ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2497 Iittalantien ja Puupihan asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2497 Iittalantien ja Puupihan asemakaavan muutos 90. kaupunginosa Kalvola Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö Hämeenlinnan kaupunki yhdyskuntalautakunta 16.04.2013 vireilletulo 02.05.2013 yhdyskuntalautakunta 11.06.2013 yhdyskuntalautakunta 20.08.2013 yhdyskuntalautakunta 12.11.2013 kaupunginhallitus 25.11.2013 kaupunginvaltuusto 09.12.2013

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1.1 Kaava-alueen sijainti... 3 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Asemakaavoitushankkeen vaiheet... 4 2.2 Asemakaavamuutos... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen historia ja yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3.1.5 Maanomistus.... 6 3.1.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat... 7 3.1.7 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.2.1 Osalliset.... 11 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 12 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 13 5.2 Aluevaraukset... 13 5.3 Vaikutusten arviointi... 13 5.3.1 Asemakaavan vaikutukset... 13 5.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan... 14 5.3.3 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 LIITTEET 1. Asemakaavan seurantalomake, mukana ehdotusvaiheesta lähtien 2. Asemakaavakartan pienennös, asemakaavamerkinnät ja -määräykset 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2

3 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 30.5.2013 päivättyä asemakaavakarttaa, työnumero 2497. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Hämeenlinnassa Iittalan taajaman alueella, 90. Kalvolan kaupunginosassa. Muutos koskee aluetta, johon kuuluvat korttelit 521, 522 ja 523, lähivirkistysaluetta, katualuetta sekä maantien aluetta. 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Iittalan keskustan aluetta on syytä kehittää, jotta taajama pysyisi vireänä ja sen vetovoima paranisi entisestään. Kehittämisen ensimmäisiä edellytyksiä on läpikulkuväylän luonteisen Iittalantien ja siihen liittyvän Kotkajärventien muuttaminen maantien alueesta kaduksi taajaman keskeisimmällä osalla. Voimassa oleva Puupihan asemakaava ei ole toteutunut kolmen korttelin osalta. Kortteleissa on määrätty rakennettavien omakotitalojen pakolliseksi kerrosluvuksi 2. Asemakaavaa muutetaan sellaiseksi, joka sallii kyseessä oleviin kortteleihin myös yksikerroksiset omakotitalot.

4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavoitushankkeen vaiheet Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto. Kaavamuutos tehdään kaupungin omasta aloitteesta. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 16.4.2013 asemakaavamuutoksen käynnistämisestä sekä laatimisen lähtökohdista. Hanke käynnistyi vireillepanokuulutuksella 2.5.2013, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma tuli nähtäville. Asemakaavamuutoksen luonnos käsitellään yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 11.6.2013, jolloin lautakunnalle esitetään luonnoksen asettamista julkisesti nähtäville mielipiteitä varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään myös kommentit viranomaisilta. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa talvella 2013, jonka jälkeen asemakaavan muutos etenee kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi. Alustavan aikataulun mukaan asemakaavamuutos olisi lainvoimainen vuoden 2013 lopussa. 2.2 Asemakaavamuutos Voimassa olevassa asemakaavassa Iittalantien ja Kotkajärventien maantien aluetta muutetaan katualueeksi. Iittalantien varren Puupihan asuinalueen kolmen erillispientalojen korttelin, 521, 522 ja 523 asemakaavamääräyksiä muutetaan. Puupihan alueelta asemakaavamuutosalueeseen kuuluu teknisestä syystä myös Puupihantie ja pieni lähivirkistysalue, joille ei esitetä muutoksia. Erillispientalojen korttelialueilla pakollinen kerrosluku kaksi muutetaan muotoon, joka sallii myös yksikerroksiset omakotitalot. Ottaen huomioon alueen asema maaseututaajamana luovutaan erillisestä yksityiskohtaisesta rakentamistapaohjeesta. Luovutaan rakennusten pakollisesta sijoittamisesta kiinni tiettyihin aluerajoihin. Tiivistetään rakennetta lisäämällä kortteliin 521 yksi ohjeellinen tontti rakennusaloineen.

5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen historia ja yleiskuvaus Iittalantie, 2853-numerolla oleva yhdystie, toteutettiin taajaman kohdalla 1970-luvun alkupuoliskolla. Puupihan alueen asemakaavamuutos rakentamistapaohjeineen vahvistui vuoden 2004 alussa. Puupihan alueen vahvistetussa asemakaavassa on pääasiassa esitetty erillispientalojen korttelialueita. Puupihantien varrelle on esitetty sallittavaksi ainoastaan kaksikerroksisia omakotitaloja. Asemakaava ei ole toteutunut näiden talojen osalta. Puupihan kaksikerroksisten pientalojen korttelit 521,522 ja 523 voimassa olevassa asemakaavassa. Iittalan kaupalliset palvelut ovat pääosin sijoittuneet kaavamuutosalueen varrelle tai sen välittömään läheisyyteen. Keskustan liikenne kulminoituu suunnittelualueella olevaan Iittalantien ja Kotkajärventien kiertoliittymään. Alueen pinta-ala on n. 7,7ha. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä luonnonarvoltaan merkittävää kasvillisuutta. Rakentamattomien tonttien alueet ovat pääosin entistä peltomaata, Iittalantien alue hoidettua liikennealuetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alue on entisen Kalvolan kunnan Iittalan taajaman keskusta-aluetta. Alue on melko laajasti asemakaavoitettu. Iittalantien ympäristöä on asemakaavoitettu yhteensä noin neljän kilometrin matkalta tien varrella. Asemakaavamuutos koskee noin kilometrin pituista keskeisintä osaa. Rakentaminen on tapahtunut vähitellen vuosikymmenien kuluessa. Koska Iittalantie on rakennettu alkuperäisestä kylärakenteesta lähes välittämättä, on

6 rakennusten muodostama katutila sattumanvarainen ja sekava. Varsinkin Iittalantien eteläpuoli kiertoliittymän kohdalla on aukea eikä katutilaa muodostu. Hoitamaton ja rakentamaton ympäristö ei anna edustavaa kuvaa lukuisille vierailijoille. Toisaalta vapaa alue antaa mahdollisuuden kehittää Iittalan keskustaa harkitusti. Rakennuskaavan muutos vuodelta 1973, osakopio. Iittalantien uusi linjaus on näkyvissä kaava-alueen eteläpuolella. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Varsinaisia häiriötekijöitä ei alueella ole. Ajoneuvoliikennettä voidaan pitää normaalina taajaman keskustassa. Puupihan alueesta on n.500m matka rautatielle. Junaliikenne ei aiheuta häiriötä tässä kohdassa asumiselle. Rautatien aiheuttamaa tärinää ei ole havaittavissa asukkaiden haastatteluiden perusteella. Puupihan alueella ei ole tietojen mukaan pilaantunutta maata, alue on entistä peltomaata. 3.1.5 Maanomistus Puupihan alue on Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa, Iittalantie on valtion omistama maantie.

7 Alueen maanomistuskartta. Kaupungin maanomistus on esitetty vihreällä. 3.1.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Alueella on voimassa useita asemakaavoja. Kaavat ovat saaneet lainvoiman vuosina 1968, 1979, 1986, 1994 sekä viimeisin Puupihan aluetta koskeva 2004. Iittalantie on usealla asemakaavalla muodostunutta maantien aluetta. Puupihan alueella on osoitettu kaavamuutosalueeseen kuuluen kolme erillispientalojen korttelialuetta, joissa on yhteensä 9 ohjeellista tonttia. Rakennusoikeutta korttelialueilla on yhteensä 3 150 k-m 2. Ajantasa-asemakaava

8 Yleiskaava Asemakaavoitusta on ohjannut Kalvola - Iittalan oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta 1993. Osayleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2000. Osayleiskaavassa esitetään Puupihan asemakaavan itäosaan pientalovaltaista asumista, Iittalantien varteen kerrostalovaltaista asumista. Alue Puupihantiestä länteen on varattu maa- ja metsätalousalueeksi. Iittalantie ja Kotkajärventie on merkitty tieliikenteen alueeksi. Lasimäen edustalle on merkitty tieliikenteen alueen laajennus. Ote Kalvola - Iittalan yleiskaavasta Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.6.2006 vahvisti voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 ensimmäisen vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Voimassa oleva maakuntakaava jää voimaan siltä osin kuin sitä ei kumota vahvistettavana olevassa vaihemaakuntakaavassa. Kaavojen yhdistelmässä Puupihan asuntoalue sijaitsee asuntovaltaisella taajamatoimintojen alueella. Alueen länsireunasta länteen sijaitsee vihreällä pistekatkoviivalla rajattu ma- maisema-alue: kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue. Asuntovaltaisen taajamatoimintojen alueen rajalle on esitetty koillis-lounaissuuntainen ulkoilureitti. Iittalantie on merkinnällä YTm, merkittävä yhdystie tai katu, kehitettävä matkailutie. Kotkajärventien osuus on merkinnällä YTm, kehitettävä matkailu- ja maisematie, muu yhdystie. Keskusta on merkitty kohdemerkinnällä ca, alakeskus. Suunnittelumääräyksen mukaan Iittalassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asema-

9 kaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueille, kuitenkin yksittäin enintään 10 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään yhteen yksikköön. Iittalan taajama-alue kuuluu C-v km Seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen. Merkinnällä osoitetaan mm. keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja joukkoliikenteen kehityskäytäviä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen, niiden palvelutason jatkokehittämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Suunnittelusuosituksen mukaan kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelualueen ulkopuolella, Iittalantien eteläpuolella on esitetty kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on Sauvala-niminen keskiaikainen kylänpaikka. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. 3.1.7 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 10.12.2012. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset.

10 Selvitykset Asemakaavamuutoksen pohjaksi ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Muutos voimassa olevasta asemakaavasta asemakaavaluonnoksen mukaiselle on selvitysten näkökulmasta pieni. Iittalantiellä on vuosina 2007-2011 sattunut suunnittelualueen kohdalla yhteensä kuusi rekisteröityä liikenneonnettomuutta. Iittalan keskustan rekisteröidyt liikenneonnettomuudet vuosina 2007-2011 Destia Oy:n Liitu-ohjelman mukaan Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö laati vuonna 2002 toteuttamattoman keskustasuunnitelman S-Marketin ja Lasimäen väliselle alueelle. Kehittämiskeskus Oy Häme on toteuttanut Iittalan Visio 2030- hankkeen yhdessä Projektistudio Oy:n kanssa. Osana EKR-rahoitteista Luova Tila-hanketta kuului kesällä 2012 tehty Iittalan taajaman facelifting -suunnitelma, jossa ideoitiin alueen kehittämistä vetovoimaisemmaksi ja viihtyisämmäksi keskukseksi. Kehittämiskeskus Oy Hämeellä on alkanut Iittalantiehen välittömästi sen eteläpuolella liittyvän ns. Fiskarsin alueen kiinteistöjen kaupallinen selvitystyö.

11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Puupihan alueelta yhdeksän ohjeellista erillispientalojen tonttia on jäänyt rakentamatta johtuen kaavamääräyksestä, jonka mukaan talot on rakennettava kaksikerroksisina. Tavoitteena on sallia myös yksikerroksiset omakotitalot sekä keventää määräyksiä ottaen huomioon asuinalueen sijainti kauempana Hämeenlinnan kantakaupungista. Iittalantien kadun varrella rakentamisen vaikuttavuutta katutilan muodostajana voidaan tavoitella sen sijaan lisäämällä kadunvarren kortteliin yksi ohjeellinen tontti ja sen myötä 350k-m2 kerrosalaa. Koko Iittalan keskustan aluetta on syytä kehittää, jotta taajama pysyisi vireänä ja sen vetovoima paranisi entisestään. Ensimmäisiä edellytyksiä on läpikulkuväylän luonteisen Iittalantien muuttaminen kaduksi taajaman keskeisimmällä osalla. Nykyisistä ja tulevista liikekiinteistöistä voidaan vähitellen muodostaa yhtenäisempi kokonaisuus Lasimäen kanssa. Iittalan Lasimäen alue on tärkeä ostos- ja matkailukohde, johon saapuvat vierailijat voivat laajemminkin käyttää keskustan kehittyviä palveluita. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaavoitustyöhön osallisia ovat seuraavat tahot: Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Uudenmaan ELY-keskus, Hämeen ELY-keskus, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy, AinaCom Oy sekä Gasum Oy. Maanomistajat ja -haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin toukokuussa 2013. OAS on selostuksen liitteenä 3. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan 16.4.2013 54 asemakaavamuutoksen laatimisen periaatteet sekä päätti kuuluttaa hankkeen vireilletulosta. Vireille tulosta ilmoitettiin lehtikuulutuksella Hämeen Sanomissa ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa sekä lisäksi naapurikirjeellä naapurikiinteistöjen omistajille ja/tai haltijoille. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 11.6.2013 luonnoksen asettamisesta nähtäville. Luonnos oli nähtävillä mielipiteitä varten 13.6.- 28.6.2013. Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Yhdyskuntalautakunta päätti ehdotuksen asettamisesta nähtäville kokouksessaan 20.8.2013. Nähtävilläoloaikana 29.8. 27.9.2013 ei kaavaehdotuksesta jätetty muistutuksia. Lausuntoja jätettiin yhteensä viisi ja sisäisiä kommentteja kolme. Hämeen ELY-keskuksella, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja Elenia Oy:llä ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta. Elenian lausunnon liitekartassa oli kuitenkin esitetty

12 olemassa oleva 20kV:n maakaapeli, joka kulkee omakotitontin istutusalueella. Kaapeli merkittiin rasitteena asemakaavaan sekä poistaa kaapelin kohdalle esitetty istutettava puurivi. Gasum Oy esitti lausunnossaan, että maakaasuputkistosta aiheutuvat rajoitukset merkittäisiin kaavamääräyksiin esim. seuraavasti: Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Gasum Oy:n maakaasun siirtoputkisto sijaitsee asemakaavamuutosalueella ainoastaan katualueella, johon ei esitetä rakentamista. Katualueella tapahtuvassa toiminnassa otetaan määräykset muutenkin huomioon, joten lisämerkintää ei nähty tarpeelliseksi tehdä asemakaavamääräyksiin. Uudenmaan ELY-keskus esitti lausunnossaan, että maanteiden kaavoittaminen kaduiksi vastaa myös ELY-keskuksen käsitystä teiden hallinnollisesta luokasta. ELYkeskus esittää lisäksi teknistä korjausta maanteiden kaavamerkintään. Korjaus tehtiin. Kunnallistekniikan suunnittelu huomautti kommentissaan, että valaisinpylväät ja jakokaapit on jo rakennettu Puupihantien varrelle ja on syytä varmistaa, että ne jäävät katualueen puolelle. Tarkistusmittausten jälkeen havaittiin, että Puupihantien katualuetta on syytä leventää ja vastaavasti tontteja pienentää ehdotuksessa olleesta noin yhden metrin verran, jotta jo rakennetut pylväät ja kaappi sijoittuisivat katualueelle. Rakennusvalvonta ehdotti kommentissaan, että käytännön syystä talousrakennusten enimmäispinta-alaksi voisi määrittää 50m 2 ehdotuksessa olleen 40m 2 sijasta. Lisäksi ehdotettiin, että määräyksellä rajattaisiin, ettei 4m lähemmäksi tontin rajaa saisi rakentaa, jolloin vältyttäisiin palo-osastointivaatimuksilta. Paikkatieto ja kiinteistö pyysi kommentissaan tarkistamaan tonttinumeroinnin. Nämä muutokset tehtiin asemakaavaehdotukseen. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavamuutoksen tultua hyväksytyksi kaupunginvaltuustossa on osallisilla valitusmahdollisuus tehdystä päätöksestä. Asemakaavahanke esitellään sen eri vaiheissa kaupungin internet-sivulla osoitteessa: www.hameenlinna.fi/ kaavat-ja rakentaminen/kaavoitus/. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot valtion viranomaisilta ja verkkoyhtiöiltä. Ehdotusvaiheessa ei enää järjestetty viranomaisneuvottelua. 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksesta ei ole laadittu vaihtoehtoja. Luonnos perustuu kaupungin omaan asiantuntijatyöhön ja yhdyskuntalautakunnan päätökseen. Ns. nollavaihtoehto tarkoittaisi sitä, että Puupihan alueen erillispientalotontit jäisivät rakentamattomiksi pidemmäksi ajaksi. Todennäköisesti alue kuitenkin rakentuisi pidemmän ajan kuluessa vähitellen, mutta pääkadun maisema Lasinmäen vieressä olisi vuosien ajan keskeneräisen näköinen. Jos Iittalantie jäisi valtion maantieksi, niin tien kehitys tapahtuisi maantien ohjeiston mukaisesti. Nopeusrajoitukset, uudet liittymät ja kadunrakennustyöt suunniteltaisiin ja toteutettaisiin Uudenmaan ELY-keskuksen asettamilla ehdoilla, jotka ovat selvästi ristiriidassa Iittalan taajaman kehitystyön kanssa. Iittalantien tullessa kaupungin kaduksi siirtyy vastaavasti kunnossapitovelvollisuus kaupungille.

13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaava-alue on kooltaan n. 7,7ha. Rakennusoikeus tulisi asemakaavamuutoksen jälkeen olemaan 3 500k-m 2, asemakaavan seurantalomake liite 1. Kerrosalan lisäys voimassa olevaan asemakaavaan nähden on 350k-m 2. KORTTELIALUEET aluetta m 2 kerrosalaa k-m 2 AO 17 7447 3 500 VL 444 katualue 59 246 KAAVA-ALUE YHTEENSÄ 77 137 3 500 Erillispientalojen kortteleissa tehokkuudet ovat 0.17, 0.2 ja 0.22, keskiarvo on 0.2. 5.2 Aluevaraukset Asemakaavamuutoksessa esitetään erillispientalojen korttelialueita (AO), lähivirkistysaluetta (VL) sekä katualuetta. 5.3 Vaikutusten arviointi Vaikutuksia arvioitiin suhteessa nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaan. 5.3.1 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset asumiseen Yhtä asuntoa kohti asukkaita oli vuonna 2010 Hämeenlinnassa kaupungin tilaston mukaan 1,5 henkilöä. Uusia ohjeellisia omakotitontteja esitetään asemakaavamuutoksessa yhteensä 10kpl. Tilaston mukainen asukasmäärä voisi olla 15 henkilöä. Muutos Iittalan asukasmäärässä tulisi olemaan melko pieni. Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Asemakaavamuutoksella pyritään pidemmällä aikavälillä tiivistämään Iittalan taajaman kaupunkirakennetta. Maantien normeilla ylläpidettävä Iittalantie ei anna mahdollisuutta katumaisesti rakennettuun ympäristöön.

14 Iittalan Lasimäen alue on tärkeä ostos- ja matkailukohde, johon saapuvat vierailijat voisivat nykyistä laajemminkin käyttää keskustan kehittyviä palveluita. Keskustan kiinteistöistä voidaan aluetta harkitusti kehittämällä ja rakentamalla vähitellen muodostaa ehyempi kokonaisuus Lasimäen kanssa. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Iittalantien muutos kaduksi parantaa liikenneturvallisuutta, koska maantien normien sijasta voidaan tietä kehittää kaupungin katuna. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Iittalantien muuttaminen kaduksi ei välittömästi vaikuta kaupunkikuvassa tai maisemaan. Puupihan alueen asuinpientalot todennäköisesti rakentuvat yksikerroksisina kahden sijasta. Toisaalta tiivistämällä saavutettu Iittalantien varren yksi ohjeellinen lisätontti ja sen rakennusoikeus 350k-m 2 vaikuttavat kaupunkikuvaan ja maisemaan tehden siitä rakennetumpaa. Vaikutukset liikenteeseen ja kunnallistekniikan verkostoihin Kunnallistekniikan verkot on jo rakennettu Puupihan aluetta varten. Iittalantien kunnallistekniikan verkostoon muutos ei vaikuta. Iittalantietä voidaan jatkossa kehittää kadun normistoa noudattaen. Muutos mahdollistaa maantietä pienemmät ajonopeudet sekä liittymien rakentamisen kaupungin normien ja tarpeen mukaan. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Asemakaavan muutoksella on jonkun verran vaikutusta yhdyskuntatalouteen. Puupihan alue tulee todennäköisesti rakennetuksi lyhyemmällä aikajänteellä kuin jos asemakaava olisi nykyinen. vaikutus tulisi olemaan positiivinen. Iittalantien muutos valtion maantien alueesta kaduksi tuo ylläpitokustannuksia Hämeenlinnan kaupungille. Toisaalta kustannukset ovat hyväksyttävissä normaaleina kaupungille kuuluvina kadun ylläpitokustannuksina. Iittalantie on noin neljän kilometrin matkalta molemmin puolin asemakaavoitettu kaupunkimaiseen tapaan. Alueen kehittäminen edellyttää väistämättä myös korttelialueiden keskellä olevan ajoväylän katutyyppistä kehittämistä. Asemakaavamuutoksessa esitetään keskeisimmän osan noin kilometrin matkalta muuttamista kaupungin kaduksi. Muutos antaa myös mahdollisuuksia kehittää ympäröivä korttelialueita edelleen kaupunkimaisempaan ja tiiviimpään muotoon. Tällainen kehitys tuo vireyttä Iittalan keskustaan ja tuo mahdollisuuksia tarjota palveluita taajamaan saapuville matkailijoille. Pidemmällä aikajänteellä kadunhoidosta tulevat kustannukset saattavat jäädä pienemmiksi kuin tulonlisäys. 5.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavamuutoksella ei ole merkitystä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Asemakaavamuutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen.

15 5.3.3 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijaitsee olemassa olevien teknisten verkostojen alueella Iittalan taajaman keskustassa. Keskusta-alueen kehittäminen tukee ekologista kestävyyttä. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavamuutos monipuolistaa asuntotarjontaa alueella. Iittalantien muutos maantiestä kaduksi tukee pyrkimystä lisätä palveluita keskustassa. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaava-alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Ajoyhteydet ja kevyen liikenteen väylät valaistuksineen on jo rakennettu nykyisiä vaatimuksia vastaavaksi. Ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavamuutos ei vähennä eikä lisää merkittävästi ympäristöhaittoja. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Puupihan alueella asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen sopii alueelle sekä maisemaan. Alueella ei ole luonnonympäristöä. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavamuutos ei vaikuta virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Haitat maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle Asemakaavamuutos ei haittaa maanomistajia.

16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Hämeenlinnassa 7.10.2013 Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö Hämeenlinnan kaupunki

LIITE 1

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm 21.10.2013 Kaavan nimi Iittalantien ja Puupihan akm Hyväksymispvm Ehdotuspvm 20.08.2013 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 02.05.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2497 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 7,7137 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,7137 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 7,7137 100,0 3500 0,05-0,1739 350 A yhteensä 1,7447 22,6 3500 0,20 0,0030 350 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0444 0,6 0,0016 R yhteensä L yhteensä 5,9246 76,8-0,1785 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 7,7137 100,0 3500 0,05-0,1739 350 A yhteensä 1,7447 22,6 3500 0,20 0,0030 350 AO 1,7447 100,0 3500 0,20 0,0030 350 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0444 0,6 0,0016 VL 0,0444 100,0 0,0016 R yhteensä L yhteensä 5,9246 76,8-0,1785 Kadut 5,9184 99,9 5,3697 Kev.liik.kadut 0,0062 0,1 0,0062 LT -5,5544 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

LIITE 2

LIITE 3

IITTALANTIEN JA PUUPIHAN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 2.5.2013

2 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 3. ALOITE... 4 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE... 4 4.1 Maakuntakaava... 4 4.2 Yleiskaava... 5 4.3 Asemakaava... 6 4.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset... 6 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 6 5.1 Arvioitavat vaikutukset... 6 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu... 7 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen... 7 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen... 7 5.5 Tehtävät selvitykset... 7 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET... 7 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 8 8. AIKATAULU... 8 9. LAATIJAT... 8 10. YHTEYSTIEDOT... 8

3 Työnro: 2497 Dnro: 484/2013 YHLA 109 Hämeenlinna 90. kaupunginosa Kalvola Asemakaavamuutos koskee suunnittelualuetta, johon kuuluvat korttelit 521, 522 ja 523, katualuetta sekä maantien aluetta. 1. TEHTÄVÄ Iittalan keskustan aluetta on syytä kehittää, jotta taajama pysyisi vireänä ja sen vetovoima paranisi entisestään. Kehittämisen ensimmäisiä edellytyksiä on läpikulkuväylän luonteisen Iittalantien muuttaminen kaduksi taajaman keskeisimmällä osalla. Iittalan Lasimäen alue on tärkeä ostos- ja matkailukohde, johon saapuvat vierailijat voisivat nykyistä laajemminkin käyttää keskustan kehittyviä palveluita. Keskustan kiinteistöistä voidaan aluetta harkitusti kehittämällä ja rakentamalla vähitellen muodostaa ehyempi kokonaisuus Lasimäen kanssa. Tarkoitus on vähitellen tulevien maankäytön muutostarpeiden myötä laajentaa Iittalan keskustan asemakaavoitetulla alueella katualuetta ja pienentää vastaavasti maantien aluetta. Voimassa oleva Puupihan asemakaava ei ole toteutunut kolmen korttelin osalta. Kortteleissa on määrätty rakennettavien omakotitalojen pakolliseksi kerrosluvuksi 2. Asemakaavaa muutetaan sellaiseksi, joka sallii kyseessä oleviin kortteleihin myös yksikerroksiset omakotitalot. Muutoksen myötä tyhjiksi jääneet tontit, yhteensä 9 kpl, tulevat todennäköisesti rakentumaan. Alueen rakennusoikeuteen asemakaavamuutos ei vaikuta. Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto. 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnassa entisen Kalvolan kunnan Iittalan taajamassa. Kaavaalue käsittää Iittalantien ja Kotkajärventien maantien alueen keskeiseltä taajaman osalta sekä Iittalan Puupihan asuinalueen kolme korttelia sekä niiden välinen katualue. Alueen on ajateltu rajautuvan lännessä Kyntäjäntiehen ja idässä rautatien siltaan. Etelässä Kotkajärventie rautatien alikulun (Asemakuja) kanssa kuuluisi suunnittelualueeseen Sepänkaarteeseen saakka. Pohjoisessa alueeseen kuuluisi maantien alueen lisäksi Puupihan kolme korttelia katualueineen. Iittalantie, 2853-numerolla oleva yhdystie, toteutettiin taajaman kohdalla 1970-luvun alkupuoliskolla. Iittalan kaupalliset palvelut ovat pääosin sijoittuneet kaavamuutosalueen varrelle tai sen välittömään läheisyyteen. Keskustan liikenne kulminoituu suunnittelualueella olevaan Iittalantien ja Kotkajärventien kiertoliittymään. Alueen pinta-ala on n. 7,0ha.

4 Alustava suunnittelualue on merkitty punaisella. 3. ALOITE Asemakaavamuutos laaditaan kaupungin aloitteesta. 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.6.2006 vahvisti voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 1. vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Voimassa oleva maakuntakaava jää voimaan siltä osin kuin sitä ei kumota vahvistettavana olevassa vaihemaakuntakaavassa. Kaavojen yhdistelmässä Puupihan asuntoalue sijaitsee asuntovaltaisella taajamatoimintojen alueella. Alueen länsireunasta länteen sijaitsee vihreällä pistekatkoviivalla rajattu ma- maisema-alue: kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue. Asuntovaltaisen taajamatoimintojen alueen rajalle on esitetty koillislounaissuuntainen ulkoilureitti. Iittalantie on merkinnällä YTm, merkittävä yhdystie tai katu, kehitettävä matkailutie. Kotkajärventien osuus on merkinnällä YTm, kehitettävä matkailu- ja maisematie, muu yhdystie. Keskusta on merkitty kohdemerkinnällä ca, alakeskus. Suunnittelumääräyksen mukaan Iittalassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueille, kuitenkin yksittäin enintään 10 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään yhteen yksikköön. Iittalan taajama-alue kuuluu C-v km Seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen. Merkinnällä osoitetaan mm. keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja joukkoliikenteen kehityskäytäviä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen, niiden palvelutason jatkokehittämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Suunnittelusuosituksen mukaan kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelualueen ulkopuolella, Iittalantien eteläpuolella on esitetty kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on Sauvala-niminen keskiaikainen kylänpaikka.

5 Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. 4.2 Yleiskaava Asemakaavoitusta on ohjannut Kalvola-Iittalan oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta 1993. Osayleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2000. Osayleiskaavassa esitetään Puupihan asemakaavan itäosaan pientalovaltaista asumista, Iittalantien varteen kerrostalovaltaista asumista. Alue Puupihantiestä länteen on varattu maa- ja metsätalousalueeksi. Iittalantie ja Kotkajärventie on merkitty tieliikenteen alueeksi. Lasimäen edustalle on merkitty tieliikenteen alueen laajennus. Ote Kalvolan-Iittalan osayleiskaavasta 1993

6 4.3 Asemakaava Suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Puupihan alueen asemakaava tuli lainvoimaiseksi vuonna 2004. Nykyisen maantien alueella on voimassa asemakaavat, jotka ovat tulleet voimaan vuosina 1968, 1979, 1986, 1994 ja 2004. Ote ajantasakaavasta. 4.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö laati vuonna 2002 toteuttamattoman keskustasuunnitelman S-Marketin ja Lasimäen väliselle alueelle. Kehittämiskeskus Oy Häme on toteuttanut Iittalan Visio 2030- hankkeen yhdessä Projektistudio Oy:n kanssa. Osana EKR-rahoitteista Luova Tila-hanketta kuului kesällä 2012 tehty Iittalan taajaman facelifting -suunnitelma, jossa ideoitiin alueen kehittämistä vetovoimaisemmaksi ja viihtyisemmäksi keskukseksi. Kehittämiskeskus Oy Hämeellä on alkamassa Iittalantiehen välittömästi sen eteläpuolella liittyvän ns. Fiskarsin alueen kiinteistöjen kaupallinen selvitystyö. 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Arvioitavat vaikutukset Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset: terveyteen ja viihtyvyyteen luonnonsuojeluun asumiseen meluun yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan

7 tekniseen huoltoon kunnallistalouteen luontoon maisemaan pinta- ja pohjavesiin liikenteeseen työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan virkistykseen 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen. 5.5 Tehtävät selvitykset Uusia asemakaavamuutoksen laadinnassa tarvittavia selvityksiä ei ole toistaiseksi tiedossa. 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET Kaavoitustyöhön osallisisa ovat seuraavat tahot: Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Uudenmaan ELY-keskus, Hämeen ELY-keskus, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy, AinaCom Oy sekä Gasum Oy.

8 Maanomistajat ja haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Viranomaisneuvottelua ELY-keskusten (Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset) kanssa ei järjestetä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Osalliset voivat esittää Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön suunnittelulle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ELY-keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun. Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesat kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Luonnos pidetään nähtävillä kahden viikon ajan, jona aikana mielipiteitä luonnoksesta voi jättää.osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 8. AIKATAULU Työn alustava aikataulu on seuraava: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 2.5.2013 alkaen. Asemakaavaluonnos on nähtävillä arviolta kesäkuussa 2013. Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta syyskuussa2013. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta syksyllä 2013. 9. LAATIJAT Asemakaavamuutos laaditaan Hämeenlinnan kaupungilla virkatyönä. 10. YHTEYSTIEDOT Valmistelusta vastaavat arkkitehti Jari Jokivuo, jari.jokivuo(at)hameenlinna.fi (03) 621 2315 sekä suunnitteluavustaja Oili Kääntä, oili.kaanta(at)hameenlinna.fi (03) 621 2346. Asiakaspalvelu / maankäytön ja ympäristön palvelupiste: (03) 621 2310, mypalvelupiste(at)hameenlinna.fi, Wetterhoffinkatu 2, 2.krs. Hämeenlinna Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maankäytön suunnittelu PL 63, 13101 Hämeenlinna

9