Kuntauudistus pähkinänkuoressa!

Transkriptio

1 Kuntauudistus pähkinänkuoressa! Kehittämispäällikkö Timo Aro

2 Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa läänin-hallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu! - Olavi Ruotsalainen 2011, Suonenjoen kaupunginjohtaja -

3 Järki ja Tunteet

4 Sisältö I. Kuntauudistuksen tausta II. Rakennetyöryhmän esitys III. Case Porin seutukunta

5 I Tausta

6 Lähde: Kari Prättälä, Kuntaliitto

7 Mutta kaikki alkoi tästä

8 Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta Kunnat saavat valita, täyttävätkö ne väestöpohjan kuntaliitoksen kautta vai perustumalla yhteistoiminta-alueen

9 Ja tässä yksi tulos Lähde: Porin kaupungin arviointikertomus 2010

10 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat 6. Erityistekijät (harva asutus, kielelliset oikeudet, kasvukeskusten erityispiirteet, toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen, kuntaliitoksen toteuttamisedellytykset) 5. Palveluiden järjestämisalueet (sote ja opetus) 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu (mm. väestön määrän ja väestörakenteen kuntakohtaiset muutokset) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet (mm. työssäkäyntialueluokitus, asioinnin suuntatuminen ja saavutettavuus) 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu (kuntatalouden nykytila ja painelaskelmat) 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu (mm. taajama-rakenne, palvelukeskusverkko, yhdyskuntarakenne) Lähde: VM, kuntaosasto

11 II Rakennetyöryhmän esitys

12 Rakennetyöryhmän raportti ja kartat (A- ja B-mallit)/ Helmikuu

13 Rakennetyöryhmän esitys: Rakennetyöryhmä esittää kuntajakoselvityksen asettamista 66 alueella Työryhmän esityksessä ensisijaisia ja toissijaisia vaihtoehtoja Esitetty kuntarakenne muodostaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle. Lähde: Helsingin Sanomat

14 Uusien kuntien asukaslukuja Uusi Kunta Liitettävien kuntien määrä Asukasluku (tiedot ) 1. Helsinki Tampere ( ) 3. Turku ( ) 4. Oulu Jyväskylä ( ) 6. Lahti Kuopio ( ) 8. Kuuma-kunnat (Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi) Lappeenranta Pori Joensuu Vaasa Seinäjoki Kouvola 15. Hämeenlinna 2 3 (+1 Pälkäne) ( )

15 Satakunta: 5 kuntaa Porin alueen Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Asukasluku asukasta. Rauman alueen Uusi Kunta muodostuisi kolmesta kunnasta. Asukasluku asukasta Kankaanpään alueen Uusi Kunta muodostuisi viidestä kunnasta. Asukasluku Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi Kunta asukasta Huittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen Uusi Kunta asukasta

16 16 Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, sopiva koko, hyvä vs. huono hallitus, ideologista keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne. Demografia ja kuntatalouden kehitys 2010, 2020 ja 2030 : kuinka hyvinvointimallimme selviytyy, kuinka kuntaperustainen järjestelmä kestää ja kuinka paljon siirrettään taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille?

17 Rakennetyöryhmän selvityksen perustelut nojaavat ensisijaisesti I. Demografiseen kehitykseen II. Kuntatalouteen

18

19 Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030

20 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (indeksi 2010=100) MENOERÄ SOSIAALIPALVELUT lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen TERVEYSPALVELUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto KOULUTUSPALVELUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

21 Yli 65-vuotiaiden määrä Satakunnassa vuonna 2010 ja Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2010 Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2030

22 Uusi Kunta Rauma Kunta Väestömuutos % Väestömuutos % Syntyneiden määrä (ka ) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Rauma 22,9-5, ,7 80,7 9,4 18,1 Eurajoki 3,5 3, ,1 83,1 8,1 16,3 Pyhäranta -76,7-1, ,0 86,3 8,6 18,3 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Lähde: Tilastokeskus

23 Uusi Kunta Kankaanpää Kunta Väestömuutos % Väestömuutos % Syntyneiden määrä (ka ) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Honkajoki -47,5-9, ,8 99,5 11,9 18,9 Jämijärvi -44,3-13, ,8 100,9 13,0 20,1 Kankaan-pää -4,1-6, ,0 87,3 9,0 18,1 Karvia -44,8-22, ,2 105,2 13,9 21,1 Lavia -57,0-6, ,3 107,8 15,6 22,9 Lähde: Tilastokeskus

24 Uusi Kunta Eura-Köyliö-Säkylä Kunta Väestömuutos % Väestömuutos % Syntyneiden määrä (ka ) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Eura -18,7-4, ,2 91,7 10,8 18,4 Köyliö -30,6-2, ,7 91,0 11,3 18,1 Säkylä 13,2-8, ,2 87,2 10,7 18,9 Lähde: Tilastokeskus

25 Uusi Kunta Huittinen-Kokemäki-Punkalaidun Kunta Väestömuutos % Väestömuutos % Syntyneiden määrä (ka ) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Huittinen -18,1 0, , ,3 18,6 Kokemäki -35,3-6, ,8 101,1 12,0 21,2 Punkalaidun -54,1-4, ,0 99,3 15,5 21,5 Lähde: Tilastokeskus

26 Uusi Kunta Pori Lähde: Tilastokeskus Kunta Väestömuutos % Väestömuutos % Syntyneiden määrä (ka ) Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2010 Luvia 14,9 2, ,4 92,6 8,5 18,2 Merikarvia -47,5-9, ,4 115,9 15,6 22,8 Pori 18,2 1, ,9 80,2 9,5 17,4 Pomarkku -38-1, ,9 91,7 13,2 18,1 Ulvila 35,8-3, ,3 88,2 7,9 17,3 Harjavalta 6,2-4, ,9 100,6 10,6 21,8 Siikainen -62,7-22, ,6 115,3 14,3 23,3 Yli 75- vuotiaiden osuus % 2030 Nakkila -11,8-5, ,4 89,4 9,3 18,1

27 Taloudellisen kehityksen johtopäätökset nykytilan ja painelaskelmien perusteella Kuntatalouden sopeuttaminen korostuu tästä eteenpäin ja talousvaikeudet koskevat koko kuntakenttää erityisesti 2020-luvulla Kolmannes kunnista suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 eli eivät tule selviytymään palveluvelvoitteistaan Kuntien väliset erot kasvavat Kuntien keskinäinen lojaalisuus jatkossa?

28 1. VELKATASAPAINOMALLI: Taloudellisessa painelaskelmassa joku tai jotkut tekijät oletetaan vakioina Velkatasapainolaskelmassa kunnallisveroprosentti on sidottu vuoden 2011 tasolle Tällöin rahoitustasapaino joudutaan hakemaan lisävelkaantumisen avulla Velkatasapaino vastaa siis kysymykseen, kuinka paljon kunnan on otettava lisää pystyäkseen maksamaan palveluiden järjestämiseen ja investointeihin liittyvät kustannukset? Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012

29 2. VEROTASAPAINOMALLI: Taloudellisessa painelaskelmassa joku tai jotkut tekijät oletetaan vakioina Verotasapainolaskelmassa veroprosentti joustaa ensin ja jos joustokaan ei riitä, etsitään vuotuinen lisärahoitus lainan avulla. Taustaoletuksena on se, ettei veroprosentti voi nousta yli yhtä prosenttiyksikköä vuodessa. Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012

30 Keskus- ja kehyskuntien kuntataloudellinen kehitys vuosina : Arvio esimerkiksi Porin ja kehyskuntien osalta: Porin veronkorotuspaineet ovat kehyskuntien veroiset Porin veroprosentti alueella kilpailukykyinen Pori saa kehyskuntien verran valtionosuutta. Määrä suhteessa alenee Porin konsernivelka suuri suhteessa kehyskuntiin, tase heikkenee suhteessa itseensä ja kehyskuntiin. Pori on kuitenkin suhteellisen nettovelaton Porin nettomenot asukasta kohden kehyskuntia korkeammat Porin verotettava tulo asukasta kohden hyvä ja vahvistuu suhteessa kehyskuntien keskiarvoon Porin demografiset muuttujat hyvät Pori pysyy jokseenkin samantasoisena suhteessa itseensä ja kehyskuntiin Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012

31 Uusi Kunta Rauma Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantuneisuus % * Taseen kertynyt yli- /alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Työpaikkaomavaraisuus % Rauma 18,00 13, ,4 102,1 Eurajoki 18,00 24, ,7 104,3 Pyhäranta 19,50 15, ,3 56,4 *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010

32 Uusi Kunta Kankaanpää Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantuneisuus % * Taseen kertynyt yli- /alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Työpaikkaomavaraisuus % Honkajoki 20,25 38, ,9 112,7 Jämijärvi 19,75 36,8 0 50,3 82,5 Kankaanpää 20,00 43, ,7 109,7 Karvia 19,00 8, ,3 92,3 Lavia 20,50 38, ,0 78,1 *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010

33 Uusi Kunta Eura-Köyliö-Säkylä Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantuneisuus % * Taseen kertynyt yli- /alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Työpaikkaomavaraisuus % Eura 19,50 24, ,1 104,3 Köyliö 20,00 21, ,3 57,6 Säkylä 20,00 29, ,3 119,3 *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010

34 Uusi Kunta Huittinen-Kokemäki-Punkalaidun Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantuneisuus % * Taseen kertynyt yli- /alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Huittinen 19,75 30, ,7 98,4 Kokemäki 19,75 39, ,2 85,9 Punkalaidun 19,50 22, ,5 89,2 Työpaikkaomavaraisu us% *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010

35 Uusi Kunta Pori Kunta Tuloveroprosentti % Suhteellinen velkaantu-neisuus % * Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010 Taseen kertynyt yli-/alijäämä /asukas Valtionosuus tulopohjasta % ** Työpaikkaomavaraisuus % Luvia 19,00 38, ,4 Merikarvia 19,50 18, ,4 85,9 Pori 18,75 39, ,4 107,4 Pomarkku 19,75 28, ,4 64,9 Ulvila 19,50 32, ,1 66,7 Harjavalta 18,75 9, ,7 130,4 Siikainen 20,00 24, ,6 88,7 Nakkila 19,75 20, ,3 76,3 *Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi ** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi

36 III Case Porin seutukunta

37 Case-esimerkkinä nykyinen Porin seutukunta -Porin seutukunta on 7:nneksi suurin ( asukasta) ja Porin työssäkäyntialue 8:nneksi suurin ( asukasta) -Porin seutukunnassa 9 kuntaa ja Porin työssäkäyntialueella 8 kuntaa -30 km kehän sisällä Porin torilta asuu noin ihmistä ja puolet koko maakunnan yritysten määrästä, palkkasummasta, liikevaihdosta ja työpaikoista. -Materiaalinen runko ohjaa vahvasti kehitystä - Porin keskustaajama-alue kasvoi suhteellisesti (10,2 %) eniten ja määrällisesti ( hlöä )kolmanneksi eniten vuosina

38 Porin seudun taajamarakenne Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

39 Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus

40 Jalostuksen ja palveluiden työpaikat Porin työssäkäyntialueella vuonna 2010 Kartta: Timo Widbom Data: Tilastokeskus

41 VYÖHYKKEISYYS PORIN TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA - Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskus: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein. - Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna Porin kaupungin väkiluku on noin asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu asukasta ja 25 km säteellä yli asukasta kilometrin sisällä asuu noin asukasta eli 92,6 % Porin työssäkäyntialueen asukkaista Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

42 Kuinka suuri osa (%) muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä suuntautui Poriin? Kunta Muuttoliike Poriin % vuosina Harjavalta 17,3 % 2,2 % Luvia 52,0 % 2,8 % Muuttoliike Porista % vuosina Merikarvia Siikainen Pomarkku Kunta Pendelöinti Poriin % vuonna 2009 Harjavalta 11,2 % Luvia 41,3 % Merikarvia 42,3 % 1,2 % Nakkila 34,4 % 3,3 % Pomarkku 44,0 % 1,7 % Pori Luvia Ulvila Nakkila Harjavalta Merikarvia 15,8 % Nakkila 25,7 % Pomarkku 27,1 % Siikainen 36,7 % 1,1 % Siikainen 12,3 % Ulvila 60,0 % 15,6 Ulvila 48,5 % Porin työssäkäyntialueen osuus tulijoista 30,5 % lähtijöistä 28,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot 2011 Pori sai kehyskunnistaan muuttovoittoa 569 henkilöä vuosina

43 Asiointialueet Satakunnassa Lähde: Suomen ympäristökeskus, 2012

44 Lopuksi

45 Rakennetyöryhmän raportti ja kartat (A- ja B-mallit)/ Helmikuu Valtio linjaa kuntauudistuksen jatkon ja ohjauskeinot keinot/ toukokuu Työryhmä vetää yhteen kuntakuulemiset ja lausunnot + kuntien muutostuki Kuntakuulemiset maakuntatilaisuuksissa/ Satakunta 6.3 Vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistapa Selvitysmiesmenettely/ kesäkuu? Sote-ryhmä VM ja kuntaliitto esittelevät raportin sisällön Kuntien kirjalliset lausunnot/ mennessä Lausunnot rakennetyöryhmän raportista ja sen esityksistä Kuntien esittämät näkökulmat ja kysymykset Lausunnot alueelle esitetyistä kartoista tai kuntien omat esitykset 66 selvitysmiestä, metropolialue oma? Selvitysmiehet käyvät läpi kuntien olosuhteet ja tekevät esityksen vaihtoehdoista (kuntaliitos tai yhteistyö). KV käsittelee: jos tyrmäys, asia palautuu valtioneuvostolle Esitys rakennelaista eduskuntaan/ syys-lokakuu

46 Uusi kuntarakenne alkaen

47 Jos kuntareformi törmää seinään

48 Sosiaali- ja terveysministeriön EXIT-suunnitelma Perustana sosiaali- ja terveysaluetta, jotka ottaisivat kunnilta mm. seuraavat tehtävät: Sosiaalityö Koti- ja asumispalvelut Omaishoidon tuki Päivähoito Päihdehuolto Vammaisten tukitoimet Ensihoito ja sairaankuljetus Hammashuolto Kouluterveydenhuolto Jne. Väestömäärä sote alueilla noin Valtionosuudet ohjattaisiin sote -alueille kuntien sijaan tai peruskunnille, jos täyttävät määrätyn väestökriteerin Lähde: Helsingin Sanomat

49 Joka harkitsee seuraavaa askeltaan liian kauan, seisoo koko ikänsä yhdellä jalalla - Kiinalainen sananlasku- Timo Aro 2011

50 Kiitos!