisia konsernipalveluita ovat oppisopimuskeskuksen palvelut (kuva 2). Konsernin markkinointi- ja viestintäpalvelut tuotetaan Edupolin ja Amiston asiantuntijoiden yhteistyönä. Kuva 1: Kuntayhtymän organisaatio Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on selkeä strategisen suunnittelun järjestelmä, johon osallistuvat kuntayhtymän hallinto ja henkilökunta. Strategia päivitettiin viimeksi keväällä 2010 ja se on esitetty liitteessä. TUKIPALVELUT asiakkaina: konsernijohto ja konsernin oppilaitokset Amisto ja Edupoli sekä oppisopimuskeskus KY-hallinto- Palvelut *ky-hallinto *taloushallinto *henkilöstöhallinto *hankintapalvelut *keskusarkisto *puhelinvaihde Tietotekniikkapalvelut Kiinteistö- Palvelut *kiinteistönhuolto *puhtaanapito Kuntayhtymän jory -hallintoryhmä -kehittämisryhmät tilanteen mukaan JOHTAVA REHTORI Markku Kantonen YHTYMÄHALLITUS pj. Antti Mattila YHTYMÄ VALTUUSTO pj. Pekka Heikkilä Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä on 1.8.2010 alkaen 1345. Kuntayhtymä sai 15 opiskelijapaikkaa lisää kesällä 2010. Opiskelijapaikkamäärä on edelleen huomattavasti alimitoitettu. Uudet lisäopiskelijapaikat tulevat olemaan jatkossa todella tiukassa.

3 Kuntayhtymän tämän hetken suurin haaste on POMO-talo. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu muuttaa 1.1.2011 alkaen uusiin toimitiloihin, jolloin suurin osa kiinteistöstä jää vaille käyttöä. POMO-talon investointien valtionosuusrajoitukset päättyvät vasta huhtikuussa 2014. Puolityhjän kiinteistön ylläpito aina vuoteen 2014 asti on kuntayhtymälle kohtuuton taakka. Ongelmaan on yritetty etsiä ratkaisua Porvoon kaupungin kanssa, mutta sitä ei ole toistaiseksi löytynyt. Kuntayhtymän investointien hankesuunnitelmassa varaudutaan myymään POMO-talon kiinteistö viimeistään vuonna 2014. Kuntayhtymä varautuu samalla rakentamaan Perämiehentien tontille pienemmän opetuskiinteistön, joka rahoitetaan POMO-talon myynnistä saaduilla tuloilla. Henkilökunnan työhyvinvointiin liittyy olennaisesti oikeudenmukaiseksi koettu palkkausjärjestelmä. Tavoitteena kuntayhtymässä on palkan mahdollisimman hyvä yksilövastaavuus, jolloin palkka määräytyy kunkin henkilön tehtävän vaativuuden, ammatinhallinnan ja tulosten mukaan. Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä on ollut KVTES:n puolella käytössä jo useamman vuoden ja vuoden 2007 aikana mukaan tuli myös kuntayhtymän OVTES:n alainen henkilökunta. Lisäksi kuntayhtymässä on otettu vuonna 2008 käyttöön koko henkilökuntaa koskeva työnsuorituksen arviointijärjestelmä. Kuntayhtymä etsii jatkuvasti kustannustehokkaampia toimintatapoja sisäisten toimintojen keskittämisen kautta, kilpailuttamalla sekä ulkoistamalla toimintoja. Kuntayhtymän kaikki keskitetyt tukipalvelut tuotetaan vuoden 2011 alusta ns. sopimusohjausmallilla. Sopimusohjauksen hyvä toimivuus edellyttää palvelusopimusten lisäksi selkeätä palveluiden tuotteistamista. Kuntayhtymän vuoden 2011 keskeinen kehitystehtävä on tukipalveluiden parempi tuotteistaminen. Vuoden 2006 alusta lukien muutettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että perustamiskustannusten erilliset valtionosuudet siirrettiin osaksi käyttökustannusten laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Kirjanpidossa investointirahoituksen sisältämä yksikköhinta kirjataan kokonaisuudessaan käyttötalouden myyntituottoihin. Näin ollen kuntayhtymän vuosikatteen tulee olla vähintään poistojen verran ylijäämäinen, jotta kuntayhtymän tuleva investointikyky turvataan. Kuntayhtymä on konserni, joka omistaa osake-enemmistön Porvoon Opiskelija-asunnot Oy Studiebostäder i Borgå Ab:stä sekä Vantaalla sijaitsevan kiinteistöosakeyhtiö Edupolis in ja Edupoli Oy:n koko osakekannan. 1.1.2010 konserniin on kuulunut myös Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amisto. Yhtiöt tukevat osaltaan kuntayhtymän perustehtävää eli nuorten ja aikuisten elinikäistä oppimista. Porvoon kaupunki ja muut kuntayhtymän omistajakunnat selvittävät Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Tavoitteena on löytää optimaalinen koulutuksenjärjestäjäkokonaisuus, joka palvelisi maakuntaa tulevaisuudessa. Amiston kiinteistöjen peruskorjaustarve on edelleen merkittävä huolimatta siitä, että viimeisten vuosien aikana kuntayhtymä on saneerannut omia kiinteistöjään kiitettävästi. Askolan toimipisteessä on edellinen, pois lukien keittiön käyttötarkoituksen muutos, peruskorjaus tehty päärakennuksessa vuonna 1993. Opetusosastojen kohdalla vastaavaa työtä on tehty 1980-luvun loppupuolella. Muiden kiinteistöjen osalta akuuttia peruskorjaustarvetta ei ole olemassa. Kuntayhtymän strategiaprosessin rakenne ja strategia on uudistettu perusteellisesti. Uuteen strategian rakenteeseen kuuluu toiminta-ajatus, arvot, visio,

4 muutosvoimien analysointi ja visiotavoitteet eli strategiset valinnat. Strategiset valinnat koostuvat neljästä näkökulmasta. Ne ovat oppiminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus sekä tulevaisuus. Kuntayhtymän, Amiston ja Edupolin strategiat ovat liitteinä 1,2 ja 3. 2. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 2.1 Talousarvion rakenne Kuntayhtymän talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä rahoitus- ja investointiosasta. Käyttötalousosa muodostuu seuraavista toimielimistä: Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Oppisopimuskeskus Tukipalvelut Amisto Käyttötalous on valtuustoon nähden sitova nettomääräisenä toimielintasolla. Grafiikka: Emilia Iinatti Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitoo toimintakate sekä rahoitustulojen ja -menojen erotus. Investointiosa jakautuu hankkeisiin ja hankeryhmiin seuraavasti: Hankkeet: Hanke 83 Askolan peruskorjaus (sähkö-, lvi-, metalli- ja rakennusosastot) Hanke 84 Amisto Perämiehentie 6 uudisrakennus Hanke 85 Amisto Pmt 6 uudisrakennuksen kalustus Hanke 86 POMO-talon myynti Hankeryhmät: Hanke 71 Kiinteistöjen peruskorjaukset, pienhankkeet Hanke 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Hanke 3 Amiston kone- ja kalustohankinnat Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia ovat hankkeet ja hankeryhmät nettomääräisinä. Liikelaitos Edupolin talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen liiteosa. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston liikelaitosta koskeva tavoitteenasettelu näkyy liitteessä 5. 2.2 Talousarvion perustelut 2.2.1 Yleistä Kirjanpitojärjestelmä Kuntayhtymän kirjanpidon järjestämisessä ja tilinpäätöksessä noudatetaan kuntalakia ja soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kirjanpitolain soveltamisesta antaa sitovat ohjeet ja ennakkopäätökset kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaos. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on noudatet-

5 tu Kuntajaoksen 1.1.2008 voimaan tulleita ohjeita taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman laatimisesta sekä kuntaliiton tilikarttasuositusta. Talousarvion laadintaperusteet Talousarvio 2011 on laadittu 100 euron tarkkuudella. Taloussuunnitelmavuodet esitetään tuhansina euroina. Talousarvion palkkamäärärahat sisältävät 2,5 prosentin oletetun ansiotason nousun. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 30,0 prosentin mukaan. Poistojen laskemisessa on noudatettu yhtymäkokouksen kesäkuussa 1996 hyväksymää ja marraskuussa 2008 päivitettyä poistosuunnitelmaa. Muilta osin on noudatettu kuntajaoksen suunnitelmanmukaisista poistoista antamaa yleisohjetta. Investointiosaan on merkitty yli 10 000 euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle. Taloussuunnitelma vuosille 2012-2013 on laadittu talousarviovuoden 2011 hintatasossa. 2.2.2 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut toimielimittäin Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta saa toimintaansa varten tarvittavat määrärahat suoraan yhtymävaltuustolta. Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Tarkastuslautakunta vastaa tilintarkastuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Yhtymävaltuuston määrärahan laskentaperusteena on kaksi kokousta vuodessa. Toimielin yhtymähallitus sisältää yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtoryhmän toiminnan. Yhtymähallituksen määrärahoissa on varauduttu 12 kokoukseen. Kuntayhtymän johtoryhmä on kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamista varten. Johtoryhmän määräraha sisältää johtavan rehtorin ja johtoryhmän jäsenten palkkakuluja. Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Yhteistyöryhmä sisältää työsuojelutoimintaan, työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan sekä työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvät määrärahat. Kuntayhtymä panostaa edelleen työhyvinvointiin ja virkistykseen, mikä näkyy myös yhteistyöryhmän määrärahojen kasvuna.

6 Tukipalvelut Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöpalvelut, tietotekniikkapalvelut ja keskitetyt hankintapalvelut. Tukipalvelut jatkaa ympäristönäkökulmien yhä parempaa huomioimista kaikilla toimintansa alueilla. Palvelujen laatua parannetaan käyttäen apuna itsearviointia ja kuntayhtymän sisäistä asiakaskyselyä. Vuoropuhelua asiakaskunnan kanssa parannetaan. Kustannustehokkuuteen kiinnitetään huomiota läpikäymällä ja kehittämällä nykyisiä toimintaprosesseja. Tukipalvelut otti vuoden 2010 alussa liikelaitos Edupolille myytävien palveluiden osalta käyttöön tilaaja-tuottajamallin. Nyt järjestelmä laajennetaan myös Amistolle ja Oppisopimuskeskukselle tapahtuvaan palvelujen myyntiin. Järjestelmä tuo mukanaan suunnitelmallisuutta sekä laatu- ja kustannustietoisuutta. Kuntayhtymähallinto palvelee kuntayhtymän luottamuselimiä, Amistoa, Edupolia ja Oppisopimuskeskusta tuottaen mahdollisimman taloudellisesti näiden tarvitsemia arkistointi-, hallinto-, henkilöstö- ja talouspalveluita. Arkistoinnin kohdalla tavoitteena on sähköisen tiedonhallintasuunnitelman kokoaminen. Hallintopalveluiden sisällä tapahtuvat eläköitymiset korvataan toimintoja kehittämällä. Vuodesta 2006 kuntayhtymällä on ollut valmiudet vastaanottaa sähköisiä ostolaskuja. Aktiivisella tiedottamisella pyritään sähköisten ostolaskujen määrä nostamaan 70 prosenttiin kaikista ostolaskuista. Sähköisesti laadittavien matkalaskujen, työsopimusten ja virkamääräysten automaattisella siirrolla henkilöstöhallinnon järjestelmään helpotetaan kuntayhtymän toiminnan laajenemisen ja henkilöstöresurssien vähenemisen aiheuttamia työpaineita henkilöstöhallinnossa. Kiinteistöpalvelut käsittää kuntayhtymän omistamien viiden kiinteistön käyttö-, kiinteistönhuolto- ja siivoustehtävät. Kiinteistönhuolto pyrkii energiatehokkaaseen toimintaan ja eri järjestelmien toimintahäiriöiden ehkäisemiseen ennakkohuoltotoimenpitein. Kiinteistöjen käyttöpalveluja vahvistetaan muuttamalla keväällä 2011 vapautuva vahtimestarin virka huoltomiehen toimeksi. Oman henkilökunnan lisäksi hankitaan tarvittava määrä ostopalveluja. Kiinteistönhuolto vastaa myös kuntayhtymän rakennushankkeiden toteuttamisesta. Mikäli taloussuunnitelman investointiosa pystytään toteuttamaan suunnitelman mukaisena, varaudutaan vahvistamaan nykyistä henkilökuntaa rakennustöiden valvojan toimella. Siivoustoimen henkilökunta luo siistin, puhtaan ja viihtyisän toimintaympäristön, asiakasta arvostaen. Siivoojat huomioivat toiminnassaan myös ympäristöasiat. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun siirtyminen pois POMO-talosta ja tätä kautta tuleva talon vajaakäyttö sekä Perämiehentien peruskorjaustöiden päättyminen aiheuttavat siivousmitoituksen tarkistuksia vuoden 2011 aikana. Lisäksi siivoushenkilökunnan eläkkeelle siirtymiset aiheuttavat työjärjestelyjä ja mahdollisia siirtymisiä toimipisteiden välillä ja uusien henkilöiden rekrytointia. Tietotekniikkapalvelut sisältää kuntayhtymän yhteisen tietotekniikkayksikön kustannukset sekä yhteisiksi katsottavien tietotekniikan tietoliikenne-, laite- ohjelmisto-, palvelu- ja tarvikekustannukset. Kuntayhtymän tietotekniikassa jo vuonna 2009 alkanut merkittävien muutosten aika on jatkunut vuonna 2010 ja jatkuu edelleen vuonna 2011. Kehittämisen painopiste on edelleen tietojärjestelmissä ja niiden integraatiossa, ja työ tulee jatkumaan usean vuoden ajan. Merkittävin yksittäinen hanke on kaikkien kun-

7 tayhtymän intra- ja internet-sivustojen uudistus. Tietotekniikkayksikön omaa työtä kehitetään ottamalla käyttöön uusia järjestelmiä. Keskitetyt hankintapalvelut tarjoaa hankintoihin liittyvää asiantuntemustaan koko kuntayhtymän käyttöön. Kuntayhtymän hankintasihteerin toimi on tällä hetkellä täyttämättä ja hallintojohtaja hoitaa kuntayhtymän volyymituotteiden hankintojen kilpailuttamisen omien tehtäviensä ohella. Amiston toimistopäällikkö ja Edupolin hallintopäällikkö hoitavat omien oppilaitostensa hankintojen kilpailuttamisia. Mahdollisuuksien mukaan käytetään Suomen Kuntaliiton omistaman KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuspalveluja. Oppisopimuskeskus 1. Toimintasuunnitelmaosa, oppisopimuskeskus Oppisopimustoiminta Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus seuraa toiminnassaan suoraan kuntayhtymätason strategiaa mutta työstää kehittämisen painopistealueet ja toimintasuunnitelman oppisopimustoiminnan lähtökohdista. Vuodelle 2011 on kolme kehittämisen painopistettä. Ensimmäinen painopiste on sopimuskannan seurantajärjestelmän kehittäminen siten, että sopimustilanteen seuraaminen on tarkempaa ja varhainen puuttuminen yllättäviin muutoksiin olisi helpompi toteuttaa. Uusien oppisopimusten alkaminen on perinteisesti ajoittunut laskentapäiviä edeltävään aikaan eli tammikuulle ja syyskuulle. Kuukausitasolle vietävän seurannan avulla pyritään myös tasaamaan uusien koulutusten alkua tasaisemmin läpi vuoden. Toinen kehittämisen painopiste kohdentuu oppisopimuskeskuksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutustarkastajan työ edellyttää sekä projektijohtamisen että verkostojohtamisen taitoja. Vuoden 2011 aikana koulutustarkastajat osallistuvat aiheisiin liittyvään täydennyskoulutukseen. Samalla asiakasrajapinnassa tapahtuvia toimintoja ja palveluita tarkastellaan kriittisesti ja uusitaan tarvittaessa. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajan nimeämän työpaikkakouluttajan rooli on tärkeä koulutuksen onnistumisen kannalta. Kolmas kehittämisen painopiste liittyy työpaikkakouluttajille suunnatun koulutuksen kehittämiseen. Olemassa olevia koulutuksia tuotteistetaan selkeiksi paketeiksi. Noin puolen päivän mittaisen peruskoulutuksen käyneille työpaikkakouluttajille tarjotaan lisäksi koulutusta osaamisen arvioinnista ja työyhteisön ratkaisukeskeisistä menetelmistä. Hrd Henkilöstöjohdon tiimi on laatinut henkilöstön kehittämisen toimintasuunnitelman. Kehittämistyön kehyksenä käytetään IIP-standardin osa-alueita. Investors in People (IIP) on kansainvälinen standardi ja johtamisen kehittämismalli, jonka tarkoitus on auttaa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa ja menestymään. Henkilöstön kehittämisen toimintasuunnitelmassa vuosille 2010-2013 on kolme päämäärää: 1) kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen, 2) kannustusjärjestelmään liittyvien toimintamallien kehittäminen ja 3) osaamistason noston suunnitelma. Vuoden 2011 aikana toteutetaan henkilöstön kehittämissuunnitelma, koulutus esimiehille IIP-standardin sisällöstä sekä yksilökehityskeskustelujen virtaviivaistaminen.

8 Resurssointia kuntayhtymän hrd-toimintoihin lisätään. Kuntayhtymään palkataan vuonna 2011 henkilöstönkehittämispäällikkö. Hänen ensimmäisiin tehtäviinsä kuuluu sisäisten rekrytointipalvelujen kehittäminen. Osaamisen kehittämistehtävää tukee kaksi meneillään olevaa projektia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kehitetään organisaation uudistumiskykyä. Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella organisaatiosta valitaan kriittisimmät kehittämiskohteet, joita työstetään vuoden 2011 aikana. Osaavaohjelman rahoituksella on käynnistynyt OIVA-hanke (oivalluksia oppilaitoksen arkeen). Yhteistyössä Porvoon kauppaoppilaitoksen kanssa järjestetään täydennyskoulutusta ja kehittämistyöpajoja. Hanke päättyy vuoden 2011 loppuun. Uudistumiskyvyn elementit Ulkoinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen on uutisointia erilaisille sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Ulkoisella tiedottamisella pyritään kuntayhtymän oppilaitosten ja oppisopimuskeskuksen tunnettuuden lisäämiseen ja myönteisen imagon luomiseen ja sen ylläpitoon. Tavoitteena on tuoda oikeaa, ajantasaista ja myönteistä tietoa kuntayhtymämme toimijoista mahdollisimman monen ulottuville. Ulkoisen tiedottamisen kanavina käytetään pääsääntöisesti alueellisia joukkoviestimiä ja eri asiantuntijuusalueiden erikoislehtiä. Kuntayhtymässä työskentelee osaaikainen tiedottaja. Ulkoisen tiedottamisen osalta vuoden 2011 aikana kehittämiskohteena on selkeän tiedotus- ja viestintäsuunnitelman laatiminen. Kohderyhmäkohtainen analyysi tiedottamisen tavoitteista, menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä selkeyttää tiedottamisen roolia kuntayhtymässä. 2. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2010-2012 Oppisopimuskeskuksen arvioitu opiskelijamäärä vuonna 2011 laskentapäivien keskiarvona on 815 opiskelijaa. Taloudellisen taantuman vuoksi perustutkintojen määrä on ollut parin vuoden ajan laskusuunnassa sillä työnantajien halukkuus sitoutua pitkiin perustutkintosopimuksiin on alhainen. Vuonna 2011 perustutkintojen määräksi on arvioitu 300 opiskelijaa, mikä on vuoden 2010 tasolla. Perustutkintojen määrän laskiessa tutkintoon johtavan lisäkoulutuksen ja tutkintoon johtamattoman lisäkoulutuksen määrä on vastaavasti kasvanut. Opetusministeriön myöntämä oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuskiintiö on kasvanut sekä 2009 että 2010. Vuonna 2011 tutkintoon valmistavassa lisäkoulutuksessa arvioidaan olevan 450 opiskelijaa ja tutkintoon johtamattomassa lisäkoulutuksessa 65 opiskelijaa.

9 Amisto Strategiset valinnat on tehty kuntayhtymätasolla kevään strategiaprosessissa. Ne jakaantuvat neljään näkökulmaan. Seuraavassa tarkastelussa ilmenee, mitä ne merkitsevät Amiston toiminnassa sekä yhden että 3-5 vuoden aikajänteellä tarkasteltuna. Oppiminen ja kasvu Oppiminen on olennainen osa oppilaitoksen toimintaa kaikilla tasoilla tarkasteltuna. Amistossa on erityisen tärkeää määritellä, mitkä osaamiset ovat tärkeitä tulevaisuudessa ja kohdistaa henkilöstön kehittämishankkeet niiden taitojen oppimiseen ja kehittämiseen. Amiston strategiassa on todettu pidemmän aikavälin tavoitteiksi oppimisen lisäksi sen tekeminen näkyväksi ja tulevaisuuteen suuntautumisen olevan myös tärkeää, esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen muodossa. Kasvu on sanana hieman haastavampi kuin oppiminen. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi oppilaitoksen koon kasvattamista. Amiston kohdalla tämä ei ole ensisijainen tavoite, koska oppilaitoksen koko on optimitasolla juuri nyt tilojen (pois lukien POMO-talo) ja opiskelijamäärän suhteen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen selvitystyön ratkaisuja emme vielä tiedä, mutta sen kautta mahdollisesti tapahtuva kasvu on järkevää, jopa toivottavaa, koko alueen edun kannalta asiaa tarkasteltuna. Amisto kouluttaa alueen 16-18 -vuotiaita nuoria eri ammatillisiin perustutkintoihin. Ammattiin kasvun kanssa samanaikaisesti nuoret kasvavat sekä fyysisesti että henkisesti kohti aikuisuutta. Tämä asettaa oppilaitokselle haasteita vastata omalta osaltaan nuorten kasvun SAKUStars2009. Sarjakuvat 3. palkinto, Anne Lehtola tukemiseen. Kasvun tukeminen liittyy läheisesti osaavaan henkilöstöön ja heidän oppimiseensa. Toimenpiteet, joilla Amisto vastaa strategiassa asetettuihin valintoihin, ovat henkilöstön tietotekniikkakoulutus (kuntayhtymän yhteinen), erityisopiskelijoihin liittyvän tietoisuuden lisääminen ja opettajien työelämäjaksojen kautta hankittu yhä parempi tietoisuus työelämän osaamistarpeista. Kuntayhtymätasolla toinen menestystekijä on uudet palvelutuotteet. Tässäkin kuntayhtymän yhteisenä tavoitteena on verkko-opintojen kehittäminen sekä pitkällä että lyhyemmällä aikavälillä. Amisto kehittää omaa verkko-oppimistaan ja myös ottaa käyttöön uusia oppimisympäristöjä. Uudet ympäristöt antavat mahdollisuuksia sekä hyvin menestyville että erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Tähän kohtaa kuntayhtymätasolla on liitetty myös tavoite seurata entistä paremmin tuotteidemme työelämävastaavuutta. Amistossa lisäämme yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja opettajien työelämäjaksoja sekä opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja hyödyntämällä saamme palautetta opiskelijoidemme osaamistason riittävyydestä alueen yritysten tarpeisiin. Lyhyellä aikavälillä myös asiantuntijatoimikuntien toiminnan aktivointi on tehtävälistalla.

10 Toimintatavat, prosessit Amiston omaa toimintaa on arvioitu jo usean vuoden ajan EFQM-laatupalkintomallin mukaan. Suurimpana haasteena on ollut prosessien kuvaus ja mittarit. Nyt olemme asettaneet 3-5 vuoden tavoitteeksi vakiinnuttaa toimintamme ja yhdenmukaistaa prosessimme. Tavoitteena on luoda myös selkeät mittarit, joiden avulla seuraamme toimintaamme. Matka kohti tätä tavoitetta alkaa heti. Toinen tämän näkökulman menestystekijä on ympäristövastuullisuus. Tavoite on saada talousarviovuoden loppuun mennessä Amistolle ja muulle kuntayhtymälle ISO 14001 sertifikaatti. Samassa yhteydessä selvitetään yhdessä Edupolin ja muun kuntayhtymän kanssa OHSAS-18000 työturvallisuus- ja hyvinvointisertifiointia. Yhteenvetona voi todeta toiminnan tavoitteiden olevan yhteisten toiminta- ja kehittämisprosessien mukaisia. Asiakkuus Menetystekijä on työelämäyhteistyö. Amistossa tämä on erittäin tärkeä osa nuorten oppimisprosessia. Työssäoppiminen on vähintään 20 opintoviikkoa, monissa perustukinnoissa määrää on nostettu jo tutkinnon perusteissa. Käytössä oleva arviointimenetelmä, joka perustuu pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin lisää työelämäyhteistyön tärkeyttä. Keskeisenä tavoitteena on tarjota työelämän edustajille koulutusta em. asioiden tiimoilta. Näin taataan laadukas toiminta koko nuoren koulutuksen ajan. Tähän kohtaan liittyy läheisesti jo aikaisemmin mainitut opettajien työelämäjaksot, asiantuntijatoimikunnat sekä verkkoympäristön kehittämiseen liittyvät hankkeet. Tulevaisuus Terve, positiivinen talous on kaiken toiminnan lähtökohta. Tämä on selkeä tavoite aina eikä riipu tarkasteluajanjaksojen pituudesta. Amiston kohdalla tilanne on tällä hetkellä haastava, mutta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa tämä menestystekijä on keskeisellä sijalla. Yhden vuoden talousarviota tarkasteltaessa ei ajatus positiivisesta taloudesta toteudu johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksestä, joka ei antanut kuntayhtymälle lisää opiskelijapaikkoja. Toinen kaikkien tuntema syy on Haaga-Helian muutto POMOtalosta ja Amiston kiinteistökulujen merkittävä kasvu. Pidemmällä aikajänteellä asia saadaan korjaantumaan tavalla tai toisella. Tilanne toisen asteen koulutuksen kentällä on Itä-Uudenmaan alueella selkiintymätön. OKM on omilla paimenkirjeillään pyrkinyt ohjaamaan ammatillista koulutusta kohti suurempia ammattiopistoja. Porvoo selvittää tilannetta ja ratkaisu/esitys saataneen talousarviovuoden alkupuolelle. Mikä ratkaisu on ja miten se vaikuttaa Amiston toimintaan jää nähtäväksi. Toinen kesken oleva asia, joka ratkennee tavalla tai toisella, on Askolan lukion järjestämisluvan siirto kuntayhtymälle. Molemmilla esitetyillä asioilla on merkitystä kuntayhtymän ja erityisesti Amiston talouden kehittymiseen kohti tavoitetta, joka on terve ja positiivinen talous. Grafiikka: Emilia Iinatti

11 Talousarvion lähtökohdat Amistolla on toimipisteet Porvoossa Perämiehentiellä ja Aleksanterinkadulla, Askolan Monninkylässä ja Loviisassa. Talousarvion tunnuslukuja TA2010 TAes2011 Palkankorotusvaraus 3,2% 2,5% Eläkemaksut 23,4% 23,6% Yleinen kustannustason nousu 2,5% 2,5% Lähiopetuksen tuntimäärä/ov 30 h 30 h Tunnit (lähiopetus + muut tunnit 91 265 91 504 Laskennallinen ryhmäkoko 16,6 op. 17 op. Taulukko 1 Oppilaitoksen keskeinen tehtävä on pääsääntöisesti nuorten ammatillinen peruskoulutus. Taulukossa 1 on esitetty Amiston talousarvion tunnuslukuja vuosilta 2010-2011. Lähiopetuksen tuntimäärä on 30 tuntia/opintoviikko, laskennallinen ryhmäkokotavoite nostetaan 17 op./ryhmä. Muu tuntivaraus muodostuu pääosin logistiikan, erityis- ja tukiopetuksesta. Ammattiosaamisen näyttötoimikunta, 3-kantainen toimielin, kokoontuu n. 10 kertaa vuodessa. Talousarvion 2011 perusteita Määrälliset tavoitteet Määrälliset Tp-2009 TA-2010 TAes 2011 Ammatillinen perusk./ II-aste Taulukko 2 Muutos-% vrt 10-11 939,3 1 030 1 060 +2,9% Taulukossa 2 on esitetty v. 2011 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoite. Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen kokonaisopiskelijamäärä vuodelle 2011 on 1345 opiskelijaa. Muu koulutus Oppisopimuksen teoriakoulutuksen opiskelijamäärä on pieni. Opiskelijamäärän kehittyminen Amiston opiskelijamäärä on pysynyt viime vuosien aikana korkealla tasolla. Talousarvion valmistelussa laskennallinen ryhmäkoko on nostettu 16,6 op. -> 17 op./ryhmä. Tällä hetkellä opiskelijatilanne on hyvä. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on hyvä ja Amiston eri toimipisteiden opiskelijamäärät ovat korkeita. Korkeat opiskelijaluvut ja tiedossa oleva POMO-talon tyhjeneminen antaa Amistolle jonkin verran mahdollisuuksia miettiä omien toimintojensa uudelleen sijoittamista, jos kiinteistön käytölle ei löydy parempia vaihtoehtoja. Askolan kohdalla voidaan todeta niiden olevan jopa liian korkeita. Perämiehentien tilanne on normalisoitunut viime vuosien peruskorjaushankkeiden jälkeen ja opiskelijamäärä on suuri. Myös Loviisan kohdalla voi ilolla todeta selkeää kasvua viime vuodesta. Loviisan tiloja käyttää kiitettävästi myös Edupoli, järjestäen siellä alueella vetovoimaista aikuiskoulutusta.

12 Amiston opiskelijamäärä vv. 2009, TA-2010 ja TA2011 1 060,0 1 040,0 1 020,0 1 000,0 980,0 960,0 1 030 1 060 940,0 920,0 939,3 900,0 880,0 860,0 Tot2009 TA2010 TA2011 Taulukko 3 Taulukosta 3 käy ilmi Amiston opiskelijamääräkehitys 2009-2011. Yksikköhinta ammatillisessa peruskoulutuksessa Valtion maksaman ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan nousuksi arvioidaan vuoden 2010 toteutuneesta tasosta +1 %. Ennakkolaskelmassa on käytetty vuodelle 2010 vahvistettuja kertoimia ja porrastusperusteita. Yksikköhinta /opisk. Tp-2009 TA-2010 Taes-2011 Ammatillinen peruskoulutus 9 420 9 417 9 623 Taulukko 4 Porrastusperusteisten opiskelijoiden määrä Porrastusperusteella tarkoitetaan tässä yhteydessä jonkin perustutkinnon tai opiskelijaryhmän kohdalla korotettua opiskelijakohtaista yksikköhintaa. Vuodelle 2010 korotus yksikköhintaan logistiikan koulutuksessa oli 40%, yhdistelmäajoneuvokoulutuksessa 80% ja muiden erityisopiskelijoiden osalta korotus oli 47%. Kaikille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks). Tästä suunnitelmasta käy ilmi kyseisen opiskelijan tuki- ja ohjaustoimet sekä syy, mihin erityistoimet perustuvat. Porrastusperusteisten opiskelijoiden vaikutus vuoden 2011 yksikköhintapohjaan määräytyy 20.9.2010 tilastointipäivän mukaan.

13 Toimintatuottojen ja menojen rakenne TAes 2011 (vrt. tp2009-ta-2011) Kokonaistoimintatuotot TP-2009 10 248 873 TA-2010 11 249 600 TAes-2011 11 280 060 Valtio/yksikköhintaan perustuva tulo 8 848 650 9 720 000 9 911 100 Muut tulot 1 400 223 1 529 600 1 368 960 Kokonaistoimintamenot Tp-2009 9 993 832 TA-2010 11 134 000 TAes-2011 11 578 600 Henkilöstömenot 6 451 645 7 593 400 7 655 000 Palvelut ja tarvikkeet 1 835 327 1 685 000 1 790 800 Vuokrat (2010-> KOY Lov Amisto) 153 433 205 000 235 500 Muut menot (sisältää konsernin kiinteistöt ja hallinnon) 1 553 427 1 650 600 1 897 300 Toimintakate 1 255 042 115 600-298 540 Taulukko 6 Taulukossa 6 on selvitetty Amiston toimintatulot ja menot tulo- ja kuluryhmittäin. Päätoimintatulo muodostuu valtion opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Muut tulot sisältävät tulot maksullisesta palvelutoiminnasta, vuokratuloista ja valtion avustukset kehittämistoimintaan. Vuodesta 2010 Loviisan toimipisteen tilat on vuokrattu Keskinäinen kiinteistö Oy Loviisan Amistolta. Amiston lisäksi tiloissa ovat vuokralaisina Loviisan kaupungin keskuskeittiö ja Edupoli. Arvioidut vuokratulot v. 2011 ovat 42 500. Rakennusala on suosittu Porvoon ammattiopistossa. Kuva: YLE / Anna Huittinen

14 Oletko kypsä uusiin haasteisiin? Edupoli Edupoli on kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos Edupolin strategia on esitetty liitteessä 3. Edupolin alustava talous- ja toimintasuunnitelma vuosille 2011-2013 on esitetty liitteessä 6. Liikelaitos Edupolin tarkennettu talousarvio ja toimintasuunnitelma vuosille 2011-2013 käsitellään liikelaitoksen johtokunnassa joulukuussa 2010.

15 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen taloussuunnitelma, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Taloussuunnitelma sis.erin ilman liikelaitosta TA-2010 TAes 2011 Muutos TAsu 2012 TAsu 2013 % 100 Tarkastuslautakunta Tulot yht 27 000 28 400 5,2 % 28 400 28 400 Menot yht. -27 000-28 400-5,2 % -28 400-28 400 Netto 0 0 0 0 110 Yhtymävaltuusto Tulot yht 25 200 15 800-37,3 % 15 800 15 800 Menot yht. -25 200-15 800 37,3 % -15 800-15 800 Netto 0 0 0 0 120 Yhtymähallitus Tulot yht 111 400 78 200-33,2 % 78 200 78 200 Menot yht. -111 400-78 200 33,2 % -78 200-78 200 Netto 0 0 0 0 125 Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Tulot yht. 58 900 64 500 8,0 % 64 500 64 500 Menot yht. -58 900-64 500-8,0 % -64 500-64 500 0 0 0 0 130 Tukipalvelut Tulot yht 3 082 700 3 205 700 4,0 % 3 205 700 3 205 700 Menot yht. -3 082 700-3 205 700-4,0 % -3 205 700-3 205 700 Netto 0 0 0 0 150 Oppisopimustoimisto Tulot yht 3 292 600 3 533 100 7,3 % 3 533 100 3 533 100 Menot yht. -3 278 800-3 501 500 6,8 % -3 501 500-3 501 500 Netto 13 800 31 600 129,0 % 31 600 31 600 21 Amiston käyttötalous Tulot yht 11 249 600 11 279 500 0,3 % 11 279 500 11 279 500 Menot yht. -11 131 000-11 578 600-4,0 % -11 578 600-11 578 600 Netto 115 600-299 100-351,7 % -299 100-299 100 Toimintakate 129 400-267 500-267 500-267 500

16 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Ulkoinen tuloslaskelma ilman liikelaitosta TULOSLASKELMA TA-2010 TAes 2011 Muutos TAsu 2012 TAsu 2013 % TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot 15 654 900 16 048 200 2,5 % 16 048 200 16 048 200 * Maksutuotot * Tuet ja avustukset 146 000 89 300-38,8 % 89 300 89 300 * Muut toimintatuotot 348 700 131 500-62,3 % 131 500 131 500 ** 16 149 600 16 269 000 0,7 % 16 269 000 16 269 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot -7 504 000-7 680 500 2,4 % -7 680 500-7 680 500 Henkilösivukulut * Eläkekulut -1 757 700-1 810 800 3,0 % -1 810 800-1 810 800 * Muut henkilösivukulut -455 800-495 400 8,7 % -495 400-495 400 * Muut henk.kulujen korj. A/E * Palvelujen ostot -3 944 300-4 095 100 3,8 % -4 095 100-4 095 100 Aineet,tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana -1 816 300-1 891 300 4,1 % -1 891 300-1 891 300 * Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 * Avustukset -176 000-151 000-14,2 % -151 000-151 000 * Muut toimintakulut -366 100-412 400 12,6 % -412 400-412 400 ** -16 020 200-16 536 500 3,2 % -16 536 500-16 536 500 TOIMINTAKATE 129 400-267 500 306,7 % -267 500-267 500 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot 30 000 5 000-83,3 % 5 000 5 000 * Muut rahoitustuotot 151 100 150 000-0,7 % 150 000 150 000 * Korkokulut -137 300-74 300-45,9 % -64 800-82 100 * Muut rahoituskulut VUOSIKATE 173 200-186 800 207,9 % -177 300-194 600 Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot -1 103 700-1 020 000-7,6 % -1 020 000-1 020 000 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -930 500-1 206 800 29,7 % -1 197 300-1 214 600 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -930 500-1 206 800 29,7 % -1 197 300-1 214 600 Liikelaitoksen ja muun kuntayhtymän väliset tapahtumat Myyntituloissa liikelaitokselta saatavia tuloja 1 359 400 Rahoitustuotoissa liikelaitoksen peruspääoman korvaus 2 000 Palveluiden ostoissa liikelaitokselta opetuspalv.ostoja -1 480 000

17 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Rahoituslaskelma ilman liikelaitosta TA-2010 TAes 2011 Muutos TAsu 2012 TAsu 2013 % Toiminnan rahavirta Vuosikate 173 200-186 800-207,9 % -177 300-194 600 Investointien rahavirta Investointimenot -2 745 000-1 080 000 60,7 % -1 850 000-4 700 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 571 800-1 266 800 50,7 % -2 027 300-4 894 600 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys 980 000 1 000 000 2,0 % 1 500 000 5 000 000 Pitkäaik.lainojen vähennys -811 300-389 500 52,0 % -439 500-639 500 168 700 610 500 261,9 % 1 060 500 4 360 500 Oman pääoman muutokset 356 800 389 500 9,2 % 389 500 389 500 Rahavarojen muutos -2 046 300-266 800 87,0 % -577 300-144 600

18 3. Investoinnit 2011-2013 3.1 Investointien perustelut Porvoon ammattiopisto Investointiesitykset HANKE 3 Kone- ja laitehankintaesitykset Ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Opiskelijaryhmien keskimääräinen koko on suurempi kuin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa tarvetta opetukseen käytettävän kaluston määrän kasvattamiseen. Jotta oppilaitos voi tarjota laadukasta opetusta ja opiskelijoille laadukkaan oppimisympäristön, täytyy sen satsata kaluston kilpailukykyisenä pitämiseen vuosittain. Hankintakokonaisuuteen alla olevaan taulukkoon on merkitty eri toimipisteiden esittämät yli 10000 euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle. Toimipisteiden esitykset hankekokonaisuudet AMISTO HANKE 3 Kone- ja laitehankintaes. V. 2011 Esitys PMT6/ Graafisen hank./mm värien hallintaohj. 50 000 Auto/logistiikka erilaisia kone-laitehankintoja 100 000 Sähkö/kemia erilaisia kone- ja laitehankintoja 120 000 Konditorian hankinnat 40 000 Ulkovaraston korjaus 60 000 ASKOLA Metalli/NC-kärkisorvi 25 000 Talotekn.+kiint.hoitajien työpisteet 40 000 Sähkö/Pina opetusvälineistö/laitehankintoja 50 000 Rakennus/ATK-luokan uudist.(koneet ja kalust. 25 000 Raka/sähköisten käsityökalujen uusiminen 30 000 Raka/vanhan Transitin tilalle toinen auto 20 000 Varastorakennus 50 000 POMO Tilajärjestelyt amk:n jälkeen ja käyttötarkoitus 100 000 muutos LOVIISA Opetusvälineistön hankintaa 30 000 YHTEISET Kestäväkehitykseen kuuluvia hankintoja 15 000 Oppimisstudio 40 000 AMISTO YHTEENSÄ 795 000

19 HANKE 71 Kiinteistöjen peruskorjaus Hankintakokonaisuuteen sisältyy kiinteistöjen pieniä peruskorjauksia. Amisto Askola: - sähkölukitus ja kulunvalvonta - katon kunnostus Amisto Perämiehentie 6: - keskusarkiston liukuhyllyjärjestelmä HANKE 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Kuntayhtymän nykyisen palomuurilaitteiston uusinta (40.000 ) siirtyi vuodelle 2011. Levyjärjestelmän levyhyllyt varusteineen ja levyineen uusitaan, mikä aiheuttaa 30.000 kulut. Lisäksi hankitaan lisänauha-asema nykyiseen nauhavarmistusasemaan 10.000 :lla. HANKE 83 Askolan peruskorjaus (sähkö-, lvi-, metalli- ja rakennusosastot) Askolan toimipisteen peruskorjaushanke on jaksotettu taloussuunnitelmassa neljälle eri vuodelle. Sähkö-lvi-osastojen saneeraus varaudutaan aloittamaan vuoden 2011 lopulla. Saneeraus jatkuu kone-metalliosaston(2013) kautta rakennusosastolle(2014). Hankkeen jaksotus on sekä taloudellisesti että opetuksellisesti perusteltu, investoinnit jakaantuvat useammalle vuodelle ja opetusjärjestelyjä helpottaa samaan aikaan toteuttava toimipisteen oma rakennushanke. Rivitalotyömaa mahdollistaa opetustoiminnan siirtämisen osaltaan sinne eikä kalliita ja epäkäytännöllisiä parakkeja tarvita. Kuva: Susa Heiska

20 HANKEET 84-86 Hankekokonaisuus sisältää kolme erillistä osaa. Taloussuunnitelmassa on esitetty Porvoon Perämiehentielle rakennettavaksi uutta koulura-kennusta (hanke 84), joka korvaa POMO-talon jatkossa. Ratkaisu mahdollistaa II asteen ammatillisen koulutuksen kampuksen muodostumisen ja sen avulla saavutetaan melkoinen synergiaetu alueella jo olevien palvelujen ansiosta: opiskelijaruokailu, tietopalvelukeskus ja muu opetuksen hallinto sekä kiinteistön hoito. Hankkeen toisena osana on esitetty uuden koulurakennuksen kalustamisen vaatimaa määrärahaa (hanke 85). Uuden rakennuksen rahoitus pohjautuu POMO-talon realisoinnista saatavaa pääomaan (hanke86). Kuva: Susa Heiska