PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman
KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015. Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 )... Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa... 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Kaavamuutos koskee seuraavia kiinteistöjä Houtskarin Kivimossa: Bjenstrand 445-660-2-18 (ent. Kivimon kylä), Dahlslid 445-660-2-19 (ent. Kivimon kylä) ja Benstrand 445-666-2-30 (ent. Roslaxin kylä). Maanomistaja on anonut Houtskarin yleiskaavan mukaisen loma-asuntotontin siirtämistä Kivimossa omistamaltaan Bjenstrandin kiinteistöstä 2-18 kiinteistölle Benstrand 2-30 ja että tontin käyttötarkoitus samalla muutetaan omakotitontiksi. Ympäristölautakunta on 17.6.2015 päättänyt että Houtskarin yleiskaavan muuttaminen voidaan aloittaa. Kaavamuutos on suhteessa alkuperäiseen anomukseen laajennettu käsittämään kaksi loma-asuntotonttia. Kaavamuutosalueen rantaviiva on n. 0,5 km ja alueen pinta-ala n. 8 ha. Kivimossa sijaitsevat kohdat, joissa rakennusoikeuksia siirretään kaavamuutoksella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Houtskarin yleiskaavan muutos, Kivimo Benstrand.
Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tavoitteena on siirtää kaksi rakennusoikeutta (RA2) kiinteistöltä Dahlslid 2-19, toinen rakennusoikeus (RA1) kiinteitstölle Bjenstrand 2-18 ja toinen (A1) kiinteistölle Benstrand 2-30. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015. Kaavaehdotus oli MRA 19 :n mukaisesti nähtävänä... Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa... Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa... 2.2 Osayleiskaavamuutos Kaavalla siirretään kaksi rakennusoikeutta (RA2) kiinteistöltä kiinteistöltä Dahlslid 2-19, toinen rakennusoikeus (RA1) kiinteitstölle Bjenstrand 2-18 ja toinen (A1) kiinteistölle Benstrand 2-30. Voimassa olevassa yleiskaavassa kiinteistön Bjenstrand talouskeskus on merkitty MU:ksi, mikä on vanhentunut. Talouskeskus merkitään kaavamuutokseen maatilan talouskeskusalueeksi (AM). Voimassa olevan kaavan venesatama (LV) sisältyy kaava-alueeseen. 2.3 Toteuttaminen Kaavan toteuttaminen on maanomistajan asia. Rakentamista koskevaa aikataulua ei ole asetettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavamuutosalueen talouskeskus ja venesatama on ennestään rakennettu, muut alueet ovat rakentamatta. Omakotitonttiksi (A1) osoitettava alue on aikoinaan ollut rakennettu, merkkejä entisestä asutuksesta löytyy maastosta, mm. vanhoja omenapuita. Puusto on mäntyä ja eri laijien pensaikkoja.
Yllä olevat kuvat on otettu suurin piirtein omakotitontin (A1) päärakennuksen tulevasta paikasta, ylhäältä järjestyksessä pohjoiseen, itään, etelään ja länteen.
Venesatama on merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan. Koska se sijoittuu aivan kaavaalueen yhteyteen ja palvelee sekä talouskeskusaluetta että uutta omakotitonttia se sisällytetään kaavamuutokseen. Venesatamassa (LV) on laituri ja venevaja. Näkymä talouskeskukselta venesataman suuntaan. Maatilan talouskeskuksessa on ollut asutusta kauan aikaa. Alueella on suora yhteys rantaan. Talouskeskusalueen päärakennus.
Talouskeskusalueen navetta ja liiteri. Dahlslidin kiinteistön RA2 alueella kasvaa pääasiassa matalaa mänty- ja leppämetsää täydennettyna eri lajien pensaikoilla. Alueen ranta on matala ja rannassa pitkään lahdelle pain kasvaa voimakasta kaislikkoa. Alueen käyttäminen rantaan tukeutuvaan loma-asutukseen edellyttäisi laajaa ruoppausta. Voimassa olevan RA2 alueen ranta kuvattuna koilliseen (yläkuva) ja lounaaseen.
Kaavamuutoksen RA1 alue on osin peltoa, osin metsäaluetta (kts. alla oleva ilmakuva) Alueiden ilmakuvat. Ylemmän kuvan merkinnät on sijoitettu olemassa olevien (AM) tai suunniteltujen rakennusten (A1 ja RA1) paikoille. Alakuvalla MY on suurin piirtein siinä mistä edellä olevat valokuvat on otettu.
3.2 Suunnittelutilanne Yleiskaava Houtskarin yleiskaavassa vuodelta 2000 ne kiinteistöjen alueet, jotka sisältyvät kaavamuutokseen on osoitettu loma-asutusalueeksi (RA2, venesatama (LV) ja muilta osoin maaseutuelinkeinoalueeksi (M) ja maaseutuelinkeinoalueeksi, jolla on maisemaarvoja (MU). RA2 alueella on kaksi rakennusoikeutta. Maaseutuelinkeinoalueilla M ja MU sijaitsee maanomistajan maatilakeskus asuntorakennuksineen ja tuotantorakennuksineen. RA2 alue on rakentamaton. Ote voimassa Houtskarin yleiskaavasta, jossa kaavamuutoksen kohteena olevat alueet on rengastettu puneella. Turunmaan maakuntakaavassa ei ole kaava-aluetta koskevia varauksia. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja numeerista rajakartta- aineistoa.
4 YLEISKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Sunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Ympäristölautakuna hyväksyi suunnittelun aloittamisen 17.6.2015. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015. Ympäristölautakunta on hyväksynyt kaavamuutoksen asetettavaksi nähtäville. Kaavaehdotus oli MRA 19 :n mukaisesti nähtävänä Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa... Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. 4.3 Osayleiskaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on siirtää kaksi rakennusoikeutta (RA2) kiinteistöltä Dahlslid 2-19, toinen rakennusoikeus (RA1) kiinteitstölle Bjenstrand 2-18 ja toinen (A1) kiinteistölle Benstrand 2-30. 5 RANTAYLEISKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavamuutos ei suhteessa voimassa olevaan kaavaan aiheuta olennaisia rakenteellisia muutoksia. Rakennuspaikkojen (rakennusoikeuksien) lukumäärä ei muutu. Kaksi rakennusoikeutta siirretään yhdestä paikasta kahteen toiseen paikkaan siten, että toinen alue osoitetaan omakotitontiksi (A1). Omakotitontti rajoittuu maanomistajan maatilakeskukseen ja alueen venesatamaan. Toinen rakennusoikeus (RA1 alue) sijoitetaan voimassa olevan kaavan kolmen ennestään olevien RA1 alueiden väliin. MY alue, joka voimassa olevassa kaavassa on RA2 aluetta, pidentää rakentamattoman yhtenäisen rantaviivan. Tällä tavoin yhtenäinen rakentamaton rantaviiva tulee hieman pidemmäksi kuin voimassa olevassa yleiskaavassa. Aluevaraukset Yksi rakennusoikeus on osoitettu asuntoalueeksi (a1). Täll alueelle voidaan rakentaa asuintaloja talousrakennuksineen sekä rakennuksia elinkeinotoimintaa varten. Merkintään liittyvä luku osoittaa, että alue saa muodostaa vain yhden rakennuspaikan. Maanomistajan tilakeskus osoitetaan maatilan talouskeskusalueeksi (AM). Alueelle saadaan rakentaa asuintaloja talousrakennuksineen sekä rakennuksia maatilatoimintaa ja sen sivuelinkeinoja varten. Yksi rakennusoikeus osoitetaan loma-asuntojen alueeksi RA1). Alueelle saadaan rakentaa lomaasuntorakennus, vierasmaja, jonka kerrosala on enintään 25 m2 sekä saunarakennus, jonka kerrosala on enintään 25 m2. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala edellä mainittujen rakennusten osalta saa olla enintään 5% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 m2. Lisäksi saadaan rakentaa lomatarkoituksiin liittyviä talousrakennuksia, joiden rakennusala on enintään 1% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 80 m2. LV alueelle voidaan rakennusjärjestyksen mukaisesti rakentaa pienveneliikennettä, palveluja, elinkeinotoimintoja ja yhdysliikennettä palvelevia rakennuksia, laitteita ja rakennelmia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kulttuurimaiseman edistämiseen.
Alue, josta rakennusoikeus siirretään, osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on maisemallista merkitystä (MY). Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja muun elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Kaavamuutoksella ei ole rakenteellisia, sosiaalisia, muita tähän verrattavia vaikutuksia. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Liikenne ja vesihuolto Jätevesiä ei saa johtaa mereen, vaan ne on käsiteltävä kaupungin ympäristöviranomaisen vahvistamalla tavalla. Kaava-alueella on ennestään kiinteät tieyhteydet.. Vaikutus luonnonympäristöön Alueille, johon kaavamuutoksella osoitetaan rakentamista, ei ole uhanalaisia lajeja eikä muita merkittäviä luontoarvoja. Hanko, 4.11.2015 Sten Öhman dipl.ins.