Paras-uudistuksesta kuntauudistukseen

Paras-uudistuksesta kuntauudistukseen ARTTU-kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Ylijohtaja Päivi Laajala

6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 2011-2014? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 2

Kunnallishallinnon rakenne työryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä on laatia Hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta Esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki Esitys on laadittava myös karttamuotoisena Esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi vuoden 2011 loppuun Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 3

6 1. Selvityksen valmistelu ja 2. Kuntien kuuleminen Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (MinisteriVirkkunen) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Alue- Krikierros teeja kun- rien takuu- vahlemiset vistaminen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE Aluekierros alkaa helmikuun puolivälissä ja päättyy maaliskuun lopussa Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 4

Työryhmäselvityksen alustava runko 1. Uudistuksen lähtökohdat 2. Aikaisemmat kuntauudistukset 3. Kuntauudistuksen juridiset reunaehdot 4. Tarkastelunäkökulmat ja muuttujat 5. Alueellinen tarkastelu vahvojen kuntien määrittämiseksi 6. Vahvojen kuntien kriteerien arviointia 7. Uudistuksen ohjaaminen ja toteuttaminen Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 5

Kuntauudistuksen ytimessä on kolme (3) isoa kysymystä, joista kaikkien suomalaisten on syytä käydä vakavaa keskustelua 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvusta? 2. Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 6

Tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 6. Erityistekijät 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 Vahvat kunnat 5. Palveluiden järjestämisen edellytykset 4. Työssäkäynti ja asiointi 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030 Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 7

Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 60 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hoivatarve kasvaa 60 50 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy 50 40 40 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 0 Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 8

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 2010-2030 (indeksi 2010 = 100) Menoerä v. 2009 M v. 2010 v. 2020 v. 2030 SOSIAALIPALVELUT 5005 100 121 148 - lasten päivähoito 2560 100 106 104 - vanhainkodit 974 100 141 204 - kotipalvelut 741 100 133 182 - palveluasuminen (arvio) 730 100 136 193 TERVEYSPALVELUT 9307 100 115 133 - erikoissairaanhoito 5545 100 112 125 - perusterveydenhuolto 3762 100 119 145 KOULUTUSPALVELUT 7006 100 99 103 - esiopetus 305 100 108 108 - perusopetus 4122 100 104 108 - lukiokoulutus 641 100 89 96 - ammatillinen koulutus 1467 100 95 98 - ammattikorkeakoulut 471 100 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 9

Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 10

Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 11

Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 12

pp.kk.vvvv Osasto 15.12.2011 13 Väestönmuutos 2009-2030 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä.

200 000 Kunta-alan työntekijät ja eläkepoistuma aloittain vuosina 2010-2030 200 000 työntekijöitä 157 036 työntekijöitä 150 000 150 000 100 000 101 686 94 645 97 498 96 935 100 000 71 360 60,3 % 50 000 56 842 41 221 72,5 % 70,2 % 59 186 60,7 % 55 936 57,7 % 50 000 0 Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys 0 Vakuutetut yht. 510 000 (v.2008) Eläköityviä 2010-2030 yht. 322 000 eli 63,2 % (3,2 % /vuosi) Lähde: Keva Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 14

+6,0 % Bruttokansantuotteen kasvu vuosikymmenten keskiarvoina (1950-luvulta 2020-luvun loppuun) +5,0 +4,0 +3,0 +2,0 +1,0 0,0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 aika 2030 Lähde: Pohjola, Matti (2011). Kriisistä hitaan talouskasvun aikaan. s. 231-233. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2011. Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 15

40,0 vero% 30,0 20,0 10,0 Kuntien näkymä 2012-2024 olettaen, että kunnat sopeuttavat Jos tasapainotetaan velalla... 19,7 19,8 19,8 19,8 19,8 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 0,0 20,0 2010 2012 vuosi 2016 2020 2024 5,9 7,1 15,9 29,8 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 mrd 100,0 nettovelka 120,0 Sopeutus toimintakatteesta: v. 2011 2 % (n. 0,5 mrd. ) v. 2012 2 % (n. 0,5 mrd. ) v. 2013 1 % (n. 0,25 mrd. ) v. 2014 1 % (n. 0,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 54,0 Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 16

Kumulat. bruttoinvestoinnit eur/asukas 1997... 2010 Kumulatiiviset bruttoinvestoinnit /asukas (0,0384) 25000 20000 15000 Sekä asukasluvultaan taantuvissa että kasvavissa kunnissa investoidaan suunnilleen saman verran asukasta kohden. 10000 5000 0-40,0 % -30,0 % -20,0 % -10,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % Asukasluvun muutos 1997 2010 Eero Laesterä 2004-2011 Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 17

40,0 vero% 30,0 20,0 10,0 Kuntien näkymä 2012-2024 oletuksella, että kunnat sopeuttavat Jos tasapainotetaan veroprosentilla 22,6 23,2 24,1 19,7 20,3 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 mrd 100,0 nettovelka 120,0 2010 2012 vuosi 2016 2020 2024 5,9 6,6 Sopeutus toimintakatteesta: v. 2011 2 % (n. 0,5 mrd. ) v. 2012 2 % (n. 0,5 mrd. ) v. 2013 1 % (n. 0,25 mrd. ) v. 2014 1 % (n. 0,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 20 % 8,2 8,6 10,5 Velkatasapainotarkastelu Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys 0,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 18

Valtionosuuksien kasvupaine, vaikka kunnat sopeuttavat 15,5 mrd 10,0 12,3 15,5 mrd 10,0 5,0 7,4 7,9 8,8 5,0 0,0 2010 2012 2016 2020 0,0 Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 19

Keskeisiä johtopäätöksiä ja kuntatyyppejä vuosille 2012-2024 Talousvaikeudet koko kuntakenttään (erityisesti 2020-luvulla) Ainakin kolmannes kunnista suurissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 Edellyttää kunnilta kovaa sopeuttamista (= saneeraamista) Kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee (mm. VOS) 1. Vaikeutuvan talouskehityksen kunnat Tällä hetkellä melko vakaan talouden kunnat Tällä hetkellä jo vaikeuksissa olevat kunnat Nykyiset kunnat (Osa kunnista kuuluu useampaan ryhmään) 5. VOS-riippuvaiset kunnat (yli 50 % nettomenoista) Taloustasapainon säilyttävät kunnat Ahdinkoon ajautuneet / ajautuvat kunnat 2. Kasvavien kaupunkiseutujen kunnat Sijainnistaan hyötyvät kehyskunnat Heikkenevän talouden keskuskunnat 3. Toimintaansa jo sopeuttaneet kunnat Sopeuttamiskykyään heikentäneet kunnat Sopeuttamiskyvyn lähes menettäneet kunnat 4. Kuntaliitoskunnat Hyvän kehityspotentiaalin kunnat Heikon kehityspotentiaalin kunnat Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 20

Kuntauudistuksen organisointi Kuntarakenneuudistusta ohjaa poliittinen seurantaryhmä, pj on kansanedustaja Maarit Felt- Ranta ja jäsenet ovat hallituspuolueiden eduskuntaryhmien nimeämiä. Toimikausi on 31.8.2012. Lisäksi kuntauudistusta ohjaa koko hallituskauden poliittinen ohjausryhmä, pj. on vs Anna-Kaisa Ikonen ja jäsenet ovat eri ministeriöiden valtiosihteereitä. Kuntauudistuksen projektipäälliköksi kutsuttiin filosofian tohtori Arto Koski. Projektipäällikkö toimii kuntauudistuksen koordinoijana ja vastaa yhteistoiminnassa rakennetyöryhmän kanssa uudistuksen virkamiesvalmistelusta. Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 21

Kunnan talous -työryhmän toimeksianto Tehtävänä: Arvioida kunnan talouden ohjausta ja tasapainotusta koskevien kuntalain säännösten mahdollisia kiireellisiä muutostarpeita > ehdotukset HE-muotoon > mahdolliset muutokset voimaan 1.1.2013 Laatia hallitusohjelman linjaukset huomioon ottaen ehdotus kuntalain säännöksiksi, jotka koskevat kunnan talouden ohjausta yhteistoiminnan taloutta ja konsernin ohjausta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta > kuntalain kokonaisuudistusta varten Jäsenet eri ministeriöistä ja Suomen Kuntaliitosta, projektipäällikkö pysyväksi asiantuntijaksi Toimikausi vuoden 2011 loppuun Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 22

Kuntien tehtävien arviointi-työryhmä Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 24.11.2011 15 jäsentä (pj valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen) Työryhmän työ kestää 31.5.2014 saakka Ensimmäinen työvaihe (24.11.2011 31.12.2012) - Laatii kartoituksen kuntien tehtävistä - Tekee ehdotuksen kuntien uusien tehtävien kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittämisestä Toinen työvaihe (1.1.2013 31.5.2014) - Arvioi, mitkä ovat kuntauudistuksessa syntyvien uusien kuntien tehtävät - Arvioi tehtävien jakoa kunta-valtiosuhteessa - Uudelleen arvioi valtion ja kuntien tehtävien vähentämistä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin -Arvioi ja tekee ehdotukset valtion kuntiin kohdistamasta ohjauksesta Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 23

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti (27.4.2011) Kolme vaihtoehtoista kuntamallia: 1. Yksitasoinen kuntamalli, jossa kuntia olisi alle 20. (Kuntamäärä vähenisi yli 300:lla) 2. Kaksitasoinen kuntamalli, jossa kuntia olisi noin 30-50. (Kuntamäärä vähenisi yli 270:lla) 3. Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli, jos kuntamäärä on huomattavasti suurempi kuin 50. (Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirrettään alueille) 1) Alle 20 kuntaa 2) 30-50 kuntaa Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:7 Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 24

Uudet kunnat 2015 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.kuntauudistus.fi www.kommunreformen.fi Osasto 15.12.2011 pp.kk.vvvv 25