YLISTARON YLÄASTEEN OPETUSSUUNNITELMA 2014

1 YLISTARON YLÄASTEEN OPETUSSUUNNITELMA 2014

SISÄLLYSLUETTELO 1. SEINÄJOEN KOULUTOIMEN PERUSPERIAATTEET YLISTARON YLÄASTEEN OPETUSSUUNNITELMASSA 5 2. PERUSKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS YLISTAROSSA JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 5 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 7 4. TUNTIJAKO 10 5. ESI- JA ALKUOPETUS 11 6. EHEYTTÄMINEN JA AINEKOKONAISUUDET 12 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 16 2 7.1 YLEINEN TUKI 17 7.1.1 PEDAGOGINEN ARVIO 17 7.2 TEHOSTETTU TUKI 18 7.2.1 OPPIMISSUUNNITELMA 19 7.2.2 PEDAGOGINEN SELVITYS 19 7.3 ERITYINEN TUKI 20 7.3.1 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) 21 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 21 8.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 21 8.1.1 TUKIOPETUS, ERIYTTÄMINEN JA LUOKAN KERTAAMINEN 21 8.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS 23 8.1.3 YKSILÖLLISTÄMINEN 23 8.1.4 LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS 24 8.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS 25 8.1.6 OPINNOISTA VAPAUTTAMINEN 25 8.1.7 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU 25 8.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI 26 8.2.1 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 26 8.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET) 27 8.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 28 8.2.4 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA 29 8.2.5 JOUSTAVA PERUSOPETUKSEN TOIMINTA 30 8.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 30 8.3.1 OPPILASHUOLTO 30 8.3.2 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN OPPILASHUOLTO KOULUKOHTAISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA 32

8.3.3. OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA YLISTARON YLÄKOULUSSA 34 8.3.4. MUU OPPILAAN TERVEYTEEN, HYVINVOINTIIN JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄ OPPILASHUOLLOLLINEN TUKI 35 8.3.5. TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 36 9. ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN 37 10. ARVIOINTI 38 10.1 KOKO KOULULAITOKSEN ARVIOINTI 32 10.2 KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 38 10.3 OPPILAAN ARVIOINTI 38 10.3.1 LUKUVUOSITODISTUS 44 11. TIETOSTRATEGIA 46 12. KOULUN OPETUSSUUNNITELMA JA OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI 47 13. KOULUN VUOSISUUNNITELMA (TYÖSUUNNITELMA) 47 14. OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT 47 14.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 47 14.1.1. SUOMI ÄIDINKIELENÄ 47 14.1.2. SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) 50 14.2. VIERAAT KIELET 53 14.2.1. ENGLANTI (A1-KIELI) 53 14.2.2. RUOTSI, SAKSA TAI RANSKA (A2-KIELET) 55 14.2.3. RUOTSI B1 -KIELENÄ 59 14.3. MATEMATIIKKA 61 14.4. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 65 14.5. BIOLOGIA JA MAANTIETO 65 A. BIOLOGIA 65 B. MAANTIETO 70 14.6. FYSIIKKA JA KEMIA 75 A. FYSIIKKA 75 B. KEMIA 78 14.7. TERVEYSTIETO 80 14.8. USKONTO 83 14.8.1. EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO 83 14.8.2. ORTODOKSINEN USKONTO 85 14.8.3. MUIDEN USKONTOJEN OPETUS 86 14.9. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 86 14.10. HISTORIA 88 14.11. YHTEISKUNTAOPPI 90 14.12. MUSIIKKI 92 14.13. KUVATAIDE 93 14.14. KÄSITYÖ 96 14.15. LIIKUNTA 99 14.16. KOTITALOUS 102 3

14.17. VALINNAISET AINEET 105 A. SAKSA B2-KIELI 105 B. RANSKA B2-KIELI 106 C. TIETOTEKNIIKKA (ATK) 107 D. KOTITALOUS 108 E. KUVATAIDE 109 F. MUSIIKKI 110 G. TEKNINEN TYÖ 111 H. KONE- JA SÄHKÖOPPI 111 I. TEKSTIILITYÖ 112 J. YRITTÄJYYSKASVATUS: NÄPPÄILYTAITO JA YRITTÄJYYS 113 K. LIIKUNTA 114 L. MAA- JA METSÄTALOUS 115 M. BIOLOGIAN JA MAANTIEDON TOIMINNALLINEN TUTKIMUS JA LABORATORIOKURSSI 116 14.18. OPPILAANOHJAUS 116 4

1. SEINÄJOEN KOULUTOIMEN PERUSPERIAATTEET YLISTARON YLÄASTEEN OPETUSSUUNNITELMASSA Ylistaron yläasteella noudatetaan Seinäjoen koulutoimessa todettuja perusperiaatteita (tarkemmin Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmassa luku 1). Koulussamme annetaan oppivelvollisuusikäisille perusopetusta opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Tavoitteenamme on antaa oppilaille mahdollisuus saavuttaa peruskoulun käyneeltä edellytettävä sivistyksen taso. Tavoitteet, ja koulumme toiminta-ajatus on tarkemmin kuvattu luvussa 2. 2. PERUSKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS YLISTAROSSA JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuslain mukaiset opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Valtioneuvoston asetus (1435/2001) perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. 5 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasaarvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää ihmisten tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa.

4 Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset. Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syrjäytymisen torjumiseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. KOULUMME ARVOPAINOTUKSET hyvät tavat, omakohtainen työ ja vastuu itsesi ja toisten kunnioittaminen KOULUMME TOIMINTA-AJATUS 6 Teemme työtä avoimessa ja myönteisessä ilmapiirissä tavoitteena mahdollisimman vahva pohja jatko-opintoja ja elämää varten niin, että oppilas oppii tuntemaan vastuun itsestään ja muista ihmisistä.

Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatkoopintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Ylistaron koulukeskus Kaukolanraitti 50 sijaitsee Kyröjoen rannalla. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi rakennusta: vuonna 1972 valmistunut ns. kipsikoulu, vuonna 2003 peruskorjattu ns. kivikoulu. Koulukeskuksen pihapiirissä on vanha, aikaisemmin myös suojeluskuntatalona toiminut puukoulu. Peruskoulun luokat 7 9 sekä lukio käyttävät kipsi- ja kivikoulun tiloja. Liikunnanopetuksessa käytetään koulukeskuksen liikuntasalia, Kirja - Matin Kirmaus hallia, koulukeskuksen kenttiä sekä urheilupuiston kenttiä. Koulukeskuksessa on seuraavat yhteiskäytössä olevat erityistilat: kioski, kuntosali, kemian, biologian ja fysiikan yhteinen laboratorioluokka, teknisen työn luokka, kotitalousluokka, atk-luokka ja kielistudio. 1 Koulukirjastoa ei ole, tästä syystä kirja- yms. kokoelmat on sijoitettu suureksi osaksi aineluokkiin ja opettajainhuoneeseen ja varastoihin. Kirjastoauto käy viikoittain koulun pihassa. Koulukeskuksessa toimii myös kouluruokala henkilökuntineen. Muita erityistiloja ovat esim. kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin, opinnonohjaajan, koulun kanslistin, rehtorin ja apulaisrehtorin, talonmiehen, siivoojien ja koulukeittolan tilat. Koulussa ei ole opiskelijoille sisäoleskeluun sopivia tiloja. 2 1 Osa tiloista ei täysin täytä opetussuunnitelman nykyaikaisia vaatimuksia. esim. teknisen työntilat (n. 40% tavoitteista on mahdollista saavuttaa). Tilanne 19.2.2014 2 Oppilaat viettävät lähes kaikki välitunnit ulkona. Tilanne 19.2.2014 7

Tilojen käyttö määräytyy vuosittaisen työsuunnitelman mukaisesti. Koulukeskuksen tilat ovat myös iltakäytössä. Oppimiskäsitys Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Toimintakulttuuri Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Koulussa syntyneet arvot, uskomukset ja asenteet määräävät osaltaan, millä tavoin oppilaan yksilöllisyys ja toisaalta koulun yhteisöllisyys otetaan huomioon kouluyhteisössä. Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Seuraavista liitteistä ilmenee koulumme käytänteet: Järjestyssäännöt Menetelmät kiusaamisen poistamiseksi Menettelytavat päihdeasioissa Kriisisuunnitelma Ohjaussuunnitelma Palo- ja pelastussuunnitelma Tukioppilastoiminta Loppusyksystä valitaan 7.- ja 8.-luokkalaisista sopiva määrä (esim. 15 20 ) uusia tukioppilaita. Heidän tehtävänään on mahdollisten kiusaamistapausten ehkäiseminen ja selvittely, uusien 7.-luokkalaisten tutustuttaminen kouluun ja toisiinsa sekä erilaisten tempausten, tapahtumien järjestäminen. 9.-luokkien tukioppilaat ovat seitsemäsluokkalaisten kummeja. Tukioppilaat koulutetaan tehtäväänsä. Teemapäivät, keräykset, juhlat ja muut erityistapahtumat Lukuvuoden aikana pyritään järjestämään seuraavia tapahtumia: koululaisjumalapalvelukset syksyllä ja keväällä, sankarihaudoilla käynti ja seppeleen lasku itsenäisyyspäivän aattoaamuna, Hoosianna - aamunavaus, joulu- kevätjuhla, liikuntapäivät syksyllä ja talvella. Lisäksi tukioppilaat voivat järjestää erilaisia tilaisuuksia esim. vapun vastaanottajaisjuhlat, toivekonsertteja jne. 9.-luokkalaiset voivat innostuksensa mukaan järjestää yhteisenä projektina mm. häät. Peruskoulu voi osallistua lukion eri tapahtumiin, mm. penkkareihin ja vanhojen tansseihin. Myös koulun yhteistyökumppaneiden kanssa voidaan järjestää erilaisia erityistapahtumia. 8

Opintomatkat Yläasteen opiskelijat voivat tehdä loppukeväällä yhden päivän kestävän opintomatkat kotimaahan. Seitsemäsluokkalaiset voivat vierailla jossakin maakunnan kohteessa. Kaikki luokat pyrkivät käymään ainakin kerran yläasteen aikana teattereissa. Tukioppilaat voivat vierailla tutustumassa naapurikoulujen tukioppilastoimintaan. Erityistapauksessa voidaan tehdä opintomatkoja ulkomaille. Vanhempainillat Vanhempainiltoja voidaan pitää 1 2 kertaa luokkatasoa kohden joka lukuvuosi. Opettajainkokoukset Opettajainkokouksia pidetään tarvittaessa. Isompi kokous pidetään vähintään viisi-kuusi kertaa vuodessa. Kilpailut Vuosittain voidaan osallistua erilaisiin kilpailuihin, esim. matematiikka- ja taloustietokilpailut, koululiikuntaliiton kilpailut, EU- tietokilpailu, No Smoking-kampanja, Taitaja- kisa. Tiedottaminen Oppilaat saavat tietoa suullisesti ja kirjallisesti luokanohjaajiltaan ja opettajilta. Kaupungin hankkimia viestintäympäristöjä käytetään ensisijaisesti. Huoltajiin voidaan pitää yhteyttä kirjallisesti, puhelimitse tai sähköpostilla. Työtavat Opetuksessa käytetään mahdollisimman monipuolisia, eri oppiaineisiin ominaisia ja soveltuvia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Monipuoliset työtavat kehittävät oppimista, ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja; työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Käytetyt työtavat edistävät myös tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuksia myös ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Työtapojen käytössä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä tyttöjen ja poikien väliset yksilölliset kehityserot. 9

4. TUNTIJAKO KOULUMME TUNTIJAKO Valtakunnallisen tuntijaon pohjalta laadittu koulumme tuntijako käy ilmi alla olevasta taulukosta. lk.7 lk. 8 lk. 9 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3 3 3 ENGLANTI 2 3 3 RUOTSI (Rub, Rua) 2 2 2 MATEMATIIKKA 3 4 3 BIOLOGIA JA MAANTIETO 2 2 3 FYSIIKKA JA KEMIA 2 2,5 2,5 TERVEYSTIETO 0,5 1,5 1,0 USKONTO 1 1 1 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI 2 2 3 MUSIIKKI 1 KUVATAIDE 2 KÄSITYÖ 3 LIIKUNTA 2 2 2 KOTITALOUS 3 OPPILAANOHJAUS 0,5 1,0 0,5 VALINNAISAINEET 1 6 6 YHTEENSÄ 30 30 30 A2-KIELI 1 2h mukana valinnaisissa 7.lk A2-kieli: toinen tunti valinnaisaineiden yhteydessä 8. ja 9.lk A2-kieli mukana valinnaisaineissa 10

SEINÄJOEN PERUSKOULUJEN KIELIOHJELMA Kaikille yhteisenä A1-kielenä opetettavan englannin kielen opinnot aloitetaan koulujen omien päätösten mukaisesti joko 1. tai 2. luokalla. Aloittamisajankohdasta riippumatta opetus järjestetään siten, että kaikilla on riittävät valmiudet jatkaa opintoja 7. luokalla eri kouluista tulleiden oppilaiden kanssa samassa ryhmässä. Laajempia kielellisiä valmiuksia on mahdollisuus saada perusopetuksen osittain englanninkielisen opetuksen ryhmissä 1. luokasta alkaen. Tällöin hakeudutaan pääsääntöisesti jo osittain englanninkieliseen esiopetukseen. Huoltaja voi valita lapselleen A1-kielen lisäksi 4. luokalta alkavan vapaaehtoisen kielen (A2-kielen). Vapaaehtoisena kielenä opetetaan ranskan, ruotsin ja saksan kieliä. Jos jossakin koulussa ei tule riittävää määrää oppilaita opetusryhmän perustamiseksi näihin kieliin, ko. kielen valinneelle annetaan mahdollisuus siirtyä kouluun, jossa opetusryhmä muodostuu. Opetusryhmän minimikoko on kymmenen oppilasta. Määrästä voidaan perustellusta syystä poiketa. 7. luokalta alkaen englannin kieli ja ruotsin kieli ovat kaikille yhteisiä oppiaineita. A1-kielenä aloitetun englannin ohella oppilaat opiskelevat ruotsin kieltä B1-kielenä 7. - 9. vuosiluokilla. A2-kielenä ruotsia opiskelevat voivat 7. luokalla valita, jatkavatko ruotsia A-kielenä englannin ohella vai B1-tasolla. A2-kieleksi ranskan ja saksan valinneet voivat jatkaa näiden kielten opiskelua A-kielen tasolla 7. - 9. luokilla valinnaisena oppiaineena. Jos 7. luokalla omaan kouluun ei ryhmää muodostu, opetuksen järjestäminen kuitenkin turvataan tarvittaessa esim. koulujen yhteisin järjestelyin. A2-kielten opiskelussa tavoitteena on peruskoulun päättövaiheessa A1-tasoinen kielen hallinta. A- ja B1-kielten lisäksi oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osallistua myös 8. luokalta alkavan valinnaisen kielen (B2-kieli) opiskeluun. 8. luokalle tulee tarjota valinnaisina kielinä ranskaa, saksaa ja venäjää sekä muitakin kieliä sen mukaan kuin opiskeluhalukkuutta ilmenee. Opetusryhmiä näihin kieliin muodostetaan, mikäli oppilaita ilmoittautuu ryhmään riittäväksi katsottava määrä. Lukion opetussuunnitelma laaditaan siten, että oppilaat voivat jatkaa kaikkia kieliopintojaan niiden oppimäärien pohjalta, jotka he ovat peruskoulussa suorittaneet. Opetusryhmiä kieliin muodostetaan kuitenkin lukiossa samoilla periaatteilla kuin muihinkin oppiaineisiin, kun riittäväksi katsottava opiskelijamäärä ilmoittautuu ko. kurssille. Erityisluokilla ja muutenkin yksittäisen oppilaan kohdalla voidaan erityisestä syystä poiketa tästä kieliohjelmasta säädösten ja opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden määrittelemissä rajoissa. Myös erityisopetuksessa olevien oppilaitten kielten opiskelumahdollisuuksiin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaista opetuksen järjestämissuunnitelmaa laadittaessa. 4. 11 5. ESI- JA ALKUOPETUS Ylistaron yläaste ei järjestä esi- eikä alkuopetusta.

12 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetussuunnitelmiin tulee sisältyä oppiainerajat ylittäviä aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksien tehtävä opetussuunnitelmassa on yhdistää eri oppiaineita. Ne ovat yhteydessä kansallisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Niiden teemat eheyttävät kasvatusta ja opetusta ja niitä toteutetaan kaikissa oppiaineissa. Aihekokonaisuudet edesauttavat kokonaisuuksien ymmärtämistä ja niiden toteuttaminen lisää vuorovaikutusta koulun toimintakulttuurissa. IHMISENÄ KASVAMINEN TAVOITTEET Ihmisenä kasvaminen - aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Pyritään luomaan ympäristö, jossa yksilöllisyyden ja keskinäisen hyväksymisen pohjalta nousee terve itsetunto ja tasapainoinen kehitys. Tavoitteisiin pyritään huomioimalla tavoitesisältöjä läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa ja kouluelämässä yleensäkin. KESKEISET SISÄLLÖT Hyvät tavat ja toisen huomioon ottaminen Hyvät peruskäytöstavat itse kullakin ylläpitävät myönteistä ilmapiiriä. Myönteinen ilmapiiri edistää oppimista ja hyviä ihmisten välisiä suhteita. Tämän vuoksi koulussa opetetaan ja vaaditaan kunnollista käytöstä. Oman kasvun ja ainutkertaisuuden tajuaminen Ehyeksi ja tasapainoiseksi persoonallisuudeksi kasvaminen edellyttää tervettä itsetuntoa ja itsensä hyväksymistä, mutta myös yksilöllisyyden ja erilaisuuden tunnustamista. Koulu pyrkii tukemaan tätä kehitystä mahdollisuuksiensa mukaan. Oppilaita ohjataan rehelliseen itsetuntemukseen, työntekoon ja pitkäjännitteiseen opiskeluun. Työn ja ympäristön arvostaminen Koulun pyrkii tukemaan kodin kasvatustyötä siten, että nuorelle kehittyy vähitellen kyky ottaa vastuu omasta opiskelustaan ja käytöksestään. Tavoitteena on oppilaiden kehittyminen yhteiskunnan kelpo kansalaisiksi. Yhteiskunnan hyvinvointi riippuu osaltaan myös ympäristön hyvinvoinnista. Vastuullisen käyttäytymisen tulee ulottua myös ympäristön vaalimiseen. Tätä vastuullisuutta koulussa pyritään opettamaan sekä käytännössä että teoriassa sopiviksi katsotuin menetelmin. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii: tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään - suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

KESKEISET SISÄLLÖT Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. 13 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Oppilas oppii: ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhankintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti media välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus-aihekokonaisuuden tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään, miten yhteiskunta ja sen eri osatekijät toimivat sekä kehittää hänelle valmiuksia olla itse toimijana ja ehkä myös yrittäjänä. Näitä valmiuksia voidaan herätellä nk. läpäisyperiaatteella. Koulun eri oppiaineissa voidaan painottaa ja syventää osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden merkitystä aihekokonaisuutta sivuavissa kohdissa, esim. historiassa, yhteiskuntaopissa, äidinkielessä, opintoohjauksessa jne. juuri asianomaisen oppiaineen näkökulmasta. TAVOITTEET Oppilas oppii: ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä ja toimintaa suhteessa yhteiskunnan toimivuuteen luomaan oman kriittisen mielipiteensä ja osallistumaan asioihin sekä ottamaan vastuuta kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämääriensä saavuttamiseksi

tuntemaan työelämän pelisäännöt sekä ymmärtämään niiden merkityksen KESKEISET SISÄLLÖT perustiedot kouluyhteisöstä, julkisesta sektorista, elinkeinoelämästä sekä eri järjestöistä demokratian merkitys yhteiskunnassa vaikuttamiskeinot verkostoituminen osallistuminen ja vaikuttaminen omassa kouluyhteisössä sekä ympäröivässä yhteiskunnassa yrittäjyys sen merkitys oppilaille sekä yhteiskunnalle. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii: ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. Toteutetaan eri oppiaineissa soveltuvin osin, otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon teemapäivinä ja teemaviikkoina. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. 14

TAVOITTEET Oppilas oppii: tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii: ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 15

7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Tässä huomioinnissa koulun ja kodin yhteistyön merkitys korostuu, kun opettaja kertoo huoltajalle heti huolensa oppilaan oppimiseen liittyvistä havainnoista tai huolista. Yhteistyössä huoltajien kanssa voidaan pohtia pulmien syitä ja tukikeinoja puuttua tilanteeseen. Oppilaan tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Koulujen toimintatapoja ja - kulttuuria tulee kehittää niin, että oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja hänen mahdollisuuksiinsa ottaa vähitellen vastuuta omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta. Käytettävien opetusmenetelmien tulee ohjata myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilaan tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetus- ja kasvatustilanteisiin. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuen muotojen uudet pedagogiset lomakkeet löytyvät Akkunasta ja Seinäjoen kaupungin kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uuteen kolmiportaiseen malliin kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. (ks. KAAVIO). 16

7.1 Yleinen tuki Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen, oppimisen ohjaaminen, oppimisympäristön kehittäminen, henkilökohtaisen ohjaamisen lisääminen, toimintaohjeiden selkiyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, eriyttäminen, oppimisen apuvälineiden käyttäminen, kodin ja koulun yhteistyö, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja avustajan tai koulunkäynninohjaajan käyttäminen opetuksessa. Yleisen tuen aikana on mahdollista tehdä oppilaalle myös oppimissuunnitelma (luku 5..2.1). Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen oppimisen ja koulunkäynnin edistymiseen yleisen tuen keinoin. Tuki järjestetään oppilaan omassa lähikoulussa, hänen omassa luontaisessa oppilasryhmässään, ja pääsääntöisesti sitä antaa lastentarhan-, luokan- tai aineenopettaja. Jotkut oppilaat saattavat tarvita avustajaa, tulkkipalveluja ja apuvälineitä selvitäkseen lähikoulun oppilasympäristössä omien edellytystensä mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus yleisen tuen erilaisiin tukimuotoihin. On tärkeää, että uusia tietoja ja taitoja opiskellessaan oppilas uskaltaa ottaa myös riskejä ja saa luvan epäonnistua. Yleisen tuen muodoista tärkeässä roolissa ovat myös oppilaan itsetunnon ja omien vahvuuksien kasvattaminen sekä elämänhallintataitojen vahvistaminen. Yleisen tuen aikana opettaja seuraa oppilaan oppimisprosessia ja antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja edistymisestä sekä antaa oppilaalle yleistä tukea. Jos opettaja havainnoi, etteivät yleisen tuen keinot riitä, siirrytään tehostettuun tukeen (kaavio). Tehostettu tuki voidaan aloittaa vasta pedagogisen arvion jälkeen. Aluksi luokanohjaaja keskustelee oppilaan tilanteesta oppilaan huoltajan sekä erityisopettajan kanssa, minkä jälkeen oppilaalle tehdään pedagoginen arvio (luku 5.1.1). Koulussamme on käytössä havaintojenkeruu -lomake, johon kerätään pedagogista arviota varten kaikilta kyseistä oppilasta opettavilta opettajilta kattavasti tietoa oppilaan osaamisesta ja koulunkäynnin sujumisesta. Näiden tietojen pohjalta laaditaan pedagoginen arvio. Laaja-alainen erityisopettaja vie oppilaan asian oppilashuoltoryhmään, jossa hän kertoo oppilaan tilanteesta. Oppilashuoltoryhmä arvioi, onko oppilaan saama yleinen tuki riittävää. Jos oppilaan saama tuki katsotaan riittäväksi, jatketaan yleisen tuen keinoin. Jos yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen. Ks. yleisen tuen toimintamalli, (kaavio) 7.1.1 Pedagoginen arvio Pedagoginen arvio on arvio oppilaan osaamisesta ja oppilaan koulutyön sujumisesta. Pedagogisen arvion tekee luokanohjaaja tai yksittäisen oppiaineen kohdalla aineenopettaja yhteistyössä luokanohjaajan kanssa. Mikäli kyseessä on jokin muu kuin oppimisvaikeus, arvion tekee luokanohjaaja. Arviota voidaan täydentää myös muiden asiantuntijoiden lausunnoilla etenkin silloin, kun oppilaalla on hänen hyvinvointiinsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia. Pedagoginen arvio perustuu opettajan tai opettajien havaintoihin sekä keskusteluihin ja yhteistyöhön oppilaan vanhempien kanssa. Lakimuutoksen sisäänajovaiheessa laaja-alaisen erityisopettajan rooli on ollut suuri pedagogisten arvioiden teossa, mutta siirtymävaiheen jälkeen aineenopettajat ja luokanohjaajat tekevät itsenäisesti arvioita. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena 17

oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Arvion avulla oppilaan opettajat, huoltajat ja oppilas itse tulevat tietoisiksi oppilaan koulunkäynnin sujumisesta. 7.2 Tehostettu tuki Tehostettu tuki on yleistä tukea säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää. Tehostettu tuki tarkoittaa esi- ja perusopetuksen yleisten tukikäytänteiden tehostamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Se on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen tavoitteena on tukea yleistä tukea tehokkaammin oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä oppilasta yksilönä. Tuen tarkoitus on ehkäistä ongelmien kasvamista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana opetuksen ja tukimuotojen tulee perustua opettajien tekemään pedagogiseen arvioon (luku 5.1.2). Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, joka kootaan pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa luokanohjaaja, aineenopettaja tai erityisopettajat samoin periaattein kuin pedagogisen arvion kokoamisen kohdalla on määritelty. Tehostetun tuen aloittaminen, sen järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Pedagogista arviota voidaan tarvittaessa täydentää lääketieteellisillä tai psykologisilla asiantuntijalausunnoilla. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (luku 5.2.1). Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Tehostetun tuen painopistealueita ovat osa-aikainen erityisopetus, oppimisen ja opintojen yksilöllinen ohjaus, joustavien oppilasryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan tulee saada onnistumisen kokemuksia, ja hänen tulee saada löytää omia vahvuuksiaan. Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Myös oppilaan itsearvioinnin merkitys korostuu. Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Opettaja seuraa tehostetun tuen riittävyyttä oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen suhteen. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa arvioida oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmä voi todeta tehostetun tuen riittäväksi, ja opetusta jatketaan samoin periaattein. Oppilashuoltoryhmä voi myös arvioida, ettei tehostettua tukea enää tarvita ja päättää, että lapsen opetusta voidaan jatkaa yleisen tuen keinoin. Kolmas vaihtoehto on, että oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen riittämättömäksi. Tällöin oppilaalle pitää laatia pedagoginen selvitys (luku 5.2.2). Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajan (luokanohjaaja tai aineenopettaja) johdolla. Pedagogisen selvityksen tarkoitus on saattaa oppilas erityisen tuen piiriin. Tehostettu tuki perustuu opettajan laatimaan pedagogiseen arvioon. Pedagogista arviota voidaan täydentää asiantuntijalausunnoilla (esimerkiksi erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti). Pedagoginen arvio viedään oppilashuoltoryhmän arvioitavaksi. Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta, jolloin oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä opettajan, lapsen, huoltajan ja erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pääasiallinen vastuu oppimissuunnitelman tekemisestä tulee olla oppilaan opetuksesta suurimmassa vastuussa olevalla opettajalla. 18

7.2.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan laatia jokaiselle oppilaalle jo yleisen tuen aikana, mutta pakolliseksi sen laatiminen tulee tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan, lisätä opettajan tietoisuutta oppilaasta ja sitä kautta auttaa oppilaan opetuksen järjestämistä ja suunnittelua. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa, jonka avulla hän voi tukea lastaan. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineiden oppimääriä. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan oma opettaja yhteistyössä huoltajan kanssa. Tarvittaessa oppilas voi olla suunnittelussa myös mukana. Luokan- tai aineenopettajan tukena voi olla erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja tai muu asiantuntija. Huomioitavaa on, että oppilaalla tulee olla oppilashuoltoryhmän päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: *Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet *Oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet *Opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa *Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen *Oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut *Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet *Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki *Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi *Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt. 7.2.2 Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys tehdään silloin, kun tehostettu tuki ei ole ollut oppilaalle riittävä. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Selvitys käsitellään moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä, jossa selvitetään sekä oppilaan saama tehostettu tuki että oppilaan kokonaistilanne. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijoiden lausunnoilla. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Mikäli oppilaan opiskelemista oppiaineista yksikin yksilöllistetään, tehdään hänelle erityisen tuen päätös. Yksilöllistäminen on mahdollista, kun lapsi ei saa omalla ikätasollaan oppiainetta arvioitaessa edes arvosanaa viisi. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen tekee erityisopetuksen rehtori. Päätös on hallinnollinen asiakirja. Oppilaan erityisen tuen tarve tulee tarkistaa lain edellyttämissä nivelvaiheissa (2./3. lk ja 6./7. lk) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. 19

7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea saavat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, vaan oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Erityisen tuen tarve todetaan pedagogisessa selvityksessä, joka toimii myös perusteluna erityisopetuspäätökselle. Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä, pidennetty oppivelvollisuus tai sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia. Myös vaikeammin vammaiset ja sairaat oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittain, kuuluvat tuen piiriin. Erityinen tuki on luonteeltaan kuntouttavaa sekä vahvasti oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua. Tämä tukimuoto edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja resursointia. Erityisen tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Tämä mahdollistaa oppilaan edellytykset jatko-opintoihin. Erityinen tuki perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen aloittamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti, ja se on määräaikainen. Erityisen tuen tarvetta tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamisesta huolehtii oppilaan opetuksesta vastaava opettaja. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Jokaiselle erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle on laadittava HOJKS (luku 5.3.1). Oppilaan oppivelvollisuusaikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Erityisen tuen aikana myös oppiaineiden yksilöllistäminen on mahdollista. Joidenkin oppilaiden kohdalla opetus on syytä järjestää toimintaalueittain oppiainejaon sijasta. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee useimmiten lähikoulun sijasta pienryhmässä. Erityisen tuen aikana oppilaan opetuksessa on käytettävissä erityisopetuksen lisäksi kaikki muut perusopetuksen tukimuodot. Niiden lisäksi on mahdollista tehostaa oppilashuoltotyötä ja lisätä muuta moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia kuntoutus- tai muita asiantuntijapalveluita. Erityisen tuen päätöstä tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään toisen ja kuudennen luokan keväällä. Tarkistuksen perusteella erityistä tukea jatketaan tai oppilashuoltoryhmän suosituksesta erityisopetuksen rehtori purkaa erityisen tuen päätöksen. Tällöin lapsi siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin. Koulussamme oppilaat, joilla on erityisen tuen päätös, koska yksi tai kaksi oppiainetta on yksilöllistetty, opiskelevat kyseisiä oppiaineita laaja-alaisen erityisopettajan johdolla yksilö- tai pienryhmässä. Koulussamme toimii myös pienluokka, jossa oppilaille annetaan yksilöllistä opetusta omien henkilökohtaisten oppimistavoitteiden mukaisesti. Pienluokkaopetuksessa korostuu oppimisen havainnollisuus, projektiluonteisuus ja toiminnallisuus. Pienemmässä luokassa opettajalla ja ohjaajilla on enemmän aikaa oppilaan yksilölliseen huomioimiseen ja oppilaan vahvuuksien tukemiseen. Tärkeinä arvoina pidetään yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, asiallista käyttäytymistä sekä toisten ihmisten ja elinympäristön huomioonottamista. 20

7.3.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle on erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittava HOJKS, joka on oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen ja koulunkäynnin tueksi. HOJKSissa oppilaan opiskelu ja opetus suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Oppilaan opiskelemia oppiaineita voidaan yksilöllistää yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän osalta. Erityisistä syistä oppilas voidaan vapauttaa jostain oppiaineesta. HOJKSin laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivitykseen osallistuvat oppilaan ja hänen huoltajansa lisäksi opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 8.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 8.1.1 Tukiopetus, eriyttäminen ja luokan kertaaminen Oppilaan opetus tulee järjestää hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Säännös on pohjana kaikelle opetuksen ja opetukseen liittyvien järjestelyjen ja tukitoimien suunnittelulle ja toteuttamiselle. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden opetuksen järjestäminen yleisopetuksessa aina, kun se on mahdollista. Opetuksen ja ohjauksen tulee olla rohkaisevaa, kannustavaa ja tervettä itsetuntoa kehittävää. Koulun tulee huolehtia, että oppilas voi käydä koulua henkisesti ja fyysisesti turvallisessa ympäristössä ja että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua koulun toimintaan. Opetusmenetelmät, -tavat ja -välineet tulee valita yksilöllisesti ja oppilaan erityistuen ja ohjauksen tarve huomioiden. Oppimisvaikeuksien tuomiin haasteisiin pyritään ensisijaisesti vastaamaan yleisen ja tehostetun tuen keinoin. Tällöin opetuksen järjestämisessä korostuvat mahdollisuus tukiopetukseen ja opetuksen eriyttämiseen. Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muuten erityistä tukea tarvitseville oppilaille tulee järjestää tukiopetusta (POL 16 ). Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus sekä opetuksen tavoitteiden yksilöllinen soveltaminen. Tukiopetuksen järjestämisen ensisijainen tavoite on varhainen puuttuminen oppimisen ongelmiin. Opettaja on velvollinen järjestämään tukiopetusta heti, kun oppimisvaikeudet havaitaan. Tukiopetuksesta on tiedotettava huoltajalle. Koulun tulee varata tukiopetukseen vuosittain riittävä tuntimäärä. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti työjärjestyksen oppituntien ulkopuolella ja joskus muiden oppituntien aikana. Siis poikkeustapauksissa, jos oppitunnin luonne, rakenne tai opetusjärjestelyt mahdollistavat, tukiopetusta voidaan antaa myös oppituntien aikana. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja, esimerkiksi rinnakkaisluokan opettaja tai laaja-alainen erityisopettaja. Tukiopetusta tulee tarjota heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opetuksesta. Aloite on tällöin ensisijaisesti opettajan vastuulla. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti, kuin oppilaan koulumenestys sitä edellyttää. Opettajan ei tule antaa oppilaalle heikkoa arvosanaa todistukseen ilman, että hän on järjestänyt oppilaalle tukiopetusta tai ainakin tarjonnut 21