Pori Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Hannu Järveläinen TY ja SatKS

Samankaltaiset tiedostot
Sensoroinnista hyötyvä potilas

Diabeteshoitajat Eija Leppiniemi ja Elise Nieminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Verenglukoosipitoisuuden seuranta vuonna 2016

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia

Kokemuksia Libre mittarin käytöstä

Diabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

Teknologia diabeteksen hoidossa

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KY. 1 (6)

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Valmistaja Mittari Mittausaika Näytemäärä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Suomessa myynnissä olevat verensokerimittarit ja glukoosisensorit 2012

OHJEET HOITOTARVIKEJAKELUSTA

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA?

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES

FREESTYLE LIBREN MYÖNTÄMINEN TYY- PIN 1 DIABEETIKOILLE TAMPEREEN DIABE- TESVASTAANOTOLLA

Raporttiopas HOIDONHALLINTAOHJELMISTO DIABETEKSEN HOITOON

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Äidin ja sikiön ongelmia

Report Interpretation

Glucostratus Oy. Diabeetikoiden hoito uuteen aikakauteen ajantasaisella verensokeritiedolla. Pekka Mäkelä Toimitusjohtaja

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Miten tästä eteenpäin?

Valmistaja Mittari Mittausaika Näytemäärä

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA

Diabeetikkolapsen arki-info

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Diabetes (sokeritauti)

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI?

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Valmistaja Mittari Mittausaika Näyte määrä Mittausalue mmol/l

Uudet insuliinit Endokrinologi Päivi Kekäläinen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

SENSOROIVA VERENSOKERIMITTARI DIABETEKSEN OMAHOIDOSSA

Bolus Wizard -BOLUSOPAS INSULIINIANNOSTEN OPTIMOINTIIN

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

MAKSUTTOMIEN HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUOHJE

OPE, MULLA ON HUONO OLO

T1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja

Sinun elämääsi varten.

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

Suomessa myynnissä olevat verensokerimittarit ja glukoosisensorit 2013

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

MIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS?

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

FreeStyle Libre -sensorin potilasopas tyypin 1 diabeetikoille

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Oppilaan ohje: glukoosi MIKÄ ON VERESI GLUKOOSIPITOISUUS?

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Tyypin 2 diabetes sairautena

Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista?

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Lataa Diabetes - ei kiitos - Lars-Erik Litsfeldt. Lataa

CareLink -ohjelmisto Hallintaohjelmisto diabeteksen hoitoon RAPORTTIOPAS

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabetesta sairastava lapsi koulussa

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta

mylife Unio : tarkka, luotettava ja käyttäjäystävällinen Uusimmat tutkimustulokset

Diabetes. Diabetespäiväkirja

MiniMed Paradigm Veo System

Transkriptio:

Pori 15.2.2017 Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Hannu Järveläinen TY ja SatKS

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto

Glukoosihypoteesi Diabetekseen liittyvät myöhäiskomplikaatiot ovat seurausta glukoosiaineenvaihdunnan kroonisesta häiriöstä = Ilman verensokerin kroonista häiriötä diabetekseen liittyviä myöhäiskomplikaatioita ei kehity

Glukoosihypoteesi ja diabeteksen myöhäiskomplikaatiot totta vai tarua?

Glukoosihypoteesi, glukoosin (oma)seuranta ja diabeteksen hoito Diabeteksen hoidossa verensokerin (oma)seuranta avainasemassa Jos ei tiedä, mikä on potilaan verensokeritaso/miten se käyttäytyy => 1. diabetesta ei voi hoitaa => 2. diabeteksen myöhäiskomplikaatioiden kehittymistä ei voi estää/niiden etenemistä ei voi hidastaa

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesi Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto

Glukoosiseurannan kehitys (1) Seuranta virtsasta Vuosi 1945

Glukoosiseurannan kehitys (2) Seuranta verestä Alku Vuosi 1957

Glukoosiseurannan kehitys (3) Seuranta verestä Jatko

Glukoosiseurannan kehitys (4) Seuranta verestä CGMS In 1999, MiniMed received FDA approval for it's CGMS system in June of 1999 for 3-day use in a physician's office. Vuosi 1999 Suomessa ensimmäinen CGMS (Minimed) käyttöön 6/2000. Virtanen, Laine, Rönnemaa, SLL 11/2004

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto

Glukoosiseuranta tänään miten? 1. Ohjeistetut kertamittaukset verensokerimittarilla 2. Jatkuva glukoosipitoisuuden seuranta sensorin avulla

Verensokerimittarit Suomessa tänään Lukuisa joukko eri valmistajien mittareita Kilpailutukset säännöllisin väliajoin Sopimuskausi 3 vuotta, 1 vuoden optio

Jatkuvaan glukoosipitoisuuden seurantaan tarkoitetut sensorit Suomessa tänään ipro2 FreeStyle

Jatkuvan glukoosiseurannan toimintaperiaate Vastaanotin -Erillinen lukulaite -Insuliinipumppu

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto

Verensokerimittarit - mitä uutta? Uusi ISO-standardi (International Organization for Standardization) Mahdollisuus sähköiseen omaseurantaan

Uusi verensokerimittareiden EN ISO 15197:2015 standardi Voimaan verensokerimittareiden kohdalla 1.8.2016 Verensokeriliuskojen ja kontrollien kohdalla uusi ISO - standardi astuu voimaan 1.7.2017

Mikä on uuden ISO 15197:2015 -standardin tarkoitus? ISO -standardilla halutaan vaikuttaa siihen, että mittarit ovat luotettavia ja tarkkoja myös loppukäyttäjien käsissä Tarkoituksena on luoda maailmanlaajuinen standardi verensokerimittareille ja varmistaa niiden laatu Nykyiset tiukennetut hoitotavoitteet ja tehokkaampi hoito voivat altistaa hypoglykemioille => niiden ennakoimiseksi tarvitaan entistä tarkemmat mittarit

Mitkä ovat uuden ISO -standardin tarkkuusvaatimukset? Uusien tarkkuusvaatimusten pitää täyttyä myös diabeetikoilla = Aikaisemmin vaadittiin vain testauksia laboratoriossa, nyt pitää olla myös diabeetikoiden testauksia

Tiukennetut tarkkuusvaatimukset laboratoriossa ja diabeetikoilla 95% tuloksista tulee olla ±15% sisällä referenssimenetelmästä, kun tulostaso 5,55 mmol/l ja ±0,83 mmol/l sisällä, kun tulostaso <5,55 mmol/l Aikaisemmin vaadittiin (ISO 15197:2003) ±20% tarkkuus referenssimenetelmästä, kun tulos oli 4,2 mmol/l ja 0,83 mmol/l sisällä, kun tulos oli <4,2 mmol/l

Mitä muuta uutta standardissa? Ammattikäytössä vaaditaan rinnakkaismittaukset 100 eri koekäyttäjältä 3 eri liuskaerällä. Yht. pitää olla 600 tulosta Vaatii myös mittauksia 100 maallikkodiabeetikolta yhdellä liuskaerällä. Aiemmin vastaavanlaista ei vaadittu diabeetikoilla, testattiin vain mittarijärjestelmän toimivuutta Verensokerituloksiin mahdollisesti vaikuttavat häiritsevät aineet pitää ilmoittaa, mikäli ne aiheuttavat >10% poikkeaman verensokerituloksiin

Sähköinen omaseuranta

Sähköinen omaseuranta Verensokerituloksiin voi lisätä merkintöjä (ateriat, hiilihydraatit, liikunnan, kuvia, kirjata huomatuksia) Viikkoyhteenvedosta näkee, kuinka monta tulosta ollut tavoitteessa tai sen ylä- tai alapuolella (väripalkki). Auttaa diabeetikkoa näkemään kokonaisuuden sekä mitkä asiat vaikuttavat hoitoon.

Flash-sensori Jatkuva glukoosipitoisuuden seuranta - mitä uutta?

Suositus flash-sensorin käyttöaiheista (1) 1) Diabeetikoille, joilla vakavia hypoglykemioita tai ongelmallinen hypoglykemiataipumus, ja joilla on tarvetta jatkuvaan tai usein toistuvaan glukoosisensorointiin 2) Raskautta suunnittelevat tai raskaana olevat tyypin 1 diabeetikot, jotka mittaavat verensokerin 8-10 kertaa päivässä 3) Hypoglykemiapelkoiset tyypin 1 diabeetikot, jotka mittaavat verensokerin yli 10-15 kertaa päivässä

Suositus flash-sensorin käyttöaiheista (2) 4. Henkilöt, joilla sormenpäämittauksien suorittaminen vaikeaa. (esim. työ; maatalouslomittajat, autonasentajat, muusikot, ammattiautoilijat, näkövammaiset ) 5) Pistospelkoiset diabeetikot, jotka eivät pistospelon takia tee verensokerin omaseurantaa 6) Tyypin 1 diabeetikot, jotka eivät tehostetusta ohjauksesta huolimatta tee verensokerin omaseurantaa tai joiden omaseuranta on riittämätöntä (vain 0-2 mittausta päivässä).

Suositus flash-sensorin käyttöaiheista (3) 7) Lapset ja nuoret, joilla verensokerinmittaus sormenpäästä ei onnistu koulupäivinä 8) Urheilijat, joiden täytyy kokoajan tietää verensokeritaso

Flash-sensorin käyttöön liittyvä sitoumus VSSHP:ssa Jos potilas ottaa käyttöön FreeStyle Libre järjestelmän, häneltä pyydetään kirjallinen sitoumus järjestelmän hyödyntämiseen Jos hän ei tee omaseurantaa sovitusti tai sokeritasapaino ei parane 6 kk:n seurannan aikana, siirrytään takaisin tavanomaiseen kapillaariverestä tehtävään omaseurantaan

Flash-sensorin käyttöön liittyvä sopimus VSSHP:ssa

FreeStyle Libre-glukoosinseurantalaitteen sensori Olkavarren iholle kiinnitettynä

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (1) Laitekokeiluun osallistuneet sairaalat TYKS, SatKS, HYKS, TAYS, KSKS, EPKS Laitekokeiluun otetut potilaat diabetespoliklinikoiden normaalissa seurannassa Kokeilujakson pituus 12 viikkoa

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (2) Laitekokeiluun alunperin sovitut kohderyhmät 1. potilaat, joiden HbA1c oli < 7.5% ja joilla oli ollut vähintään kaksi yöllistä hypoglykemiaa (oireinen ja/tai verensokeri 3.9 mmol/l) kuukaudessa ja tavoitteena hypoglykemioiden väheneminen 2. potilaat, joiden HbA1c oli korkea (8.5-11.0%) ja tavoitteena HbA1c:n laskeminen - Ensimmäiseen ryhmään 8 potilasta - Jälkimmäiseen 24 potilasta - Loput muista syistä (sormenpääongelmat, näkövamma, sormien amputaatio, valmistautuminen haima-munuaissiirtoon, käsimurtuma, vuorotyö, urheilu, ammattikitaristin työ) likainen työ,

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (3) Potilasaineisto tarkemmin Yhteensä 52 tyypin 1 diabeetikkoa (28 miestä, 24 naista) 41 käytti monipistoshoitoa, 11 insuliinipumppua (ei-sensoroivaa) Keski-ikä 35.5 vuotta (vaihteluväli 16-65 vuotta) Diabeteksen kesto keskimäärin 19.7 vuotta (vaihteluväli 2-52 vuotta) Painoindeksi 25.0 kg/m² (vaihteluväli 18.7-35.0 kg/m²) Alkutilanteessa potilaiden keskimääräinen kokonaisinsuliiniannos 55.9 ky/vrk perusinsuliiniannos 28.1 ky/vrk lisäinsuliinin (bolusinsuliinin) kokonaisannos 27.9 ky/vrk boluskertojen määrä 4.7/vrk keskimääräinen bolusannos 6.5 ky

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (4) Tulokset: Yleistä Potilaista yksi ei käyttänyt flash-laitetta lainkaan, kaksi käytti 2 viikkoa, yksi 7 viikkoa, loput 49 käyttivät 12-13 viikkoa Potilaiden paino tai insuliiniannokset eivät muuttuneet merkitsevästi Sormenpäästä tehdyt verenglukoosimittaukset vähenivät 4.9x 0.8x/vrk Flash-glukoosimittauksia potilaat tekivät keskimäärin 12.1/vrk (SD 7.9; vaihteluväli 0-40/vrk) Alkutilanteen sormenpäämittausten määrä korreloi merkitsevästi flashmittausten määrään (r=0.68, p<0.001)

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (5) Tulokset: HbA1c HbA1c pieneni keskimäärin 0.51 %-yksikköä Muutos suurin niillä, joiden HbA1c alussa välillä 9.1-10.0 % Jos HbA1c alussa <7.5% tai >10%, muutos ei ollut merkitsevä Alkuperäisessä tavoiteryhmässä, jossa HbA1c alussa 8.5-11.0%, HbA1c laski 0.77%

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (6) Tulokset: Flash-mittausten määrän merkitys Flash-mittausten määrä yhteydessä HbA1c-muutokseen: alle 7 mittausta/vrk => HbA1c ei pienentynyt lainkaan suurin pienenemä 11-15 mittausta/vrk tehneillä Flash-mittausten määrä yhteydessä myös bolusinsuliinin annoskokoon: 11-15 kertaa/vrk mitanneet pienensivät kerralla otettavaa bolusannosta merkitsevästi

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (7) Tulokset: Yöhypot Yöhypojen lukumäärä edeltävän kuukauden aikana väheni, jos HbA1c < 7.5%, mutta suureni muutoin (muutos tilastollisesti merkitsevä ainoastaan potilailla, joiden HbA1c alussa 8.1-9.0%) Alkutilanteeseen suhteutettuna yöhypojen määrä lisääntyi, jos niitä alussa 0-1/kk pysyi ennallaan, jos niitä alussa 2-4/kk väheni 32%, jos niitä alussa yli 4/kk Jos yöhypoja alussa vähintään 2/kk ja HbA1c < 7.5%, niiden määrä väheni 43%

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (8) Tulokset: Iho-oireet 17 potilaalla (32%) ainakin kerran jokin iho-oire valtaosin kutiamista ja ihon punoitusta kolmella muutos ohimeneväksi ihottumaksi yhdellä irtosi sensorin vaihdossa ihon pintaepiteeliä kahdella potilaalla ihoinfektio ja heistä toisella sensori jouduttiin vaihtamaan kenelläkään ei lopetettu laitteen käyttöä iho-oireen vuoksi 4 potilaalla ensimmäinen sensori irtosi, yhdellä myöhemmätkin sensorit irtosivat => laitteen käyttö lopetettiin

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (9) Yhteenveto: 1. Flash-sensori soveltuu hyvin epätyydyttävässä tasapainossa oleville, jotka ovat motivoituneet tekemään riittävästi mittauksia ja osaavat säätää hoitoaan (esim. bolusannokset) mittauksiin perustuen 2. Myös hypo-ongelmaiset, tiukassakin hoitotasapainossa olevat tyypin 1 diabeetikot hyötyvät laitteen käytöstä 3. Laitteesta hyötyvät myös ne erityisryhmät, joiden on mahdotonta tai erittäin hankalaa tehdä sormenpäämittauksia

Flash-sensori: potilaspalaute sähköpostilla 12.2.2017 FreeStyle Libre ollut minulla nyt kaksi ja puoli viikkoa Pitkäaikaisokerini ollut viimeisen 14 vrk:n aikana 8.1 viimeisen 7 vrk:n aikana 7.6 Viimeksi käydessäni vastaanotollasi lukema taisi olla lähempänä 9 Kiitos tästä hienosta mahdollisuudesta!

Digitaalinen etäseuranta Kaupallisia älypuhelin-/älylaitesovellutuksia Glooko Glucobook Glucose Buddy Diabetes App Lite MySugr MySugr Junior Bant Follow Connect Tee-se-itse-sovellus Nightscout

Digitaalinen etäseuranta POTILAS Mobiiliverkko tai Wi-Fi Yhteensopiva mobiililaite & sovellus CareLink Pro -synkronointi HOITOHENKILÖSTÖ Yhteysmahdollisuudet HOITOKUMPPANI Sensori & Bluetooth -lähetin Etäseuranta CareLink -sovelluksen kautta + tekstiviestihälytys Guardian connect JÄRJESTELMÄN OSAT

Digitaalinen etäseuranta

Nightscout Digitaalinen etäseuranta

Digitaalinen etäseuranta Mahdollistaa aktiivisen, tarkan ja yksilöllisen ohjauksen Lisää potilaiden/vanhempien turvallisuuden, tuen ja luottamuksen astetta Vaatii hoitopaikalta lisäresursseja

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto

Implantoitavat glukoosisensorit Eversense CGM sensor GlySens ICGM System

Eversense-implantoitava glukoosisensori

Eversense-implantoitava glukoosisensori (lähde: the product website) Sensor that lasts up to 90 days no weekly sensor insertion Smart transmitter with on-body vibe alerts Readings on mobile app no separate receiver Predictive alerts before reaching Low or High Glucose Alarm level Glucose readings automatically sent to app every 5 minutes Removable/rechargeable smart transmitter No sensor wasted when smart transmitter is removed

Eversense-tutkimus (Monikansallinen, monikeskustutkimus) Potilaat: 71 potilasta (T1 ja T2), ikä >18 vuotta Tutkimuksen kesto: 180 vrk Seurantaparametri: 1 vrk:n glukoosikäyrä 3 vk:n välein Tulokset: Sensorin keskimäärinen toiminta-aika 149 päivää 40% toimi vielä 180 vrk:n kohdalla MARD 11% 90 vrk:n kohdalla HbA1c keskimäärin 0.5% alhaisempi

Eversense-tutkimus Johtopäätökset Toimii luotettavasti > 3 kk Ei haitavaikutuksia ja potilaiden tyytyväisyys hyvä Sokeritasapaino parani Hypoglykemiassa vietetty aika pieneni Lupaava innovaatio (GlySens-systeemin sensorin luvataan toimivan jopa yli vuoden)

Mitä muuta uutta glukoosiseurannasta huomenna? Glukoosiseuranta piilolinssien avulla

Mitä muuta uutta glukoosiseurannasta huomenna? Controlling Diabetes with a Skin Patch A flexible tattoo senses glucose levels in sweat and delivers a drug as needed. A flexible, noninvasive skin patch includes electrochemical sensors that detect glucose in sweat and a battery for heating microneedles that deliver a drug.

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto

Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Yhteenveto (I) 1. Mittareiden ja sensoreiden tarkkuusvaatimukset/tarkkuus parantuneet 2. Sähköinen/digitaalinen omaseuranta/etäseuranta mahdollista 3. Jatkuva glukoosiseuranta yleistymässä (Flash-sensori merkittävin uutuus) 4. Suuntaus kohti non-invasiivisia, pitkäkestoisia glukoosiseurantalaitteita

Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Yhteenveto (II) Sensorien käytön yleistyessä 1. Välittömät kustannukset lisääntyvät kuka maksaa? 2. Säästöä pitkällä aikavälillä toivottavasti!

Pori 15.2.2017 Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Hannu Järveläinen TY ja SatKS Kiitos mielenkiinnosta!