Terminä varsin uusi; 1960-luvulle saakka harvinainen arkeologiapuheessa Ei ainoaa oikeaa teoriaa ollut tai ole Vas. kuva: T. Edgren, Carl Fredrik Meinander - Arkeolog med perspektiv. 2013.
Teorioiden vahvuudet ja heikkoudet kontekstisidonnaisia Teoriat nykyisin lähinnä erilaisia painotuksia, eivät koulukuntien mukaisia Kasvavat aiemman päälle, kritiikkinä aiempaan Postmodernissa tutkimusympäristössä teoriat eivät kuitenkaan ensisijaisesti suksessiivisesti tai progressiivisesti järjestettävissä, pikemminkin limittäisiä ja toisiaan tangeeraavia Teoria tuo näkökulmia menneisyyteen, järjestää ajatuksia, eikä varsinaisesti lisää tietoa (ymmärrystä kylläkin) Teoria keino yksinkertaistaa monimutkaisesta ja fragmentaarisesta aineistoja päättelyvyyhdistä koostuvaa kaaosta
Teoreettinen näkökulma ja käsitteelliset työkalut tarpeen tulkinnoissa oma kokemusmaailmamme ja tietomme maailmasta toinen kuin menneisyyden ihmisillä Heidänkin maailmansa äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus Kuvat: Det svenska jordbrukets första femtusen år. 2004
Arkeologi väistämättä tulkitsee jostain tietoisesti tai tiedostamattaan valitsemastaan näkökulmasta Subjektiivisuutta aina mukana kukaan ei täysin neutraali, ei arvovapaa, ei irti omasta kulttuurisesta/akateemisesta taustastaan Teoria sanoittaa tutkijan subjektiivisuutta ja korvaa ns. terveen järjen, joka aina kontekstisidonnaista
Teoria liimaa irtaimia osia (havaintoja, analyysejä, hypoteeseja, tulkintoja ) kokonaisuudeksi M.P. 8.2.2017
Nykyisin teoriatausta tuodaan esiin tutkimuksissa lyhyesti tai perusteellisesti Oleellista: valitun teorian kautta pitkälti määrittyy, mikä tutkimuksen kannalta oleellista, ettei aineisto vie tai data puhu puolestaan Teorian kautta määrittyy faktojen painoarvot ja punnitaan ristiriitaisuudet (usein ns. teoreettinen päättely, ei niinkään formuloitu teoria) Teoriatuntemuksen avulla pystyy seuraamaan ja arvioimaan tieteensisäistä keskustelua
Teorian ja käytännön suhde Vaikka aineisto konkreettista materiaa, tutkimus johtaa abstraktioihin, päätelmiin ja tulkintaan arkeologia on teoreettinen tiede Tutkimuskysymykset siis teoreettisia, vaikka vaikuttaisivat käytännöllisiltä ( Miksi kylä rakennettiin tähän? ) Teorian kuitenkin palveltava käytäntöä, sitä mitä arkeologit tekevät Teoria-käytäntö -dilemma edelleen todellinen M. Johnsson 2006: teoretisointi ei johtanut arkeologisen ajattelun ja käytännön mutkattomampaan suhteeseen, oikeastaan tuo suhde aliteoretisoitua Mitä ylemmän tason teoria, sitä vaikeampi liittää käytäntöön Toisaalta: myös suorasukaisessa menneisyyden rekonstruoinnissa teoria ei usein näy Malliteoreettisessa arkeologiassa teoria ja käytäntö (havainnot) helpommin havaittavissa; malli ei yleensä yhtä tarkka kuin teoria, pikemminkin hypoteesien joukko
Teorian ongelmia Arvovalintaongelma: mm. teorian fiksuus, muodikkuus, pakotettu valinta Anakronismin vaara teoriasta riippumatta = menneisyydentutkimuksen presentistinen luonne (menneisyyttä katsotaan nykyisyydestä käsin ainakin jonkinasteisesti, pahimmillaan jälkiviisaasti ) Pirstoutuminen liian erikoistuneiksi teoriarakennelmiksi; vain harvat ymmärtävät Jotkut teoriat osoittautuvat kestämättömiksi heti, jotkut myöhemmin, jotkut jatkuvassa muutostilassa (mm. teoriat neolitisaatiosta)
Jotkut teoriat osoittautuvat kestämättömiksi pyrittäessä nykyisyyden (nykyisyys sisältää siis löydetyn arkeol. aineiston) ja menneisyyden välisen kuilun yli. Teoria on kuitenkin yritys rakentaa silta nykyisyyden ja menneisyyden välillä, kestipä se tai ei.
Vahvasti yleistäen arkeologisen tutkimusprosessin elementeistä o Aineisto (data ja havainnot) mitä, millaista kuvailu o Metodi miten analyysi, selittäminen o Teoria miten/miksi tulkinta, ymmärtäminen aineisto teoria metodi
KÄSITTEITÄ, (OSA)TEORIOITA, TUTKIMUSTAPOJA ISMEJÄ JA LOGIOITA M. Johnsonin (2010) mukaan arkeologia on uusia ajatuksia menneestä, ja tarvitsee siksi täsmällisiä ja myös uusia käsitteitä Johanna Enqvistin (2013) mukaan termit tieteellistä tutkimusta ylläpitävää rakennetta Tieteellisen kommunikaation edellytys jonkinlainen yhteisymmärrys käsitteistä. Aito erimielisyys vaatii pohjakseen yhteisymmärryksen mm. siitä, mitä tietyllä termillä tarkoitetaan (M. Mäki & K. Väyrynen, 2004) Eivät varsinaisia paradigmoja, vaan voivat sisältyä eri teoriasuuntauksiin tietynlaisina intellektuaalisina työvälineinä, painotuksina ja näkökulmina
ONTOLOGIA, EPISTEMOLOGIA Lyhyesti muilla kursseilla tarkemmin Ontos = oleva; mitä/mikä on/on ollut olemassa o Oleellinen ja kaiken tutkimuksen perusta o Ei ehkä kannata tutkia oletettavasti ei-olevaa Tanskan alueen pronssikautinen torvimusiikki: a) oliko sitä, b) tiedämmekö, mitä sillä ilmaistiin? Epistemologia = tieto-oppi o Tarkastelee mm. tiedon ominaispiirteitä verrattuna esim. uskomuksiin, mielipiteisiin jne. o Arkeologiassa yleensä: Mistä voidaan saada tietoa (tiedon mahdollisuudet) Tiedon varmuusasteet = todisteiden luonne, niiden episteeminen arvo, avautuvuus Ongelmana ns. kääntämissäännöt aineiston ja menneisyyden todellisuuden välillä Yläkuva: Nationaalmuseet, alakuva: Anna Lihammer, Arkeologiska upptäckter i Sverige.
RELIABILITEETTI Luotettavuus Kuinka luotettavasti menetelmä antaa tietoa tutkittavasta asiasta Esim. alkuaineanalysaattori vs. haistaminen, tai dendrokronologia ilmastovaihteluiden tutkimisessa VALIDITEETTI Sopivuus Kuinka hyvin menetelmällä saadaan selville se, mitä todella halutaan tietää = vastaa nimenomaiseen kysymykseen eikä johonkin muuhun Esim. alkuaineanalysaattori hopeapitoisuuden tutkimisessa, tai radiohiiliajoitus validi keskiaikaisen vainajan luiden ajoittamiseen, ei arkun ajoittamiseen (vanhojen lautojen ongelma)
POSITIVISMI ja EMPIRISMI Luonnontieteellinen näkemys: vain havaittavasta saadaan tietoa Historiapositivismi; L. von Ranke: wie es eigentlich gewesen Jos ei testattavuutta, lähdekritiikin oltava tiukka Usein kaavalla: hypoteesi > testi > päättely (> yleistys) Huom! Arkeologiassa ei varsinaista toistettavuutta, mutta frekvenssin voima kyllä siis lähes testattavuutta Tieto pyritään sopeuttamaan maailmaan = faktat ovat maailmassa, ne vain löydettävä Aineisto puhuu puolestaan = oikealla metodilla totuus esille äärimmillään: ei tarvetta analyyttiseen tulkintaan Objektiivisuuden vaatimus ja äärimmillään usko sen mahdollisuuteen Arkeologiassa yleensä empiiristä aineistoa empirismi Empirismi myös a) halventavana ilmaisuna naiiville tieteelle, b) tarkoittaa filosofian historiassa erityisesti 1600-luvun filosofiaa (reaalimaailman ja käsitteiden erottaminen)
ESSENTIALISMI Usko tiettyjen asenteiden ja emootioiden ajan ja paikan ylittävään luonnollisuuteen, normaaliuteen globaalilla tai ryhmätasolla Voimakkainta kritiikkiä esittänyt M. Foucault: ei poikkikulttuurisia määritelmiä esim. normaalille, luonnolliselle, haluille ja tunteille Eikö mitään ns. yleisinhimillistä? Arkeologiassa mm. arvokas löytö arvokas deponoijalle vai/ja tutkijalle, näkyvässä käytössä olevana vai deponoituna? Osa viikinkiaikaisesta Spillingsin aarteesta Gotlannissa. Löytöön kuuluu n. 14300 rahaa, hopeakoruja ja pilkkohopeaa. Kuva: Anna Lihammer, Arkeologiska upptäckter i Sverige.