Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Transkriptio

1 Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

2 Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO

3 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita Pekka Järvinen

4 Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut, ks. diat 6 ja 7 Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla kuntayhtymämalli on mahdollinen, jos vastuukunnan asukasluku on < 50 % sote-alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta perustason kuntia edustaa perustason yhteisen toimielimen valitsema edustaja Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat Pekka Järvinen

5 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo Pekka Järvinen

6 Perustason alue Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle asukkaan kunnille Pekka Järvinen

7 Nykyiset asukkaan kunnat, väestö 2012 (kuvaan merkitty punaisella myös asukkaan kunnat) Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Ylöjärvi Kaarina Kangasala Riihimäki Raasepori Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Tornio Jämsä Varkaus Kemi Iisalmi Hollola Lempäälä Siilinjärvi Hamina Valkeakoski Mäntsälä Äänekoski Heinola

8 Alle asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen toimielimeen Kunta rahoittaa sote-palvelut Pekka Järvinen

9 Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Kunta B: as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. SOTE-ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta D: as. PERUSTASON ALUEEN VASTUUKUNTA Kunta C: 6000 as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A - C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D - F. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D - F. B, C, E ja F. kunnilla ei ole miltään osin itsenäistä järjestämisvastuuta. Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A - C ja perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä Pekka Järvinen

10 Jatkotyön aikataulu STM:n valmisteluryhmän väliraportti kesäkuussa 2013 Valmisteluryhmän ehdotus joulukuussa2013 Ehdotus lausunnoille tammikuussa 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan Pekka Järvinen

11 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO

12 Valmisteluvaiheet Väliraportti 6/2010: STM selvityksiä 2010:19. Loppuraportti 9/2012: STM raportteja ja muistioita 2012:21. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistiosta annettu lausuntoja yhteensä 130 kpl. Käynnissä virkamiesvalmistelu lausuntojen ja muun aineiston pohjalta.

13 Työryhmä linjasi uudistuksen tavoitteiksi mm: edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta siirtää painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta turvata tuen saanti ihmisten omissa arkiympäristöissä (yhteisöt!). Tärkeä linjaus: irrottautuminen järjestelmälähtöisestä sääntelystä, etualalle ihmisten tarpeet.

14 Työryhmän lakiehdotuksen rakenne

15 Lausuntopalaute kaikki pitävät uudistusta tärkeänä ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja asiakaslähtöisyys oikeita tavoitteita lakiehdotus vaikeaselkoinen asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet jäävät epäselviksi perustuslain vaatimus säännösten täsmällisyydestä ei täyty kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida; esityksestä ei käy ilmi, mikä muuttuu

16 Lausuntopalaute jatkuu toivotaan ripeää jatkovalmistelua ja samanaikaista voimaantuloa järjestämislain kanssa eri lakien yhteensovittaminen ja lainsäädännön selkeys tärkeitä tavoitteita jatkovalmistelussa tehtävä niin paljon muutoksia, että uusi versio edellyttää uutta lausuntokierrosta

17 JATKOVALMISTELU Jatkovalmistelu toteutetaan ottaen huomioon saatu palaute Tavoitteena työryhmän linjauksia kunnioittava, selkeä, toimiva lainsäädäntökokonaisuus