Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011
Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma alkaa Pankkikriisi Luotonanto tyrehtyy, verotulot vähenevät, taantuma syvenee Julkisen talouden velkakriisi 2
Maailmantalous elpyy nousevien talouksien johdolla 15 Euroalue Yhdysvallat Kiina BKT:n muutos vuoden takaisesta, % 12 9 6 3 0-3 -6 2000 2005 2010 Lähteet: EKP, US Bureau of Economic Analysis, Bloomberg ja IMF. Ennuste: IMF, huhtikuu 2011. 23396 @Chart7 3
Raaka-aineiden hinnat kiihdyttäneet inflaatiota 6 % Euroalueen inflaatio EKP:n ohjauskorko 5 4 3 2 1 0-1 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähteet: EKP ja Bloomberg. 23396 @Chart8 4
Euroalueen velkakriisi jatkuu 14 Korkoero Saksaan, 10 vuoden valtionlainat, prosenttiyksikköä 12 10 Kreikka 8 6 Irlanti 4 Portugali Espanja 2 Suomi Italia 0 01/10 03/10 05/10 07/10 09/10 11/10 01/11 03/11 05/11 Lähde: Bloomberg. Viimeinen havainto: 19.5.2011. PTMO 5
Euroopan velkaongelmien hallinta: julkisen talouden perusylijäämä välttämätön Julkisen talouden sopeuttaminen ongelmamaissa on väistämätöntä, perusylijäämä on välttämätön Tämän vaikean prosessin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää Tukirahoitus tiukasti ehdollista ohjelman toteuttamiselle Koko Euroopalla (ja maailmantaloudella) ja kaikilla euroalueen mailla on paljon hävittävänä, jos euroalueen maiden yhteistyö velkaongelmien hallitsemisessa kariutuu Kriisin opetus: Vakaa kehitys edellyttää 1. Julkisen velan hallintaa 2. Kokonaistaloudellisen kehityksen tasapainoa Hankkeet makrotaloudellisen koordinaation kehittämisestä 6
Rahoitusjärjestelmän tila Suomessa tila on vakaa ja uhat pääosin ulkomaisia Euroopassa tila on kahtiajakautunut ja yhä hauras Johtopäätös kriisistä: Eurooppalaisten stressitestien pohjalta tehtävä nopeat toimenpiteet Heikkojen mutta elinkelpoisten pankkien pääomia vahvistettava ensisijaisesti yksityisen sektorin ratkaisuin Pankkituen on oltava läpinäkyvää ja vastikkeellista Jos pääomituksiin on turvauduttava julkisin varoin, niin vastineeksi omistusta valtiolle 7
Makrovakausvalvonnan järjestäminen Suomessa Johtopäätös kriisistä: Keskityttävä myös järjestelmäriskeihin Tyypillinen järjestelmäriski: luotonannon liiallinen kasvu ja kriteereiden höltyminen noususuhdanteessa, seurauksena ylivelkaantuminen Makrovakauden valvonnasta EU-tasolla vastaa EKP:n yhteyteen perustettu Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) Myös Suomessa tarvitaan viranomaisille toimintavaltuudet nk. makrovakausvälineiden käyttöön Esimerkkejä: ylimääräiset pääomavaatimukset, katto asuntoluoton määrälle suhteessa asunnon arvoon 8
Kaksi vaihtoehtoa A) Nykyisten toimivien viranomaisten pohjalle Toimintavaltuuksia täsmentämällä ja lisäämällä SP:llä on tehtävä antaa suosituksia makrovakausvälineiden käyttöön, VM:lle myös vastaava oikeus Fiva on toimeenpanija ja sen johtokunta päätöksentekijä Nopeasti toteutettavissa B) Kokonaan uusi institutionaalinen järjestelmä Kansainvälisen kehityksen huomiointi Aikaa vaativa prosessi 9
Suomen BKT saavuttaa taantumaa edeltäneen tason vasta 2012 180 BKT:n muutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) BKT:n taso (vasen asteikko) Mrd. euroa, viitevuoden 2000 hinnoin % 10 160 5 140 0 120-5 100 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24870-10 10
Haasteita kasvunäkymille Ikääntyminen Nousevien talouksien kasvu kiristää kilpailua ja siirtää kysynnän painopistettä yhä kauemmas Suomesta Talouden toimintaympäristön muutoksiin kyettävä sopeutumaan kaikilla tasoilla 11
Teollinen tuotanto uhkaa valua maasta Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Markkinapalvelut Muut palvelut 100 Osuus koko talouden arvonlisäyksestä, % 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Tilastokeskus 24877 12
Finanssikriisin pitkä jälki ja ikääntyminen => Julkisen talouden kestävyyden turvaamisella kiire 8 6 4 2 0-2 -4-6 Rahoitusjäämä, % BKT:stä Julkisyhteisöt Valtio -8 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24451 13
Kustannuskilpailukyky heikkeni ennen kriisiä 10 Suomi Euroalue Yksikkötyökustannusten muutos edellisestä vuodesta, % 8 6 4 2 0-2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: EKP ja Tilastokeskus. 14
Palkanmuodostuksessa muutospaineita Suomi tarvitsee sellaisen sopimisen mallin, jolla on kykyä sopeutua tilanteen tarpeisiin Makrotason koordinaatiota tarvitaan Ankkuri tai kehys eri alojen ratkaisuille Voidaan muodostaa vaihtoehtoisilla tavoilla Yritys- ja työpaikkatason sopimisella tärkeä rooli Täällä tehdään päätökset henkilöstöstä, ja täällä on oleellinen alaa koskeva tieto Paikallisen sopimisen järjestelmissä kehittämistä 15
Kiitos 16