LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm
79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos HOLM,MAARIT: LIISATIHMEMAASSA Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeista käytäntöyhteisönä Progradu tutkielma,62s. Aikuiskasvatustiede Toukokuu2009 Tutkielmani Liisat Ihmemaassa Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä, on laadullinen tutkimus, jossa tutkimuskohteena ovat suureen suosioon nousseet käsityöblogit. Tutkimuksellinen mielenkiintoni kohdistuu internetissä rakentuviin neuleblogeihin ja niiden tarjoamaan mahdollisuuteen toimia yhteisen tiedon rakentamisen kontekstina informaalissa oppimisympäristössä. Halusin tutkimusaineistoni kautta selvittää, voidaanko neuleblogaajien alati kasvavaa joukkoa pitää käytäntöyhteisönä. Tutkimus on rajattu neuleblogeihin, joiden kautta tarkastellaan internet aikakauden tarjoamia mahdollisuuksiajakaajaluodauuttatietoajaoppiaformaalinkoulujärjestelmänulkopuolella. Työniviitekehyksenätoimiiteoriakäytäntöyhteisöjentoiminnasta,jaetunasiantuntijuudenja hiljaisen tiedon muodostamasta kokonaisuudesta sekä käsityön merkityssisältöjen rakenteesta. Lähestyn tutkimuskysymyksiäni sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, ja käytän tutkimusmetodinatähänteoriaperinteeseenpohjautuvaadiskurssianalyysia.aineistonaolen käyttänytinternettiintuotettua,neulebolgienmuodostamaa,valmistatekstimassaa.analyysia vartenaineistoonrajattutietyinehdoin.analyysissahuomionionkiinnittynytneuleblogeissa tuotetun tekstin sisältämien merkityssisältöjen eli tulkintarepertuaarien tunnistamiseen. Aineiston pohjalta olen nostanut esiin kolme erilaista puheen tuottamisen tapaa eli repertuaaria; puhe perheestä, puhe käsityöstä ja puhe tunteista. Näiden kolmen eri repertuaarin kautta lähestyn käytäntöyhteisö käsitettä käsityöllisen valmistusprosessin mahdollistajana. Tutkielmani loppupäätelmä on, että neuleblogit muodostavat virtuaalisen käytäntöyhteisön. Neuleblogitkäytäntöyhteisönätoimivatvastavuoroisentoiminnanjaoppimisentilanajasiten tukevat käsityöharrastajia heidän käsityöntuottamisen prosesseissa. Käytäntöyhteisö antaa myösluontaisetolosuhteettiedonolemassaololle.uudentiedonluomisenprosessinvaiheet toteutuivatneuleblogienmuodostamassakäytäntöyhteisössä. Tutkimuksellinenmielenkiintokohdistuutieto javiestintätekniikantarjoamiinuusiin verkottumisenjaoppimisenmahdollisuuksiinformaalinkoulutuksenulkopuolella.viime vuosinaonalettukeskustellayhäenemmänformaalinkoulutuksenulkopuolellatapahtuvan oppimisenmerkityksestäsekäsentunnustamisesta.tämätutkielmaonyksikeinopaikantaa verkossaoleviakäytäntöyhteisöjä,joillaonmyösarkioppimisenulottuvuus. Avainsanat: käytäntöyhteisö, neuleblogi, informaalioppiminen/ arkioppiminen 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO..4 2. TIEDONJAKAMISENMAHDOLLISUUDET KÄYTÄNTÖYHTEISÖSSÄ. 7 2.1Käytäntöyhteisö. 7 2.2Käytäntöyhteisönosatekijöitä.. 8 2.3Mitenyhteisöönosallistuminentukeeoppimista oppimisenkäytäntöyhteisöt.. 11 2.4Uudentiedonluominen 13 2.5Oppimisenkontekstualisuus. 15 2.6Verkko opetuksenpiirteitä. 17 2.6.1Verkko opetuksensuunnittelustaja arvioinnista 18 3.KÄSITYÖNMERKITYS. 23 3.1Käsityötaito 24 3.2Käsityötaidonedellyttämiäkykyjä japersoonallisuudenpiirteitä.. 25 3.3Käsityöllisensuunnittelunjavalmistuksen teoreettinenmalli.. 26 4.TUTKIMUKSENMETODOLOGISETVALINNAT. 29 4.1Sosiaalinenkonstruktionismitutkimuksentaustalla 30 4.2Diskurssianalyysimenetelmänä... 32 4.4Tutkimuksentulkinnanvaikeudesta... 34 4.5Puheenkulkujarepertuaarienhallinta... 35 5.NEULEBLOGITKÄYTÄNTÖYHTEISÖNÄ.. 36 5.1Aineisto. 36 5.1.1Lyhytkatsausblogien teknisiinominaisuuksiin 37 5.1.2Tutkimukseneettisyydestä 39 5.2Analyysiprosessi. 40 5.3 Puhe neuleblogeissa.. 41 5.3.1Puheperheestä. 42 5.3.2Puhekäsityöstä.. 44 5.3.3Puhetunteista.. 50 6.JOHTOPÄÄTÖKSETeliMitätästäopimme? 53 6.1Neuleblogitkäsityöntuottamisenkäytäntöyhteisönä. 54 7.LOPPUSANAT.. 58 LÄHTEET.60 3
1.JOHDANTO Etsiessäweblogeissajanettipäiväkirjoissayleisestikäytettyjädiskursseja,törmääkysymyksiinkenelle niitäkirjoitetaanjamitenneyrittävätvaikuttaa.yhtäältäkirjoittajakirjoittaaitselleen,jäsentääkseen omiaajatuksiaanjakerätääkseentalteenlöytöjään.toisaaltablogejajanettipäiväkirjojakirjoitetaan yleisölle.subjetiivisenkirjoittajanroolisaatässäuudenulottuvuuden:tekstinseuraukseteivätkohdistu pelkästäänkollektiivisiinmerkityssysteemeihin,vaanmyöskirjoittajaanitseen.kirjoittajamuokkaa tiedostamattomastitaiei sekäminäkuvaansaettämuidenkuvaakirjoittajasta.vanhaviisausnetistä osuvastikuuluukin: Internetissäkukaaneitiedä,ettäoletkoira. kirjoittajatuntematon Oppiminenonelämyksellistäjatilanteisiinsidottuatoimintaa,jotatapahtuukoulussa,mutta myöstyöelämässä,perheenparissa,harrastuksissasekäyleensäkinihmistenarjessa.viime vuosinaonalettukeskustellayhäenemmänformaalinkoulutuksenulkopuolellatapahtuvan oppimisenmerkityksestäsekäsentunnustamisesta.(nyyssölä2002,9.)tämäoppimisen muotovoidaanjakaakahteenosaan:non formaaliineliepäviralliseenoppimiseensekä informaaliineliarkioppimiseen.epävirallinenoppiminenonjärjestelmällistäjaohjattuaja siitävoisaadatodistuksen,muttaseeikuuluvirallisenkoulutusjärjestelmänpiiriin. Arkioppiminenonperheen,työntaiharrastustenparissaeliihmistenarjessatapahtuvaa oppimista.seonyleensäsattumanvaraistataitahatonta,eikäsiitäsaatodistusta. Tutkijoidenpiirissäkoulutuksenulkopuolellatapahtuvaoppimineneioleuusiasia. EsimerkiksiJohnDeweykorostitekemälläoppimisenmerkitystäjovuosisadanalkupuolella. Informaalinoppimisen termionmainittuensimmäisenkerranvuonna1950ja1970 luvulla IvanIllichjaPaulGoodmanesittivätvaatimuksiakouluttomastayhteiskunnasta.(Nyyssölä 2002,10.)1990 luvultalähtienmuuallakuinkoulussaopituntunnustaminenonkytketty kiinteästielinikäisenoppimisenstrategiaan.oecdjaeuroopanunioiniovatmyöskorostaneet elinikäisenoppimisenkoulutuspoliittistamerkitystä.euroopanunionikorostaamyös informaalinjanon formaalinkoulutuksenmerkitystäjaonlanseerannutelinikäisen 4
oppimisenrinnalletermin elämänlaajuinenoppiminen (lifewidelearning).elämänlaajuisen oppimisenajatuskantaamerkityksenoppimisestaperheissä,vapaa ajalla,osallistumisessa sekäpäivittäisessätyöelämässä.(nyyssölä2002,11.) Ihmisetovatainaoppineetasioitaominpäin,toisiltaanjatyötätekemällä.Tutkimuksellisen mielenkiinnonkohdistuminenkoulunulkopuolellatapahtuvaaoppimistakohtaanon kasvanut.koulunulkopuolellaopitunmerkitystäonlisännytmyösjälkimodernilleajalle tyypillinenindividualismijamonimuotoisuus(nyyssölä2002).näihinrakenteisiinonvaikea enääistuttaatiettyyntilaanjaaikaankahlittuajaorganisoituaoppimista.epävirallisen oppimisenjaarkioppimisentunnustamisellahaetaanuusiamahdollisuuksiaerityisesti aikuistenkouluttamisessa. Verkostopohjaiseentiedonjakoonperustuvatkäytäntöyhteisötjaverkko oppimisyhteisöt alkavatollajolaajallelevinneitäerikoulutusasteissajaoppimisympäristöissä.opiskelu verkonvälityksellämahdollistaareaaliaikaisenja offline tiedonsiirronyhdistelyn, maantieteellisestieristettyjenyhteisöjenmukaantulonsekäkansainvälisentiedonvaihdon (Gannon Leary&Fontainha2007).Tieto javiestintätekniikankehitysonluonutjaluo edelleenalatimuuttuviatilojaoppimisellesekäformaaleissaettäinformaaleissa oppimisympäristöissä.useimmattietoteknisetverkostotovatkäytännössämyössosiaalisia verkostoja.neyhdistävätihmisiä,organisaatioitajatietoa(wellman2001). Tutkimukseni Liisat Ihmemaassa Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä, on laadullinen tutkimus, jossa tutkimuskohteena ovat suureen suosioon nousseet käsityöblogit. Tutkimuksellinenmielenkiintonikohdistuuinternetissärakentuviin neuleblogeihinjaniidentarjoamaanmahdollisuuteentoimiayhteisentiedonrakentamisen kontekstinainformaalissaoppimisympäristössä. Haluan tutkimusaineistoni kautta selvittää, voidaanko neuleblogaajien alati kasvavaa joukkoa pitää käytäntöyhteisönä. Tutkimus on rajattu neuleblogeihin, joiden kautta tarkastellaan internet aikakauden tarjoamia mahdollisuuksia jakaa ja luoda uutta tietoa ja oppia formaalin koulujärjestelmän ulkopuolella. Työni viitekehyksinä toimii teoria käytäntöyhteisöjen toiminnasta, jaetun asiantuntijuuden ja hiljaisen tiedon muodostamasta kokonaisuudesta sekä käsityön merkityssisältöjen rakenteesta. Lave & Wenger (1991) ovat kehittäneet käytäntöyhteisöjen käsitteen, jonka he määrittelevät henkilöiden, toiminnan ja maailman välillä olevaksi suhteiden piiriksi. Käytäntöyhteisö antaa luontaiset olosuhteet tiedon 5
olemassaololle, eikä vähiten siksi, että se tarjoaa tulkinnallisen tuen löytää merkitys yhteisön omaaman tiedon perinnolle. Työni tutkimuksellisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, joka luo teoreettisen pohjavirtauksen koko tutkielmalleni. Kun tutkimusongelmanani on selvittää, muodostavatko neuleblogit käytäntöyhteisön ja miten käsityön tuottamisen merkityssisällöt tulevat näkyväksi näissä blogeissa, antaa sosiaalinen konstruktionismi kehyksen näiden havaintojen ja merkitysten etsimiselle aineistosta. Sosiaalinen konstruktionismi määrittelee myös tapaani tarkastella tekniikkaa sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena ja tuotoksena, ei niinkään tekniikkana, joka itsessään toimii kehityksen ja muutoksen suunnan määrävänä voimana. Siten en myöskään voi ajatella, että tekniikkaan liittyvät sosiaaliset muutokset ovat vain seurausta tekniikan sisäistä ominaisuuksista. 2.TIEDONJAKAMISENMAHDOLLISUUDETKÄYTÄNTÖYHTEISÖSSÄ Tieto javiestintätekniikankehittyminensekäinternet aikakausiovattuoneetihmisten arkipäivänoppimiseenuudenlaisiahaasteita,muttamyöspaljonuusiamahdollisuuksia. Internetinkäyttöäopetuksenvälineenäontutkittujatutkitaanpaljon.(kts.esim.Tella, Ruokamo,Multisilta&Smeds[toim.]2005.)Formaalinoppimisenulkopuolellatapahtuvaa arkioppimistajaverkontarjoamiamahdollisuuksiasiinäeisensijaanolevieläkovinkaan paljontutkittu.(gannon Leary&Fontainha2007)Omassatutkielmassanipyrinvalottamaan neuleblogienmuodostamaayhteisöäkäytäntöyhteisönnäkökulmasta,jolloinarkipäivän kontekstissatapahtuvaantoimintaanhaetaanmyösoppimisennäkökulmaa.on mielenkiintoistatarkastella,mitenasiantuuntijuutta,javarsinkinkädentaitajillaolevaa hiljaistatietoasiirretäänverkonvälitykselläihmiseltätoiselle.samallatietoajataitoa jaettaessajaetaanpaljonmuutakin;kokoelämäonuseintarkastelunalla,jaettavana. Oppimistavoidaantarkastellakulttuuriinosallistumisenprosessinakuinmyös tiedonhankinnanprosessina.kulttuuriinosallistumisennäkökulmastaoppiminennähdään johonkinyhteisöönsosiaalistumisenjakasvamisenprosessina,jonkaaikanayksilövähitellen omaksuuyhteisöntoiminta javuorovaikutuskäytäntöjä,uskomuksiajaarvojasekäluo samallauudestaanomaaidentiteettiään.(lave&wenger1991.)oppiminenonprosessi,joka avaaihmiselleuusiaosallistumisenmahdollisuuksia.kaikkeinsyvimminjavoimakkaimmin 6
omaksummeasioita,jotkamahdollistavatsellaisiinyhteisöihinosallisitumisen,joitapidämme arvossa.(hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, 123.) 2.1Käytäntöyhteisö Käytäntöyhteisötovatmelkopieniäihmisryhmiä,jotkatoimivatpäivästätoiseenyhdessäja ovaterottamatonosaarkielämäämme.jokainenkuuluujohonkinkäytäntöyhteisöönesim. kotona,koulussa,työpaikalla,harrastuksenparissa.näilläryhmilläonyleensäjoitakin yhteisiätiedollisiataikäytännöllisiätavoitteita,jotkasaavatryhmänjäsenettoimimaan yhdessä.käytäntöyhteisöjentoiminnatjäävätuseinkuitenkinhavainnoimatta,silläkyseessä onhyvinepämuodollisestitoimivaryhmätaiverkosto.lavejawenger(1991)ovat kehittäneetkäytäntöyhteisöjenkäsitteen,jonkahemäärittelevätseuraavasti: Käytäntöyhteisöonhenkilöiden,toiminnanjamaailmanvälilläolevasuhteidenpiiri,jollaon ajallinenulottuvuusjasuhdemuihinsitäsivuaviintaisenkanssapäällekkäisiin käytäntöyhteisöihin.käytäntöyhteisöantaaluontaisetolosuhteettiedonolemassaololle,eikä vähitensenvuoksi,ettäsetarjoaaatulkinnallisentuenlöytäämerkitysyhteisönomaaman tiedonperinnölle. (Heiskanen2006,196.) Alunperinkäsitettäkäytettiintutkittaessatilanteisiinsidottuaoppimistaerilaisiissa yhteisöissä.myöhemminwenger(1998)jahänenkollegansakiinnostuivattiedonluomisen prossesseistajakäytäntöyhteisökäsitteenäalkoisaadauusiaulottuvuuksia.käytäntöyhteisö nähdäänperustaltaanepävirallisenasekäitseorganisoituvana.senkatsotaankehittävän jäsentensäpystyvyyttäjaylläpitävänsekätuottavanyhteisiätietovarantoja.wengerjahänen kollegansaovatmyöhemminkehitelleetkäytäntöyhteisöjenkäsitettävapaastiorganisoituvien ryhmiensuuntaan. 2.2Käytäntöyhteisönosatekijöitä Käytäntöyhteisöjentoiminnassaonerotettavissakolmekeskeistäosatekijää.Lähtökohtana käytäntöyhteisölleonyhteinenjaettu juttu,projektijasentoteuttaminen,jostayhteisön jäsenetkeskenäänsopivatjaottavatvastavuoroisestivastuuta.yhteisöönosallistuminen merkitseesitoutumistayhteisenhankkeentoteuttamiseen.käytäntöyhteisöönliittyymyös vastavuoroinentoimintaansitoutumineneliasioidentekeminenyhdessämuidenyhteisön jäsentenkanssa.yhteisetkäytännötsitovatkäytäntöyhteisönjäseniätoisiinsa,vaikka yksittäinenosallistujaeiolisikaanvuorovaikutuksessajokaisenmuunosallistujankanssa. 7
Yhteisönjäseniltävaaditaanmyöstietoistaponnistelua,jokatähtääyhteisöstähuolehtimiseen jasenkoossapitämiseen.(hakkarainenym.2004,125;wenger1998.)kolmanneksi käytäntöyhteisötuottaakasautuvaa,jaettuatoiminnanvälineistöä,mikäilmeneeerilaisina tarinoina,työvälineinäjakäsitteinä.lisäksionolemassajoukkoerilaisiatunnusmerkkejä, joidenavullavoidaantunnistaaarkielämässä,työssätaiopiskelussaeläviäkäytäntöyhteisöjä. Käytäntöyhteisönjäsenilläonyleensäpitkäaikaisetjavastavuoroisetsuhteet.Suhteilleon tyypillistäsellaistentoimintatapojenmuodostuminen,jonkavarassayhteisötekeeasioita yhdessä.tietovirtaajauudetideatleviävättehokkaastitällaistenyhteisöjensisällä. Käytäntöyhteisönonhyvinhelppoajanopeaatunnistaajamyösasettaaratkaisuavaativat ongelmat.käytäntöyhteisönjäsenilläonyleensähyvinselkeäkäsityssiitä,ketkäkuuluvatko. yhteisöön,vaikkaryhmäntoimintaonkinvarsinepämuodollista.tätätuetaanesimerkiksi tietynlaisellapukeutumisellataikoristautumisella.yhteisönjäsenetovatmyösmelkohyvin selvilläsiitä,mitätoisetsamanyhteisönjäsenettietävätjamitkäovatheidänvahvuutensatai heikkoutensa.(wenger1998,125 126.)Käytäntöyhteisötkehittävätomaatietämystään erilaistenjaettujentarinoidenjasisäpiirinjuttujenavulla.tähänliittyenkäytäntöyhteisössä voidaankehitelläerilaisiayhteisiäkielellisiäilmauksia,jotkapalvelevatyhteisönsisäistä vuorovaikutustajaauttavatkeksimäänuusialuonteviakielenkäyttötapoja. Käytäntöyhteisössäkehittyväerityinenkeskustelutyylivoitoimiatärkeänäyhteisöllisyyden tunnusmerkkinäyhteisönjäsenille.(hakkarainenym.2004,127.) Käytäntöyhteisöjeneitarvitseollamitenkäänerityiseninnovatiivisia,vaannevoidaannähdä luonnolliseksiihmistentavaksiliittyäyhteenerilaistenpäämääriensaavuttamiseksi.yhteisön jäsenteneitarvitseollakaikestakuitenkaanyhtämieltä,eikäheidäntarvitseuskoasamoihin asioihin.käytäntöyhteisömuodostaaihmisenkasvullehyvänalustan.kasvunsuuntavoi tietenkinvaihdellayksilöntarpeestariippuen.käytäntöyhteisötvoivattarjotasyvällisen yhteisöllisyydenkokemuksen,muttanevoivataiheuttaatoisaaltainhimillisiäkärsimyksiä, mikäliihmissuhteetkriisiytyvätesimerkiksiihmisenlähielinpiirinkäytäntöyhteisöissä. Kuvassa1onhahamoteltukäytäntöyhteisönosatekijoitä.Osatekijäteivätoletoisistaan irrallisiavaankiinnittyvätjalimittyvättoisiinsa.jokainenyhteisönjäsentuooman ainutlaatuisenpanoksensaeriosatekijöidensyntyynrakentaenomaaainutlaatuista käytäntöyhteisöään. 8
1. JAETTU YRITYS Yhteisesti sovittu juttu Yhteisvastuu 2. JAETTU VÄLINEISTÖ Tarinat, keskustelukulttuurit tyylit, välineet, toiminnat, kulttuuriesineet, käsitteet 3. VASTAVUOROI- NEN TOIMINTA Asioiden tekeminen yhdessä, toimintakäytäntöjen moninaisuus, yhteisön hallinta Kuva1.Käytäntöyhteisönosatekijöitä(Wenger1998;Hakkarainenym.2004,mukaellen) Käytäntöyhteisöntoimintavoidaanajatellakehäksi,jossaerialueettoimivattoistensa katalysaattoreinasynnyttäentoimintaaerialueillavastavuoroisesti.josajattelemme neuleblogaajienmuodostamaayhteisöä,onyhteinenmielenkiinnonkohdeneuleetjaniiden tekemisenympärillerakentunutneule jakäsityökulttuurieriulottuvuuksineen.jaettuun välineistöönvoidaanajatellakuuluvanyhteinen kieli,jokaavautuuparhaitenvain 9
neulekäsityöntaitajilletaineulealansanastontuntevillekäsityönharrastajille,eiesimerkiksi automekaanikoilletaiautoalanharrastelijalle(paitsineulomisestainnostuneelle mekaanikolle).yhteistävälineistöäonmyöskaikkiverkkoonneuleblogeihintuotettu informaatiolinkkeineen,kuvineen,malleineenjatyöohjeineen.tämäsuuri informaatiobittimassarakentaaverkkoonuudenlaistakäsityökulttuuria,jostaneuleblogien tuottajatsekäblogienkäyttäjätpääsevätosalliseksi.edellämainitutosa alueetrakentuessaan synnyttävätvastavuoroisenliikehdinnänverkossa,jokaaikaansaaasioidentekemistä yhdessä,yhteisöönkuulumisentunnettasekätunnettayhteisönhallinnasta. 2.3Mitenyhteisöönosallistuminentukeeoppimista oppimisen käytäntöyhteisöt Oppiminenonelämyksellistäjatilanteisiinsidottuatoimintaa,jotatapahtuukoulussa,mutta myöstyöelämässä,perheenparissa,harrastuksissasekäyleensäkinihmistenarjessa.viime vuosinaonalettukeskustellayhäenemmänformaalinkoulutuksenulkopuolellatapahtuvan oppimisenmerkityksestäsekäsentunnustamisesta.(nyyssölä2002,9.)tämäoppimisen muotovoidaanjakaakahteenosaan:non formaaliineliepäviralliseenoppimiseensekä informaaliineliarkioppimiseen Epävirallinenoppiminenonjärjestelmällistäjaohjattuajasiitävoisaadatodistuksen,mutta seeikuuluvirallisenkoulutusjärjestelmänpiiriin.arkioppiminenonperheen,työntai harrastustenparissaeliihmistenarjessatapahtuvaaoppimista.seonyleensä sattumanvaraistataitahatonta,eikäsiitäsaatodistusta.oppimiseninformaalitjaformaalit muodotsekoittuvataikuisopiskelussajavarsinkinharrastustenmuodossatapahtuvassa oppimisenprosessissa.formaaliaoppimistaonluonnehdittukäsitteitäantavaksijaajattelua kehittäväksimuttatoiminnaltaanvähäiseksioppimisenmuodoksikuntaasinformaali oppiminenontoimintaoppimista.oppimistavoitällöintapahtuaesim.työssä,harrastuksissa jatutkimalla.(tynjälä1999,97.) Virallisenkoulunulkopuolistaoppimistavoitapahtuamonessaympäristössä.Yksilöei koskaankehitytyhjiössä,vaantarvitseekasvuunjakehitykseentoisiaihmisiä.sitenmyös sosiaalinenympäristöonmahdollinenoppimisympäristö.puhutaanyksilönoppimisen sosiaalisestavälittymisestä,kunyksilötairyhmäauttaatoistayksilöäoppimaan.tällöin tarkoitetaantilannetta,jossakokeneempiopettaakokemattomampaa.esimerkkinävoidaan 10
mainitamestari oppipoika malli,jolloinpuhutaanmyösns.kognitiivisesta oppipoikaopetuksesta.(salomon&perkins1998;manninenym.2007,48.)neuleblogia tutkittaessavoidaanajatella,ettäkyseessäonneuleharrastajienryhmä,jokaauttaatoinen toistaanoppimaan.blogienkirjoittajistaosallaonrunsaastitietoajakäsityöalankokemusta, jolloinkokemusten,kuvien,ohjeidenym.materiaalintuominenverkkoonauttaasivuistoilla vierailevialukijoitahankkimaanuuttatietoa.vygotskynteoriaanperustuvasosiokulttuurinen käsitysoppimisestakorostaatiedonrakentamisensosiaalistaluonnettajavälineidensekä kulttuurisenympäristönvälittäväärooliatiedonrakentamisessa.vygotskynesittämäajatus lähikehityksenvyöhykkeestätarkoittaa,ettäoppijatyöskenteleetaitojensaylärajajoilla,mutta pystyytuettunasellaisistavaativistatehtävistä,joistaeiilmantukeapystyisiselviämään. (Arvaja&Mäkitalo Siegel2006;Manninen,Burman,Koivunen,Kuittinen,Luukannel,Passi& Särkkä2007,48 49.) Sosiokulttuurisestanäkökulmastakäsintarkasteltunaoppimineneiolevainyksilöllistä tiedonhankintaa,vaanjohonkinyhteisöönsosiaalistumisenjakasvamisenprosessi.tämän prosessinaikanayksilövähitellenomaksuuyhteisöntoiminta javuorovaikutuskäytäntöjä, uskomuksiajaarvojasekäluosamallauudestaanomaaidentiteettiään.tämänns. tilannesidonnaisenkognitionnäkökulmastatarkasteltunaihminenoppiieritaitoja asiantuntijakulttuuriinkasvamisenprosessissa.yhteisöönkuuluminenjatoimintaan osallistuminenovatmerkittäviäoppimisenjaälyllisenkehityksenvoimavaroja.ihmisten mieleteivätrakennuerikseen,vaannekehittyvätvastavuoroisestierilaisissayhteisöön osallistumisenprosesseissa.yksilönidentiteetijaitseenliittyvätuskomuksetsekäyksilön kuuluminenyhteisöönsäätelevätmerkittävästisitä,mitäjamitenopitaan. Osallistumisvertauskuvannäkökulmastaoppiminenonprosessi,jokaaukaiseeyksilölleuusia osallistumisenmahdollisuuksia.(hakkarainenym.2006,234 235;Lave&Wenger1991,123; Wenger1998,35 50.) Keskeisintäinformaalissaoppimisessaonkokemus,muttaseeiyksintuotauudenoppimista vaantarvitaankokemuksenreflektointiaeliläpikäymistä.(eteläpelto&tynjälä1999,97.) Reflektiivinenvuorovaikutusprosessinähdäänkinyleisestiopetuksen,opiskelunjaoppimisen perustana,jonkapuuttuminenjohtaavainpinnallisensekäfragmentaarisentiedon omaksumiseen.(tissariym.2004,22.)illeris(2002)antaareflektiollekaksimerkityssisältöä. Reflektiovoiollatapahtuman,tapahtumaketjuntaiongelmienläpikäymistäjaniiden ajattelemista,kuntilanneonjoohitettu,siispuidaanasioitajälkikäteen.toisaaltareflektiovoi 11
ollakuinpeiliinkatselisi;seheijastaakuvasitakaisinsiinäympäristössään,missäolet.ihminen pohtiiomaakokemustaanitseensäheijastaenjaitseäänympäristöönsäpeilaten.(illeris 2002,46.) Tarkastelenneuleblogejakäytäntöyhteisön(communityofpractise)näkökulmasta. Tarkastelemallaosallistumiseenliittyviäprosessejavoidaankentiesparemminymmärtää oppimiseenliittyviätiedonhankintaprosesseja.(wenger1998,35;hakkarainenym.2004, 123.)Oletan,ettäneuleblogienkirjoittajatmuodostavatkäytäntöyhteisön,johonvoidaan ymmärtääkiinnittyneenrunsaastins.hiljaistatietoa,eräänlaistanäppituntumaa,joka mahdollistaaongelmientehokkaanratkaisemisen.hiljainentietoonluonteeltaantahmeaa, toisinkuinns.julkinentieto,jokavirtaileevapaastipaikastatoiseen.(hakkarainenym.2004, 124;Polanyi1969)Asiantuntijoidenosaamisessayhdistyvätteoreettinenjakäytännöllinen tietämys,eikätämänkaltaisenosaamisenomaksuminenolehelppoailman asiantuntijayhteisöntoimintaanosallistumistajaasiantuntijoidenohjausta.asiantuntijuusja osaaminenvälittyvättiiviistitoimivienepävirallistenkäytäntöyhteisöjenvälityksellä. (Bereiter&Scardamalia1993;Wenger1998;Hakkarainenym.2004) 2.4Uudentiedonluominen Tietovoidaanjakaakarkeastikahteenerilliseenkokonaisuuteen;mitä jamitentietoon. Mitätietorakentuuteorioiden,väittämienjatosilauseidenvaraanjatiedon"pätevyys"voidaan osoittaatieteellisesti.mitentietoontietoa,jokaonkäytännönläheistäongelmatilanteisiinja ratkaisujaohjaaviinstrategioihinliittyväätoimintaa,tekemistäjapäättelyä.teorianja käytännönyhdistyminentapahtuuopiskelussaopiskelijanomantoiminnankautta.teoriaja käytäntövoidaannähdäyksilönulkopuoliseksimaailmaksijavastaavastikokemuskuvastaa ihmisensisäistämaailmaa.kunyksilönsisäinenkokemusmaailmayhdistyyulkoisenteorianja käytännönkanssayksilönomassatoiminnassasyntyykokemustietoa,jokaonmuodoltaan paljonmuistitietoapysyvämpää.tietoontavallisessapuheessajaettuteoriaanjakäytäntöön, jatässäajattelussakokemusonymmärrettykiinteäksiosaksikäytäntöä.kokemuson kuitenkinteorianjakäytännönyhteensovittamisentulos.(järvinenym.2000,67 72.) Sosiokonstruktivistisessanäkemyksessäkulttuurintietorakenteettoimivatajattelun välineenä,muttamyössosiaalisestijaetunjayhdistetyntoiminnankohteena.formaalissa koulutuksessayhteistätiedonrakentamistavoidaanpitääprosessina,jokaedellyttää 12
opiskelijannäkemistäasiantuntijanajaasiantuntijuudenpedagogistenmallienkäyttöä opetuksentukena.näinesimerkiksiverkkopedagogiikantutkijatovatmääritelleet, tutkiessaanverkossatapahtuviaoppimisprosesseja.(vaattovaara,v.2004,54 76.) Informaalitoppimistilanteetverkossaedellyttävätkykyäyhteisentiedonrakentamiseen omistatieto jataitovarastoistakäsin.joikainenneulebloginylläpitäjäonomien käsityötuotteidensatuottamisprosessinasiantuntija,muttamyösomanarkipäivänsä asiantuntija,jokaomistalähtökohdistaankäsinluoasiantuntijakulttuuria.asiantuntijuuden tutkimusonosoittanut,ettämerkittäväosaasiantuntijatiedostaonkinhiljaistatietoa,joka mahdollistaaongelmientehokkaanratkaisemisen.(polanyi1969.)hiljainentietoei liiku yhtäjoustavastikuinjulkinentieto,joka juokseepaikastatoiseen.hiljainentieto(tacit knowledge)kuvataanuseintiedoksi,jollatarkoitetaantoimintaansisältyvääsanatonta,ei käsitteelisessämuodossaolevaatietoa.hiljainentietoonosaamista,jostavoidaankäyttää myösnimitystätaitaminen.seilmeneeesimerkiksiasiantuntijanammatillisessaosaamisessa. (Järvinenym.2000,72.)Hiljainentietokehittyypitkänajankuluessaharjaantumalla.Se näkyyulospäintaitavanajasujuvanatoimintanajaonkiinnittyneenäkantajaansa.tyypillistä tälletiedonmuodolleonse,ettäihminentietääenemmänkuinkykeneesuullisesti ilmaisemaan(eteläpelto&tynjälä1999,35) Nonaka(2004)esittäätiedonkehittymisenrakentuvanspiraalimaisesti.Tietorakentuu yhteisössä,jossaneljänerivaiheenkauttakuljetaanläpitiedonluomisenprosessin.tavat perustuvattiedonsiirtämiseenihmistenvälisessäkanssakäymisessä.kanssakäymistä vaaditaanmyöserityyppistentietoaineistojen,elieksplisiittistenjaimplisiittisten tietoaineistojenvälille.tiedonmuuntamistavatovat sosialisaatio=hiljaisentiedonmuuttaminenhiljaiseksitiedoksi eksternalisaatio=hiljaisentiedonmuuttamineneksplisiittiseksitiedoksi kombinaatio=eksplisiittisentiedonyhdistämineneksplisiittiseentietoon internalisaatio=eksplisiittisentiedonmuuttuminenhiljaiseksitiedoksi Sosialisaatiosssahiljainentietosiirtyyosapuoltenvälillä,muttaseeimuutamuotoaan. Sosialisaatioitaonesimerkiksimielialojentaityötaitojenja menetelmienomaksuminen toisilta.sosialisaatiossatietovoisiirtyäpelkästääntarkkailunvälitykselläilman kommunikaatiota.hiljaisentiedonvastaanottamisenedellytyksenäonkuitenkinjonkin asteinenaikaisempikokemusjaymmärrysvastaanotettavaksitarkoitetustatiedosta. 13
Kokemuksestajohtuentiedonvastaanottajakykeneeliittämääntiedonoikeaankontekstiin sekäväärinymmärryksenmahdollisuuspienenee.eksternalisaatiossapyrkimyksenäon hiljaisentiedonmuuttaminenavoimeksitiedoksi.tämävaiheonuseinkokonaiasprosessin haastavin,sillähiljaisentiedonmuuttaminennäkyväänmuotoontapahtuuuseinsekä reflektionettädialoginkautta.(nonaka2004,9 10.) Lähtökohtaajatusten,tietojenjataitojenjakamiselleondialoginensuhde.Dialogionlaajasti määriteltynäkeskustelua,jossaihmisetrakentavatyhdessämerkitystä,tarkoitustatai ymmärrystä,etsivätmieltäjatulkintaaelämälleenjamaailmalleen.dialogionaidosti dynaamista,eteenpäinvirtaavaa.dialogissasyntyvätmerkityksetsaavatarvonsajamuotonsa vastaihmistenyhteisessävälitilassa(buber1993).dialoginmoniulotteisuudestajohtuensen määritelmätkinsaavatuseinerimuotoja.tässätyössäeikuitenkaanpaneudutadialogisuuden moniulotteiuusentarkasteluunsyvällisemmin.voidaankuitenkintodeta,ettädialogin rakentuminenverkko keskusteluissajakirjallisessailmaisussaonvarsinhaastavaja tutkimuksenkinkannaltamielenkiintoinenosa alue. Kombinaatiossayhdistetäänavointa,eksplisiittistätietoainestatoisiinsa.Kombinaation toimivuudenehtonaovattoimivatvuorovaikutusverkot.yksilötluovatjayhdistävät tietoaineistojaomienhenkilökohtaistensuhdeverkostojensavälityksellä. Neljästiedonluomisenmuotooninternalisaatioelisisäistäminen.Tiedonsisäistämisen prosessissaulkoinentietomuutetaanhiljaiseksitiedoksi.useinpuhutaankäsiteestä learning bydoing,tekemälläoppiminen.tässätapahtumassasosialisaation,eksternalisaationsekä kombinaationkauttasaatujaluotutietosisäistetäänosaksiyksilönuuttatietovarantoa. (Nonaka&Takeuchi1995,70 73.)Tiedonmuututtuahiljaiseksitiedoksialkaakokoprosessi uudelleenalusta. KuntarkastellaanneulebogienmuodostamaayhteisöäNonakan(2004)esittämäntiedon luomisenmallinvalossa,huomataan,mitenneulebloginmuodostamassavirtuaalisessa käsityönharrastajienyhteisössähiljaistatietoapyritäänmuuttamaannäkyväänmuotoon erilaistenohjeiden,kuvienjatarinoidensekäjaettujenkokemustenkautta.näinjokaisen bloginkirjoittajanomaasiantuntijuussiirtyytoistenharrastajienkäytettäväksija kehiteltäväksi.jottauuttatietoasyntyisijahiljaistatietoasaataisiinnäkyväksi,tarvitaan oppimisentueksirakenteita,joidenvarassayksilövoikasvaajakehittyäsekäluodauutta 14
tietoa.sitenkäytäntöyhteisöjentoiminnantutkiminenvirtuaalisessatilassatapahtuvaan arkipäivänoppimiseenjatoimintaanonmielekäslähtökohta. 2.5Oppimisenkontekstualisuus Tässäluvussatarkastelenoppimistajasenluonnettatyönjatoiminnanyhteydessä.Mielestäni tämänkaltainenlähestymistapasopiihyvinmyösomaantutkimukseeni,koskakyseessäon kädentaitoihinliittyväoppimisenmuoto.kauttaaikojenovatihmisetoppineetkädentaitoja työssä,yhdessätoistenkanssa.oppimisenkontekstuaalisuudellatarkoitetaanoppijanomaa toimintaajakokemustajatoisaaltakokemustamuokkaavaatoimintaympäristöä,tilanteitaja taustoja.(järvinenym.2000,67.)kontekstisisältäätoimintatilanteessavaikuttavattekijät, ympäristönantamatmerkityksetjaajallisetulottuvuudet,jotkaluovattaustaajaennakoivat tulevaa.kontekstuaalisuusonmoniulotteinenkäsitejakontekstuaalistentekijöiden vaikutustaoppimisellevoidaanhahmottaamonestaerinäkökulmasta.korhonen(2003) erottaakolmeerilähestymistapaa: 1.Oppiminenonkiinnittyneenävälitöntäoppimisympäristöälaajempaan koulutuksenkontekstiin. 2.Oppiminentapahtuujossakininstitutionaalisessakontekstissa.Tässä opetustilanteessaoppijanpersoonallinenkontekstisekäkoulutuksen institutionaalinenkontekstikohtaavat,jatällöinopiskelijapunnitseeomia tavoitteitaan,asenteitaanjapäämääriäänsuhteessakoulutukseen. 3.Oppimisenkohteenaolevantiedonsoveltamisenkonteksti.Tällöinpohdinnan jatarkastelunkohteeksimuodostuutiedonsiirtovaikutusoppimisen institutionaalisestakontekstistatiedonsoveltamisenjakäytönyhteyksiin. Oppimisympäristöoninstituutionsisällätoimivarajatumpikontekstioppimiselle(Korhonen 2003,22).Oppimisessarakentuvantiedonjaosaamisenontodettusitoutuvanvahvasti oppimistilaiteisiin,sisältöihinjayhteyksiin,joissaneonhankittu.situationaalisenoppimisen näkökulmastaoppimisenvälittömäksikontekstiksionmäärittynytformaalinopetuksellisen ympäristönsijastakäytännöntoimintayhteisöjaosallistuminentoiminnanjayhteisön 15
verkostoihin.(lave&wenger1990.)korhonen(2003)korostaa,ettäuusien oppimiskäsitystenmyötäoppimisenautenttisuus,siisoppimisenautenttiset tapahtumaympäristötovatnousseettärkeiksioppimisenkontekstuaalisiksi tarkastelunkohteiksi.oppimisellakatsotaanolevankiinteäyhteyskonkreettisiinarkielämän toimintaympäristöihin.näintulkittunavoidaanolettaa,ettäoppimineneitapahdutyhjiössä vaanseonainasidoksissajohonkinkontekstiin.kontekstuaalinenlähtökohtakorostaateorian jakäytännönvälisenkuilunylittämistä,jottahenkilökohtaistatietämistäjaosaamistavoisi kehittyä.kuilunylittämiseksitulisiyhdistääajattelunsekäyhdessätekemisenprosesseja oppimistilanteissa.(korhonen2003,23 24.) Oppimisympäristövoidaankäsittäämyösdialogina,jolloinsevoiollaolemassailmanfyysistä, selvärajaistapaikkaa.oppimisympäristövoiollaihmistenvälisessädialogissataiihmisen sisäisessädialogissa.tieto javiestintätekniikkavoiollatämändialoginmahdollistajana. Tärkeintäonsaavuttaa setoinenääni,jokavoiihmisenlisäksiollakirja,toinenopiskelija, verkossatapahtuvaosallistuminenvertaiskeskusteluuntaikurssinopettaja.(manninen2001, 57.) Tellaym.(1998)esittelevätteoksessaankommunikaatiomallin,jokarakentuukolmesta erilaisestakommunikkoinninkanavasta;monologinen,dialoginenjateleloginenviestinnän malli.näidenmalliennähdäänkehittyneenjuuritieto javiestintätekniikanansiosta. Intramentaali eliyksilötasontiedonmuodostusonihmisenomaa sisäistä tiedonmuodostusta.serakentuujokaisenpersoonanomastaajattelusta,puheestasekä ihmisenitseensäkohdistamastaarvioinnista.joskusvoidaanpuhuamyös sisäisestääänestä, jokaohjaatapaammeollaeritilanteissa.(tellaym.1998,10 11)Monologisen kommunikaationmalliliitetäänperinteiseenopetukseentaiyhdensuuntaiseenviestintään. Vuorovaikutuksenkehittyessätieto javiestintätekniikanopetuskäytössäonpyritty voimakkaastikehittämäändialogistavuorovaikutustaverkoissa.monologinkehittyminen dialogiksionkinverkko opetuksenja opiskeluntärkeäosatekijä.intermentaalitasolla,usean erihenkilönkeskentapahtuvatiedonmuodostusonkinedellytyksenäintramentaali eli yksilötasontiedonmuodostumiselle.(tellaym.1998,10 12;Tissariym.2005,75 77.) Seuraavassaluvussatarkastelenlähemminverkko opetuksenpiirteitävalaistakseniniitä merkityksiä,joitaverkko oppimisympäristössävoidaanerottaa. 16
2.6Verkko opetuksenpiirteitä Uusiyhteiskuntaedellyttääjakamiseenperustuvaakulttuuristamuutosta,taitoja tiedonhankinnassa,arvioinnissajayhteistoiminnallisessatiedonrakentelussa.(aarnio,2002, 54) Tarkastelemallaverkko opetuksentarjoamiamahdollisuuksiaoppimisessavoidaanluoda myöskäsityssiitä,mitätieto javiestintätekniikankäytölläontarjottavanainformaalin oppimisenkentällä.onsyytäaluksiasiankirkastamiseksitarkasteltavaerilaisiaoppimisen pedagogisiamallejajaperiaatteita.otantarkastelujenilähtökohdaksitellanym.(2005) tutkimuksessaanesittelemiäpedagogisiamallejajaperiaatteita,joitakäytettiintieto ja viestintätekniikanopetuskäytönopintokokonaisuuden(15ov)valtakunnallisen verkkokurssinsuunnittelussajatoteutuksessalukuvuonna2002 2003.Mielestänion perusteltuavalitamyösomantyönitarkastelujenpohjaksilaajan,eriyliopistojenvälisen yhteistyöntuloksenarakennetunverkkokurssiinliitetytpedagogisetmallitjaperiaatteet. NäidenmallientoimivuuttasekävaikutuksiaontutkittulaajastiHelsinginjaLapin yliopistojentieto javiestintätekniikanopetuskäytöntutkimus jakehittämisprojektin(hella Projektin)puitteissa.HelLa projektintavoitteenaoliarvioidajakehittäätieto ja viestintätekniikanopetuskäyttöäjakoulutusohjelmiasuomalaisessayliopistokontekstissa. HelLa projektissa(2001 2003)tutkittiin,mitenpedagogisetmallittoteutuvatverkko opetuksen ohjauksenkäytännössä,millaisiasuunnittelun,arvioinninjaohjauksen periaatteitaverkko opetuksessakäytetäänsekämillainentoimintakontekstididaktinen verkkoympäristöon.(tissariym.2005,74.) EsittelenTissarinym.(2005)tutkimusartikkelissaanesillenostamatpedagogisetmallit,joitaverkkoopetuksessahyödynnetään.Tissari(2005)kummpaneineenesittääajatuksen,jokatoimiimyösoman tutkielmanikeskeisenäajatuksena; väitämme,ettäerilaisiapedagogisiamallejatutkimallaja analysoimallaonmahdollistalöytäävälineitäverkko opetuksenmenetelmienjalaadun kehittämiseksi samallaonnähdäksemmetarpeenkehittääverkkoympäristöjähyödyntävääuutta toimintakulttuuria. (Tissariym.2005,75.) 17
Olennaistaverkko opetuksessaonverkontarjoamamahdollisuuserilaistenkäyttäjäryhmien väliseenyhteistyöhönjalisääntyväänyhteisöllisyyteen.(tellaym.2005,34 35.)Verkossa tapahtuvayhteinentoimintajasosiaalisuusvaativatajallistarytmitystäjasynkroniaa.vaikka verkko opiskeluunliitetäänuseinajatusajanjapaikanriippumattomuudesta,niin yhteisöllinenopiskeluverkossapikemminkinrajaaaikaajapaikkaakuinluoniistä riippumattomuutta.(tellaym.2005,35.)verkko opetukselleonolennaistajoedellämainittu globaalijalaajastitavoitettavissaolevainformaatio jaresurssivarasto. Yksitutkielmanikeskeisinsekäverkko opetustakinkeskeisestiluonnehtivapiirreonjaettu asiantuntijuus.lähtökohta ajatuksenaon,ettäyhdenihmisentietämysonrajallista,mutta yhteisössätoimiessaanerilaisetasiantuntijuudetvoivatkasvaakokoyhteisöähyödyntäväksi. Yhteisössäolevienhenkilöidenyhteistyömerkitseevälittömästisyvempäätietämystäkuin heidänerilliseterikoisosaamisalueensa.(tellaym.2005,37.) Yhteisöllisyyttäkorostetaan,kunhalutaannostaaesiinjokinerityinenkokooppijayhteisön yhteinentehtävä.silloinkorostuujokaisenryhmänjäsenenerityisosaaminenjasenjakaminen yhteisenonnistuneenlopputuloksenaikaansaamiseksi.neuleblogienmuodostamayhteisö toimiiverkossatarjoteninformaalinoppimisympäristönneuleblogienkirjoittajillesekä lukijoille. 2.6.1Verkko opetuksensuunnittelustajaarvioinnista Verkko opiskeluvaatiiopiskelijoiltaitseohjautuvuudentaitoja.opiskelijanonkyettävä arvioimaanomiaolemassaoleviatietojaanjataitojaanjamielenkiinnonkohteitaan.samalla vaaditaanomakohtaistaintoajamotivaatiotatarttuaasioihin,hakeutuaopiskeluympäristöön jaosallistuaaktiivisenaosapuolenatoimintaan.lisäksiopiskelijanonkyettäväarvioimaan, mitäollaanopiskelemassajamillaisiataitojaopiskeluedellyttää.(tellaym.2005,141.) Informaalissaoppimisprosessissavoidaannähdäsamaojapiirteitäkuinverkko oppimisessa. Omakohtainenintojamotivaatioovattoiminnankatalysaattoreina.Neuleblogienkirjoittajat sekälukijatkinkäyttävätsivustoavapaaehtoisestiomiensisäistentarkoitusperiensä ohjaamana. Verkossatapahtuvaoppimis opetus prosessitarvitseeteoreettisenviitekehyksen,jolla kokonaisuuttavoidaansuunnitellasekäarvioida.verkko opetukseenliittyydidaktisiaja erityisestimediakasvatuksenviitekehyksestänouseviaperiaatteita.näidenperiaatteiden 18
yhdistelmästäonsyntynytverkko opetuksenjaverkkomateriaaliensuunnittelunjaarvioinnin monitasomalli,jokaonkäsitteellinenviitekehys.(tella,ym.2001,146sekätissari,ym.2004, 35.)Monitasomallissaverkko opetustajaverkkomateriaalejakäsitelläänkiinteänäosana opetusta,opiskeluajaoppimista.mukanaonmyösseympäristö,jossatoimintatapahtuu. (Tissari,ym.2004,35 36.)Monitasomallionverkko opetuksensuunnittelunjaarvioinnin apuväline.sentarkoituksenaonantaaopettajalle,oppimateriaaliensuunnittelijalleja opetuksentoteuttajalleteoreettisialähtökohtiaymmärtääjajäsentääverkko opetukseen sisältyviäkeskeisiänäkökohtiajaajatuskulkuja.(tella,ym.2005,146 147.) Toinenverkko opetuksensuunnittelunjaverkkomateriaalienarvioinninmalleistaon käyttötapamalli,jokaperustuuosittainmonitasomalliin,muttasenpainotusonkoko toiminnankontekstissasekäopiskeluunliittyvissäyksilöllisissätekijöissä.(tellaym.2001, 181.)Käyttötapamallikoostuuneljästäerillisestä,osittainpäällekkäisestäkategoriasta,joiden avullavoidaanmm.jäsentääniitäerilaisiakäyttöfunktioita,joitatieto javiestintätekniikalla sekäverkkoympäristölläonopiskelussajaoppimisessa.(tissariym.2004,38.)mallisoveltuu hyvinmyöserilaistenopetus opiskelutilanteidenjäsentämiseen.lisäksimallinkauttavoidaan hahmottaaerilaisiakäyttötapojasekätoimintaympäristöönjaopiskelupaikkaanliittyviä kysymyksiä.(tissariym.2004,38.) Esittelennämäkaksimalliatarkemminseuraavassaniiltäosinkuinnekiinnittyvätomaan tutkielmaani.omassatyössänitulenkäyttämäänmolempienmallienrakenteitasiltäosinkuin katsonniidenliittyväntyönirakenteeseen. 1.Monitasomalli Monitasomallimuodostaaviitekehyksen,jossaverkko opetusta, opiskeluaja oppimateriaalia arvioidaankiinteästiyhteenkuuluvanakokonaisuutena.serakentuukuudestatasosta,joiden keskinäinenmerkitysrakentuusenvaraan,mitenlähellätaikaukananeovatkonkreettista, tosiaikaistaopetus jaopiskelutilannetta.(tissariym.2004,36.)esittelenmallintasoistakaksi ensimmäistä,koskaneliittyvätkiinteästitutkimukseeni. TasoI: tässäjanyt opiskeluympäristö Tasontoimintaaarvioitaessaontyypillistäkeskittyäanalysoimaanesim.verkkomateriaaliatai ohjelmaapelkästäänsenperusteella,miltänenäyttävät tässäjanyt tilanteessa.kyseessä 19
onns.pintatasonilmentymä.ohjelmanpintatasonanalyysilläonyhteytensäbehavioristiseen traditioon.tämänlähestymistavanongelmanavoidaanpitäänykyisinoppiaineiden pirstoutumistaelifragmentoitumista.opiskeltavankokonaisuudenavautuminenopiskelijalle jäähyvinkinepävarmaksi.(tellaym.2001,148 149.) TasonIkeskeisetkäsitteetovatmedialukutaito,virtuaalisuus,äänijavaltasekädialogi. Medialukutaitonähdäänmm.yksilönkohtaamienjakäyttämienmedioidenhallintanatoisin sanoenyksilöntaitonavastaanottaaymmärtäenjakriittisestierilaisiamediaviestejätai mediatekstejä.medialukutaitoonmyösymmärrystäjataitoakäyttääuusiatieto ja viestintäteknisiävälineitä.(tellaym.2001,150.) Virtuaalisuusliittyyverkkojenkauttakoettuunetäyhteisyydentunteeseen.Tellaym.(2001, 150 156)ovatkäsitelleetvirtuaaliyhteisöjäverkko oppimisessasekämyösmuussatieto ja viestintätekniikankäytössähyvinlaajasti.enkuitenkaanpaneuduomassatyössäni virtuaaliyhteisöjenmuodostumiseen,tässäyhteydessä.sivuanaihettauudelleenkäsitellessäni verkossatapahtuvaayhteisöllistäoppimista.vallanjaäänenkäytönosaltamonitasomalliottaa kantaamyösverkko opetuksenja materiaalienrakentamiseensiten,ettäneolemassaolollaan tukisivatmahdollisimmanhyvinmoniäänisyyttä,yhteistäasiantuntijuuttajaeritoimijoille sopivastijaetunvallantoteutumista. Neuleblogejatutkittaessavoidaanhavaita,että tässäjanyt oppimisympäristötasovoidaan saavuttaavarsinsamanlaisenainformaalissaoppimistapahtumassakuinformaalissaverkko oppimisessakin. TasoII:Toiminta jaopetusympäristö Tämäntasonvoidaankatsoaolevanohjauksenjatuentaso,jossaannetaantukeasekäsamalla saadaanpalautettaitseprosessista.tasoavoidaankutsuapedagogisenkohtaamisentasoksi. Siihenliittyviäkäsitteitäovatmm.toiminnallisuusjasituaatioelitilannesekänäidenanalyysi. (Tissariym.2004,17 18.)Koskatoiminta jaopetusympäristöntasoliittyyopettajan toimintaanhänensuunnitellessaanopetustaanjapohtiessaanopetusjärjestelyitä,enpaneudu syvällisemminesittelemääntasontoiminnanulottuvuuksia.mallinmuuttasotovattaso3. oppimisympäristö,taso4.habitat elielämisentaso,taso5.tekniikanjakulttuurin vuorovaikutustasojataso6.taustavirtaustentaso. 20
Neuleblogeissaeivoidaerottaaerilaisia oppilas opettaja rooleja,muttavoidaan huomata,mitenmyöstämätaso(toiminta jaopetustaso)saavutetaaninformaalissa oppimisympäristössä.neuleblogeissaohjaustajatukeaannetaantoisillejasaadaanmyösitse. Toimintaohjautuukirjoittajistajakäyttäjistäkäsin,eikätoiminnanulkopuoleltaerillisen ulkopuolisenauktoriteetinohjaamanavaanyhteisenätiedonrakentamisenprosessisina omistahenkilökohtaisistatarpeistaohjautuen. 2.Verkko opetuksenkäyttötapamalli Käyttötapamallikoostuuneljästä,osittainpäällekkäisestäkategoriasta,joidenavullavoidaan jäsentääniitäerilaisiakäyttöfunktioita,joitatieto javiestintätekniikallasekä verkkoympäristölläonopiskelussajaoppimisessa.(tissariym.2004,20.)mallinneljä käyttötapaavahtivuoren(2001)mukaanovat1.pedagoginen,2.välineellinen,3.yhteisöllinen ja4.viestinnällinentieto javiestintätekniikankäyttötapa.(tellaym.2001,181.)vertaamalla erityötapojamallinneljäänkäyttötapaanvoidaantarkastellaopiskellaankotieto ja viestintätekniikantukemassatilanteessayhteisöllisestivaiitsenäisesti.mallinkautta hahmottuvatmyösopiskelupaikkaanjaopiskelunaikaanliittyvätkysymyksetjajäsentyymyös seopiskellaankoverkossavaiverkonympärilläkasvokkain. 1.Pedagoginenkäyttötapa Pedagoginenkäyttötapaliittyyopiskeluun,jokatapahtuuesimerkiksiverkko oppimateriaalin informaationtuella.opetettavaasiaonupotettumateriaaliintaiopiskeluympäristöön.tämä käyttötapaeikuitenkaantuesuoraanyhteisöllistäopiskelua,muttaonkuitenkinolennainen käyttötapahyödynnettäessätieto javiestintätekniikkaaopetuksessa.(tellaym.2001,182 183.) 2.Välineellinenkäyttötapa Välineellisessäkäyttötavassatieto javiestintätekniikkaontyöväline.arvioinninkohteenaon, mitentekniikkaedistäätaivahvistaayksilöntairyhmäntaitojajamitensetehostaa opiskelukapasitteetia.(tellaym.2001,184.)tekninensovellustukeeopiskeluaolemalla työvälinenjakykyjemmejatke.esimerkiksitellan(2001,185)mukaankeskustelufoorumien keskusteluajäsentävärakennetukeeälyllisiäjataidollisiakykyjä. 21
Neuleblogeissakirjoittajienverkkokeskusteluihin,verkkopäiväkirjoihintuomatideat, toteutukseenliittyvätongelmatsekäonnistumisettukevatilmeisestilukijoidenjatoisten blogienkirjoittajienomiakäsityöntuottamisenprosesseja. 3.Yhteisöllinenkäyttötapa Yhteisöllisestäkäyttötavastavoidaanpuhuasilloin,kuntieto javiestintätekniikkatoimii pääasiallisestiyhteisöntoiminnantukena.yhteisöllinenkäyttötapamahdollistaausean ihmisenyhtäaikaisentoiminnansamassatilassasekäreaalitodellisuudessaettä verkkoympäristössä.(tellaym.2001,186 187.)Varttuneempienopiskelijoidenkohdalla käyttötapaontuloksellinen,muttaedellyttääopiskelijoiltaaikaisempaakokemusta,taitoja sekäohjaustayhteisölliseenprosessiin.toiminnanonnistumistalisäämyösopiskelijoiden kykysitoutuatyöskentelyynverkossasekäyhteisiätavoitteita.tieto javiestintätekniikan yhteisöllinenkäyttöonyhteistoiminnalisenjaerityisestiyhteisöllisenopiskelunperiaatteiden mukaista.(tellaym.2004,186.) Neuleblogienkirjoittajillajablogimaailmantuottamiseenosallistujillavarsinainenkäsityön tekeminenjatekemisenreflektointivoidaansuorittaaeriaikaanjaomanaikataulun mukaisessajärjestyksessäjatieto javiestintätekniikanvoidaanolettaatoimivanyhteisön toiminnantukena. 4.Viestinnällinenkäyttötapa Tieto javiestintätekniikanviestinnällinenkäyttökuvaavälitteistäkäyttötapaa,jossa toimintaympäristönäonverkko.verkossatapahtuvasosiaalinenvuorovaikutusjayhteinen toimintaovatpääsääntöisestieriaikaisia.opiskelijatvoivatollafyysisestihyvinkinkaukana toisistaan.verkkotarjoaakäyttäjillemahdollisuudenyhteisentiedontuottamiseenja rakentamiseenaikaviipeellä.(tellaym.2001,186.)viestinnällinenkäyttötapasijoittuu monitasomallini tässäjanyt tasoon,jolloinvuorovaikutuksessaolevatopiskelijat kohtaavattoisensadialogisestivirtuaalitilassa,eräänlaisessavirtuaalisessa luokkahuonetilassa.viestinnällinenkäyttövoitiivistäälähitapaamisiasekäluotunteen 22
yhteisöönkuulumisesta(tellaym.2001,187).tellanym.(2001,187)mukaantieto ja viestintätekniikanviestinnällinenkäyttöliittyyvälineenrooliinviestin,informaationjatiedon kanavanajavälittimenä.verkkolaajentaayhteistätajuntaajatoimiiyhteisöllisenämuistina. Kaikkiedelläkuvatutneljäkäyttötapaaovatyhteydessätoisiinsasekäesiintyvätainakin osittainpäällekkäisinärakenteina. Neuleblogaajattoimivatomanaikataulunsapuitteissajakaentietoa,kokemuksiajaomaksuen uusiaasioitaverkko oppimisympäristössä.hevoivattoimiafyysisestiajatellenvarsin kaukanakintoisistaan.verkkotarjoaaheillekuitenkinmahdollisuudenyhteisentiedon tuottamiseenjarakentamiseen.vaikkakyseessäeioleformaalioppimistapahtuma,onjälleen todettava,ettäuseateriverkko opetuksentasottoteutuvatneuleblogientarjoamassa informaalinoppisentilasssa. 3.KÄSITYÖNMERKITYS Lähtiessänitutkimaanneuleblogejajaniihinrakentuvaamaailmaaontärkeääpyrkiämyös ymmärtämäänneuleharrastajienmotiiviaverkkopäiväkirjojenylläpitämiseen.erilaiset käsityöpiiritovatkokoonneetvuosisatojaerityisestinaisiayhteen.näissätapaamisissaon vaihdettukuulumiset,esiteltyuusimmatkäsityötuotoksetjajaettukäsityöohjeita.onmyös varsintärkeääymmärtää,ettäkäsityönharrastajatjakaessaankäsityöllistätietoajakavat samallapaljonmuutakinomastaelinpiiristään.miksisittenonkauttahistorianollut mielekästäesitelläomiakädentaitojaanjamiksionhaluttunähdätoistenaikaansaannoksia? Hakemallavastauksianäihinkysymyksiinvoidaanymmärtää,mikäfunktioneuleblogeillavoi ollatämänpäiväninternet arjessa.paneudunaluksikäsityöprosessinkuvaukseen. Prosessikuvausantaatiivistetynmääritelmänsiitämoniulotteisestajajoskushyvinkin työläästäprosessista,jonkakäsityöläinenkäyläpiuuttatuotettavalmistaessaan. "Käsityönsuunnittelu javalmistusprosessionsellaisenyksittäisenproduktinaikaansaamista, jossavirittyvättyöntekijänerilaisetpersoonallisuudenosa alueet,senkognitiiviset, sensomotoriset,emotionaalisetjasosiaalisettekijät.työntekijäkäyttääaiemmin hankkimaansataitotietoasyntyvienideoittentoteuttamiseen.ideoittentoteutusedellyttää luovaaongelmanratkaisua.käsityönvalmistuseteneeyleensävaintuotekerrallaantai 23
pienissäsarjoissa.tekijävoiitsearvioidaprosessiasenkaikissavaiheissajavoisuunnatasen kulkuahaluamallaantavalla.käsityönprosessionkaikiltaosiltaansidoksissavallitsevan kulttuurinarvoihin,sentraditioonjamuotokieleen.käsityötäarvioidaanympäristön taloudellistenjasosiokulttuuristentekijöidenmukaan.näidenarvokriteeriennojallatekijä itsejahänenympäristönsäarvioivat,tyydyttääkökäsityötaloudellisesti,eettisesti, sosiaalisesti,teknisesti,tarkoitukseltaan,muodoltaanjaulkonäöltään.tekijäitsearvioi,missä määrintyötuottaahänellehenkistäjasensomotoristamielihyvää."(anttila1983.) Käsityön merkityssisältöjä voidaan lähestyä neljän eri näkökulman kautta. Voidaan ajatella, että käsityöontoimintaa,jokavoiliittyäsekäsuunnittelu ettävalmistusprosesseihin,muttamyös taitamisprosesseihin.toimintavoiesiintyäerimuodoissaan.voidaanpuhua harrastepohjaisestakäsityöstä,taidekäsityöstäjamm.suunnittelukäsityöstä.käsityötä voidaanmyöstarkastellatietonajatiedonalueena,tuotoksenajakäsityöllävoiollamyös opetussuunnitelmallinenulottuvuus.(kröger2003,98 99.)Krögerinmallikuvassa1. KÄSITYÖN MERKITYSSISÄLLÖT TIETO JA TIEDON- ALUE TUOTOS TOIMINTA OPETUSSUUNNI- TELMA Kuva2.KäsityönmerkityssisällötKrögerin(2003)mukaan. 3.1Käsityötaito Käsityövoidaannähdämoniulotteiseksialueeksi,jotaAnttila(1993)onkuvannut kartiomallinavulla.kartionhuippunaonihminenitse,hänenpsykologinenjasosiaalinen olemuksensa.kartionpohjanmuodostaaympäristökokonaisuus,jossatoimintatapahtuuja jossasevaikuttaa.ympäristökokonaisuuteenliitetäänsiismyösteknologia,mihinliittyvät 24
kaikkinetekniikatjaosaamiseenkiinnittyvätsysteemit,joihinihminenjahänentyönsä sitoutuusekäympäristö,jossatoimintatapahtuu.käsityötaitomerkitseenäidenkaikkienosaalueidenhallintaa.käsityötaitoonnäinajatellenpaljonenemmänkuinvainjonkinosa alueen teknistäosaamista.(anttila1993,36 37.)Neuleblogejatutkiessanihuomionikiinnittyi neuleblogienhuoliteluunjavisuaalisestimielyttäväänsuunnitteluun.kuvatjatekstit muodostavatselkeitäkokonaisuuksia,joitaonhelppoaselaillajalukea.sivustoillaontuotetun materiaalinmukaisialuokitusjärjestelmiä,joistapystyyvaivattomastihakemaanetsimäänsä. Sivustojenrakentaminen,tuottaminenjaylläpitäminenvaativatselvästihyvättieto ja viestintäteknisettaidot.näidentaitojenomaksuminenonvarsinuusivaatimusmyös käsityönharrastajantaitolistassa. 3.2Käsityötaidonedellyttämiäkykyjäjapersoonallisuudenpiirteitä Varhaisimmissakäsityötaidonperusteisiinliittyvissätutkimuksissaonhuomiokiinnittynyt pelkästääntaidonolemukseensiten,ettäonmitattuerilaisiakykyjä.myöhemminonalettu kiinnostuamyössiitä,millainenpersoonallisuuskäsityöntaitajaon.muotoiluprosessiin tarvittavanteknologisenkyvykkyydenkatsotaankoostuvankolmestaosa alueesta:taidosta, tiedostajaarvojenasettamisesta.taidotovattutkimisen,keksimisen,soveltamisen,arvioinnin jakommunikaationtaitoja.tiedotkohdistuvatmateriaaleihin,energiaanjakontrolliin.arvot sensijaankohdistuvatesteettisiin,taloudellisiin,teknologisiinjamoraalisiintekijöihin. Käsityötaidonanalyyseissäontodettu,.hyvääntaitoontarvitaanyleisenälykkään suoriutumisenohellaerityyppisiäkätevyys jahavaintotekijöitä,luovuudenjamuodonantokyvyn tekijöitä,positiivisuuttajaaktiivisuutta.(anttila1993,47 49.) Käsityötaidonoppimistakoskevassatutkimuksessasaatiinesillepersoonallisuuteenja kykyrakenteeseenliittyviätekijöitä,joidenkatsotaanliittyvänmenestymiseen käsityötaidoissa.näitäolivatyleinenälykkyysjakykytehtävistäsuoriutumiseen, muodonantokyky, haptis kinesteettinenhavaintokyky,informaationkäsittelykyky, persoonallisuudenerityisetosatekijätsekätyöskentelyasenne.(haptinenhavaintotarkoittaa kosketushavaintoa,kinesteettinenhavaintotarkoittaaliike jalihastuntoaistimuksia. Materiaalinominaisuudetvoidaanpäätelläsentunnunperusteella,jokasaadaankoskettamalla, esimerkiksihivelemällätaikevyestipainelemalla.muodon,koon,painonjarakenteen ominaisuudetpystytäänpäättelemäänkosketushavaintojenavulla)käsityötaidonanalyyseissä todetaanmyös,ettähyvääntaitoontarvitaanyleisenälykkäänsuoriutumisenohella 25
erityyppisiäkätevyys jahavaintotekijöitä,luovuudenjamuodonantokyvyntekijöitä, positiivisuuttajaaktiivisuutta.myöskyvylleviestiäasioitaannetaansuurimerkitys.(anttila 1983,48 51.) 3.3Käsityöllisensuunnittelunjavalmistuksenteoreettinenmalli Saadakseniselvilletaidonoppimiseenliittyviäosatekijöitätuotteenvalmistukseneri vaiheissa,paneudunensinanttilan(1983)rakentamaankäsityötuotteensuunnittelu ja valmistusprosessinteoreettiseenmallintarkasteluun.tässäyhteydessäkäsityöllisellä prosessillatarkoitetaansellaistasuunnittelu javalmistusprosessia,jossasuunnittelijaja valmistajaonsamahenkilö.tekijänonhallittavatuotteensuunnittelusekävalmistukseneri vaiheet.yleensäkäsityöntekijäsuunnitteleejavalmistaatuotteenomaankäyttöönsä,joko itselleentaijollekintuntemalleenhenkilölle.tällöinkyseessäonharrastelijantuottama produkti.työntekijälleontärkeäävalmiintuotoksenlisäksityöskentelyprosessintuottama tyydytys.(anttila1983,112) Käsitöidensuunnittelujavalmistusonperinteisestitapahtunutyksintaimuutamanhengen yhteistyönä.käytettävissäeiyleensäolesuurtakaantuotantoprosessineripuoliatuntevaa asiantuntijajoukkoa.tapahtuipakäsityötuotteenvalmistussittenammatillisessataiharraste mielessäonselvää,ettätuotteenvalmistusprosessinavainhenkilöontuotteenvalmistajaitse. Tekijänonhallittavaprosessinideointi jatuotantovaihesamoinkuinvalmistuvantuotteen arviointi.hänenonhankittavakaikkitarpeellinentieto jataitopääomasekätarvittavat resurssittuotteenvalmistamiseksi.työnkuluessasaadaanjaotetaanvastaanerilaisia vaikutteita.käsityöllinensuunnittelu javalmistusprosessionmoniulotteinentapahtumaja senanalyysiosoittaa,ettäsiihenonpanostettavaomanpersoonallisuudenkaikki ulottuvuudet.(anttila1983,107 108.)Käsityötuotteensuunnittelu javalmistusprosessin teoreettinenmallitoimiitutkielmaniyhtenäviitekehyksenä. Mallinosatekijät: 1.Alkumielikuvanluominenjaratkaisunhahmottaminen=tuumailu.Työn tarkoitusjatavoitteetsisäisenämielikuvana,ongelmantäsmentyminenja ratkaisumallinhahmottaminensekäomantieto taidonkartoitus 26