VTT Timo Aro Kuva: Satakuntaliitto

Transkriptio

1 Kuva: Satakuntaliitto

2

3 Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa - Ville Malja, Lapkon solisti -

4 Satakunnassa small-talkia ei ole edes olemassa, koska sitä pidetään paskanpuhumisena. Jos ei ole mitään sanottavaa, niin ei sitten myöskään sanota mitään - Jyrki Kangas -

5 Porilaisen ajattelumallin mukaan maakunnallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että rahat pannaan porilaiseen pärekoriin, josta ne sitten jaetaan porilaisen organisaation kautta yhteisen hyvän nimissä porilaisten parhaaksi katsomalla tavalla - Kankaanpään Seutu

6 Jalostuksen työllistävyyden osuus korkein (32 %) Vahva kuntatalous: Velattomin maakunta Mutta muuttoliike positiivinen vuosina Rauman seudun BKT, teollisuuden arvonlisäys ja työllistävyys maan huippua Suomessa 12 kuntaa, joissa velkaa alle 100 /asukas: 3 Satakunnassa korkeakouluopiskelijaa, uutta joka vuosi Työttömyysaste neljänneksi alhaisin (heinäkuu 2012) Väestö vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1991 alkaen, -476 hlöä vuonna 2011 Ulkomaan kansalaisia kolmanneksi vähiten

7 kuntauudistus nyt

8 johtopäätökset aikaisemmista kuntareformeista Kaikki uudistukset perustuneet 60- luvulta alkaen keskushallinnon interventioihin Pieniä reformeja, mutta keskeiset ongelmat edelleen ratkaisematta Tavoitteita ei ole saavutettu: hiipuneet tai jääneet keskeneräisiksi Kuntien yhteistoiminta yhtäältä tiivistynyt toisaalta himmelit lisääntyneet

9 hallintohimmelit Porin näkökulmasta

10 Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, kunnan optimikoko, hyvä vs. huono hallitus, ideologista keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne. T U N T E E T Yhdyskuntarakenne, väestö- ja ikärakenne ja kuntatalouden kehitys 2010, 2020 ja 2030 : kuinka hyvinvointimallimme selviytyy, kuinka kuntaperustainen järjestelmä kestää, miten perusterveydenhuolto järjestetään, miten johdetaan sosiaali- ja terveyspalveluita, mitkä ovat kunnan tehtävät ja kuinka paljon siirrettään taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille? J Ä R K I 10

11 2012

12

13 Yli 65-vuotiaiden osuus Satakunnassa vuosina ,3 % (48 180) vuonna ,3% (56 712) vuonna ,0 % (62 430) vuonna ,7 % ( vuonna 2025 =

14 Laskennallisten sosiaali- ja terveysmenojen muutos (miljoonaa euroa) ikäryhmittäin Satakunnassa vuosina Laskelma perustuu STM:n keskimääräisiin ikäryhmittäisiin sosiaali- ja terveysmenoihin (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairausvakuutuslain mukaiset lääkkeet ja palvelut) ja Satakunnan alueen väestöennusteisiin ikäryhmittäin vuosina Oletusarvoina sotemenot asukasta kohden koko maassa vuonna 2010: vuotiaat: 3750 /as., vuotiaat 7500 ja yli 85-vuotiaat Ikäryhmä Vuosi 2010 miljoonaa euroa Vuosi 2020 miljoonaa euroa Vuosi 2025 miljoonaa euroa Erotus miljoonaa euroa 95,1 126,0 113,0 17,9 125,2 152,3 193,9 68,7 92,0 127,9 150,9 58,9 Kaikki 312,3 406,2 457,8 145,5

15 Kuntien taloudellinen liikkumavara jatkossa? 1. Vaikeutuvan talouskehityksen kunnat Tällä hetkellä melko vakaan talouden kunnat Tällä hetkellä jo vaikeuksissa olevat kunnat Satakunnan kunnat ? 5. VOS-riippuvaiset kunnat (yli 50 % nettomenoista) Taloustasapainon säilyttävät kunnat Ahdinkoon ajautuneet / ajautuvat kunnat 2. Kasvavien kaupunkiseutujen kunnat 4. Kuntaliitoskunnat Sijainnistaan hyötyvät kehyskunnat Heikkenevän talouden keskuskunnat Hyvän kehityspotentiaalin kunnat Heikon kehityspotentiaalin kunnat KuVe % 19,45 vuonna 2010 KuVe % 22,99 vuonna Toimintaansa jo sopeuttaneet kunnat Sopeuttamiskykyään heikentäneet kunnat Sopeuttamiskyvyn lähes menettäneet kunnat KuVe % 24,41 vuonna 2020 KuVe % 27,13 vuonna 2024

16 Yhteenveto kuntien lausunnoista ( ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluryhmän väliraportti ( ) Hallituksen iltakoulun linjaukset ja tiedonanto ( ) Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit ( ) missä mennään nyt kuntauudistuksessa?

17 Satakunta: Porin alueen Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Asukasluku asukasta. Rauman alueen Uusi Kunta muodostuisi kolmesta kunnasta. Asukasluku asukasta Kankaanpään alueen Uusi Kunta muodostuisi viidestä kunnasta. Asukasluku Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi Kunta asukasta Huittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen Uusi Kunta asukasta

18 ELINVOIMA -kriteerit(3) PALVELU- JA VÄESTÖPOHJA -kriteerit (2) KUNTATALOUS -kriteerit (6) kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit

19

20 1. palvelu- ja väestöpohjakriteerien täyttyminen Satakunnan kunnissa

21 Kriteeri 1a: Väestöpohja vähintään asukasta Pori Rauma Ulvila Eura Kankaanpää Huittinen Kokemäki Harjavalta Eurajoki Nakkila Säkylä Luvia Merikarvia Pori ja Rauma ovat ainoat kunnat, jotka täyttävät väestöpohjakriteerin Joka toisessa kunnnassa (173) alle 6000 asukasta. Nakkila Suomen mediaanikunta (5780 asukasta). Köyliö Karvia Pomarkku Jämijärvi Lavia Honkajoki Vain 56 kunnassa (16 %) kaikista kunnissa väkiluku ylittää asukkaan rajan. Siikainen 1661 Kiikoinen

22 Kriteeri 1b: Syntyvän ikäluokan koko vähintään 50 lasta Pori 823 Rauma 403 Ulvila 143 Eura 123 Kankaanpää 112 Huittinen 98 Eurajoki 69 Kokemäki Harjavalta Nakkila Säkylä Luvia Merikarvia Köyliö Pomarkku kunnassa syntyvän ikäluokan koko vähintään 50 lasta Satakunnassa ( ) Joka kolmannessa kunnassa (136) syntyi alle 50 lasta vuodessa ja joka neljännessä alle 30 lasta koko maassa ( ) Karvia 20 Honkajoki 20 Jämijärvi 15 Lavia 13 Kiikoinen 12 Siikainen

23 2. työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Satakunnan kunnissa

24 Kriteeri 2a: Työpaikkaomavaraisuus vähintään 80 % Harjavalta 130,4 Säkylä 119,3 Honkajoki Kankaanpää Pori Eurajoki Eura Rauma Huittinen Karvia 92,3 98,4 104,3 104,3 102,1 109,7 107,4 112,7 Joka viides kunta ylittää 100 %:in rajan koko maassa. Harjavallan työpaikkaomavaraisuusaste (%) 3:nneksi korkein koko maassa Siikainen 88,7 Merikarvia 85,9 Kokemäki Jämijärvi Lavia Kiikoinen Nakkila Ulvila Pomarkku 66,7 64,9 85,9 82,5 78,1 77,1 76,3 Kaikkien kuntien alhaimman viidenneksen rajaarvo 67,8, jonka alittaa neljä kuntaa Satakunnassa Köyliö 57,6 Luvia 52,

25 Kriteeri 2 b: Pendelöinti keskuskuntaan vähintään 25 % Ulvila 49,1 Luvia 42,2 Eurajoki 42,2 Köyliö 40 Pomarkku 28,1 Nakkila 26,5 Jämijärvi Kiikoinen Merikarvia Säkylä Honkajoki Harjavalta 12,2 11,8 15,6 15,1 18,2 24,5 Kunta kuuluu samaan työssäkäyntialueeseen, jos pendelöinti keskuskuntaan ylittää 10 %:in rajan Lavia 11,8 Siikainen Pori Rauma Kokemäki Karvia Kankaanpää Huittinen Eura ,5 Jos pendelöinti keskuskuntaan ylittää 40 %:in rajan, käytännössä samaa toiminnallista aluetta: neljä kuntaa Satakunnassa

26 Kriteeri 2c: Yhdyskuntakriteeri, yhtenäinen taajamarakenne asukasta keskustaajama-alueellla. Suomen 7:nneksi suurin taajama-alue Kriteeri perustuu Suomen ympäristökeskuksen keskustaajamaluokitukseen suurimpien kaupunkien osalta Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

27 Kriisikunnan kriteerit: 1. Negatiivinen vuosikate (tulorahoituksen määrä, joka jää juoksevien menojen maksamisen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin jne.) 2. Lainakanta 50 % korkeampi kuin koko maan keskiarvo 3. Tase alijäämäinen 4. Tuloveroprosentti 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo 5. Omavaraisuusaste vähemmän kuin 50 % (omavaraisuusaste= oman pääoman suhde koko pääomaan) 6. Suhteellinen velkaantuneisuus enemmän kuin 50 % (suhteellinen velkaantuneisuus = kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun) kuntatalouskriteerit Satakunnan kunnissa

28 Kriteeri 3a: Vuosikate euroa asukasta kohden (kriteeri negativiinen vuosikate) Eurajoki 1782 Huittinen 492,5 Karvia 449 Säkylä 396,5 Merikarvia 376 Rauma 363 Pori 332 Eura 296 Lavia Nakkila Pomarkku Honkajoki Harjavalta Ulvila 263, Negativiinen vuosikate vain Jämijärvellä Vuosikate keskimäärin 421 euroa per asukas koko maassa keskimäärin vuosina Kankaanpää 157,5 Siikainen 154 Kokemäki 145 Köyliö 127,5 Luvia 83 Kiikoinen 43 Jämijärvi

29 Kriteeri 3b: Lainakanta keskimäärin vuosina (kriteeri lainakanta 50 % korkeampi kuin koko maan keskiarvo =2956 ) Honkajoki 2460 Lavia 2164 Pori 2019 Kankaanpää 1882,5 Kokemäki Luvia Jämijärvi Köyliö Huittinen Ulvila , ,5 Kuntien keskimääräinen lainakanta vuosina Eura 1178 Eurajoki 1166 Pomarkku Säkylä Siikainen Kiikoinen Merikarvia Nakkila Karvia , Koko maassa 12 kuntaa, joilla lainaa alle 100 asukasta kohden Rauma 29 Harjavalta

30 Kriteeri 3c: Taseen yli- tai alijäämä (kriteeri tase alijäämäinen ) Eurajoki 6660 Karvia 3244 Rauma 2527 Harjavalta 2347 Merikarvia Siikainen Kiikoinen Pomarkku Nakkila Huittinen Eurajoella toiseksi eniten kumulatiivista ylimäämää asukasta kohden koko maassa. Karvia 8. ja Rauma 15. Eura 542 Ulvila 504 Luvia Pori Kokemäki Kankaanpää Jämijärvi Köyliö -145 Säkylä -403 Honkajoki Koko maassa kuntien taseessa ylijäämää keskimäärin 1301 per asukas. Alijäämäisiä kuntia yhteensä Lavia

31 Kriteeri 3d: Tuloveroprosentti keskimäärin (kriteeri tuloveroprosentti 0,5 % korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo =19,57) Lavia 20,75 Honkajoki 20,25 Siikainen 20 Säkylä 20 Köyliö 20 Kankaanpää 20 Pomarkku 19,75 Nakkila 19,75 Kokemäki 19,75 Jämijärvi 19,75 Huittinen 19,75 Ulvila 19,5 Merikarvia Eura Luvia Kiikoinen Karvia Pori 18, ,5 19,5 Koko maan painotettu keskiarvo 19,57, jonka alle jää 10 kuntaa Satakunnassa Harjavalta 18,75 Rauma 18 Eurajoki 18 16,5 16, ,25 17,5 17, ,25 18,5 18, ,25 19,5 19, ,25 20,5 20,75 21

32 Kriteeri 3e: Suhteellinen velkaantuneisuus % (kriteeri suhteellinen velkaantuneisuus enintään 50 %) Säkylä 53,45 Kankaanp 46,4 Pori Luvia Kokemäki Lavia Jämijärvi Honkajoki Ulvila Huittinen Pomarkku 29,7 29,1 33,8 35,8 37,6 38,6 41,3 40,8 40,6 Karvian suhteellinen velkaantuneisuus neljänneksi alhaisin koko maassa vuonna Harjavalta 6:nneksi alhaisin Eurajoki 28,7 Eura Siikainen Köyliö Kiikoinen Nakkila Merikarvia 18,7 19,7 23,25 23,2 24,4 27,35 Suhteellinen velkaantuneisuus keskimäärin 44,5 % kaikissa Suomen kunnissa Rauma 13,65 Harjavalta 10,5 Karvia 9,

33 Kriteeri 3f: Omavaraisuusaste % (kriteeri omavaraisuusaste vähintään 50 %) Karvia 89,6 Harjavalta 88,9 Rauma 86 Eurajoki 81,3 Merikarvia 80,2 Siikainen Nakkila Huittinen Eura Ulvila Pori Köyliö Säkylä 61,8 61,3 64,8 64,3 64,1 66, ,7 Karvian omavaraisuusaste oli 5:nneksi, Harjavallan 6:nneksi ja Rauman 8:nneksi korkein vuonna 2011 Pomarkku Luvia Jämijärvi Kokemäki Kankaanpää Honkajoki 37, ,5 43,6 52,5 60,4 Neljä pohjoissatakuntalaista kuntaa ja Kokemäki jäävät alle 50 %:in rajan. Lavia 29,

34 Jämijärvi 3/6 Honkajoki 3/6 Säkylä 3/6 Kankaanpää 2/6 Kokemäki 2/6 Lavia 3/6 Köyliö 2/6 Kuntatalouskriteerien toteutuminen Satakunnassa Porin kaupunki VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro

35 Pääkriteeri 1: Palvelu- ja väestöpohja Pääkriteeri 2: Elinvoima Pääkriteeri 3: Kuntatalous Toteutuuko selvitystarve? 11 kuntaa Säkylä Luvia Merikarvia Köyliö Pomarkku Karvia Honkajoki Jämijärvi Lavia Kiikoinen Siikainen 5 kuntaa Nakkila Ulvila Pomarkku Köyliö Luvia 0 kuntaa

36 Kriteerien pohjalta kunnat voivat käynnistää tarvittavat selvitykset Kriteerit toimivat pohjana hallituksen rakennelaille, joka tulee voimaan Hallitus kannustaa liitoksiin yhdistymisavustuksilla. Yhdistymisavustusta saa, jos päätös mennessä Kunnat, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä valtion erityisselvittäjät Kuntarakenteen uudistamisen rinnalla samanaikaisesti muut isot uudistukset kuntauudistuksen eteneminen

37 Kiitos!