Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Transkriptio

1 Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo kannata tinkiä? Professori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopisto Liikkuva koulu -kiertue 2012

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikuntasuosituksen mukaan liikkuvat pojat ja tytöt iän mukaan (%) WHO-Koululaistutkimus/JY *** ***

3 JYVÄSKYLÄN Liikunta YLIOPISTO vähintään 60 min päivässä, viitenä edeltävän viikon päivänä vähintään tunnin päivässä (%) WHO-Koululaistutkimus/JY *** *** ***

4 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Prosentuaalinen ero 11-v. ja 15-v. poikien ja tyttöjen liikunta-aktiivisuudessa, HBSC 2010 (liikuntaa 7pv/vko) POJAT TYTÖT

5 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä Drop-off-ilmiö WHO-Koululaistutkimuksen aineistoissa Tuula Aira, Sami Kokko, Jorma Tynjälä, Jari Villberg ja Lasse Kannas

6 Koululiikunnan kehittämisen kognitiivinen näkökulma Motorinen oppiminen tukee kognitiivista oppimista motoriset ja kognitiiviset taidot opitaan samaan aikaan ja ne perustuvat samoihin aivomekanismeihin (Vickers 2007) Säännöllinen liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja lisää hermoverkon tiheyttä. Se antaa siten oppimispotentiaalia, tukee keskittymistä ja tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittelyä ja muistitoimintoja. (Hillman ym 2005; Trudeau & Shephard 2008) Monien oppimisvaikeuksien taustalla on motorisia ongelmia kun harjoitellaan motorisia tehtäviä, voidaan samalla tukea muutakin oppimista (Ahonen ym. 2005) Liikkuva koulu -kiertue 2012

7

8 Liikuntaan ohjaaminen tuottaa tuloksia Englannissa tehdyssä systemaattisessa katsauksessa perusterveydenhuollossa toteutettavilla interventioilla saavutettiin vaikutusta osallistujien liikuntaaktiivisuuteen. Katsaukseen sopivia tutkimuksia löytyi 15 ja niissä oli yhteensä tutkittua. Useimmissa interventioissa terveydenhuollon ammattilainen ohjasi potilastaan lisäämään liikuntaa joko kasvokkain tai puhelimessa. Useimmiten kontakteja oli useita ja asiakas ohjattiin liikuntaryhmään. Viidessä tutkimuksessa hyödynnettiin itsearvioinnin välineitä, esimerkiksi askelmittareita. Motivoiva haastattelu oli käytössä kymmenessä tutkimuksessa. Liikuntainterventiolla saavutettiin pieniä tai kohtalaisia tuloksia 12 kuukauden seuranta aikana. Kardiorespiratorista kuntoa mitattiin neljässä tutkimuksessa. Vaikka interventioryhmässä kunto näytti hieman kohoavan, vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Erityyppisten interventioiden kesken ei ilmennyt tuloseroja. Kuudessa tutkimuksessa seurattiin myös mahdollisia haittavaikutuksia. Yhdessä tutkimuksessa todettiin kaatumisten ja tapaturmien lisääntymistä, mutta merkittäviä haittoja ei todettu. Lähde: Orrow ym. 2012

9 Koettu työstressi ja vanhuuden toimintakyky Työstressiprofiilit: 1. välttämisreaktiot ja masennusoireet 2. muistihäiriöt 3. univaikeudet 4. fyysiset oireet, esimerkiksi päänsärky tai vatsakipu Keski-iässä työstressiä kärsineillä oli 2-3 kertaa todennäköisemmin huono toimintakyky ja liikkumiskyky vanhuudessa Kulmala J, von Bonsdorff MB, Stenholm S, Törmäkangas T, von Bonsdorff ME, Nygård CH, Klockars M, Seitsamo J, Ilmarinen J, Rantanen T. Perceived stress symptoms in midlife predict disability in old age. A 28-year prospective cohort study. The Journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences 2013; doi: /gerona/gls339.

10 Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset viettävät enemmän ja enemmän aikaa kotona tai kodin välittömässä läheisyydessä Liikuntakyvyn heikentyessä ympäristön esteellisyyden haitat lisääntyvät Miten elinpiiri vaikuttaa hyvinvointiin?

11 Elinpiiritasojen ja elämänlaadun yhteys (WHO-QoL) P<0.001, ikä- ja sukupuolivakioitu (Rantenen et al 2013)

12 Liikuntakulttuurin eriytyminen Eriytyminen merkitsee urheilulajien ja liikuntamuotojen voimakasta lisääntymistä. Perinne ei enää entiseen tapaan ohjaa ihmisten urheilu ja liikuntaharrastuksia. Jatkuvien valintojen todellisuudessa ihmisten kiinnittyminen toimintoihin on muuttunut entistä lyhytkestoisemmaksi.

13 Liikuntakulttuurin eriytyminen Liikuntakulttuurin eriytymisellä on omat seurauksensa. Tarjonnan lisääntyessä myös harrastamisen mahdollisuudet lisääntyvät. Tämä sopii jälkimodernin ajan refleksiivisiin elämänvalintoihin. Uhkana tosin on se, että harrastamisen vaatiessa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia pääomia, toteutuu tietynlainen polarisoituminen. Yleinen huono osaisuus johtaa myös niukkaan liikuntaan ja tätä kautta myös heikompaan terveyteen. Pirstaleisen liikunnan ja urheilun hallinnoiminen on myös entistä hankalampaa. Julkisten liikuntapalvelujen tarjonta kohtaa entistä kirjavampia odotuksia.

14 Liikuntakulttuurin eriytyminen Kyseisenlaisia tutkimustuloksia on esitetty lukuisissa eri julkaisuissa (mm. Liikunnan kansalaistoimintojen tutkimusohjelma Itkonen, Heikkala, Ilmanen ja Koski jo 2000). Senkin jälkeiset tutkimushavainnot ovat varsin samansuuntaisia (mm. Zacheus 2008; Koski 2009; Itkonen & Nevala 2012).

15 AVTK: Vapaa ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa harrastavien ikävakioitu osuus suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina (%) Lähde: Helakorpi ym. 2012

16 AVTK: Työssäkäyvien työmatkaliikuntaan vähintään 30 minuuttia päivässä ja vähintään 15 minuuttia päivässä käyttäneiden osuus (%) Lähde: Helakorpi ym. 2012

17 Koulutuntien ulkopuolella vähintään 4 kertaa viikossa hengästyen ja hikoillen liikkuvat tytöt WHO Koululaistutkimus/JY ***

18 Koulutuntien ulkopuolella vähintään 4 kertaa viikossa hengästyen ja hikoillen liikkuvat pojat, WHO Koululaistutkimus JY ***

19 Lähteet Helakorpi S, Holstila A L, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL, raportti 45/2012. Tampere: JuvenePrint Tampereen yliopistopaino Oy, Orrow G, Kinmonth A L, Sanderson S, Sutton S. Effectiveness of physical activity promotion based in primary care: a systematic review and meta analysis of randomised controlled trials. BMJ 2012;344:e1389