Miksi koulun liikunnasta ei

Transkriptio

1 Miksi koulun liikunnasta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Mirja Hirvensalo Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopisto

2 Liikunnallisen elämäntavan perustelu Elinikäinen terveys ja hyvinvointi Toimintakykyä ja kuntoa ei voi varastoida, pitää harrastaa liikuntaa ja olla fyysisesti aktiivinen Liikuntaharrastus antaa elämälle sisältöä ja on monelle itseisarvo

3 Lapsia ja eläkeläisiä 100 työikäistä kohti (Tilastokeskus 2009) yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 40 % ja yli 85-vuotiaiden määrä 50% vuoteen 2030 mennessä Toimintakykyisten vuosien määrä on oleellinen ulkopuolisen avun ja hoidon tarpeen kannalta

4 Liikunta tukee toimintakykyä Mitä aikaisemmin liikuntaharrastus on aloitettu sitä todennäköisemmin se jatkuu myöhäiseen ikään ja sitä vähemmän tarvitaan ulkopuolista apua

5 Toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan sairaudet Metabolinen oireyhtymä Masennus ja työstressi Tuki- ja liikuntaelimistön oireet ja sairaudet Kestävyyskunnon ennusteet Istuva elämäntapa Tulevaisuuden työelämässä ei riitä, että osaa ammattinsa ja hallitsee sen sisällön. Työelämässä jaksamiseen tarvitaan terveellisiä elämäntapoja ja ammatin vaatimaa fyysistä kuntoa

6 Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 247 (

7 Liikunta, metabolinen oireyhtymä ja työstressi aikuisiässä (Laseri-tutkimus, 30- vuotinen seurantatutkimus lasten ja nuorten sydäntautien riskitekijöistä) Kouluiässä intensiivisesti liikuntaan osallistuneilla on aikuisiässä pienempi metabolisen oireyhtymän riski kuin liikuntaan osallistumattomilla, myös työstressi on alhaisempi (Yang, Telama, Hirvensalo, Viikari, Raitakari 2009; 2010)

8 Metabolisen oireyhtymän riski Laseri-tutkimuksessa vuotiailla nuoruuden liikuntaharrastuksen mukaan

9 Lapsuuden liikunnan yhteys kansanterveyteen Liikunta kouluiässä Terveys kouluiässä Liikunta aikuisena Terveys aikuisena Blair et al. 1989; Malina 2001; Tammelin & Telama 2008

10 Lapset kasvavat ja kehittyvät liikunnan avulla tulevaisuuden liikkujiksi

11 Koulun liikunnan perustelu ja näkökulmat Liikunnallinen elämäntapa ja hyvinvointi Psykososiaalinen näkökulma Kognitiivinen näkökulma Vireys ja oppiminen Fyysis-motorinen näkökulma Liikuntataidot (perusliikuntataidot, lajitaidot) Fyysinen aktiivisuus Fyysinen kunto, toimintakyky, painon hallinta

12 Koulun liikunnan kehittämisen psykososiaalisen näkökulman Pedagogisesti tasokas oppimisympäristö Opettajan vuorovaikutustaidot ja didaktiset ratkaisut Lapsen ja nuoren kokemusmaailma ymmärtäminen Pätevyyden kokemisen tukeminen Psyykkisesti turvallinen toiminta- ja oppimisympäristö, osallisuus ja autonomia

13 Sosioemotionaalisten taitojen kehittäminen Kyky ymmärtää omia ja toisten tunteita sekä käsitellä ja ilmaista niitä Toisten auttaminen ja yhdessä työskentely Oikean ja väärän ymmärtäminen, sääntöjen merkitys

14 VASTUUNTUNTOISUUS Auta ja huolehdi heikommista Osaan ja haluan toimia apuopettajana Hyväksy pariksi kuka tahansa Älä naura toisten virheille, kannusta! OMATOIMISUUS Osoitan aktiivisuutta ja omatoimisuutta ilman opettajan jatkuvaa valvontaa! OSALLISTUMINEN Osallistun koko tunnin opetukseen, vaikkei ole oman suosikkilajin tunti! PERUSASIAT KUNNOSSA! Ajoissa tunnille, oikea liikuntavarustus mukana Ei kiroilla, tapella tai häiritä muiden oppimista POHJANOTEERAUS Häiritään toisten oppimista ja opettajan ohjeiden antoa Kiroilu, tappeleminen, jatkuva myöhästely ja poissaolot

15 Koululiikunnan kehittämisen kognitiivinen näkökulman Motorinen oppiminen tukee kognitiivista oppimista motoriset ja kognitiiviset taidot opitaan samaan aikaan ja ne perustuvat samoihin aivomekanismeihin (Vickers 2007) Säännöllinen liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja lisää hermoverkon tiheyttä. Se antaa siten oppimispotentiaalia, tukee keskittymistä ja tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittelyä ja muistitoimintoja. (Hillman ym 2005; Trudeau & Shephard 2008) Liikunta on kasvuympäristön tarjoama oppimisen väylä Monien oppimisvaikeuksien taustalla on motorisia ongelmia kun harjoitellaanmotorisia tehtäviä, voidaan samalla tukea muutakin oppimista (Ahonen ym. 2005)

16 Liikunta, koulumenestys ja oppimisvalmiudet Kansainvälinen oppimista ja liikuntaa koskeva tutkimus on säännönmukaisesti tukenut liikunnan ja kognitiivisten oppimisvalmiuksien välistä yhteyttä Kouluikäisillä liikunnan harrastamisen ja koulumenestyksen välillä on havaittu merkittävä positiivinen yhteys. Myös fyysinen kunto on suoraviivaisesti yhteydessä koulumenestykseen

17 Kunto ja koulumenestys (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011)

18 Kunto ja koulumenestys Fyysisellä kunnolla on itsenäinen muista tekijöistä, kuten sosioekonomisesta taustasta, riippumaton yhteys koulumenestykseen (Welk ym. 2010). Oppilaiden kestävyyskunto oli positiivisesti yhteydessä koulumenetykseen (r = 0,41) Lisäksi kestävyyskunto oli negatiivisessa yhteydessä oppilaan häiriökäyttäytymiseen (r = -0,47). (Welk ym. 2010).

19 Koululiikunnan kehittämisen kognitiivinen näkökulman Aktiiviset oppitunnit

20 Physical Activity Across the Curriculum, PAAC -ohjelma Tavoitteena 90 min/viikko kohtuullisesti tai rasittavaa liikuntaa muiden oppiaineiden tunneilla Alakoulun liikuntaa lisäämällä pystyttiin parantamaan muiden aineiden osaamista Donelly ym 2009

21 Fig. 2 An illustration of how physical activity can be applied to the academic curriculum. Katrina D DuBose, Matthew S. Mayo, Cheryl A. Gibson, J. Leon Green, James O. Hill, Dennis J. Jacobsen, Bryan... Physical activity across the curriculum (PAAC): Rationale and design Contemporary Clinical Trials Volume 29, Issue

22 Koululiikunnan kehittämisen fyysismotorinen näkökulman Koululiikunta kehittää oppilaiden perusmotoriikkaa ja sen avulla pyritään sellaiseen perustaitotasoon, joka mahdollistaa elinikäisen fyysisen aktiivisuuden (Pate 1995, ; Telama 1994, )

23 Perusmotoriikka Liikunnassa perusmotoriikan kehittäminen on oppimisvalmiuksien luomista eli oppimaan oppimista. Motoriset taidot säilyvät koko elämän ajan. Taitojen oppimisen kannalta on tärkeää saada monipuolisia kokemuksia ja hyvää opetusta silloin kun oppimisen edellytykset ovat parhaat eli lapsena ja nuorena.

24 Fyysinen aktiivisuus ja kunto Tutkimusten mukaan nuorten kestävyyskunto on heikentynyt selvästi viimeisen 25 vuoden aikana ja lisäksi ero huono- ja hyväkuntoisten välillä on kasvanut huolestuttavasti.

25 Kestävyyskunto

26 Kaikki liikunta Pojat Tytöt Juoksutesti Varusmiehet m Urheiluseuraliikunta 2600 Juoksutesti 2500 kysymyksen muoto vaihtunut 2400, Santtila ym.

27 Leuanveto (pojat) 0 (ei kertaakaan) luokka 15 % 36 % 9. luokka 7 % 18 % Lukio 3 % 16 % (Nupponen & Huotari 2001)

28 Fyysinen aktiivisuus ja kunto Koululiikunta on erityisen tärkeää niille lapsille ja nuorille, jotka eivät liiku vapaaajallaan. Tutkimukset osoittavat, että inaktiivisten nuorten määrä kasvaa iän myötä (10-35 %)ja on huolestuttavaa, että noin 20 % yläkouluikäisistä kuuluu tähän ryhmään.

29 Harrastusryhmiin jakautuminen iän mukaan v. tytöt pojat 16 v. tytöt pojat 14 v. tytöt pojat 12 v. tytöt pojat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin vähän liikkuvat Jonkin verran liikkuvat Riittävästi liikkuvat Hyvin aktiiviset Lähteet: Nupponen 2011 Husu ym Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 (OKM 2011). Liikunta koulutusjärjestelmässä / LTS 2011 Laakso P ym

30 Fyysinen aktiivisuus ja kunto Koulun ulkopuolinen liikuntaharrastus vähenee suomalaisilla nuorilla muita Euroopan maita enemmän ikävuoden välillä (WHO 2007).

31 Koululaisten liikkuminen (WHOn koululaistutkimus 2007)

32 Suositus on laadittu terveysliikunnan näkökulmasta soveltumaan kaikille 7 18-vuotiaille lapsille ja nuorille - niin urheileville kuin erityistuen tar- peessa oleville koululaisille.

33

34 9-luokkalaisten fyysinen aktiivisuuden suosituksen saavuttaminen Oppilaista vain 10 % arvioi liikkuvansa (60 min) suositusten mukaisesti 7 päivänä viikossa Poikien keskiarvo oli 3,8 päivänä ja tyttöjen 4,1 päivänä

35 Kuinka monena päivänä viikossa liikut vähintään 60 min?

36 Kaupunkien oppilaista useampi liikkui 6 7 päivänä viikossa kuin taajaman ja maaseudun oppilaista Maaseudulla oli eniten niitä oppilaita, jotka liikkuivat tunnin vain 0 1 päivänä viikossa. Ruotsinkielisten oppilaiden päivittäisen liikunnan määrä oli suurempi kuin suomenkielisten oppilaiden liikunnan määrä

37 Liikunta-aktiivisuus Organisoitu liikunta Pojista 46 % ja tytöistä 38 % liikkui aktiivisesti Aktiivisinta Itä- ja Etelä- Suomessa, vähäisintä Oulun ja Lapin läänissä Erittäin aktiivisesti liikkuvien tyttöjen osuus oli noussut 6 prosenttiyksiköllä ja erittäin vähän liikkuvien osuus laskenut 5 prosenttiyksiköllä vuodesta 2003 Omatoiminen liikunta Aktiivisesti harrasti 48 % pojista ja 44 % tytöistä Omatoimisesti liikkuvien aktiivisten tyttöjen osuus oli noussut 10 prosenttiyksiköllä Merkitseviä eroja ei ollut maan eri alueiden välillä

38 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen I Laaja-alaiset ja monitasoiset liikuntainterventiot, kuten Liikkuva koulu II Koulun liikunnan määrän lisääminen ja sisällön kehittäminen

39 I Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Laaja-alaiset ja monitasoiset liikuntainterventiot Sosiaalisekologinen malli Poliittinen järjestelmä Yhteisö- ja organisaatio Sosiaaliset suhteet Yksilön tiedot, taidot, asenteet

40 Laaja-alaiset interventiot Kansalliset toimenpiteet ja suositukset Kunnan ja aluetason ratkaisut, ympäristön suunnittelu Koulun liikunta = liikuntatunnit valinnaiskurssit välitunnit, kerhot tapahtumat koulumatkat ja muut aineet YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA Seurayhteistyö Vanhemmat ja muut lähiympäristön aikuiset

41 Koululiikunnan kehittäminen ja koulupäivän liikunnallistaminen - malleja maailmalta CATCH ja SPARK Programs (USA) Healthy Children in Sound Communities, HCSC (Saksa ja Hollanti) Bewgungsfreundliche Schule (Sveitsi) Be Active after School Activity (Irlanti)

42 II Koululiikunnan kehittäminen Ammattitaitoinen opetus ja ohjaus Pedagogisesti tasokas ryhmäopetus! Riittävä määrä valinnaisliikuntaa Yksilötason tuki: Itseluottamuksen Koetun pätevyyden Itsesäätelykeinojen Autonomian tukeminen Syiden ja esteiden poistaminen Poliittinen järjestelmä Yhteisö- ja organisaatio Sosiaaliset suhteet Yksilön tiedot, taidot, asenteet Sallis ym Van de Horst ym. 2007

43 Koululiikunta voi olla reitti koulussa viihtymiseen yläkoulun oppilaat suhtautuvat koululiikuntaan selvästi myönteisemmin kuin kouluun yleensä. Koulunkäynnistä pojista pitää vain 25 %, sen sijaan peräti 78 % kertoo pitävänsä koululiikunnasta. Erityisesti pojille liikunta näyttää olevan merkittävä kouluviihtyvyyttä lisäävä tekijä. (Palomäki & Heikinaro-Johansson 2011)

44 OLEMME VALINNAN EDESSÄ ANNETAANKO FYYSISEN AKTIIVISUUDEN VÄHENEMISEN JA LASTEN JA NUORTEN LIHOMISEN JATKUA? Seuraukset: metabolisen oireyhtymän kasvaminen, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien lisääntyminen, työkyvyn ja toimintakyvyn lasku, taloudelliset seuraukset VAI TEEMMEKÖ LIIKKUVAN KOULUN koulu tavoittaa kaikki nuoret ja lapset, koulun liikunnan ja kouluruokailun saavat kaikki sosioekonomisesta asemasta huolimatta Koululiikunta tavoittaa myös liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat passiiviset lapset ja nuoret ja mahdollistaa näin elinikäisen liikuntaharrastuksen perustan luomisen.

45 Uusia ideoita kehiteltäessä mielikuvituksella ei ole rajoja rahan ja toimintamahdollisuuksien perustelu on oppimisen vireys, työkyky ja hyvinvointi