Pori 15.2.2017 Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Hannu Järveläinen TY ja SatKS
Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto
Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto
Glukoosihypoteesi Diabetekseen liittyvät myöhäiskomplikaatiot ovat seurausta glukoosiaineenvaihdunnan kroonisesta häiriöstä = Ilman verensokerin kroonista häiriötä diabetekseen liittyviä myöhäiskomplikaatioita ei kehity
Glukoosihypoteesi ja diabeteksen myöhäiskomplikaatiot totta vai tarua?
Glukoosihypoteesi, glukoosin (oma)seuranta ja diabeteksen hoito Diabeteksen hoidossa verensokerin (oma)seuranta avainasemassa Jos ei tiedä, mikä on potilaan verensokeritaso/miten se käyttäytyy => 1. diabetesta ei voi hoitaa => 2. diabeteksen myöhäiskomplikaatioiden kehittymistä ei voi estää/niiden etenemistä ei voi hidastaa
Esityksen sisältö Glukoosihypoteesi Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto
Glukoosiseurannan kehitys (1) Seuranta virtsasta Vuosi 1945
Glukoosiseurannan kehitys (2) Seuranta verestä Alku Vuosi 1957
Glukoosiseurannan kehitys (3) Seuranta verestä Jatko
Glukoosiseurannan kehitys (4) Seuranta verestä CGMS In 1999, MiniMed received FDA approval for it's CGMS system in June of 1999 for 3-day use in a physician's office. Vuosi 1999 Suomessa ensimmäinen CGMS (Minimed) käyttöön 6/2000. Virtanen, Laine, Rönnemaa, SLL 11/2004
Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto
Glukoosiseuranta tänään miten? 1. Ohjeistetut kertamittaukset verensokerimittarilla 2. Jatkuva glukoosipitoisuuden seuranta sensorin avulla
Verensokerimittarit Suomessa tänään Lukuisa joukko eri valmistajien mittareita Kilpailutukset säännöllisin väliajoin Sopimuskausi 3 vuotta, 1 vuoden optio
Jatkuvaan glukoosipitoisuuden seurantaan tarkoitetut sensorit Suomessa tänään ipro2 FreeStyle
Jatkuvan glukoosiseurannan toimintaperiaate Vastaanotin -Erillinen lukulaite -Insuliinipumppu
Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto
Verensokerimittarit - mitä uutta? Uusi ISO-standardi (International Organization for Standardization) Mahdollisuus sähköiseen omaseurantaan
Uusi verensokerimittareiden EN ISO 15197:2015 standardi Voimaan verensokerimittareiden kohdalla 1.8.2016 Verensokeriliuskojen ja kontrollien kohdalla uusi ISO - standardi astuu voimaan 1.7.2017
Mikä on uuden ISO 15197:2015 -standardin tarkoitus? ISO -standardilla halutaan vaikuttaa siihen, että mittarit ovat luotettavia ja tarkkoja myös loppukäyttäjien käsissä Tarkoituksena on luoda maailmanlaajuinen standardi verensokerimittareille ja varmistaa niiden laatu Nykyiset tiukennetut hoitotavoitteet ja tehokkaampi hoito voivat altistaa hypoglykemioille => niiden ennakoimiseksi tarvitaan entistä tarkemmat mittarit
Mitkä ovat uuden ISO -standardin tarkkuusvaatimukset? Uusien tarkkuusvaatimusten pitää täyttyä myös diabeetikoilla = Aikaisemmin vaadittiin vain testauksia laboratoriossa, nyt pitää olla myös diabeetikoiden testauksia
Tiukennetut tarkkuusvaatimukset laboratoriossa ja diabeetikoilla 95% tuloksista tulee olla ±15% sisällä referenssimenetelmästä, kun tulostaso 5,55 mmol/l ja ±0,83 mmol/l sisällä, kun tulostaso <5,55 mmol/l Aikaisemmin vaadittiin (ISO 15197:2003) ±20% tarkkuus referenssimenetelmästä, kun tulos oli 4,2 mmol/l ja 0,83 mmol/l sisällä, kun tulos oli <4,2 mmol/l
Mitä muuta uutta standardissa? Ammattikäytössä vaaditaan rinnakkaismittaukset 100 eri koekäyttäjältä 3 eri liuskaerällä. Yht. pitää olla 600 tulosta Vaatii myös mittauksia 100 maallikkodiabeetikolta yhdellä liuskaerällä. Aiemmin vastaavanlaista ei vaadittu diabeetikoilla, testattiin vain mittarijärjestelmän toimivuutta Verensokerituloksiin mahdollisesti vaikuttavat häiritsevät aineet pitää ilmoittaa, mikäli ne aiheuttavat >10% poikkeaman verensokerituloksiin
Sähköinen omaseuranta
Sähköinen omaseuranta Verensokerituloksiin voi lisätä merkintöjä (ateriat, hiilihydraatit, liikunnan, kuvia, kirjata huomatuksia) Viikkoyhteenvedosta näkee, kuinka monta tulosta ollut tavoitteessa tai sen ylä- tai alapuolella (väripalkki). Auttaa diabeetikkoa näkemään kokonaisuuden sekä mitkä asiat vaikuttavat hoitoon.
Flash-sensori Jatkuva glukoosipitoisuuden seuranta - mitä uutta?
Suositus flash-sensorin käyttöaiheista (1) 1) Diabeetikoille, joilla vakavia hypoglykemioita tai ongelmallinen hypoglykemiataipumus, ja joilla on tarvetta jatkuvaan tai usein toistuvaan glukoosisensorointiin 2) Raskautta suunnittelevat tai raskaana olevat tyypin 1 diabeetikot, jotka mittaavat verensokerin 8-10 kertaa päivässä 3) Hypoglykemiapelkoiset tyypin 1 diabeetikot, jotka mittaavat verensokerin yli 10-15 kertaa päivässä
Suositus flash-sensorin käyttöaiheista (2) 4. Henkilöt, joilla sormenpäämittauksien suorittaminen vaikeaa. (esim. työ; maatalouslomittajat, autonasentajat, muusikot, ammattiautoilijat, näkövammaiset ) 5) Pistospelkoiset diabeetikot, jotka eivät pistospelon takia tee verensokerin omaseurantaa 6) Tyypin 1 diabeetikot, jotka eivät tehostetusta ohjauksesta huolimatta tee verensokerin omaseurantaa tai joiden omaseuranta on riittämätöntä (vain 0-2 mittausta päivässä).
Suositus flash-sensorin käyttöaiheista (3) 7) Lapset ja nuoret, joilla verensokerinmittaus sormenpäästä ei onnistu koulupäivinä 8) Urheilijat, joiden täytyy kokoajan tietää verensokeritaso
Flash-sensorin käyttöön liittyvä sitoumus VSSHP:ssa Jos potilas ottaa käyttöön FreeStyle Libre järjestelmän, häneltä pyydetään kirjallinen sitoumus järjestelmän hyödyntämiseen Jos hän ei tee omaseurantaa sovitusti tai sokeritasapaino ei parane 6 kk:n seurannan aikana, siirrytään takaisin tavanomaiseen kapillaariverestä tehtävään omaseurantaan
Flash-sensorin käyttöön liittyvä sopimus VSSHP:ssa
FreeStyle Libre-glukoosinseurantalaitteen sensori Olkavarren iholle kiinnitettynä
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (1) Laitekokeiluun osallistuneet sairaalat TYKS, SatKS, HYKS, TAYS, KSKS, EPKS Laitekokeiluun otetut potilaat diabetespoliklinikoiden normaalissa seurannassa Kokeilujakson pituus 12 viikkoa
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (2) Laitekokeiluun alunperin sovitut kohderyhmät 1. potilaat, joiden HbA1c oli < 7.5% ja joilla oli ollut vähintään kaksi yöllistä hypoglykemiaa (oireinen ja/tai verensokeri 3.9 mmol/l) kuukaudessa ja tavoitteena hypoglykemioiden väheneminen 2. potilaat, joiden HbA1c oli korkea (8.5-11.0%) ja tavoitteena HbA1c:n laskeminen - Ensimmäiseen ryhmään 8 potilasta - Jälkimmäiseen 24 potilasta - Loput muista syistä (sormenpääongelmat, näkövamma, sormien amputaatio, valmistautuminen haima-munuaissiirtoon, käsimurtuma, vuorotyö, urheilu, ammattikitaristin työ) likainen työ,
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (3) Potilasaineisto tarkemmin Yhteensä 52 tyypin 1 diabeetikkoa (28 miestä, 24 naista) 41 käytti monipistoshoitoa, 11 insuliinipumppua (ei-sensoroivaa) Keski-ikä 35.5 vuotta (vaihteluväli 16-65 vuotta) Diabeteksen kesto keskimäärin 19.7 vuotta (vaihteluväli 2-52 vuotta) Painoindeksi 25.0 kg/m² (vaihteluväli 18.7-35.0 kg/m²) Alkutilanteessa potilaiden keskimääräinen kokonaisinsuliiniannos 55.9 ky/vrk perusinsuliiniannos 28.1 ky/vrk lisäinsuliinin (bolusinsuliinin) kokonaisannos 27.9 ky/vrk boluskertojen määrä 4.7/vrk keskimääräinen bolusannos 6.5 ky
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (4) Tulokset: Yleistä Potilaista yksi ei käyttänyt flash-laitetta lainkaan, kaksi käytti 2 viikkoa, yksi 7 viikkoa, loput 49 käyttivät 12-13 viikkoa Potilaiden paino tai insuliiniannokset eivät muuttuneet merkitsevästi Sormenpäästä tehdyt verenglukoosimittaukset vähenivät 4.9x 0.8x/vrk Flash-glukoosimittauksia potilaat tekivät keskimäärin 12.1/vrk (SD 7.9; vaihteluväli 0-40/vrk) Alkutilanteen sormenpäämittausten määrä korreloi merkitsevästi flashmittausten määrään (r=0.68, p<0.001)
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (5) Tulokset: HbA1c HbA1c pieneni keskimäärin 0.51 %-yksikköä Muutos suurin niillä, joiden HbA1c alussa välillä 9.1-10.0 % Jos HbA1c alussa <7.5% tai >10%, muutos ei ollut merkitsevä Alkuperäisessä tavoiteryhmässä, jossa HbA1c alussa 8.5-11.0%, HbA1c laski 0.77%
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (6) Tulokset: Flash-mittausten määrän merkitys Flash-mittausten määrä yhteydessä HbA1c-muutokseen: alle 7 mittausta/vrk => HbA1c ei pienentynyt lainkaan suurin pienenemä 11-15 mittausta/vrk tehneillä Flash-mittausten määrä yhteydessä myös bolusinsuliinin annoskokoon: 11-15 kertaa/vrk mitanneet pienensivät kerralla otettavaa bolusannosta merkitsevästi
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (7) Tulokset: Yöhypot Yöhypojen lukumäärä edeltävän kuukauden aikana väheni, jos HbA1c < 7.5%, mutta suureni muutoin (muutos tilastollisesti merkitsevä ainoastaan potilailla, joiden HbA1c alussa 8.1-9.0%) Alkutilanteeseen suhteutettuna yöhypojen määrä lisääntyi, jos niitä alussa 0-1/kk pysyi ennallaan, jos niitä alussa 2-4/kk väheni 32%, jos niitä alussa yli 4/kk Jos yöhypoja alussa vähintään 2/kk ja HbA1c < 7.5%, niiden määrä väheni 43%
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (8) Tulokset: Iho-oireet 17 potilaalla (32%) ainakin kerran jokin iho-oire valtaosin kutiamista ja ihon punoitusta kolmella muutos ohimeneväksi ihottumaksi yhdellä irtosi sensorin vaihdossa ihon pintaepiteeliä kahdella potilaalla ihoinfektio ja heistä toisella sensori jouduttiin vaihtamaan kenelläkään ei lopetettu laitteen käyttöä iho-oireen vuoksi 4 potilaalla ensimmäinen sensori irtosi, yhdellä myöhemmätkin sensorit irtosivat => laitteen käyttö lopetettiin
Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (9) Yhteenveto: 1. Flash-sensori soveltuu hyvin epätyydyttävässä tasapainossa oleville, jotka ovat motivoituneet tekemään riittävästi mittauksia ja osaavat säätää hoitoaan (esim. bolusannokset) mittauksiin perustuen 2. Myös hypo-ongelmaiset, tiukassakin hoitotasapainossa olevat tyypin 1 diabeetikot hyötyvät laitteen käytöstä 3. Laitteesta hyötyvät myös ne erityisryhmät, joiden on mahdotonta tai erittäin hankalaa tehdä sormenpäämittauksia
Flash-sensori: potilaspalaute sähköpostilla 12.2.2017 FreeStyle Libre ollut minulla nyt kaksi ja puoli viikkoa Pitkäaikaisokerini ollut viimeisen 14 vrk:n aikana 8.1 viimeisen 7 vrk:n aikana 7.6 Viimeksi käydessäni vastaanotollasi lukema taisi olla lähempänä 9 Kiitos tästä hienosta mahdollisuudesta!
Digitaalinen etäseuranta Kaupallisia älypuhelin-/älylaitesovellutuksia Glooko Glucobook Glucose Buddy Diabetes App Lite MySugr MySugr Junior Bant Follow Connect Tee-se-itse-sovellus Nightscout
Digitaalinen etäseuranta POTILAS Mobiiliverkko tai Wi-Fi Yhteensopiva mobiililaite & sovellus CareLink Pro -synkronointi HOITOHENKILÖSTÖ Yhteysmahdollisuudet HOITOKUMPPANI Sensori & Bluetooth -lähetin Etäseuranta CareLink -sovelluksen kautta + tekstiviestihälytys Guardian connect JÄRJESTELMÄN OSAT
Digitaalinen etäseuranta
Nightscout Digitaalinen etäseuranta
Digitaalinen etäseuranta Mahdollistaa aktiivisen, tarkan ja yksilöllisen ohjauksen Lisää potilaiden/vanhempien turvallisuuden, tuen ja luottamuksen astetta Vaatii hoitopaikalta lisäresursseja
Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto
Implantoitavat glukoosisensorit Eversense CGM sensor GlySens ICGM System
Eversense-implantoitava glukoosisensori
Eversense-implantoitava glukoosisensori (lähde: the product website) Sensor that lasts up to 90 days no weekly sensor insertion Smart transmitter with on-body vibe alerts Readings on mobile app no separate receiver Predictive alerts before reaching Low or High Glucose Alarm level Glucose readings automatically sent to app every 5 minutes Removable/rechargeable smart transmitter No sensor wasted when smart transmitter is removed
Eversense-tutkimus (Monikansallinen, monikeskustutkimus) Potilaat: 71 potilasta (T1 ja T2), ikä >18 vuotta Tutkimuksen kesto: 180 vrk Seurantaparametri: 1 vrk:n glukoosikäyrä 3 vk:n välein Tulokset: Sensorin keskimäärinen toiminta-aika 149 päivää 40% toimi vielä 180 vrk:n kohdalla MARD 11% 90 vrk:n kohdalla HbA1c keskimäärin 0.5% alhaisempi
Eversense-tutkimus Johtopäätökset Toimii luotettavasti > 3 kk Ei haitavaikutuksia ja potilaiden tyytyväisyys hyvä Sokeritasapaino parani Hypoglykemiassa vietetty aika pieneni Lupaava innovaatio (GlySens-systeemin sensorin luvataan toimivan jopa yli vuoden)
Mitä muuta uutta glukoosiseurannasta huomenna? Glukoosiseuranta piilolinssien avulla
Mitä muuta uutta glukoosiseurannasta huomenna? Controlling Diabetes with a Skin Patch A flexible tattoo senses glucose levels in sweat and delivers a drug as needed. A flexible, noninvasive skin patch includes electrochemical sensors that detect glucose in sweat and a battery for heating microneedles that deliver a drug.
Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Glukoosiseurannan kehityksestä Glukoosiseuranta tänään miten? Glukoosiseuranta tänään mitä uutta? Glukoosiseurannasta huomenna Yhteenveto
Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Yhteenveto (I) 1. Mittareiden ja sensoreiden tarkkuusvaatimukset/tarkkuus parantuneet 2. Sähköinen/digitaalinen omaseuranta/etäseuranta mahdollista 3. Jatkuva glukoosiseuranta yleistymässä (Flash-sensori merkittävin uutuus) 4. Suuntaus kohti non-invasiivisia, pitkäkestoisia glukoosiseurantalaitteita
Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Yhteenveto (II) Sensorien käytön yleistyessä 1. Välittömät kustannukset lisääntyvät kuka maksaa? 2. Säästöä pitkällä aikavälillä toivottavasti!
Pori 15.2.2017 Diabeetikon glukoosin (oma)seuranta mitä uutta? Hannu Järveläinen TY ja SatKS Kiitos mielenkiinnosta!