LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI Hannu Leskinen

Transkriptio

1 LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI Hannu Leskinen

2 OYS ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi OYS Pohjois- Savo Kainuu KYS Itä- Savo Pohjois- Karjala Sata- Eteläkunta Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Varsinais- Häme Suomi Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu henkeä ( ), 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu ,6 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 ENONTEKIÖ MUONIO PELLO YLITORNIO KEMI KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA ROVANIEMI SIMO YLI-II OYS HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO OULUNSALO KEMPELE MUHOS LUMIJOKI KALAJOKI KOLARI PYHÄJOKI KANNUS KOKKOLA TORNIO RAAHE MERIJÄRVI ALAVIESKA YLIVIESKA SIEVI VIHANTI II LIMINKA SIIKA- JOKI HAAPAVESI NIVALA TYRNÄVÄ INARI SODANKYLÄ SAVUKOSKI Lähes PELKOSENNIEMI 1000 km. SALLA KEMIJÄRVI SIIKALATVA KÄRSÄMÄKI TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUA JÄRVI VETELI PERHO OULAINEN RANUA OULU PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VAALA VUOLIJOKI POSIO PUOLANKA PALTAMO KAJAANI TAIVALKOSKI Pasi Parkkila 2012 KUUSAMO SUOMUSSALMI HYRYNSALMI RISTIJÄRVI SOTKAMO KUHMO

3 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa vuosi 2040

4 Vanhuus ei tule yksin 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä maakunnittain 2010, ennuste 2030 sekä muistisairaiden määrä Muistisairaiden määrä maakunnassa 2010 koko Suomi = Muistisairaiden määrä maakunnassa 2030 koko Suomi = v. täytt. % väestöstä ,6 9,9 (13) 10,0 13,9 (6) muistisairasta henkiöä 75 v. täytt. % väestöstä ,0 13,9 (4) 14,0 17,4 (12) 17,5 19,9 (2) 20,0 32,0 (1) muistisairasta henkiöä Lähde: Tilastokeskut Copyright: Karttakeskus OY AL 12018

5 Kasvukeskukset vuonna 2030 Kartalle merkitty kunnat, joissa väkimäärä lisääntyy aikavälillä Symbolin koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta. Lähde: Tilastokeskus MML 2011 Aluerajat: Tilastokeskus Kuntaliitto/JAH Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos henkilöitä

6 Uusi kaksitasoinen järjestämisvastuu NYKYMALLI ERVA ERIKOISSAIRAANHOITO PERUSTASO UUSI MALLI ERVA LAAJENNETTU PERUSTASO Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon perustaso Perustason tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto lukuun ottamatta tehtäviä, jotka erikseen säädetään erityistason tehtäviksi Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualue Tehtävänä sosiaali- ja terveydenhuollon vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus turvataan yhdenvertainen pääsy palveluihin hallitaan palveluverkon päällekkäisyyksiä ohjataan voimavaroja väestön tarpeiden mukaan yliopistosairaaloissa vaativin hoito ja osaaminen

7 Valtakunnallinen kartta

8 OYS ERVA:N selvityshenkilöt MAIRE AHOPELTO MATTI ANSALA HANNU LESKINEN

9 Rovaniemi Simo Lumijoki Taivalkoski Merijärvi Oulainen Siikajoki Raahe Ylivieska Kalajoki Sievi Toholampi Kruunupyy Nivala Utajärvi Tyrnävä Muhos Pyhäntä Haapavesi Pyhäjärvi Ristijärvi Veteli Pohjakartta Karttakeskus Oy, Helsinki

10 LAPPI Ehdotetaan kahta sote-aluetta, kumpaakin kuntayhtymän hallintomallilla Lapin sote-alue ( ) Länsi-Pohjan sote-alue (65 000) Molemmissa on riittävästi erityisosaamista palvelujen hankkimiseen - kumpikin tarvitsee kuitenkin oman palvelutuotantonsa tueksi yhteistyötä erityisesti yliopistollisen sairaalan kanssa. Länsi-Pohjan sote-alueen väestöpohja on vain hiukan yli vaaditun minimin ja osa kunnista on taloudellisesti ahtaalla - alueella on kuitenkin mm. vahvan vientiteollisuuden myötä hyviä mahdollisuuksia kehittyä taloudellisesti kestävämmäksi.

11 ERVAN HALLINTO Työryhmä ehdottaa ervan hallintomalliksi kuntayhtymää, jonka jäseninä ovat kaikki järjestämisvastuussa olevat kunnat ja sotealueet. Ehdotusta perustellaan ervan oikeushenkilöluonteella: kyseessä on merkittävän julkisen vallan käyttö ja viranomaistehtävien hoito. Kaikilla järjestämisvastuisilla kunnilla ja sote-alueilla tulee olla lakisääteinen velvoite kuulua ervan kuntayhtymään. Ervan ylimpänä päättävänä toimielimenä on yhtymäkokous. Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää hallitus, jonka kokoonpanossa turvataan poliittisen edustavuuden ohella riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöosaaminen. Tästä tulisi säätää tarkemmin sote-järjestämislaissa samoin kuin siitä, missä määrin ervan päätöksenteko, kuten kysymys äänivaltasuhteista, voidaan jättää kunkin ervan omaan päätösvaltaan. Koska ervat toteuttavat osaltaan kunnallista järjestämisvastuuta, niiden rahoituksen tulee olla kuntapohjaista.

12 ERVAN TEHTÄVÄT Sote-järjestämislaissa olisi määriteltävä ne erva-alueen sisäiseen työnjakoon, koordinaatioon ja ohjaukseen, viranomaistehtäviin, tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät tehtävät, joiden järjestämisestä kunkin erityisvastuualueen on sovittava ja päätettävä. Samoin tulee määritellä asetustasoisesti ne vaativan erityistason palvelut, joiden järjestämisestä tulee sopia varmistaen niiden saatavuus. Sote-erva päättää sitovasti sille määritellyin toimivaltuuksin tarkoituksenmukaisesta, kattavasta ja päällekkäisyyksiä välttävästä keskeisestä palveluverkosta. Tämän toteuttamiseksi sillä tulee olla lakiin perustuvaa päätösvaltaa. Erityisvastuualueella tulee olla valtuudet päättää 24/7 toimivista päivystysyksiköistä, joiden edellytyksiä ja toimintaa ohjataan ensihoitoa, päivystystä ja kiireellistä hoitoa koskevilla asetuksilla. Ervan päätökset tulee valmistella yhteistoiminnassa järjestämisvastuussa olevien kuntien ja sote-alueiden kanssa.

13 YLIOPISTOSAIRAALOIDEN OMISTUS JA HALLINTO Yliopistosairaalan hallintoratkaisu tulee työryhmän näkemyksen mukaan olla sellainen, joka ei pilko yliopistosairaalan toiminnallista kokonaisuutta. Samalla on huolehdittava siitä, että yliopistosairaalan omistuspohja on riittävän kantokykyinen. Työryhmä ehdottaa, että yliopistollisten sairaaloiden tulee olla sijaintinsa mukaisten nykyisten sairaanhoitopiirien alueelle ehdotettujen järjestämisvastuussa olevien kuntien tai sote-alueiden hallinnassa ja omistuksessa. Nämä järjestämisvastuussa olevat kunnat tai sote-alueet muodostavat kuntayhtymän, jonka korkein päättävä toimielin on yhtymäkokous. Vaihtoehtoisesti yliopistosairaalan hallintomalli voi olla myös liikelaitoskuntayhtymä.

14 Kaikilla järjestämisvastuisilla kunnilla ja sote-alueilla on vastuu myös erityisen vaativista tehtävistä, jolloin näiden erityisen vaativien tehtävien osalta myös erva-alueen muiden järjestämisvastuussa olevien kuntien ja sote-alueiden osallistuminen yliopistollisen sairaalan hallintoon tulee mahdollistaa.

15 Hallituksen sotelinjaukset kehysriihessä

16 Kunta- ja soteuudistus etenevät aikataulussa Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan alkaen. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset mennessä. Järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan Toteutetaan vuosina toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Lähidemokratiaa kehitetään Kuntalaiset keskiöön -hankkeessa vuosien 2013 ja 2014 aikana (OM ja VM). Käynnistetään lähipalveluiden kehittämishanke (STM, OKM, KL).

17 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN ASETTAMISPÄÄTÖS

18 TOIMIKAUSI

19 TAUSTA Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä Kehyslinjauksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamallin perusteista säädetään kuntalaissa. Vastuukuntina voivat toimia maakuntien keskuskaupungit ja luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky. Kehyspäätöksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu käynnistetään välittömästi. Järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Sote-uudistusta viedään eteenpäin yhdessä kuntauudistuksen kanssa ja sote-palvelut järjestetään kuntapohjaisesti.

20 SOTE-UUDISTUKSEN JATKOVALMISTELUN PERUSTEET OVAT HALLITUKSEN PUOLIVÄLIKIRJAUKSEN JA KEHYSLINJAUKSEN MUKAAN SEURAAVAT: Alle asukkaan kunnalla on rahoitusvastuu asukkaidensa sotepalveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Kunnan tulee kuulua pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut. Vähintään noin asukkaan kunnille säädetään sotejärjestämislaissa oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palvelujensa saatavuuden turvaamiseksi asukkaan kunnan on kuuluttava toiminnalliseen kokonaisuuteen, pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sote-alueeseen. Laajan perustason sote-palvelut, kuten erikoissairaanhoitoa ja vaativat sosiaalipalvelut (tai osa palveluista) järjestetään sote-integraatio varmistaen.

21 Vähintään noin asukkaan kunnissa järjestetään ns. peruserikoissairaanhoidon palveluita siten, kun se on kunnan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja koon kannalta tarkoituksenmukaista. Nykyisiä aluesairaaloita hyödynnetään palvelutuotannossa. Vähintään noin asukkaan kunnat voivat järjestää laajan perustason palveluita. Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta, jotka koordinoivat koko perustason sotepalveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Metropolialueen sote-palveluiden järjestäminen ratkaistaan erikseen. Muista alueellisista poikkeuksista päätetään osana järjestämislakia. Kielelliset oikeudet turvataan järjestämislain valmistelun yhteydessä.

22 Sote-uudistuksen alkuvaiheessa nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä, mutta vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. Erityisvastuualueet vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon palveluiden sekä keskitettävien sosiaalihuollon palveluiden koordinoinnista ja ohjauksesta. Erva vastaa myös tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta.

23 TEHTÄVÄ Valmistelutyöryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttävät välttämättömät säännökset sotepalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Vastuukuntamallin määrittely sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Ryhmän esitysten tulee perustua hallitusohjelman kirjauksiin, hallituksen puolivälikirjaukseen sekä selvityshenkilötyöryhmän esityksiin. Työssä tulee määritellä vastuukuntana toimimisen edellyttävät kantokykytekijät ja niiden mahdolliset poikkeusperusteet.

24 Valmisteluryhmä voi perustaa jaostot arvioimaan, missä laajuudessa ehdotukseen on sisällytettävä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, valvontaa ja metropolialueen erityisratkaisuja koskevia säännöksiä. Valmisteluryhmän on kuultava työnsä aikana erilaisten ja eri puolilla maata sijaitsevien kuntien, opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöjen edustajia sekä tarpeen mukaan muita asiantuntijoita.