4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen perusperiaatteista) mutta että julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne eivät toimi hyvin (mikä myös on yksi taloustieteen perusperiaatteista) Asiat ovat jo valintakoekirjasta (H&M, s. 25-28) tuttuja Markkinakysynnän, -tarjonnan ja -tasapainon tarkastelu jätetään siksi pääosin omatoimisen kertauksen varaan ja luennoilla käydään läpi vain muutama keskeinen asia 1. Markkinakysyntäkäyrä opittiin jo edellä kuluttajan valintateoriasta 1
2. Markkinatarjontakäyrä Tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä markkinoille tarjotaan kullakin hinnalla Se voidaan estimoida tilastollisin menetelmin, kun käytettävässä on tietoja tarjotuista määristä, hinnasta ja muista tarjontaan vaikuttavista tekijöistä esimerkiksi eri vuosilta Tarjontakäyrän estimointi edellyttää tietoa niistä tekijöistä, jotka selittävät tarjontaa mitä varten tarvitsemme teoriaa Teoriaa tarvitaan myös siihen, että osaamme lukea tarjontakäyrästä kaiken siihen sisältyvän informaation Tuotteet valmistetaan yrityksissä, joten niiden tarjoajat ovat yrityksiä Yrityksen teoria (theory of the firm) opettaa mm. miten tarjonta määräytyy Yrityksen teoriaa tarkastellaan tarkemmin jäljempänä 2
Yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan Voitto = myyntitulot tuotantokustannukset Tarkastellaan yritystä, joka toimii kilpailullisilla markkinoilla, jossa tuotteen markkinahinta P on yrityksen kannalta annettu vakio yritys valitsee tuotantonsa määrän x pitäen hintaa vakiona Myyntitulot (revenue) R(x) = Px, kun x = myyty määrä Oletetaan, että tuotannon kustannuksia kuvaa funktio C(x), jossa x = tuotettu määrä opimme myöhemmin yrityksen teorian yhteydessä mistä nämä kustannukset syntyvät ja miltä ne näyttävät Nyt voitto π = R(x) C(x) =Px C(x) 3
Voittofunktion maksimipiste löydetään derivoimalla: eli dπ/dx = dr(x)/dx dc(x)/dx =P MC(x) = 0 P = MC(x) MC on rajakustannus (marginal cost) = MC(x) =dc(x)/dx Rajakustannus kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa vähän Voitto on maksimissaan silloin, kun tuotteen hinta = rajakustannus Jos P > MC, niin x:ää kannattaa kasvattaa, koska tulot kasvavat nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa Jos P < MC, niin x:ää kannattaa vähentää 4
Rajakustannusten tulkintaa: rajakustannus on kustannusten C lisäys C tuotetun määrän x pientä lisäystä x kohti : C / x kun x 0, niin C / x dc(x)/dx = MC(x) rajakustannus MC(x) on kustannusfunktiolle C(x) pisteeseen x piirretyn tangentin kulmakerroin (kk) C(x) C(x) C kk = MC(x) x x x 5
Voiton maksimointi kuviossa: yrityksen tulot R = Px kasvavat vauhdilla P kun x:n määrä kasvaa tuotantokustannukset kasvavat vauhdilla MC(x) kun x:n määrä kasvaa voitto Px C(x) on maksimissaan silloin, kun P = MC(x) eli pisteessä x* R, C R = Px C(x) kk = MC(x*) kk = MC(x) x* x 6
Yrityksen optimaalinen tuotanto voidaan esittää myös rajakustannuskäyrän MC avulla se on alla olevassa kuviossa piirretty x:n suhteen kasvavaksi, koska yleensä kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessa optimaalinen valinta x* on se, jossa MC(x) = P MC MC(x) P x* x 7
Koska rajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla vallitsevaan hintaan, kuvaa se näin ollen yrityksen kyseisen tuotteen tarjontakäyrää se on kasvava Seuraava kuvio esittää Mankiw & Taylor -kirjan numeerisen esimerkin jäätelötötterön tarjonnasta esimerkiksi hintaan 2 dollaria/tötterö tarjonta on 3 tötteröä Tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yksittäisten yritysten tarjoamat määrät yhteen kullakin hinnalla samalla tavoin kuin markkinakysyntäkäyrä laskettiin koska jokainen yritys valitsee tarjotun määrän siten, että MC(x) = P, ovat yritysten rajakustannukset yhtä suuret tuotetun määrät poikkeavat yleensä sen sijaan toisistaan sillä sellainen yritys, jonka rajakustannukset annetulla x:n arvolla ovat pienet, tuottaa enemmän kuin sellainen, jonka rajakustannukset ovat suuret: ks. taulukko 8
Yrityksen jäätelön tarjontakäyrä Price of Ice-Cream Cone $3.00 1. Hinnan nousu... 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 Lähde: Mankiw&Taylor, Economics 2nd ed, s. 71 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Quantity of Ice-Cream Cones 2.... lisää tarjottua määrää. 9 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning
Jäätelön markkinatarjonta Hinta $ Yritys 1 Yritys 2 Markkinat 0,00 0 + 0 = 0 0,50 0 0 0 1,00 1 0 1 1,50 2 2 4 2,00 3 4 7 2,50 4 6 10 3,00 5 8 13 10
Hinta 3.50 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 0 1 2 3 4 5 6 + Hinta 3.50 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yrityksen 1 tarjoama määrä Yrityksen 2 tarjoama määrä = Hinta 3.50 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Markkinatarjonta 11
Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät tuotteen oma hinta tuotetta tarjoavien yritysten lukumäärä tuotantopanosten hinnat, jotka vaikuttavat kustannuksiin C(x) opimme myöhemmin tuotantoteknologia, joka myös vaikuttaa kustannuksiin opimme myöhemmin Muut tekijät kuin oma hinta siirtävät tarjontakäyrää kuviossa, jonka akseleina ovat hinta ja tarjottu määrä samaan tapaan kuin kysyntäkäyrän osalta tarjontaa vahvistavat tekijät siirtävät sitä oikealle, heikentävät tekijät vasemmalle 12
3. Markkinatasapaino Markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta Jos hinta on tätä korkeampi, markkinoilla on liikatarjontaa Jos hinta on alempi, markkinoilla on liikakysyntää Kuviossa tasapaino löytyy kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspisteestä Matemaattisesti se saadaan laskettua, kun tunnetaan kysyntäja tarjontafunktiot kysyntä P = D(x) tarjonta P = S(x) tasapaino: D(x) = S(x) => x* ja P* Jos esimerkiksi kysyntäkäyrä on P = a-bx ja tarjontakäyrä on P = c+dx, niin x* = (a-c)/(b+d) ja P* = (ad+bc)/(b+d), kun a > c. 13
Markkinatasapainon määräytyminen P Kysyntäkäyrä D(x) Tarjontakäyrä S(x) P* x* x 14
Numeerinen esimerkki: jäätelömarkkinat Kysyntäkäyrä Tarjontakäyrä Hinnalla $2.00 kysyntä = tarjonta 15
Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Jäätelömarkkinoiden tasapaino Hinta Tarjonta $2.00 Tasapainohinta Tasapaino Tasapainomäärä Kysyntä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Määrä 16
Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen Hinta $ Kysyntä Kuluttaja A Kuluttaja B Markkinakysyntä Markkinatarjonta Tarjonta Yritys 1 Yritys 2 0,00 12 7 19 0 0 0 0,50 10 6 16 0 0 0 1,00 8 5 13 1 1 0 1,50 6 4 10 4 2 2 2,00 4 3 7 7 3 4 2,50 2 2 4 10 4 6 3,00 0 1 1 13 5 8 17
3.00 3.00 3,00 2.50 2.50 2,50 Hinta 2.00 1.50 1.00 Hinta 2.00 1.50 1.00 Hinta 2,00 1,50 1,00 0.50 0.50 0,50 0.00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 A:n kysymä määrä 0.00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 B:n kysymä määrä 0,00 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Kysyntä ja tarjonta markkinoilla 3,00 3,00 3,00 2,50 2,50 2,50 Hinta 2,00 1,50 1,00 Hinta 2,00 1,50 1,00 Hinta 2,00 1,50 1,00 0,50 0,50 0,50 0,00 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Kysyntä ja tarjonta markkinoilla 0,00 0 1 2 3 4 5 6 Yrityksen 1 tarjoama määrä 0,00 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Yrityksen 2 tarjoama määrä 18
Jäätelömarkkinoiden tasapainossa kysyntä = tarjonta = 7 ja: Yhteiskunnan rajahyöty = 2 = Kuluttajan 1 rajahyöty = kuluttajan 2 rajahyöty = 2 Tuotteen hinta = 2 = = Yrityksen 1 rajakustannus = yrityksen 2 rajakustannus = 2 = Yhteiskunnan rajakustannus = 2 - Kun yhteiskunnassa on vain nämä 2 kuluttajaa ja 2 yritystä, kertoo jäätelön hinta sekä sen kuluttamisesta yhteiskunnalle syntyvästä hyödyn (hyvinvoinnin) lisäyksestä, jota rajahyöty mittaa, että sen tuottamisesta yhteiskunnalle syntyvien kustannusten lisäyksestä, joita rajakustannus kuvaa 19
Jäätelömarkkinoilla tasapainohinta on 2 dollaria ja määrä 7 tötteröä Kysyntä jakautuu siten, että A ostaa 4 ja B ostaa 3 tötteröä Miksi? Siksi, että tällä kulutuksen määrällä A:n maksuhalukkuus eli rajahyöty jäätelöstä on 2 dollaria Vastaavasti B:n ostaessa 3 tötteröä hänen rajahyötynsä on 2 dollaria Nyt MU A (4) = MU B (3) = 2 eli markkinahinta Tarjonta jakautuu puolestaan siten, että yritys 1 tuottaa 3 ja yritys 2 tuottaa 4 Miksi? Siksi, että yrityksen 1 tuotannon rajakustannus on 2 dollaria kun se tuottaa 3 tötteröä vastaavasti yrityksen 2 rajakustannus on 2 dollaria silloin kun se tuottaa 4 tötteröä Nyt MC 1 (3) = MC 2 (4) = 2 eli markkinahinta 20
4. Markkinat ja resurssien kohdentuminen Opimme edellä, että markkinatasapainossa kysyntä määräytyy siten, että tuotteen hinta on yhtä suuri kuin rajahyöty kaikilla kuluttajilla: MU = P rajahyöty kertoo kuluttajien tarpeista Toisaalta tarjonta määräytyy siten, että tuotteen hinta on yhtä suuri kuin rajakustannus kaikilla tuottajilla: P = MC rajakustannus kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksista Tästä seuraa, että tuotanto määräytyy siten, että sen kuluttamisen rajahyöty on yhtä suuri kuin tuottamisen rajakustannus: MU = MC tarpeet ja mahdollisuuden vastaavat tässä mielessä toisiaan Palaamme jäljempänä tarkemmin siihen, mitä tämä merkitsee yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta 21
Seuraavassa kuviossa tarkastellaan, miten markkinat ohjaavat yritykset tuottamaan kuluttajien tarpeisiin Olkoon alkuperäinen tilanne sellainen, jossa kysyntä = tarjonta = x 1 hinnalla P 1 Kuvitellaan, että kuluttajien tarpeet muuttuvat niin, että tuotteesta ollaan valmiit maksamaan enemmän kuin ennen esimerkiksi jäätelön kysyntä kasvaa kuumalla säällä Vallitsevalla markkinatarjonnalla rajahyöty eli maksuhalukkuus on P 3 Tämä kannustaa yrityksiä tuottamaan enemmän hinnalla P 3 ne olivat valmiit tuottamaan määrä x 3 tämä johtaa kuitenkin liikatarjontaan määrän x 3 -x 1 verran => hinta putoaa Uusi tasapaino löytyy hinnalla P 2, jolla uusi kysyntä = tarjonta = x 2 Se, miten hinta ja tarjonta reagoivat, riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista 22
Kysynnän vahvistumisen vaikutus P Alkuperäinen kysyntä D 1 Tarjonta P 3 P 2 P 1 Uusi kysyntä D 2 x 1 x 2 x 3 23 x