Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017
Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu laatu. Tuotekehitystä varten tarvitaan tutkimusta. Viljelijän käyttöön toimivia ratkaisuja. Yaran täsmäviljelyyn suunnitellut työkalut ovat osa viljelyn kestävän tehostaminen kokonaisuutta, jossa agronomialla on hyvin suuri rooli. sadonmuodostusta ja viljelytekniikkaa. 2
Miksi valkuaispitoisuus oli alhainen 2016? - Viljelijät menettivät myös satoa Korkea satotaso vaatii riittävästi typpeä. Lajikkeisto muuttunut. Maaperän luontainen typen mineralisaatio oli vähäistä alkukasvukaudesta. - Kuiva alkukasvukausi, matala mineralisaatio Typen hyötysuhde oli alhainen -Kuivuus vähensi sivuversojen määrää -Rankat sateet aiheuttivat typen hävikkiä -Lannoituskäytännöt (kaikki keväällä/jaettu lannoitus) Yara Suomi 2017 3
Lannoituksen suunnittelu, muutakin kuin typpeä. Lannoituksen suunnittelun lähtökohta: kannattavasti ja tehokkaasti ja samalla ota huomioon ympäristö ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Käytetään ravinteita, joita ei ole maassa kasvin tarpeeseen nähden riittävästi Käytetään ravinteita oikeassa paikassa, oikeaan aikaan Käytetään ravinteita sadon tarvitsema määrä Ylläpidetään pellon ravinnetila tuottavalla tasolla tulevaisuuteen Yara Suomi 2017 4
Kohti parasta lannoitusstrategiaa - askel kerrallaan Yleinen perustieto lannoituksen suunnitteluun Alueellinen vuosittainen tarkentaminen, sääolot Yara N-Prognos Mikä on tilanne tilallani tai lohkoillani? Yara N-Tester Yara Megalab Lohkon sisäisten erojen huomioiminen Yara N-Sensor Kasvilaji, maalaji, ravinnetarve, laatu Uutiskirjeet Kenttäkokeet Lannoitusopas 2016-2017 Kasvikohtaiset lannoitusohjelmat Yara Suomi 2017 5
Yara panostaa jatkossakin kotimaisen tutkimustiedon tuottamiseen Optimi-/typpivastekokeet uusilla lajikkeilla Lannoistustrategiakokeet eri viljalajeilla Sato kg /ha Jakaminen kannattaa Kevätvehnä 2015 Valk. % 8000 12,8 7000 12,6 6000 12,4 12,2 5000 12 4000 11,8 3000 11,6 2000 11,4 11,2 1000 11 0 120 165 120+50 (BBCH 31) 120+20+25 (BBCH 31,51) 10,8 YaraMila keväällä YaraMila kevällä + YaraBela kasvustoon 6
Yara N-Prognos työkalu lisätyppilannoituksen arviointiin Yara Suomen ja NSL:n yhteistyöhankke Yara N-Prognos on Yaran kehittämä konsepti kasvukaudenaikaiseen typenseurantaan pelolla. Menetelmä on ollut käytössä Ruotsissa jo useamman kasvukauden ajan ja viime kesänä se on ollut käytössä myös Tanskassa ja Norjassa. Hyödyt: - Tuottaa alueellista tietoa typen mineraalisaatiosta ja kasvustojen typenotosta, jota viljelijät hyödyntävät arvioidessaan lisätyppilannoitusta. - Parantaa viljojen typenkäytön tehokkuutta. - Nostaa satoja ja kevätvehnän ja mallasohran valkuaista. - Lisää ymmärrystä kasvukaudenaikaisesta typpilannoitustarpeesta (mineralisaatio, kasvuston typenoton rytmi). 7
Viime kesänä mittauksia Vihdissä ja Inkoossa Yara N-prognos -kokeita Vihdissä ja Inkoossa syysvehnällä, kevätvehnällä ja mallasohralla. Mittauksista voidaan päätellä, mikä on riittävä lannoitustaso mittaushetkellä ja onko tarvetta lisätyppilannoitukselle. Maaperän typen mineralisaatio ja kasvuston rehevyys ovat avainasemassa lisätyppilannoituksen arvioinnissa kasvukaudella. Tavoitteena laajentaa mittausverkostoa tulevina kasvukausina eri puolille Suomea erilaisille maalajeille, jolloin maantieteellinen ennustustarkkuus paranee. Yara Suomi 8
Yara N-Prognos Kokeissa eri typpitasoja ja lannoittamaton ruutu. Lannoittamaton ruutu kertoo typen luontaisesta vapautumisesta maaperästä 9
Alueellinen tarkentaminen Yara N-Prognos Mittauskertojen välinen typenoton ero kertoo, kuinka paljon kasvusto on ottanut typpeä viikon aikana (kg/ha). Yara N-Prognos -mittaustulokset ja ohjeet lannoituksen tarkentamiseen julkaistaan kerran viikossa www.yara.fi/n-prognos sivuilla. NSL käyttää tietoa omassa neuvontatyössään. Viljojen typenottoa seurataan syysviljoilla kasvun alettua keväällä ja kevätviljoilla orastumisen jälkeen. Mittauksia jatketaan viljan tähkälletulovaiheeseen saakka. 10
Harbinger mallasohra Yara Kotkaniemi 2016 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kg N /ha 0 60 100 140 180 kg/ha Kylvö: 12.5 Puinti: 15.8 4.7. (Kasvuaste 51) 28.6. (Kasvuaste 43) 20.6. (Kasvuaste 32) 13.6. (Kasvuaste 30) 6.6. (Kasvuaste 21) 31.5. (Kasvuaste 20)
Yara N-Prognos, sato ja laatu mallasohralla 2016 Sato kg/ha 8000 Yara N-Prognos Harbinger Valk.% 12 7000 6000 5000 8,1 8,5 9,7 10,4 10,9 10 8 4000 6 3000 4 2000 1000 2 0 0 60 100 140 180 kg 0 Yara Kotkaniemi 2016 12
Yara N-Prognos mallasohra 6.6.2016 (BBCH 21) Yara Kotkaniemi 2016 13
Harbinger mallasohra 13.6 (BBCH 30-31) Yara Kotkaniemi 2016 14
Harbinger mallasohra 4.7.2016 (BBCH 51) 15
Yara N-Prognos kevätvehnä 20.6 (BBCH 31) Yara Kotkaniemi 2016 16
Yara N-Tester N-Tester mittaa lehden klorofyllipitoisuutta, mikä on verrattavissa kasvin typpitilaan. Mittausarvo = N-Tester -arvo. (<650 650-700, >700) - Matala arvo matala typpipitoisuus - Korkea arvo korkea typpipitoisuus - Lajikekohtaiset typpisuositukset kevätvehnille ja kevätohrille. - Kalibrointikokeet Yara Kotkaniemen tutkimusasemilla ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yara Suomi 2017 17
Yara Megalab kasvianalyysi -kasvuston ravinnetasapaino ja lannoitussuositus Ohra Kaura Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Säilörehu (nurmi) Öljykasvit Sokerijuurikas Porkkana Keräkaali Sipuli Peruna Mansikka Viljoilla oikea näytteenottoajankohta BBCH 21-36 ja BBCH 37-45 Yara Suomi 2017 18
Yara Megalab tulokset
Typen käyttö tehokkaaksi Yara N-Sensor tekniikalla Yara N-Sensor on Yaran kehittämä laite, joka mittaa kasvuston typenoton määrää ja säätää typpilannoitteen levitysmäärän paikkakohtaisesti. 20
N-Sensor suunniteltu kasvuston sensorointiin Oikea (64 ) kulma kasvuston sensorointiin. Sensoroi traktorin molemmilta puolilta, jolloin suurempi mittausala. Mittaa kasvustosta heijastuvaa valoa joko luonnollista (Classic) tai N-sensorin oma valonlähde (ALS). Estää lannoituksen toivottomille aloille, jolloin vältytään ylilannoittamiselta kasvuston huonokuntoisuudesta johtuen kasvusto ei pysty käyttämään annettua typpeä hyväkseen (kuivuus, märkyys jne..) 21
Yara N-Sensor Edut: Lannoitesäästö: ravinteiden kohdentaminen sinne, missä niitä tarvitaan Tasaisempi sato läpi lohkon: Mahdollisuus tasata kasvustoja (mm. karjanlannan käytön jäljiltä) Korkeammat ja tasalaatuisemmat sadot läpi lohkon Ravinnehävikkien vähentäminen Vähemmän lakoa N-Sensor toimii myös ilman GPS paikannusta, mutta paikannus mahdollistaa biomassa- ja levityskarttojen tekemisen. (Kartan teko mahdollista muunkin ajon aikana) Karttoja voidaan tulkita yleisten agronomisten kysymysten ratkaisemiseksi.
Lopuksi vinkkejä typen käytön tehostamiseksi ja lannoituksen jakamiseen Säätä ei voi ennustaa Mutta voimme ottaa huomioon kasvukaudella jo vallinneet olosuhteet Suunnittele lannoituksen jakaminen etukäteen Tarkkaile kasvuston kehitystä kasvukaudella Käytä suosituksia ja teknisiä apuvälineitä lisätyppilannoituspäätöksen tueksi Aikaisemmat satotasot ja valkuaispitoisuudet Yara N-Tester Yara N-Prognos Yara N-Sensor www.yara.fi
www.yara.fi 24
KIITOS JA HYVIÄ KASVUOLOSUHTEITA VILJELYKAUDELLE 2017! 25