URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

Transkriptio

1 URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY

2 URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen väline silloin, kun edistetään lasten ja nuorten terveyttä? urheiluun osallistuminen on pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen perustuvaa urheilu on aina aktiivista toimintaa, ei pelkästään fyysisesti, vaan myös psyykkisesti ja usein sosiaalisesti urheilu on vuorovaikutusta urheilu on luonteeltaan tavoitteellista ja pitkäjänteistä toimintaa urheilu synnyttää jatkuvasti kasvatustilanteita urheilu on suunnitelmallista toimintaa

3 LIIKUNTA JA URHEILU Fyysisen aktiivisuuden määrä Yhteiskunnan muutos vaikuttaa myös lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrään sekä siihen, millaisia liikuntamuotoja ja urheilulajeja harrastetaan Vuonna 2010 suomalaisista 11-vuotiaista pojista runsas kolmasosa (38 %) ja tytöistä joka neljäs (25 %) liikkui liikuntasuosituksen mukaisesti (Aira ym. 2013) Suomalaisnuorten liikunta-aktiivisuuden iänmukainen drop off-ilmiö on kansainvälisesti verrattuna yksi jyrkimmistä (Aira ym. 2013) Arkiliikunnan väheneminen Liikunta-aktiivisuuden suhteen huomattavin muutos on sekä lasten ja nuorten että aikuisten arkiliikunnan väheneminen Johtuu mm. teknistymisestä ns. tehdä asiat ihmisille helpommiksi -ajatus sekä kaupungistumisesta Koskee myös urheilevia nuoria, sillä noin kolmannes ei saavuta terveysliikuntasuositusta (14h/vko)

4 LIIKUNTA JA URHEILU Fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja terveyden edistäminen Syyt moninaisia, joten myös menetelmien tulee olla moninaisia Lapset ja nuoret liikunta-aktiivisuuden ja terveyden suhteen yhä polarisoituneempi joukko pitää osata kohdentaa sopivia toimia mm. iän, sukupuolen, liikunta-aktiivisuustason, taitotason yms. mukaan Organisoitu urheilu ja liikunta Liikuntaa ja urheilua toimeenpannaan kouluissa ja muissa instituutioissa ja järjestöissä, aktiivisimmin lapset ja nuoret liikkuvat kuitenkin urheiluseuroissa Seurakentän toimintaeetokset kirjavoituneet Laaja-alaisempaa kasvatusajattelua kaivataan

5 RAVINTO Ravinto on kulttuuriin ja aikaan sidonnainen asia Ravintokysymyksiin paneuduttaessa on tarkasteltava yhtäältä energiaravintoaineiden saantia sekä toisaalta ateriarytmiä nuorten urheilijoiden energiansaanti on energian kulutukseen nähden usein riittämätöntä urheilevalla ja runsaasti liikkuvalla nuorella on fyysisestä rasituksesta johtuen vähemmän liikkuvaan ikäiseensä nähden lisääntynyt energiantarve suomalaisilla nuorilla urheilijoilla on haasteita sovittaa optimaalinen kolmen pääruoan ja 2-3 välipalan rytmi päivittäiseen aikatauluun

6 UNI JA LEPO Uni ja lepo ovat nousseet lähes kaikkialla maailmassa uudella tavoin keskusteluihin. Etenkin sähköinen media on johtanut perinteisen aikarytmin muutoksiin. Uni on lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen kannalta välttämätöntä, urheileville jopa vielä tärkeämpää, sillä harjoittelu ja kilpaileminen rasittavat heitä sekä fyysisesti että henkisesti Unella on vaikutusta sekä jo aiheutuneesta kilpailu- tai harjoitusrasituksesta palautumiseen että tulevan harjoituksen tai kilpailun vireystilaan Murrosikäisten suomalaisurheilijoiden keskimääräinen yöuni on noin puoli tuntia liian lyhyt, joskin nukkumisen määrät vaihtelevat suuresti Arkisin keskimääräinen heräämisajankohtansa (noin 6.30) on aikainen

7 AJANKÄYTTÖ Keskeisenä muutoslinjana on ollut vapaa-ajan lisääntyminen sekä vapaa-ajan muuttuminen entistä kulutusorientoituneemmaksi Uudessa tilanteessa urheilu ja liikunta joutuvat kilpailemaan muun tarjonnan kanssa aivan uudella tavoin lasten ja nuorten vapaaajasta Urheilevien nuorten ajankäytön erityispiirteenä on harrastukseen kuluva aika Erityisenä haasteena voi olla ovat riittävän urheiluun ja liikuntaan käytetyn kokonaisaikamäärän saavuttaminen sekä muiden nuorten tapaan suositukset ylittävä ruutuajanmäärä viihdemedian parissa ei tulisi viettää aikaa yli 2 tuntia päivässä. Arkipäivien osalta unen määrää tulisi lisätä noin puolella tunnilla ja ruutuaikaa vähentää lähes kahdella tunnilla Liikunnan kokonaismäärä on noin tunnin liian vähäinen Muutokset suosituksiin olisikin saavutettavissa ruutu- ja liikunta-ajan päinvastaisilla muutoksilla

8 Päihteet TERVEYDEN UHAT Urheilijoiden tupakkakokeilut ovat vähäisempiä kuin muilla nuorilla Nuuskakokeilut ja -käyttö sen sijaan selvästi muita yleisempiä Korkeammalla tasolla urheilua harrastavien alkoholinkäyttö on muita vähäisempää Alkoholia urheilijat juovat muita humalahakuisemmin Kipu ja lääkkeet Yksi huolestuttava nuorten urheilijoiden erityispiirre on se, että he kokevat melko yleisesti kipua ja särkyä Kipuja ja särkyjä lievitetään usein myös lääkkeillä, jopa ennaltaehkäisy ja varmuuden vuoksi mielessä Lähtökohtaisesti urheileminen ja liikkuminen ovat terveyttä edistävää toimintaa Kilpailun kiristyessä ja harjoittelun lisääntyessä äärimmilleen urheilu voi tuottaa myös omia sisäisiä uhkiaan ja ongelmiaan

9 VAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY Yleisesti ottaen vammariski lisääntyy liikunta-aktiivisuuden ja urheiluintensiteetin lisääntyessä Onneksi vammat ovat useimmiten lieviä revähdyksiä, venähdyksiä tai ruhjeita, joskin urheilussa sattuu myös vakavampia vammoja Urheiluvammat ovat pääsääntöisesti lajinomaisia Koska urheilussa tapahtuu vammoja, on vammojen ennaltaehkäisyn oltava ohjaajille ja valmentajille sekä kaikille valmennus- ja kilpailutilanteesta vastaaville suorastaan moraalinen velvollisuus Myös oikeanlainen ja nopea ensiapu sekä vamman jatkohoito on syytä hoitaa asianmukaisesti Vammojen ennaltaehkäisyssä tärkeitä tekijöitä ovat oikeanlainen harjoittelu, lihashuolto ja suojavarusteiden käyttö

10 OMA TERVEYDENHOITO Koska lapsilla ja nuorilla sairauksien ilmaantuvuus on vielä alhainen, heidän terveyskäyttäytymisensä on olennainen tekijä Terveyskäyttäytymisellä kuvataan niitä tottumuksia ja tapoja, joiden kautta nuorten olemassa oleva ja tuleva terveys rakentuu Terveyskäyttäytymisen taustalla on laaja-alainen vaikutusten verkosto, jonka yksi keskeinen elementti on terveysosaaminen Terveysosaamisen ajatellaan siis olevan yksi käyttäytymisen taustalla oleva tekijä ja se koostuu muun muassa nuorten terveyteen liittyvistä tiedoista, taidoista, arvoista ja asenteista Oman osaamisensa pohjalta nuorten urheilijoiden mahdollisuudet omaan terveydenhuoltoon joko laajenevat tai supistuvat Yksi esimerkki on edellä mainittu suhtautuminen kipulääkitykseen Olennaiseksi nuoren urheilijan omaan terveyteen vaikuttavaksi tekijäksi nousee urheilullisen elämäntavan noudattaminen

11 KIITOS!