Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopisto Liikkuva koulu -kiertue 2012
Koulun ja opetussuunnitelmien kehittämisen determinantit FILOSOFISET arvokysymykset Mikä on arvokasta tekemistä, tietoa, osaamista ja kokemista ja mistä syystä? YHTEISKUNNALLISET kysymykset Minkälaisen yhteiskunnan, elämänpiirin, elinympäristön haluamme? Millaisilla inhimillisillä voimavaroilla synnytetään yhteiskunnallista hyvää? Kulttuuriset erityispiirteet Oppimisen ja opetuksen teoriat ja käytännöt Toteutuva koulupäivä ja opetussuunnitelma (Kannas 2000)
Lapsuuden liikunnan yhteys kansanterveyteen Liikunta kouluiässä Terveys kouluiässä Liikunta aikuisena Terveys aikuisena Blair et al. 1989; Malina 2001; Tammelin & Telama 2008 Liikkuva koulu -kiertue 2012
Liikunta, metabolinen oireyhtymä ja työstressi aikuisiässä (Laseri-tutkimus, 30- vuotinen seurantatutkimus lasten ja nuorten sydäntautien riskitekijöistä) Kouluiässä intensiivisesti liikuntaan osallistuneilla on aikuisiässä pienempi metabolisen oireyhtymän riski kuin liikuntaan osallistumattomilla, myös työstressi on alhaisempi (Yang, Telama, Hirvensalo, Viikari, Raitakari 2009; 2010) Liikkuva koulu -kiertue 2012
% Tiedosta hyvinvointia Päivittäinen väsymys terveystottumusten mukaan 8. ja 9. lk. tytöt 8. ja 9. lk. pojat 1. ja 2. vk. tytöt 1. ja 2. vk. pojat 70 60 50 40 30 20 10 0 Nukkumaanmeno aika arki-iltaisin Liikunnan harrastaminen Ateriarytmi Humalajuominen Tupakointi 0 1 2 3 4 5 terveystottumukset Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
% Tiedosta hyvinvointia Päivittäinen väsymys psyykkisten työolojen mukaan 8. ja 9. lk. tytöt 8. ja 9. lk. pojat 1. ja 2. vk. tytöt 1. ja 2. vk. pojat 70 60 50 40 30 20 10 0 Kuulluksi tuleminen Työilmapiiri Kavereiden kanssa toimeen tuleminen Vaikeudet opiskelussa Koulukiusaaminen 0 1 2 3 4 tai 5 Psyykkiset työolot Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Koululiikunta voi olla reitti koulussa viihtymiseen yläkoulun oppilaat suhtautuvat koululiikuntaan selvästi myönteisemmin kuin kouluun yleensä. Koulunkäynnistä pojista pitää vain 25 %, sen sijaan peräti 78 % kertoo pitävänsä koululiikunnasta. Erityisesti pojille liikunta näyttää olevan merkittävä kouluviihtyvyyttä lisäävä tekijä. (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011) Liikkuva koulu -kiertue 2012
Koulun liikunnan perustelu ja näkökulmat Liikunnallinen elämäntapa ja hyvinvointi Psykososiaalinen näkökulma Kognitiivinen näkökulma Vireys ja oppiminen Fyysis-motorinen näkökulma Liikuntataidot (perusliikuntataidot, lajitaidot) Fyysinen aktiivisuus Fyysinen kunto, toimintakyky, painon hallinta Liikkuva koulu -kiertue 2012
Koululiikunnan kehittämisen kognitiivinen näkökulma Motorinen oppiminen tukee kognitiivista oppimista motoriset ja kognitiiviset taidot opitaan samaan aikaan ja ne perustuvat samoihin aivomekanismeihin (Vickers 2007) Säännöllinen liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja lisää hermoverkon tiheyttä. Se antaa siten oppimispotentiaalia, tukee keskittymistä ja tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittelyä ja muistitoimintoja. (Hillman ym 2005; Trudeau & Shephard 2008) Liikunta on kasvuympäristön tarjoama oppimisen väylä Monien oppimisvaikeuksien taustalla on motorisia ongelmia kun harjoitellaanmotorisia tehtäviä, voidaan samalla tukea muutakin oppimista (Ahonen ym. 2005) Liikkuva koulu -kiertue 2012
Kunto ja koulumenestys (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011) Liikkuva koulu -kiertue 2012
Mannaa aivojen hyvinvoinnille Käytä Suojaa Säästä Hoida
Koulutuntien ulkopuolella vähintään 4 kertaa viikossa hengästyen ja hikoillen liikkuvat tytöt WHO-Koululaistutkimus/JY ***
Koulutuntien ulkopuolella vähintään 4 kertaa viikossa hengästyen ja hikoillen liikkuvat pojat, WHO-Koululaistutkimus JY ***
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä Drop-off-ilmiö WHO-Koululaistutkimuksen aineistoissa 1986-2010 Tuula Aira, Sami Kokko, Jorma Tynjälä, Jari Villberg ja Lasse Kannas
Prosentuaalinen ero 11-v. ja 15-v. poikien ja tyttöjen liikuntaaktiivisuudessa, HBSC 2010 (liikuntaa 7pv/vko) POJAT TYTÖT
Liikkuva koulu -kiertue 2012
Liikuntasuosituksen mukaan liikkuvat pojat ja tytöt iän mukaan 2002-2010 (%) WHO-Koululaistutkimus/JY *** ***
Liikunta vähintään 60 min päivässä, viitenä edeltävän viikon päivänä vähintään tunnin päivässä 2002-2010 (%) WHO-Koululaistutkimus/JY *** *** ***
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien 11-, 13- ja 15-vuotiaiden poikien osuudet Pohjoismaissa v. 2009/2010 *** *** *** ns ***
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien 11-, 13- ja 15-vuotiaiden tyttöjen osuudet Pohjoismaissa v. 2009/2010 Tytöt *** *** *** ns ***
Ylipainoiset 15-vuotiaat pojat ja tytöt (IOTF:n raja-arvojen mukaan, jotka vastaavat aikuisten BMI>25) WHO-Koululaistutkimus
Cheryl Cole 2010 Robert Pattinson 2010
Suomalaisnuorten käsitykset painostaan WHO-Koululaistutkimus 1994, 1998, 2002, 2006, 2010 Pitää itseään liian lihavana (%) POJAT TYTÖT WHO-Koululaistutkimus
Terveysliikunta Nykyinen määrittely kapea terveyden edistämistä tarkastellaan liikunnan näkökulmasta Sosiaaliset terveysvaikutukset Fyysinen aktiivisuus Fyysiset terveysvaikutukset Psyykkiset terveysvaikutukset
Terveysliikunta Laajempi näkökulma liikuntaa tarkastellaan terveyden edistämisen näkökulmasta Sosiaalisuus *Sosiaaliset verkostot *Vuorovaikutus *yhteisöllisyys *Osallistuminen Sosiaalinen pääoma Sosiaalinen terveys Fyysisyys *Fyysinen aktiivisuus *Kesto *Intensiteetti Terveyskunto Fyysinen terveys Psyykkisyys *Elämykset *Onnistumisen kokemukset *Mielekkyys *Ilo Psyykkiset voimavarat Psyykkinen terveys
Terveys Terveystaidot Liikunta Fyysinen kunto Luovuus Tunnetaidot Motoriset taidot Musiikki Kulttuuri ja terveys Turvallisuustaidot Kotitalous Kuvataide Terveystieto Toiminnallisuus Mielekkyys Käsityö Elämyksellisyys Kouluyhteisö sosiaalisena pääomana Luottamus - Vuorovaikutus - Osallisuus - Turvallisuus
Luovia ratkaisuja koululaisten liikunnan ja terveyden edistämiseen