SIUNTIO ABC PIKKALA ASEMAKAAVA

SIUNTIO ABC PIKKALA ASEMAKAAVA 15.10.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Teknisen lautakunnan päätös 29.4.2014 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 21.8.-3.9.2014 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen@kolumbus.fi

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Degerbyntie Siuntiontie Läntinen Kuninkaantie 1

1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi ABC Pikkala Kaavan tarkoitus ja työn alustavat tavoitteet ABC- Pikkalan alue saatetaan asemakaavan piiriin. Huonokuntoinen huoltoasema/ravintola puretaan ja korvataan vastaavalla uudella, mutta hieman suuremmalla rakennuksella. Polttoaineen jakelukatos säilyy nykytilanteen mukaisena. Alueen käyttö säilyy pääosin nykytilanteen mukaisena. Ranta säilytetään luonnonmukaisena. Alueen liikennejärjestelyt säilyvät pääpiirteissään nykytilanteen mukaisina. Liikenne venemyymälän alueelle hoidetaan rasitteena huoltoaseman kautta. Alueelle osoitetaan liityntäliikenteen pysäköintialue. Alueelta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Störsvikintien risteykseen ja alikulkuvaraus kantatien (Rannikkotie) ali. Alue liitetään keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.3 Sisällysluettelo... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.21 Korttelialue... 4 2.22 Ranta... 4 2.23 Liikenneratkaisu... 4 2.24 Vesihuolto... 5 2.3 Toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.11 Alueen yleiskuvaus... 6 3.12 Luonnonympäristö... 6 3.121 Luonnonolot ja maisema... 6 3.122 Maaperä... 8 3.123 Pohjavesi... 8 3.13 Rakennettu ympäristö... 8 3.131 Väestö ja palvelut... 8 3.132 Rakennettu ympäristö... 10 3.133 Liikenne... 11 3.134 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät... 12 3.135 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 12 3.136 Tekninen huolto... 12 3.14 Maanomistus... 13 3.2 Suunnittelutilanne... 13 2

3.21 Maakuntakaava... 13 3.22 Yleiskaava... 14 3.23 Asemakaava... 14 3.24 Rakennusjärjestys... 14 3.25 Pohjakartta... 14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen... 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 4.31 Osalliset... 15 4.32 Vireilletulo... 15 4.33 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt... 15 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 15 4.41 Maakuntakaava... 16 4.42 Yleiskaava... 16 4.43 Työn käynnistysvaiheen tavoitteet... 16 4.44 ELY-keskuksen asettamia tavoitteita... 16 4.45 Kevyen liikenteen yhteys keskustasta kantatielle ja edelleen Störsvikiin... 16 4.5 Tutkitut vaihtoehdot... 17 4,51 Kevyen liikenteen alikulku ja bussipysäkit... 17 4.52 Huoltoasematontin toimivuus yhdellä liittymällä... 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 5.3 Aluevaraukset... 20 5.31 Korttelialueet... 20 5.32 Muut alueet... 21 5.4 Liikenneratkaisu... 21 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 21 6.1 Yhdyskuntarakenne... 21 6.2 Luonnonympäristö ja maisema... 21 6.3 Tekninen huolto... 22 6.4 Pohjavesi... 23 6.5 Ympäristön häiriötekijät... 23 6.6 Sosiaaliset vaikutukset... 23 6.7 Taloudelliset vaikutukset... 23 6.8 Arvio huoltoaseman liikennemäärien kehityksestä... 23 6.9 Kevyen liikenteen yhteyksien tarve ja toteuttaminen... 24 7. HAVAINNOLLISTAMINEN... 24 3

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Varuboden Osla (VBO) on lähestynyt kuntaa Pickalan ABC aseman uudistamisen asiassa. Nykyinen huoltoasemarakennus on erittäin huonossa kunnossa. VBO:n aie on rakentaa noin 800 m 2 :n kokoinen asema. Uudenmaan ELY-keskus on neuvotteluissa esittänyt, että rakentamisen edellytykset ratkaistaan asemakaavalla. Tekninen lautakunta päätti 29.4.2014 kaavan vireille tulosta. Vaihtoehtoisia liikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu ELY-keskuksen kanssa pidettiin 12.5.2014 (muistio 27.6.2014). Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) 21.8.- 3.9.2014 välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot. Luonnosvaiheessa ELY-keskus esitti, että Störsvikintien ja Rannikkotien liittymän ympäristö voidaan jättää kaavarajauksen ulkopuolelle. Lausunnon perusteella kaava-aluetta supistettiin esitetyllä tavalla. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä. Hyväksyminen valtuustossa 2.2 Asemakaava 2.21 Korttelialue Huoltoaseman alue on osoitettu edelleen nykytilanteen mukaiseen käyttöön (LH-1). Olemassa olevan huoltoasemarakennuksen viereen on osoitettu rakennusala uutta vastaavaa, mutta suurempaa rakennusta varten. Uudehkot polttoaineen jakelumittarit ja katos säilyvät nykytilanteen mukaisina. Rakennuspaikalle on kantatieltä kaksi liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Toinen on tarkoitettu rakennuspaikalle ajoa varten ja toinen rakennuspaikalta poistumista varten. Alueelle varataan vähintään 10 autopaikkaa liityntäpysäköinnin käyttöön, kun huoltoasemalle on toteutettu turvalliset kevyen liikenteen yhteydet (kaavamääräys). Kaava määrää tiukasti rakentamisen tyylin. 2.22 Ranta Joen rannan puustoinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (M/s). Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. 2.23 Liikenneratkaisu 4

Kaavan liikenneselvitys Kaavaratkaisun liikennejärjestelyt nojautuvat kaavoitusprosessin aikana laadittuun liikennesuunnitelmaa (SITO OY). Kevyen liikenteen alikulkupaikaksi on valittu ratkaisu, jossa alikulkutunneli sijaitsee Läntisen kuninkaantien/störsvikintien risteyksen vieressä, sen länsipuolella (vaihtoehto 3, kohta 4.51). Kaavan liikenneratkaisu Luonnosvaiheessa ELY-keskus esitti, että Störsvikintien ja Rannikkotien liittymän ympäristö voidaan jättää kaavarajauksen ulkopuolelle. Maantien aluevaraus (LT) sisältää ajoradan lisäksi kevyen liikenteen väylän edellyttämän tilan. Huoltoaseman rakennuspaikalle on kaksi liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Toinen on tarkoitettu rakennuspaikalle ajoa varten ja toinen rakennuspaikalta poistumista varten. 2.24 Vesihuolto Alueella on täällä hetkellä pienpuhdistamo, josta puhdistetut jätevedet johdetaan Pikkalanjokeen. Huoltoaseman uudistamisen yhteydessä alue liitetään kunnan keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. 2.3 Toteuttaminen Huoltoaseman uusiminen sekä alueen liittäminen keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon on tarkoitus toteuttaa heti kaavan laillistumisen jälkeen. Luonnosvaiheessa ELY-keskus esitti, että Störsvikintien ja Rannikkotien liittymän ympäristö voidaan jättää kaavarajauksen ulkopuolelle. Lausunnon perusteella kaava-aluetta supistettiin esitetyllä tavalla. Kaava-alueen supistamisen seurauksena Störsvikintien risteysalueen liikennejärjestelyt ratkaistaan vasta tiesuunnitelmalla. Kaavamääräys: Huoltoaseman rakentamisen yhteydessä on toteutettava toimivat huoltoasemaaluetta palvelevat liikennejärjestelyt. Ennen kaavan hyväksymistä kunnan ja Varuboden Oslan kesken on tarkoitus solmia maankäyttösopimus, jonka nojalla VBO vastaa kyseisen kaavamääräyksen velvoitteista. Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty kaava-aluetta laajemman alueen liikennejärjestelyjä. Niiden toteuttamista ei ratkaista tällä kaavalla. Kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentamisesta ei ole päätöksiä eikä sopimuksia. Maakuntakaavassa ja yleiskaavassa on varauduttu muuttamaan nykyinen kantatie moottoriväyläksi. Käytettävissä olevan tiedon perusteella sen toteuttamisen ajankohta on niin kaukana, että käsillä olevan kaavan aluevarauksia ei ole perusteltua tehdä moottoriväylää silmällä pitäen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5

3.11 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee kantatien 51 (Rannikkotie) vieressä. Alueen liikenteellinen sijainti ilmene kohdan 1.1 kartasta. Alueella on huoltoasema, ja sen yhteydessä kahvila-ravintola ja myymälä. Alueen vieressä on veneiden tarvikemyymälä, jolle kuljetaan huoltoaseman rakennuspaikan kautta. Jätevedet on käsitelty huoltoaseman omassa pienpuhdistamossa. Rannikkotie on kantatie (51). Liikennemäärä on n. 11000 ajoneuvoa/vrk. Liittymäalueen nopeusrajoitus on 60 km/t. Liikenneaseman nykyinen kävijämäärä on huoltoasemayrittäjän ilmoituksen mukaan noin 600 ajon/vrk. Läntisen Kuninkaantien liikennemäärä on n. 500 ajoneuvoa/vrk. Ilmakuva 2013. C:Maanmittauslaitos 3.12 Luonnonympäristö 3.121 Luonnonolot ja maisema Alueen luonnonoloista on laadittu selvitys v. 2014: Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin. Maastoselvitykset on tehnyt FM biologi Lauri Erävuori Sito Oy:stä. 6

Ote luontoselvityksestä Alue sisältyy laajaan (8500 ha) Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemaan. (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemat, Ympäristöministeriö, Mietintö 66/1992). Alueen arvot nojautuvat vuosisatoja jatkuneen viljelyn ja asutuksen muovaamaan kulttuurimaisemaan sekä vaihteleviin luonnonpiirteisiin, jotka yhdistyvät tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Pikkalanjoki sisältyy Pikkalanjoen Natura 2000 alueeseen. Natura-alueeseen kuuluu Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita, joilla suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Natura-alue on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. Joki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Meritaimenen alkuperäiskannat on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Tarkemmin: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Siuntionjoki%285965%29 7

Alue on rakennettua ympäristöä. Suunniteltu uusi rakennus sijoittuu pysäköintialueena käytetylle alueelle. Ranta-alue on puustoinen (kohdan 3.11 ilmakuva). Huoltoaseman koilliskulmassa on näyttävä poppelirivi. Ranta-alueeella kasvaa nuoria harmaaleppiä, koivuja ja haapoja. Rannassa on tervaleppiä. 3.122 Maaperä Huoltoaseman alue on savikkoa. Risteysalueen tienoolle on tehty pohjatutkimus ja pohjaveden korkeustasoa koskeva selvitys. Selvitys on laadittu alikulkutunnelin sijainnin suunnittelua varten. 3.123 Pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Risteysalueen tienoolle on tehty pohjaveden korkeustasoa koskeva selvitys. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö ja palvelut 8

Väestö ja alueen palvelut Läheisyydessä ei ole asutusta. Alueella on huoltoasema, ja sen yhteydessä kahvila-ravintola ja myymälä. Alueen vieressä on veneiden tarvikemyymälä. Seudun palvelurakenne Länsi-Uudenmaan kaupallisista palveluista on selvitys vuodelta 2008 (Länsi-Uudenmaan kauppapalvelut, Tuomas Santasalo Ky, 21.1.2009): Länsi-Uudenmaan palvelurakenne v. 2008 Siuntion keskustaajaman palvelut v. 2008 (Tuomas Santasalo KY) ABC Pikkalan nykyinen myymälä sekä suunniteltu uusi myymälä tukeutuvat kantatien liikenteeseen. Huoltoaseman pieni myymälä ei ole ollut vaihtoehto Siuntion ja Kirkkonummen taajamien päivittäistavarapalveluille. Störsvikissä (etäisyys 3 km) ei ole kaupallisia palveluita. Kunnan eteläosan asukkaat hakevat kaupalliset palvelut pääosin Siuntion keskustaajamasta tai Kirkkonummelta, koska ABC- Pikkalan myymälä ei täytä päivittäistavarakaupan vaatimustasoa ja etäisyys edellyttää auton käyttöä. 9

Etäisyys kaupallisiin palveluihin: Siuntion keskustaajama 6 km, Kirkkonummi 9 km. Kävelyetäisyydellä (1,5 km) on noin 25 asuntoa. 1,5 km 3.132 Rakennettu ympäristö Alueella on huoltoasema, ja sen yhteydessä kahvila-ravintola ja myymälä. Alueen vieressä on veneiden tarvikemyymälä, jolle kuljetaan huoltoaseman rakennuspaikan kautta. Huoltoasema 10

Alueen vieressä on veneiden tarvikemyymälä. 3.133 Liikenne Rannikkotie on kantatie. Liikennemäärä on n. 11000 ajoneuvoa/vrk. Liittymäalueen nopeusrajoitus on 60 km/t. Liikenneaseman nykyinen kävijämäärä on noin 600 ajon/vrk. Störsvikin suuntaan on kevyen liikenteen väylä. Läntinen Kuninkaantie toimii luonteva kevyen liikenteen yhteytenä keskustaajaman suuntaan. Siitä puuttuu kevyen liikenteen väylä, mutta tien liikennemäärä on vain n. 500 ajoneuvoa/vrk. Kaavaratkaisun liikennejärjestelyt nojautuvat kaavoitusprosessin aikana laadittuun liikennesuunnitelmaa (SITO OY). Siinä yhteydessä on selvitetty mm.: - Vaihtoehtoiset kevyen liikenteen ratkaisut, joihin liittyy kantatien alittava alikulkutunneli. - Linja-autopysäkkien sijainti ja yhteys niihin. - Kevyen liikenteen yhteys huoltoasemalle. - Kantatien kanavointi ja erkanemiskaistat. - Huoltoaseman rakennuspaikan liikenteen toimivuus. - Huoltoaseman toimivuus yhden liittymän varassa (kohta 4.52). - Kantatien tilavaraustarve. Luonnosvaiheessa ELY-keskus esitti, että Störsvikintien ja Rannikkotien liittymän ympäristö voidaan jättää kaavarajauksen ulkopuolelle. Ratkaisu on luonteva sen johdosta, että liikennealueen rajaus voidaan perustellusti tehdä vasta yksityiskohtaiseen tiesuunnitelmaan nojautuen. Sellaista ei ole vielä laadittu. Lausunnon perusteella kaava-aluetta supistettiin esitetyllä tavalla. Störsvikintien risteys 11

3.134 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Alue on kantatien melualuetta. 3.135 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue sijaitsee Pikkalan kartanon valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY). Pikkalan kartano sijaitsee kaava-alueen alueen läheisyydessä joen itäpuolella. Pikkalan kartanon maisema, joka on muotoutunut vuosisatojen aikana liikenteellisesti edulliselle paikalle merenlahdelle ja Pikkalanjoen suulle, on perusrakenteeltaan läntiselle Uudellemaalle tyypillinen. Kartanon klassistiseen sommitelmaan kuuluvat päärakennus sekä piha-alueen muotopuutarha, Pikkalanjokeen ulottuva puisto sekä mereen päättyvä näkymäperspektiivi. Kartanon alueella on säilynyt merkkejä monipuolisista historian tapahtumista aina keskiajalta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Pikkalan kartanomaisema sijaitsee Pikkalanlahden merenpohjukassa. Viljelymaiseman halkaisee Pikkalanjoki, jota reunustava tervaleppien tiivis rivistö muodostaa vehmaan jokimaiseman. Joen itäpuolella on samannimisen entisen kylän autioitunut kylätontti, jolla myös kartano on sijainnut ennen 1660-lukua. Maisemaa rajaa pohjoisessa kantatie 51. Tarkemmin:, http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=1339 Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. 3.136 Tekninen huolto Alueella on pienpuhdistamo, josta puhdistetut jätevedet johdetaan Pikkalanjokeen. Huoltoaseman uudistamisen yhteydessä alue liitetään keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. 12

3.14 Maanomistus Huoltoaseman alueen ja rannan M/s-alueen omistaa Varuboden Osla. Maanomistusyksiköt 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, jossa on voimassa yleiskaava. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavojen yhdistelmä 13

3.22 Yleiskaava Oikeusvaikutteinen yleiskaava on vahvistettu 13.12.1993 Yleiskaavassa liikenneaseman ja venemyymälän alue on osoitettu yritystoiminnan alueeksi (T). Alueella voi rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle rakennuksia ja tiloja. Ranta on osoitettu maatalousalueeksi, jossa ympäristö säilytetään (MT/s). Störsvikintien risteysalueella on aluevaraus työpaikka-aluetta (TP/s) ja palvelualuetta (P/s) varten. Nykyinen kantatie varaudutaan muuttamaan moottoritieksi, jolle on rinnakkaistievaraus käsillä olevan kaavamuutosalueen pohjoispuolella. Läntisen kuninkaantien linjaus on suunniteltu uuteen paikkaan nykyisen tien länsipuolelle. 3.23 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Sunnanvikin asemakaava on n. 1,5 km:n etäisyydellä Siuntiontien risteyksessä. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2001. 3.25 Pohjakartta 14

Pohjakartta on laadittu v. 2014 ja hyväksytty. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Varuboden Osla (VBO) on lähestynyt kuntaa Pickalan ABC aseman uudistamisen asiassa. Nykyinen huoltoasemarakennus on erittäin huonossa kunnossa. VBO:n aie on rakentaa uusi, noin 800 m 2 :n kokoinen asema. Uudenmaan ELY-keskus on neuvotteluissa esittänyt, että rakentamisen edellytykset ratkaistaan asemakaavalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Tekninen lautakunta päätti 29.4.2014 kaavan vireille tulosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Tekninen lautakunta päätti 29.4.2014 kaavan vireille tulosta. 4.33 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Varuboden Osla (VBO) on lähestynyt kuntaa Pickalan ABC aseman uudistamisen asiassa. Vaihtoehtoisia liikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu ELY-keskuksen kanssa pidettiin 12.5.2014 (muistio 27.6.2014). Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) 21.8.- 3.9.2014 välisen ajan ja siitä pyydettiin lausunnot. Luonnosvaiheessa ELY-keskus esitti, että Störsvikintien ja Rannikkotien liittymän ympäristö voidaan jättää kaavarajauksen ulkopuolelle. Lausunnon perusteella kaava-aluetta supistettiin esitetyllä tavalla. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä. Hyväksyminen valtuustossa 4.4 Asemakaavan tavoitteet 15

4.41 Maakuntakaava Maakuntakaavassa (kohta 3.21) huoltoaseman alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ranta on osoitettu merkinnällä: Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Nykyinen kantatie 51 on osoitettu merkinnällä: Moottoriväylä. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, jossa on voimassa yleiskaava. 4.42 Yleiskaava Yleiskaavassa (kohta 3.22) liikenneaseman ja venemyymälän alue on osoitettu teollisuusalueeksi (T). Ranta on osoitettu maatalousalueeksi, jossa ympäristö säilytetään (MT/s). Störsvikintien risteysalueella on aluevaraus työpaikka-aluetta (TP/s) ja palvelualuetta (P/s) varten. Nykyinen kantatie varaudutaan muuttamaan moottoritieksi, jolle on rinnakkaistievaraus käsillä olevan kaavamuutosalueen pohjoispuolella. 4.43 Työn käynnistysvaiheen tavoitteet Työn käynnistysvaiheessa (OAS) kaavoitukselle asetettiin seuraavat tavoitteet: ABC- Pikkalan alue saatetaan asemakaavan piiriin. Huonokuntoinen huoltoasema/ravintola puretaan ja korvataan vastaavalla uudella, mutta suuremmalla rakennuksella. Polttoaineen jakelukatos säilyy nykytilanteen mukaisena. Alueen käyttö säilyy pääosin nykytilanteen mukaisena. Ranta säilytetään luonnonmukaisena. Alueen liikennejärjestelyt säilyvät pääpiirteissään nykytilanteen mukaisina. Liikenne venemyymälän alueelle hoidetaan rasitteena huoltoaseman kautta. Alueelle osoitetaan liityntäliikenteen pysäköintialue. Alueelta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Störsvikintien risteykseen ja alikulkuvaraus kantatien (Rannikkotie) ali. Alue liitetään keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. 4.44 ELY-keskuksen asettamia tavoitteita ELY-keskuksen ja kunnan välisissä neuvotteluissa 3.3.2014 ja 12.5.2014 ELY- keskus on esittänyt mm. seuraavaa: Kaavassa osoitetaan huoltoaseman pysäköintialueen laajennuksesta 10-20 paikkaa liityntäpysäköinnin käyttöön. Kaavassa huoltoasemalle tulee esittää myös kevyen liikenteen yhteydet. Esim. Störsvikin asukkaat käyttävät huoltoaseman palveluja jo nykyisellään. Kevyen liikenteen yhteydet puuttuvat. Tarvittavien yhteyksien järjestäminen on edellytys toiminnan laajentamiselle. Tarve nousee maankäytöstä, eli kustannukset jäävät kunnan ja mahdollisesti yrittäjän harteille. Kevyen liikenteen osalta riittävät yhteydet voisivat tarkoittaa kevyen liikenteen väylää kt. 51 varteen ja kevyen liikenteen alikulkua Störsvikin liittymän yhteyteen. Huoltoaseman rakentaminen täytyy sitoa alikulun toteuttamisen sekä muiden tiejärjestelyiden kanssa yhteen. Huoltoaseman rakentaminen voidaan aloittaa ennen alikulun toteuttamista, kunhan alikulun ja siihen liittyvien kevyen liikenteen järjestelyjen toteuttamisesta on sovittu sitovasti ennen asemakaavan hyväksymistä. Liikenneturvallisuuden kannalta merkittävät toimenpiteet kuten kääntymiskaistan parantaminen ja liittymäturvallisuuden ( toisen tonttiliittymän poisto tai opastuksen parantaminen) parantaminen tulee toteuttaa aseman rakentamisen yhteydessä. 4.45 Kevyen liikenteen yhteys keskustasta kantatielle ja edelleen Störsvikiin 16

ELY-keskuksen ja kunnan välisessä neuvottelussa 3.3.2014 (Siuntion kunnan ajankohtaiset liikenneasiat, muistio 3.3.2014) todettiin mm. seuraavaa: Kunnalla toiveet saada kevyen liikenteen väylä mt 115:n varteen Siuntiosta kt 51:lle Hanke ei ole ELY-keskuksen toteuttamisohjelmissa, mutta osa siitä on kuitenkin kevyen liikenteen hankekorissa noin 30 kiireellisimmän hankkeen joukossa. Kevyen liikenteen tarveselvityksessä hanke on esitetty Siuntion keskustasta Degerbyntien (mt 11147) liittymään asti. Hanke on kiireellisyysluokassa: A3, mikä tarkoittaisi sitä että ELY osallistuisi kustannuksiin 20%:lla, kunta 80%:lla Toimenpideselvitys voidaan käynnistää, jos kunta olisi lähdössä mukaan Mikäli kevyen liikenteen väylä halutaan kt 51:lle saakka, se vaatii ehdottomasti kevyen liikenteen alikulun/eritasojärjestelyn kt 51 ali tai yli. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Siuntiosta Degerbyntien liittymään ja alikulun toteuttaminen kt 51:lle Störsvikintien yhteyteen loisi kevyen liikenteen yhteyden keskustasta uimarannalle & golfkentälle Läntisen Kuninkaantien kautta. 4.5 Tutkitut vaihtoehdot 4,51 Kevyen liikenteen alikulku ja bussipysäkit Kaavaratkaisun liikennejärjestelyt nojautuvat kaavoitusprosessin aikana laadittuun liikennesuunnitelmaa (SITO OY). Siinä yhteydessä on selvitetty mm.: - Vaihtoehtoiset kevyen liikenteen ratkaisut, joihin liittyy kantatien alittava alikulkutunneli. - Linja-autopysäkkien sijainti ja yhteys niihin. - Kevyen liikenteen yhteys huoltoasemalle. Vaihtoehtoa 1 pidettiin toiminnallisesti parhaana, mutta siitä on luovuttu vaikeiden pohjavesiolosuhteiden perusteella (mm. pumppaamon tarve ja heikot perustamisolosuhteet). Toiseksi parhaana vaihtoehtona pidettiin vaihtoehtoa 3, jonka pohjalta kaava on laadittu. Vaihtoehto 1 17

Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 4.52 Huoltoasematontin toimivuus yhdellä liittymällä Kaavaratkaisun liikennejärjestelyt nojautuvat kaavoitusprosessin aikana laadittuun liikennesuunnitelmaa (SITO OY). Siinä yhteydessä on selvitetty mm. huoltoaseman toimivuus yhden liittymän varassa. Vertailu (SITO OY) osoittaa, että yhden liittymän ratkaisussa ajo moduuli- ja polttoainerekalla on todella hankalaa. Ratkaisuun liittyy myös muita ongelmia. 18

Tutkitut vaihtoehdot: Vaihtoehto 0+ (nykytilanteen mukaisesti kaksi liittymää), johon kaava nojautuu Tutkitut yhden liittymän mallit 19

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Alueen pinta-ala on 2,1 ha. Huoltoasema-alueen käyttö ja sen liikennejärjestelyt säilyvät pääpiirteissään nykytilanteen mukaisina. Liikenne venemyymälän alueelle hoidetaan edelleen huoltoaseman kautta. Kaavan liikenneselvityksessä varaudutaan kevyen liikenteen alikulkutunneliin kantatien ali sekä kevyen liikenteen yhteyksiin huoltoasemalle ja bussipysäkeille. Kevyen liikenteen alikulkupaikaksi on valittu ratkaisu, jossa alikulkutunneli sijaitsee Läntisen Kuninkaantien/Störsvikintien risteyksen vieressä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Vanhan huoltoaseman korvaaminen uudella vastaavalla, mutta suuremmalla rakennuksella ei ole maiseman tai luonnonolojen kannalta merkittävä muutos. Uuden rakennuksen sijoittumista maisemaan havainnollistaa liite 2. Rakentaminen tukeutuu joen rannan puustoon. Rakennuksen siirtyminen lähemmäksi jokea avartaa maisemaa pohjoispuolisille pelloille. Alueen saattaminen keskitetyn viemäröinnin piiriin edistää Pikkalanjoen (Siuntionjoen) suojelua ja vesistöä koskevan Nataura 2000 alueen tavoitteiden (kohta 3.121) toteuttamista. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Huoltoaseman alue on osoitettu edelleen nykytilanteen mukaiseen käyttöön (LH-1). Olemassa olevan huoltoasemarakennuksen viereen on osoitettu rakennusala uutta vastaavaa, mutta suurempaa rakennusta varten. Rakennusoikeus on 850 kerrosala-m 2, josta ensi vaiheessa on tarkoitus toteuttaa n. 800 kerrosala-m 2. Nykytilanteen mukainen käytetty rakennusoikeus on n. 450 kerrosala-m 2. Vanhat rakennukset puretaan heti uuden rakennuksen valmistumisen jälkeen. Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 250 kerrosala-m 2. Pieni myymälä on myös olemassa olevassa rakennuksessa. Sallittu kerrosluku on puolitoista (1 u ½) siinä tarkoituksessa, että toiseen kerrokseen voidaan sijoittaa toiminnan edellyttämät sosiaali- ja toimistotilat sekä tekninen tila. Uudehkot polttoaineen jakelumittarit ja katos säilyvät nykytilanteen mukaisina. Rakennuspaikalle on kantatieltä kaksi liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Toinen on tarkoitettu rakennuspaikalle ajoa varten ja toinen rakennuspaikalta poistumista varten. Alueelle varataan vähintään 10 autopaikkaa liityntäpysäköinnin käyttöön, kun huoltoasemalle on toteutettu turvalliset kevyen liikenteen yhteydet (kaavamääräys). Rakentamistapaa koskevat määräykset: - Rakennuksen tulee tyyliltään soveltua maisemaan ja kulttuuriympäristöön. - Rakennuksessa tulee olla harjakatto. - Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on punaiseksi maalattu lauta. Tehoste- 20

väri on valkoinen. - Rakennuksen julkisivua tulee elävöittää ulosvedoilla tai katoksilla Rakennuspaikan läpi on osoitettu rasitteena nykytilanteen mukainen ajoyhteys (ajo) viereiselle rakennuspaikalle, jossa toimii venetarvikkeiden myymälä ja korjaamo. Korttelin pohjoisreunan näyttävä poppelirivi on osoitettu säilytettäväksi (Istutettava / säilytettävä puurivi). 5.32 Muut alueet Maa- ja metsätalousalueet Joen rannan puustoinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (M/s). Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. 5.4 Liikenneratkaisu Maantien aluevaraus (LT) sisältää ajoradan lisäksi kevyen liikenteen väylän edellyttämän tilan. Huoltoaseman rakennuspaikalla kevyen liikenteen yhteys hoidetaan rakennuspaikan sisäisenä ratkaisuna. Huoltoaseman rakennuspaikalle on kaksi liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Toinen on tarkoitettu rakennuspaikalle ajoa varten ja toinen rakennuspaikalta poistumista varten. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Yhdyskuntarakenne Kaava mahdollistaa vanhan huoltoaseman korvaamisen uudella vastaavalla, mutta hieman suuremmalla rakennuksella. Ratkaisulla ei ole merkitystä yhdyskuntarakenteen kannalta. Tieverkko säilyy nykytilanteen mukaisena. Kaavan liikenneselvityksessä varaudutaan kantatien alittavaan kevyen liikenteen alikulkutunneliin. Ratkaisu luo edellytykset kehittää kevyen liikenteen yhteys Keskustaajaman ja Störsvikin välille Läntisen Kuninkaantien kautta. Turvallinen yhteys edellyttää vielä kevyen liikenteen väylän rakentamista keskustaajamasta ainakin Läntisen Kuninkaantien liittymään. Sen toteuttamisesta ei ole päätöksiä (kohta 4.45). 6.2 Luonnonympäristö ja maisema Uusi huoltoasemarakennus sijoittuu pysäköintialueena käytetylle alueelle. Piha-alueet ja pysäköintialueet sijoittuvat huoltoasemakäytössä jo olevalle alueelle. Korttelin pohjoisreunan näyttävä poppelivi on osoitettu säilytettäväksi (Istutettava / säilytettävä puurivi). Joen rannan puustoinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (M/s). Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu. Huoltoaseman uusimisella ei ole nähtävissä oleellista vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (kohta 3.121) tai valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kohta 3.135). 21

Vanhan huoltoaseman korvaaminen uudella vastaavalla, mutta suuremmalla rakennuksella ei ole maiseman tai luonnonolojen kannalta merkittävä muutos. Rakentaminen tukeutuu joen rannan puustoon. Rakennuksen siirtyminen lähemmäksi jokea avartaa maisemaa pohjoispuolisille pelloille. Valokuvasovite havainnollistaa uuden rakennuksen sijoittumista maisemaan ( myös liite 2) Alueen saattaminen keskitetyn viemäröinnin piiriin edistää Pikkalanjoen (Siuntionjoen) suojelua ja vesistöä koskevan Nataura 2000 alueen tavoitteiden (kohta 3.121) toteuttamista. 6.3 Tekninen huolto Alueella on pienpuhdistamo, josta puhdistetut jätevedet johdetaan Pikkalanjokeen. Huoltoaseman uudistamisen yhteydessä alue liitetään keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. 22

6.4 Pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Risteysalueen tienoolle on tehty pohjaveden korkeustasoa koskeva selvitys. 6.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on kantatien melualuetta. Alueelle ei sijoitu sellaista toimintaa, joka olisi ristiriidassa kantatien meluhaitan kanssa. 6.6 Sosiaaliset vaikutukset Huoltoaseman uusimisella ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 6.7 Taloudelliset vaikutukset Kaava määrää seuraavaa: Huoltoaseman rakentamisen yhteydessä on toteutettava toimivat huoltoasema-aluetta palvelevat liikennejärjestelyt. Kaavamääräys tarkoittaa rakennuspaikalle idän puolelta erkanevan kaistan laajentamista sekä liikenteen ohjausporttaaleja. Ennen kaavan hyväksymistä kunnan ja Varuboden Oslan kesken on tarkoitus solmia maankäyttösopimus, jonka nojalla VBO vastaa kyseisen kaavamääräyksen velvoitteista. Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty kaava-aluetta laajemman alueen liikennejärjestelyjä. Niiden toteuttamista ei ratkaista tällä kaavalla. Liikenneselvityksen osoittaman laajemman alueen toteuttaminen merkitsee merkittäviä taloudellisia investointeja: Kevyen liikenteen alikulku; Bussipysäkkien uudelleen järjestely ja kulkuyhteys niihin; Huoltoaseman liittymien uudistaminen ja huoltoasemalle tulevan erkanemiskaistan rakentaminen; Kevyen liikenteen yhteys alikulkutunnelista huoltoasemalle. Alikulun toteuttaminen tuo kunnalle huomattavia säästöjä sen johdosta, että turvattoman koulutien aiheuttamia koululaiskuljetuksia voidaan vähentää. 6.8 Arvio huoltoaseman liikennemäärien kehityksestä Rannikkotie on kantatie (51). Liikennemäärä on n. 11000 ajoneuvoa/vrk. Liikenneaseman nykyinen kävijämäärä on huoltoasemayrittäjän ilmoituksen mukaan noin 600 ajon/vrk. Huoltoasemalla tapahtuvien tankkausten määrässä ei ole odotettavissa oleellista muutosta. Kysymyksessä on valtakunnallinen ilmiö, mikä johtuu autojen polttoainekulutuksen vähenemisestä. Störsvikissä (etäisyys 3 km) ei ole kaupallisia palveluita. Kunnan eteläosan asukkaat hakevat kaupalliset palvelut pääosin Siuntion keskustaajamasta tai Kirkkonummelta, koska ABC- Pikkalan myymälä ei täytä päivittäistavarakaupan vaatimustasoa ja etäisyys edellyttää auton käyttöä. Uudistettava myymälä tulee ilmeisesti palvelemaan eteläisen Siuntion asukkaiden lähikauppana ainakin joiltakin osin. Nykyisen kävijämäärän (600) voidaan arvioida lisääntyvän n. 20 %. 23

Huoltoaseman pitäjän havaintojen perusteella muu kuin autolla tapahtuva asiointi huoltoasemalle on enintään muutama asiakas vuorokaudessa. Huoltoasema sijaitsee asutukseen nähden syrjässä (kohta 3.131), minkä perusteella kevytliikenteeseen nojautuvan asioinnin oleelliseen kasvuun ei ole edellytyksiä.. Alueen lähiympäristön asutus ilmenee kohdasta 3.131. Asutuksen vähäisyyden seurauksena jalan tai polkupyörällä liikkuvien asiakkaiden lukumäärässä ei ole nähtävissä oleellista muutosta. Asiointi perustuu tulevaisuudessakin ennen muuta kantatien liikenteeseen sekä jossakin määrin eteläisen Siuntion asukkaiden autolla tapahtuvaan asiointiin. 6.9 Kevyen liikenteen yhteyksien tarve ja toteuttaminen Huoltoasemalla asiointi nojautuu kantatien ajoneuvoliikenteeseen. Tämänhetkinen tankkausten lukumäärä on n. 200 tankkausta vuorokaudessa (tilanne 6.5.2014). Huoltoaseman pitäjän havaintojen perusteella muu kuin autolla tapahtuva asiointi huoltoasemalle on enintään muutama asiakas vuorokaudessa. Huoltoasema sijaitsee asutukseen nähden syrjässä (kohta 3.131), minkä perusteella kevytliikenteeseen nojautuvan asioinnin oleelliseen kasvuun ei ole edellytyksiä. Huoltoasemalla tai sen uudistamisella ei ole sanottavaa vaikutusta alikulkutunnelin tarpeellisuuteen. ELY-keskus on neuvotteluissa 3.3.2014 ja 12.5.2014 esittänyt mm. seuraavaa: Kaavassa huoltoasemalle tulee esittää myös kevyen liikenteen yhteydet. Esim. Störsvikin asukkaat käyttävät huoltoaseman palveluja jo nykyisellään. Kevyen liikenteen yhteydet puuttuvat. Tarvittavien yhteyksien järjestäminen on edellytys toiminnan laajentamiselle. Tarve nousee maankäytöstä, eli kustannukset jäävät kunnan ja mahdollisesti yrittäjän harteille. Huoltoaseman rakentaminen täytyy sitoa alikulun toteuttamisen sekä muiden tiejärjestelyiden kanssa yhteen. Huoltoaseman rakentaminen voidaan aloittaa ennen alikulun toteuttamista, kunhan alikulun ja siihen liittyvien kevyen liikenteen järjestelyjen toteuttamisesta on sovittu sitovasti ennen asemakaavan hyväksymistä. Liikenneturvallisuuden kannalta merkittävät toimenpiteet kuten kääntymiskaistan parantaminen ja liittymäturvallisuuden ( toisen tonttiliittymän poisto tai opastuksen parantaminen) parantaminen tulee toteuttaa aseman rakentamisen yhteydessä. Kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentamisesta ei ole päätöksiä eikä sopimuksia. Käytettävissä olevan tiedon nojalla alikulun tarve perustuu siihen, että valtakunnallisen pääväylä (kantatie 51) jakaa kunnan kahteen osaan. Näiden välinen kevyen liikenteen yhteys on turvaton. Sen seurauksena koululaisia joudutaan kuljettamaan enemmän kuin tarve vaatii. Alikulun tarve ei perustu huoltoaseman maankäyttöön (vertaa kohtaan 4.44). 7. HAVAINNOLLISTAMINEN Havainnekuva: Liite 2 Asemapiirros: Liite 3 24

Helsingissä 15.10.2014. KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Seurantalomake 2. Havainnekuva 3. Asemapiirros 25