LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNENIEMEN KOILLISRANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Keitele-järven rannalla noin 1,5 km päässä Äänekosken keskustasta koilliseen ja se on kooltaan noin 52 hehtaaria. Alueen länsireunaa lukuun ottamatta aluetta ei ole asemakaavoitettu.
LIITE 1 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Asemakaavan laatimisen lähtökohtana on tutkia Ääneniemen koillisrannan soveltuminen asuinkäyttöön, sillä metsäinen alue on esitetty Äänekoski 2020 osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Osa pientalotonteista voisi olla omarantaisia. Samalla mahdollistetaan Äänemäen laskettelurinteen laajentaminen ja päivitetään suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevia asemakaavoja. Asemakaavoitettujen alueiden osalta selvitetään laajennusalueen luonteva liittyminen nykyiseen katuja vesihuoltoverkostoon sekä nykyistä rakennetta täydentävän omakotiasutuksen laajentamismahdollisuudet. Alueen suunnittelussa korostetaan luonto- ja maisematekijöiden sekä olemassa olevan asutuksen huomioon ottamista. Tavoitteena on luoda ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen ja järvimaisemaan sopivaa korkeatasoista ja houkuttelevaa ympäristöä: alueelta avautuu avarat näkymät Keiteleen järvimaisemaan. 2.1. Yleiskaava Äänemäen-Rotkolan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.8.1988. Siinä suunnittelualue on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Ote Äänemäen-Rotkolan osayleiskaavasta Äänekosken taajaman alueelle on laadittavana osayleiskaava. Äänekoski 2020 osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä 11.10. -12.11.2007 ja kaavan ehdotusvaihetta työstetään luonnoksen pohjalta. Kaavaluonnoksessa alue on pientalovaltaista asuinaluetta AP), lähivirkistysaluetta (VL) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnoksesta
LIITE 1 2.2. Asemakaava Alueen länsiosassa on voimassa 18.12.2006 ja 13.5.1997 hyväksytyt asemakaavat. Suunnittelualueelle on voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettu pohjoisosaan erillispientalojen kortteli (AO), keskiosaan lähivirkistysalue (VL) ja eteläosaan urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU). Ote ajantasakaavasta ja kantakartasta sekä suunnittelualueen rajaus. Nykyisin asemakaavoitettu alue on väritetty. 2.3. Muut kaavaan liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavan yhteydessä laadittujen selvitysten lisäksi asemakaavan muutostyön yhteydessä selvitetään erikseen alueen luontoarvot (luontoselvitys) ja virkistyskäyttömahdollisuudet sekä yleissuunnitelmatasolla vesihuollon ja katuverkon toteuttaminen. 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta käyttäen lähtötietoaineistona mm. kohdassa 2.3 mainittuja selvityksiä ja suunnitelmia.
LIITE 1 4. OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaaaikalautakunta - Äänekosken Energia Oy - Keski-Suomen ELY-keskus 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alkuvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Suunnittelun valmisteluvaiheessa järjestetään Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu: kaava on katsottava laissa määritellyllä tavalla maankäytön kannalta merkittäväksi. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRL 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRL 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään parin viikon ajan ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaaaikalautakunnalta ja Äänekosken Energia Oy:ltä sekä tarvittaessa Keski-Suomen ELY-keskukselta. 6. AIKATAULU Kaava tulee vireille kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä ja se on tarkoitus saada luonnoksena nähtäville kesällä-syksyllä 2014 aikana. Tavoitteeksi asetetaan, että osalla aluetta päästään kunnallistekniikan rakentamiseen jo vuonna 2015. 7. YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki / Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p. 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Mirva Jylhä, p. 020 632 2036 sähköposti: etunimi.sukunimi@aanekoski.fi
Asemakaavan luontoselvitys LIITE 2 Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan tuntumassa Keitele -järven rannassa sijaitsevan Ääneniemen asemakaavaa varten. Luontoselvitysalueen pinta-ala on noin 52 ha (kuva 1). Asemakaavaa laadittaessa luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan vaikutukset mm. kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitava (MRA 1 ). Kaavan luontovaikutusten arviointi tehdään luontoselvityksen perusteella. Aineistot ja menetelmät Asemakaava-aluetta on aikaisemmin kartoitettu Äänekosken ja Suolahden taajamien yleiskaavojen laajennuksen luontoselvityksessä (Suunnittelukeskus 2006). Suurimmalta osalta aluetta oli lisäksi käytössä Äänekosken kaupungilta saadut ajantasaiset puustokuviotiedot. Luontoselvityksen maastokartoitus tehtiin 4. ja 5.6.2014. Alueelta - mukaan lukien edustan vesialue - tarkastettiin luontotyypit, kasvillisuus, pesimälinnusto sekä alueen sopivuus mahdollisille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010) tai luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeille (Sierla ym. 2004, www.ymparisto.fi > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit). Liitteessä II lueteltujen lajien esiintymät tulee erityisesti huomioida erilaisissa hankkeissa. Liitteen IV(a) lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Niitten lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain 49 nojalla. Direktiivilajeista arvioitiin erityisesti liito-oravan, lepakoitten tai viitasammakon mahdollinen esiintyminen alueella. Liito-oravan jälkiä etsittiin kaikkien isojen kuusten ja haapojen tyviltä. Lisäksi liito-oravalle sopivia pesäkoloja etsittiin kaikenlaisista puista. Luontotyypeistä etsittiin erityisesti uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008), joista osa kuuluu metsälain 10 arvokkaisiin elinympäristöihin. Vesilain 1:15 ja 1:17 suojelemista pienvesistä etsittiin luonnontilaisen kaltaisia puroja, noroja tai lähteitä. Aikaisen aamun maastokäynneillä myös alueen pesimälinnustosta saatiin hyvä kuva. Alueen luonnonpiirteet ja luontotyypit Ääneniemen metsät ovat yksijaksoisia talousmetsiä, joissa on tehty viimeinen laaja harvennus vuosina 2005-2006. Maassa ei kuitenkaan ole runsaasti harvennusjätettä ja kulkemista metsässä haittaa lähinnä itärinteiden kivikkoisuus. Asemakaava-alueen pohjoispuolisko muodostuu kivisen kuivahkon kankaan ja karunpuoleisen tuoreen kankaan melko puhtaista männiköistä. Varttuneissa metsissä on alikasvoksena lähinnä nuorta pihlajaa ja raitaa. Alueen eteläpuoliskossa on hikevämpiä männyn ja kuusen sekametsiä. Hyväkasvuinen puusto on jo 50 -vuotiaana järeää. Erityisesti etelärinteessä laskettelukeskuksen ja Hernevalkamaan menevän tien ympäristössä myös metsän aluskasvillisuus on rehevää ja monilajista. Metsätyyppeinä on lehtomainen kangasmetsä ja käenkaali-oravanmarjatyypin tuore lehtometsä. Ääneniemen lounaisrinteessä on myös runsasravinteiseksi luokiteltavaa kuivaa lehtoa. Hernevalkamaan laskevan noron ympäristössä on kosteaa saniaislehtoa. Ääneniemen kasvillisuudesta puuttuu kaikkein vaateliain lehtolajisto. Myöskään lehtometsien pensaita ei ole. Ranta on koko alueella tiheäpuustoista ja jyrkähköä lohkarerantaa. Lahdissa on loivempia matalia hiekkapohjia. Rantaan on jätetty suojapuustoksi kaistale varttunutta männikköä, jonka puustossa on myös varttuvaa haapaa, harmaaleppää ja tuhkapajua. Alueen eteläosassa rantamännyt ovat komeita yli 100 -vuotiaita ylispuita. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu myös Äänemäen pohjoisrinnettä laskettelukeskuksen ympäristössä. Mäntyvaltainen rinnemetsä vaihettuu ylöspäin mentäessä lehtomaisesta kuivahkoksi ilman erityistä rehevyyttä tai kasvilajistoa.
Kasvilajisto LIITE 2 Huomionarvoista kasvilajistoa esiintyy asemakaava-alueen kaakkois-etelä-lounaisrinteessä. Lounaisrinteessä lähellä omakotitaloja (kohde 1) havaittiin pussikämmekkä (Coeloglossum viride), joka on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi koko etelä-suomessa. Lajille on Ääneniemessä runsaasti sopivaa kasvuympäristöä. Muita vaateliaampia lehtokasveja näissä rinteissä ovat mustakonnanmarja, tähtitalvikki, valkolehdokki (rauhoitettu laji), kevätlinnunherne ja metsävirna. Pesimälinnusto Asemakaava-alueen pesimälinnusto muodostuu varttuneiden mäntyvaltaisten talousmetsien edustavasta joskin tavanomaisesta lajistosta kuten kirjosieppo, töyhtötiainen, tiltaltti, sirittäjä, mustarastas, hernekerttu ja vihervarpunen. Alueella havaittiin myös metsokukko ja 1-2 koppeloa. Vesi- ja rantalinnuista tehtiin pesintään viittaavia havaintoja vain tukkakoskelosta ja rantasipistä. Direktiivilajit Hernevalkamaan menevän tien varressa on melko selvärajainen liito-oravan reviiri, joka vastannee luonnonsuojelulain määritelmää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikasta (kohde 4). Metsikkö on ympäristöään järeämpää ja liito-oravalle sopivan tiheäoksaista 80 -vuotiasta kuusikkoa, jonka reunoilla on vanhoja koivuja. Tällä alueella havaittiin ainakin 10 liito-oravan merkkaamaa vanhaa kuusta. Jätöksiä on melko vähän ja ne ovat kaikki edelliseltä vuodelta. Metsikön järeimmän, noin 25 m korkean kuusen juurella jätöksiä on runsaasti. Puussa mahdollisesti olevaa liito-oravalle sopivaa risupesää ei käytännössä voi nähdä maasta käsin. Kolopuita alueella ei ole. Ympäristössä on laajalla alueella liito-oravalle sopivaa kuusikkoa ja rannan harmaaleppää. Liito-oravien pysyvä oleskelu tällä alueella on todennäköistä. Kaavassa huomionarvoiset luontokohteet (kuvat 2 ja 3) 1. Käenkaali-oravanmarjatyypin tuoretta lehtometsää ja puustoltaan uudistusikäistä männyn ja kuusen sekametsää. Pensaskerros on monilajinen sisältäen mm. paatsamaa ja raitaa. Metsänpohja on huomattavan rehevää. Kielo, metsäkurjenpolvi, valkolehdokki, pienet saniaiset ja muut lehtokasvit kasvavat runsaina kasvustoina. Polun varressa havaittiin uhanalainen pussikämmekkä. Metsikkö kannattaa säästää lähiluontokohteena. 2. Käenkaali-oravanmarjatyypin tuoretta lehtometsää ja puustoltaan uudistusikäistä kuusen, männyn ja koivun sekapuustoa. Tiheässä alikasvoksessa on mm. vaahteraa ja raitaa. Kasvillisuus on huomattavan rehevää, näkyvimpänä hiirenporras, korpi-imarre ja muut saniaiset. Alue ei sovi hyvin rakentamiseen rehevän kasvillisuuden takia. 3. Runsasravinteista nuokkuhelmikkä-linnunhernetyypin kuivaa lehtometsää. Lehtotyyppi on luokiteltu Etelä- Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Kasvillisuuden valtalajit ovat kevätlinnunherne, metsävirna, kielo ja lillukka. Puusto on mäntyvaltaista ja avointa. Kohde ei sovi rakentamiseen ja tientekoa sen läpi on vältettävä. 4. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kohteesta on säilytettävä tiheäpuustoinen metsäinen yhteys jollekin laajemmalle metsäalueelle. Kohteen ympäristöä ei saa käsitellä kauttaaltaan puuttomaksi tai harvapuustoiseksi. 5. Vesilain suojelema kausikuiva noro, jonka ympäristössä on hiirenportaan, isoalvejuuren ja muitten saniaisten muodostamaa saniaislehtoa. 6. Yli 100 -vuotiaita järeäoksaisia rantamäntyjä kannattaa säilyttää mahdollisuuksien mukaan. 7. Hernevalkaman hiekkainen poukama kannattaa säilyttää yleisenä retkipaikkana. 8. Hyvin uimiseen sopiva hiekkapohjainen poukama.
Viitteet LIITE 2 Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. - Suomen ympäristö 8. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioonottaminen suunnittelussa. -Suomen ympäristö 742. Suomen ympäristökeskus. Suunnittelukeskus 2006: Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennusalueiden luontoselvitys. Kuva 1. Luontoselvitysalue.
Kuvat 2 ja 3. Kaavassa huomionarvoiset luontokohteet. LIITE 2
LIITE 2
1 (18) Ääneniemen Koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saatu palaute ja vastineet Valmisteluvaiheen kuuleminen 9.12.2014-9.1.2015. 1 Lausunnot... 2 1.1 Keski-Suomen Liitto... 2 1.2 Vapaa-aikalautakunta... 3 1.3 Äänekosken Energia... 4 1.4 ELY-keskus... 5 1.5 Keski-Suomen Pelastuslaitos... 9 1.6 Tekninen lautakunta... 10 1.7 Ympäristölautakunta... 13 2 Mielipiteet... 16 2.1 Jokelainen Asta ja Juha... 16 2.2 Markku Lampinen... 17 3 Yhteenveto... 18
2 (18) 1 LAUSUNNOT 1.1 Keski-Suomen Liitto Kaava-alue sijaitsee Ääneniemen koillisosassa Keiteleen rannalla noin 1,5 km päässä Äänekosken keskustasta. Kaavaluonnoksessa on alueelle osoitettu noin 130 pientalotonttia, joista 20 on omarantaisia. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuvaa Äänemäen laskettelurinnettä lukuun ottamatta alue on rakentamatonta ja pääosin vailla asemakaavaa. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Äänekosken metsäteollisuusalueen suojavyöhyke (sv) sekä merkintään liittyvä suunnittelumääräys. Suunnittelumääräyksen mukaan "Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Asemakaava-alueesta noin puolet (eteläosa) jää konsultointivyöhykkeen sisään. Lisäksi kaava-alueen läheisyyteen, pohjoispuolelle on maakuntakaavassa osoitettu laivaväylä ja itäpuolelle Syvälahti Äänekoski - päävesijohdon pitkän aikavälin yhteystarve. Lainvoimaisessa 4. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue ulottuu osin taajamatoimintojen alueelle (A). Keski-Suomen liitto esittää, että asemakaavassa tulisi asianmukaisella kaavamerkinnällä ja määräyksellä huomioida suunnittelualueen osittainen sisältyminen suojavyöhykkeelle (sv). Lisäksi kaavan jatkovalmistelussa kannattaa varmistaa, onko uusi suunnitteilla oleva biotuotetehdas tuomassa muutoksia suojavyöhykkeen nykyiseen rajaukseen. Keski-Suomen liitto toteaa, että muilta osin kaavaluonnos on maakuntakaavoituksen mukainen, eikä liitolla ole siihen huomautettavaa. Vastine: Asemakaavaluonnos esittää riskille alttiiden toimintojen (asuminen) sijoittamista konsultointivyöhykkeelle. Maakuntakaavamerkinnän edellyttämällä tavalla pyydetään kaavaa laadittaessa lausunto Tukesilta. Tukesin lausunto huomioidaan tarvittaessa kaavamääräyksissä. Lausuntopyyntö ja lausunnon sisältö kirjataan kaavaselostukseen. Asemakaavan voimaan tultua sen perusteella myönnetään suoraan rakennusluvat. Rakennuslupien myöntämisen perusteet on selvitetty kaavaa laadittaessa. Uusi suunnitteilla oleva biotuotetehdas ei muuta suojavyöhykkeen nykyistä rajausta. Kuva 1: sv - alueen rajaus ja kaavaluonnos
3 (18) 1.2 Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunta pitää hyvänä, että kaavaluonnoksessa on varattu alueita ulkoilu- ja virkistysalueiden rakentamiseen. Kaavaluonnos antaa myös mahdollisuuden tehdä kolmannen rinteen Äänemäen laskettelualueelle, joka kehittäisi rinnealueesta entistä paremman. Suunnitellut ulkoilureitit ja leikkipaikat tulee alueelle rakentaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esim. samanaikaisesti kunnallistekniikan kanssa. Luonnoksessa alueen pohjoiseen niemen kärkeen kaavoitettu lähivirkistysalue on hyvä esitys. Tälle alueelle tulee suunnitella esteettömät liikenneyhteydet kaikille ulkoilijoille ja ratkaista ennen hankkeen toteuttamista alueen jätehuoltoratkaisut. Alueelle suunnitellut reitit tulee rakentaa sellaisiksi, että ne ovat pyöräilijöiden/kävelijöiden käytettävissä (hiekkapintaisia). Äänemäen laskettelurinteen alaosasta tulee varata hiihto-/ulkoilureitti, joka jatkuisi aina Keiteleen rantaan Hernevalkaman luokse. Vastine: Kirjataan huomioitavaksi kaavaselostuksen kohtaan kaavan toteuttaminen. Lisätään ohjeellinen ulkoilureittimerkintä laskettelurinteen alaosasta Hernevalkamaan. Kuva 2: Ylhäällä kaavaluonnos, alhaalla ehdotus.
4 (18) 1.3 Äänekosken Energia 1.3.1 Verkon kapasiteetti 1.3.2 Kustannukset Ääneniemen asuinalueen nykyisen jo rakennetun vesi- ja viemäriverkoston toiminnallinen tarkastelu on huomioitava uutta aluetta suunniteltaessa, eritoten viemäriverkoston osalta. Mikäli koko asemakaavan muutosalueen jätevedet (pois lukien Jaakopintie, Jaakopinkuja ja Jaakopinrinne) johdetaan Torpparintien runkoviemäriin, saattaa nykyisten putkien dimensio osoittautua liian pieneksi. Vastine: Toteutuessaan asemakaava lisää n. 140 uutta taloutta, joista Jaakopinrinne käsittää 25 taloutta (Jaakopintietä ja Jaakopinkujaa ei enää ole asemakaavaehdotuksessa). Torpparintien runkoviemäriin on liittymässä 96 taloutta. Olevan vesi- ja viemäriverkoston toiminnallinen tarkastelu huomioidaan kaavaselostuksessa. Vesiliiketoiminnan osalta estettä asemakaavan toteutumiselle ei ole, mutta kunnallistekniikan rakentamiskustannukset olosuhteista johtuen ovat normaalia suuremmat. Korkeuserojen vuoksi alueen jätevedet joudutaan pumppaamaan ja alueen maaperä on kivistä ja kallioista, jotka kasvattavat rakentamiskustannuksia. Vastine: Suunnitteluratkaisussa on huomioitu maaperä ja maaston korkeussuhteet mahdollisimman hyvin rakentamiskustannusten minimoimiseksi. Asemakaavassa annetaan määräys: Rakennettaessa viemäröityjä tiloja padotuskorkeuden alapuolelle tulee jäteveden pumppaus järjestää kiinteistökohtaisesti. 1.3.3 Rantarakentaminen Kaavassa Äänemäentien loppuosassa on kaavoitettu asumiskäyttöön vain Keitelejärven puoli. Onko mahdollista, että myös Äänemäentien länsipuolelle kaavoitettaisiin tontteja? Näin ollen rakennettavasta kunnallistekniikasta saataisiin parempi hyöty liittymismaksujen muodossa. Vastine: Suunnitteluratkaisua Äänemäentien osalta on muutettu kaavaehdotuksessa siitä, mitä se oli kaavaluonnoksessa. Äänemäentien loppuosassa rakentamista ei kuitenkaan ole osoitettu kadun länsipuolelle, koska maasto sillä kohtaa on erittäin jyrkkä ja kivinen.
5 (18) 1.4 ELY-keskus 1.4.1 Liito-oravat Keski-Suomen elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskus on tutustunut kyseiseen asemakaavaluonnokseen ja toteaa siitä sen käyttöön toimitettujen asiakirjojen perusteella lausuntonaan mm. seuraavaa: Kaava-asiakirjoihin sisältyvää luontoselvitystä on pidettävä siinä määrin asiantuntevasti ja asianmukaisesti laadittuna, että sen perusteella on otettavissa kantaa laaditun kaavaluonnosratkaisun luontovaikutuksiin. VL -kaavamerkintäalueelle on osoitettu s-5 - kaavamerkinnällä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kyseiseen s-5 kaavamerkintään liittyvän kaavamääräyksen mukaan mm. alueen puustoa voidaan myös hoitaa. Lähtökohtana tulee olla, että puusto alueella jätetään luonnontilaan. Lisäksi mainittuun s-5 - kaavamerkintään liittyvän kaavamääräyksen mukaan kohteen ympäristöä ei saa käsitellä kauttaaltaan puuttomaksi tai harvapuustoiseksi. Laaditussa kaavaratkaisussa s-5 kaavamerkintäalue tulisi rajautumaan laajalti katualueisiin sekä osittain myös vielä asuinpientalojen korttelialueeseen. Ottaen huomioon edellä esiintuotu s-5 -kaavamerkintäalueen lähiympäristöön osoitettavaksi suunniteltu maakäyttötilanne sekä aiemmin mainitun kaavamääräyksen sisältö tulee osoitettavaa kaavaratkaisua s-5 -kaavamerkintäalueen ympäristössä vielä tarkastella uudelleen. Vastine: Lisääntymis- ja levähdyspaikkaan kuuluviksi luetaan pesäpuut ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on direktiivin nojalla kiellettyä. Hävittäminen tarkoittaisi kaikkien pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Hävittämistä olisi myös kaikkien kulkuyhteyksien tuhoaminen. Heikentäminen tarkoittaisi jonkin sellaisen toimenpiteen tekemistä, joka olennaisesti vaikeuttaisi liito-oravan elämisen ja suojautumisen mahdollisuuksia. Asemakaavaluonnoksessa liito-orava-alueen eteläosa jäi Maahinen kadun alle. Rantaan vievä Äänemäentie on linjattu liito-orava-alueen itäpuolelta, mutta siitä seuraa liiallisen pituuskaltevuuden välttämiseksi suuret maaleikkaukset ja täytöt. Liito-oravien kulkuyhteys kaakkoon häiriintyy, koska katualuetta joudutaan leventämään. Kuva 3: Asemakaavaluonnos
6 (18) Asemakaavaehdotuksessa kortteliin 1262 i sijoittuva osa liito-orava-alueesta on merkitty s-3 rajauksella; Alueen osa, jolla olevaa liito-oravan kannalta arvokasta puustoa ei saa kaataa eikä muuten vahingoittaa. Äänemäentien linjaus on muutettu kulkemaan maastossa olevaa ja pohjakarttaan merkittyä polkua pitkin. Sijoittamalla katu polun paikalle minimoidaan metsän kaatamisen tarve. Samalla ajolinja saadaan kaltevammaksi ja tarvitaan vähemmän maaston muokkausta. Polku toteuttaa parhaiten liikennöitävissä olevaa ajolinjaa ranta-alueelle. Kuva 4: Asemakaavaehdotus. Kadun ajoväylä suunnitellaan olevan polun kohdalle. Luontoselvityksen aluerajaukset on esitetty sinisellä. Äänemäentie on liito-orava-alueella merkitty suhteellisen leveäksi, syy siihen ilmenee kunnallisteknisestä yleissuunnitelmasta; ajoratojen väliin on suunniteltu keskikoroke, joka mahdollistaa liito-oravan kulkemista helpottavien pylväiden sijoittamisen ajoratojen väliin. Ratkaisu mahdollistaa oravan kulkuyhteyden säilymisen. Kaavaselostuksessa esitetään kuvin, miltä ratkaisu voi näyttää toteutettuna. Kadun molemmin puolin on varattu runsaasti aluetta VL-1 - käyttötarkoitusmerkinnällä; Lähivirkistysalue. Alue on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysaluetta, jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Puustoa on pystyttävä tarvittaessa hoitamaan, jotta se ei muodosta turvallisuusriskiä tiellä liikkuville. Kaavamääräys velvoittaa puuston säilyttämiseen ja hoitamiseen siten, että liito-oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilyy. Asemakaava jättää tiheäpuustoiset metsäiset yhteydet liito-oravan alueelta sekä pohjoisen että idän suuntaan. Kohteen ympäristöä ei käsitellä kauttaaltaan puuttomaksi tai harvapuustoiseksi.
7 (18) 1.4.2 Luo 1 1.4.3 Liikenne 1.4.4 Bussiliikenne Kuva 5: Valokuva kohdasta, jossa polku menee liito-orava-alueen läpi. Luo-1 -kaavamerkintään tulee liittää kohteen luontoarvojen säilyttämistä koskevaa kaavamääräyksellistä ohjausta. Vastine: Täsmennetään määräystä liittämällä siihen alueen käsittelytapaa määrittelevä kuvaus: Asemakaavaluonnoksen määräys Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue muutetaan muotoon: Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä. Kyseessä olevan kaavoitettavan alueen liikenteelliset vaikutukset tulevat koskettamaan välillisesti myös maantieverkkoa, sillä kaavoitettavalle alueelle liikenne tulisi tapahtumaan seututien 642 kautta. Kaava-asiakirjoihin sisältyvässä liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa tulisi arvioida myös nyt kyseessä olevasta kaavoituksesta aiheutuvia, seututien 642 ja Ääneniementien liittymään kohdistuvia liikenteellisiä vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen. Vastine: Arvioidaan kaavaselostukseen nyt kyseessä olevasta kaavoituksesta aiheutuvia, seututien 642 ja Ääneniementien liittymään kohdistuvia liikenteellisiä vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen. Valittu kaavaratkaisu ei tulisi mahdollistamaan Ääneniemeä kiertävää katupohjaista ajoyhteyttä. Kaavaselostuksessa on kuitenkin tuotu esille, että Ääneniemen kiertävä bussireitti olisi mahdollista toteuttaa sallimalla bussien kulku osan matkaa jalankululle ja pyöräilylle varattua väylää käyttäen. Tulee harkita kyseisen käyttömahdollisuuden osoittamisen sisällyttämistä pp/h -kaavamerkinnän yhteyteen. Vastine: Muokataan kaavamerkintää siten että joukkoliikenteen kulku on tarvittaessa kaavallisesti mahdollista. Ko. väylä on mitoitettu kaavassa siten (12 m), että joukko- ja kevyen liikenteen yhdistäminen on toteutettavissa turvallisesti.
8 (18) 1.4.5 Laskettelu 1.4.6 Merkinnät Kuva 6: Kaavaluonnos ja ehdotus Kaavalla osoitettavan Äänemäen laskettelurinteen ja sen laajentamismahdollisuuksien vaikutuksia kyseisen laskettelualueen ympäristöön nyt kaavalla osoitettavan muun uuden maankäytön suhteen tulisi myös arvioida. Vastine: Asemakaava laajentaa VU aluetta itään Äänemäen pohjoisrinteelle. Alue, jolle on kaavan mukaan mahdollista toteuttaa myös uusi laskettelurinne, on jo pääosin hakattua. Alueella ei luontoselvityksen perusteella ole suojelukohteita. Rinteen toteuttamisella ei siten ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. Uusi rinnealue suuntautuu laskettelun (lumen säilymisen) kannalta edullisesti (pohjoiseen). Laskijat pääsevät uuden rinnealueen juurelta vietolla aina olevalle hissiasemalle asti, joten uusi rinne ei edellytä uutta hissi-investointia. Asutuksen suhteen uusi rinne sijoittuu kauemmas kuin nykyiset, joten siitä ei aiheudu lisääntyvää häiriötä. Alle 200 metrin etäisyydelle uuden rinteen alaosasta esitetään asemakaavassa kymmenkunta uutta asuintonttia. Samalla etäisyydellä nykyisestä rinnepalvelurakennuksesta on saman verran olevia asuinrakennuksia. Toimintojen välillä ei ole koettu ristiriitoja. Uusien kaavatonttien ostajilla tulee lähtökohtaisesti olemaan tiedossa kaavan sallima uuden rinnealueen mahdollisuus. Kaavamerkinnät kaavakartalla ja "Asemakaavamerkinnät" -osassa tulee saattaa keskenään yhdenmukaisiksi. Vastine: Merkinnät tarkistetaan.
9 (18) 1.5 Keski-Suomen Pelastuslaitos Vesihuoltoverkostoa uudistettaessa tule ottaa huomioon kunnan velvollisuudet järjestää sammutus- ja pelastustoimien turvaamiseksi pelastustoimen käyttöön soveltuvia maapaloposteja ja/tai sammutusvesiasemia tai luonnon sammutusvedenottopaikkoja (Pelastuslaki 379/2011; 30 ) pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan. Kaavoituksen edetessä sammutusveden järjestämistä koskevat ehdot tulee välittää tiedoksi kunnan vesihuollosta vastaavalle toimijalle. Vesihuoltolaitoksen tulee lisäksi toimittaa tiedot Keski-Suomen pelastuslaitokselle liitettäväksi sammutusvesisuunnitelmaan. Vastine: Alueella ei Keitelettä lukuun ottamatta ole luonnon vedenottopaikkoja. Kirjataan sammutusvesisuunnitelmaan liittyvät tiedonsiirtotarpeet kaavaselostukseen.
10 (18) 1.6 Tekninen lautakunta 1.6.1 Hernevalkama Kaavaluonnoksessa korttelin 1259 viereisessä poukamassa on merkintä vv/lv (ohjeellinen uimaranta/ venevalkama). Omarantaisen tontin ja sen läheisyyteen sijoittuvan uimarannan väliin tulee sijoittaa suojavyöhyke. Vastine: Kaavaehdotuksessa ohjeellinen uimaranta / venevalkama osoitetaan olevan luonnonhiekkarannan kohdalle. Reunimmaista asuintonttia rajataan hieman kauemmas pohjoiseen. Rantavyöhykkeellä luontoselvityksessä huomioitu vanhojen puiden vyöhyke huomioidaan aluerajauksena ja säilyttävällä kaavamerkinnällä. 1.6.2 Kortteli 1258 Kuva 7: Kaavaluonnos ja ehdotus Korttelissa 1258 tonteilla on huomattavat korkeuserot. Korttelialueesta esitetään poistettavaksi tontti numero 4, jonka kohdalle tulisi rakentaa pysäköintialue tai mahdollisesti sivuttaissiirtymä. Vastine: Kaavaehdotuksessa koko ko. kortteli poistetaan ja tontit osoitetaan yksin järven puolelle. Olosuhteet kadun länsipuolella ovat liian jyrkät, kiviset ja varjoisat, jotta sinne saisi hyviä asuintontteja. 1.6.3 Kadun jyrkkyys Kuva 8: Kaavaluonnos ja ehdotus Äänemäentien Hernevalkaman ja Maahisen välisen katuosuuden pituusleikkaus on kaltevuudeltaan yli 10 %. Laadukkaalla suunnittelulla tulee saada aikaiseksi hyvät asuinolosuhteet. Liikenne aiheuttaa mm. pölyn ja melun, pakokaasujen ym. seurauksena ihmisille erilaisia kuormituksia. Nämä ovat omiaan vähentämään halukkuutta asua kohteiden läheisyydessä. Liikenne ja sen verkostot tulee sijoittaa si-
11 (18) ten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa luonnon- ja maisema-arvoihin. Siksi Äänemäentien kyseiseen kohtaan tulee kiinnittää erityistä huolellisuutta suunnitteluvaiheessa, jotta sen riittävän hyvästä kunnossapidosta ja alueen muusta huollosta voidaan huolehtia vaaraa aiheuttamatta. Vastine: Ko. katulinjausta muutetaan kaavaehdotukseen. 1.6.4 Rantakortteli Kuva 9: Vasemmalla kaavaluonnos, oikealla ehdotus. Korttelissa 1257 katulinjaus ei ole tonttirivien välissä. Kadun rakentaminen tonttirivien väliin mahdollistaisi vesihuoltolinjojen rakentamisen katualueelle. Tonttien sijoittamisen kadun eripuolille ja kirvesvarsiliittymien poistamisien lisäksi esitetään yhden tontin poistamista rantatonttien lukumäärästä, jotta tonttien rantaviiva tulisi pitemmäksi. Vastine: Kortteliratkaisu muutetaan kaavaehdotukseen. Kaavamääräyksellä velvoitetaan kiinteistöt jätevesien pumppaamiseen, mikäli ne eivät pysty liittymään verkkoon viettoratkaisulla. 1.6.5 Kerrosluku Kuva 10: Vasemmalla kaavaluonnos, oikealla ehdotus. Kortteleissa 1257 ja 1259, jotka ovat tarkoitettu lähinnä erillispientalojen korttelialueiksi, on suurin sallittu kerrosluku kaksi. Rantarakentamiseen liittyvissä tonteissa haastavista korkeusasemista johtuen harkittava kerrosluvun muuttamista siten, että myöhemmin rakennettavat rakennukset eivät nouse korkeudeltaan sellaisiksi, että ne muodostavat toisilleen näköesteen. Samoin on kiinnitettävä huomiota kaavallisesti rakentamisen ohjaamisen siten, että rakennukset rakennetaan vastakkain osuvien tonttien kohdilla lomittain. Vastine: Kaavaehdotuksessa tontteja tulee rantaan vain yhteen riviin, jolloin ongelmia ei näkemien suhteen tule.
12 (18) 1.6.6 Kortteli 1256 Asemakaavaluonnoksessa Äänemäentie ei jatku sen päässä olevalle asuinpientalojen korttelialueelle. Kadun ja korttelialueen väliin on merkitty ajoyhteys. Merkintä tulee poistaa ja katumerkintä kyseiseen korttelialueeseen asti tai korttelialuetta tulee jatkaa esim. pysäköintialueena katualueen rajaan liittyen. Vastine: Aamusaraste katua jatketaan tonttiin asti. 1.6.7 Kiertoliittymä Kuva 11: Kaavaluonnos ja ehdotus Aurinkorinteen päässä on risteysalueelle suunniteltu istutettava alueen osa kiertoliittymän toteuttamista varten. Risteysalueen suunnittelussa tulee huomioida, että se sopii alueen yleiseen ilmeeseen ja ympäristöön sekä täyttää turvallisuuden ja viihtyisyyden sekä ennen kaikkea toimivuuden vaatimukset myös kadun kunnossapito ja huolto huomioiden. Vastine: Kaavamerkintä on ohjeellinen. Kiertoliittymä suunnitellaan tarkemmin katusuunnitelman yhteydessä. Kuva 12: Aurinkorinne - kadun istutettava alueen osa kaavaluonnoksessa ja - ehdotuksessa.
13 (18) 1.7 Ympäristölautakunta 1.7.1 Luontokohde 1 Luontoselvityksen kohde 1 olisi hyvä rajata kaavaan selvityksen mukaisesti. Vastine: Kohde rajataan ehdotuksessa luontoselvityksen mukaisesti. Myös tonttien puolelle sijoittuvia alueen osia koskevat luo-1 merkinnän määräykset. Asuintonttien määrää on vähennetty yhdellä. 1.7.2 Luontokohde 2 Kuva 13: Kaavaluonnos ja ehdotus Luontoselvityksen kohdetta 2 ei ole otettu kaavassa huomion, vaikka alue on selvityksen mukaan huonosti rakentamiseen sopiva. Runsas saniaiskasvillisuus, mm. hiirenporras, viittaa kosteaan maapohjaan. Vastine: Kohde 2 on paras paikka, mistä kulku ylemmäs on järjestettävissä. Runsas kasvillisuus ei ole este rakentamiselle ja maaperätietojen mukaan alue ei ole erityisen huono rakennuspohja. Kadun rakentamisen yhteydessä maapohja on muokattavissa rakentamisen tarpeiden mukaiseksi. Kuva 14: Kaavaluonnos ja ehdotus 1.7.3 Luontoalueiden yhdistäminen Nykyisen Hernevalkamaan johtavan ulkoilureitin/tulevan Ääneniementien jatkon pohjoispuolella sijaitsevat kaava-alueen kaikki merkittävimmät luontokohteet, joten luonnonsuojelun kannalta parasta olisi osoittaa luontokohteet 2, 3 ja 4 alue välialueineen yhtenäisenä luo-alueena eikä osoittaa tälle alueelle rakentamista. Yhtenäistä rakentamatonta vyöhykettä puoltaa myös se, että luontoselvityksen kohteiden 3 ja 4 mukaisten luo-alueiden tiukka rajaus ilman vaihettumisvyöhykettä tontteihin saattaa käytännössä vaarantaa luontoarvojen säilymisen rakennus-
14 (18) 1.7.4 Rantavyöhyke vaiheessa, taikka myöhemmin vaatimuksina poistaa ns. vaarallisia tai varjostavia puita tonttien rajalta. Vastine: Asemakaavassa on huomioitu luontoselvityksessä esille tuodut kohteet pääosin. Luontoselvityksen maankäyttösuositukset eivät kaikkien alueiden osalta ole ehdottomia. Asemakaava rajoittaa alueiden luonnontilan muuttamista. Liitoorava-alueen osalta määräykset estävät alueen ympäristön käsittelyn kauttaaltaan puuttomaksi tai harvapuustoiseksi. Huomattava osa kaava-alueesta jää yleiseen virkistyskäyttöön. Korttelin 1259 rantatonteilla vyöhyke, jolla puusto tulee säilyttää, saisi olla Hernevalkama- nimisen kadun isoilla tonteilla (tontit 1-3) selvästi leveämpi kuin Ääneniementien varteen sijoittuvilla pienillä tonteilla. Lisäksi Hernevalkamantien itäisimmän tontin (tontti 1) poistamista kaavasta kokonaan tulee harkita, koska ohjeellinen uimaranta ja tontti ovat liian lähellä toisiaan vailla suojavyöhykettä. Vastine: Vyöhykettä kasvatetaan luontoselvityksen mukaiseksi ja kadun linjausta nostetaan. Tonttia 1 siirretään pohjoisemmaksi. Kuva 15: Kaavaluonnos ja ehdotus 1.7.5 Sv-alueen huomiointi Tonttien vähentäminen kaavan rakennusalaksi osoitetun alueen eteläisimmistä osista (mahdollisesti myös kortteli 1261) tukisi maakuntakaavan sv-alueen huomioon ottamista kaavassa. Vastine: Maakuntakaava on huomioitu pyytämällä Tukesilta lausunto. Lausunnon mukaan läheisillä teollisuuslaitoksilla tunnistetut suuronnettomuusvaarat vaikutusalueineen eivät ole sellaisia, että ne estäisivät nyt esitetyn mukaisen kaavoituksen. Kaavassa konsultointivyöhykkeelle ei esitetä päiväkoteja, vanhainkoteja tai muita vaikeasti evakuoitavissa olevia kohteita. Pahimmissa onnettomuustapauksissa väestön suojautuminen sisätiloihin saattaa olla tarpeen myös nyt kaavoitettavana olevalla alueella. Tällaiset onnettomuudet ovat kuitenkin erittäin epätodennäköisiä. Myöskään Metsä Fibre Oy:n uusi biotuotetehdas ei Tukesin näkemyksen mukaan estä kaavoitusta.
15 (18) 1.7.6 Kerroslukumerkintä 1.7.7 Rantasauna Korkeuseroista johtuen ainakin korttelissa 1259 tulisi harkita mahdollisuutta sijoittaa kellarikerrokseen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja, kerrosluvun merkintä 1/2k II. Kellarikerroksen rakentaminen on lähes välttämättömyys, jotta ylikorkeiden täyttöjen määrää pystytään minimoimaan. Ko korttelin tonteilla 5-11 kerrosluku 1/2k I mahdollistaisi paremmat järvinäköalat myös korttelin 1258 rakennuspaikoilta. Vastine: Kerroslukumerkinnät päivitetään koko kaava-alueella siten, että jyrkillä tonteilla sallitaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen myös kellarikerroksiin. Korttelikohtaisen rantasaunan rs (1258) ja viereisen rakennuspaikan välissä olisi hyvä olla vihervyöhyke. Vastine: Ko. rantasauna poistetaan kaavaehdotuksesta. 1.7.8 Merkinnät ja määräykset Kaavamerkinnän symbolien ja tekstin vastaavuus on syytä tarkistaa. Vastine: Merkinnät tarkistetaan.
16 (18) 2 MIELIPITEET 2.1 Jokelainen Asta ja Juha Vastustavat uuden kaavatontin lisäämistä Turpeisentielle (kortteli 1230). Perustelut: Ostaneet kiinteistön 14.12.2007 siinä tiedossa, että on päättyvän kadun viimeinen ja rajoittuu Torpparin puistoalueeseen (kaavakartassa merkinnällä VL lähivirkistysalue/ Torpparin puisto) Uusi tontti vaikuttaisi laskevasti olevan kiinteistön arvoon. Asumisentasoa ja viihtyvyyttä uusi tontti laskisi Alueella ei varsinaisesti ole tarvetta uusille tonteille eikä tonttien siirrolle, koska ylemmissäkin kortteleissa on ollut useita tontteja (8-9kpl) myymättä yli 10 vuotta Kaavamuutos ei myöskään kohtele tasapuolisesti alueen kiinteistöjä ainakaan tämän tapauksen osalta ja heikentää luottamusta kaavoitukseen (kaavatontti muutettaisiin Riitantiellä puistoalueeksi ja Turpeisentiellä puistoalue muutettaisiin oktontiksi) Sadevesijärjestelmän poisto on sijoitettu siten että lasku sijoittuu suoraan uudelle tontille (näin ei saa rakennusjärjestyksen mukaan vesiä laskea), ratkaisu on aikanaan hyväksytty (rakennustarkastus) ja on muutoinkin asianmukainen Katu (Turpeisentie) kulkee pieneltä osalta tonttia haitaten tontin käyttöä (rajapyykki 65/ ote kantakartasta) Lunastaneet kiinteistön tontin omaksi 2.9.2014, tällöin ei ole mainittu mitään mahdollisesta kaavamuutoksesta, tarkoituksena asua Äänekoskella pidempäänkin. Eivät olisi lunastaneet tonttia jos kaava toteutuu nykyisen ehdotuksen mukaisesti. Vastine: Tontti poistetaan kaavaehdotuksesta. Alueen osa, josta osalliset ovat jättäneet kaupungille ostotarjouksen, osoitetaan kaavaehdotuksessa osana korttelin 1230 tonttia 10. Kaava-aluetta laajennetaan siten, että koko tontti sisältyy Koillisrannan asemakaava-alueeseen. Kuva 16: Vasemmalla kaavaluonnos, oikealla ehdotus.
17 (18) 2.2 Markku Lampinen Ehdotetaan, että Turpeisentielle suunnitellun tontin etelä- ja itärajaa siirrettäisiin liitteenä olevan piirustuksen mukaisesti. Perustelut: Olevan ja tulevan uuden tontin piha-alueet olisivat enempi "omassa rauhassa". Uuden tontin itäraja olisi samassa linjassa muiden pohjoispuolisten tonttien kanssa. Myös uuden tontin leveämpi etelään suuntautuva raja olisi varmaan "myyvempi". Uudelle tontille on reilusti tilaa itäpuoleisessa koivikossa. Aikoinaan rakennettu talo tontille siinä uskossa, ettei tontin itärajalle kaavoiteta enää asuintonttia, vaan se jää kokonaan puistoksi. Vastine: Tontti poistetaan kaavaehdotuksesta. Alueen osa, josta on jätetty kaupungille ostotarjous, osoitetaan kaavaehdotuksessa osana korttelin 1230 tonttia 10. Kaava-aluetta laajennetaan siten, että koko tontti sisältyy Koillisrannan asemakaava-alueeseen. Kuva 17: Vasemmalla kaavaluonnos, oikealla ehdotus.
18 (18) 3 YHTEENVETO Palautteen johdosta kaavaan tehdään vastineiden mukaiset muutokset ja täydennykset. Kaavaluonnokseen tehtävät muut muutokset käyvät ilmi kaavaselostuksesta.
Asemakaavan seurantalomake LIITE 4 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 992 Äänekoski Täyttämispvm 06.04.2016 Kaavan nimi Ääneniemen koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 59,2090 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 42,2368 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 16,9722 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 57,7621 97,6 41953 0,07 42,1150 37636 A yhteensä 16,0011 27,7 41303 0,26 15,7208 36986 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 37,1000 64,2 650 0,00 21,9027 650 R yhteensä L yhteensä 4,6610 8,1 4,4915 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät LIITE 4 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 57,7621 97,6 41953 0,07 42,1150 37636 A yhteensä 16,0011 27,7 41303 0,26 15,7208 36986 AP 4,4149 27,6 10236 0,23 4,2932 9932 AO 11,5862 72,4 31067 0,27 11,4276 27054 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 37,1000 64,2 650 0,00 21,9027 650 VL 25,3350 68,3 150 0,00 13,9054 150 VU 11,7650 31,7 500 0,00 7,9973 500 R yhteensä L yhteensä 4,6610 8,1 4,4915 Kadut 4,6610 100,0 4,4915 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä