Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA MAISEMA-ALUEET Yleisötilaisuus Kokemäellä 14.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Viranomaisten laatimat inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVASSA (KHO 13.3.2013) -Valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: Köyliönjärven kulttuurimaisemat, Kokemäenjokilaakso, Yyteri, Ahlainen, Vihteljärvi-Niemenkylä -Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto/Ympäristöministeriö 1993
Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet -maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä, identiteetti ja monimuotoisuus arvokkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset huomioitava maankäytön suunnittelussa ja toimintojen sijoittelussa kulttuuriympäristöjen vaalimisessa korostetaan Satakunnan historiallisten kaupunkien merkitystä aluerakenteessa sekä asutuksen ja kulttuurin historiallista jatkumoa ja ajallista kerroksellisuutta arvokkaat maisema-alueet edustavat maisemamaakuntien ja maisemaseutujen piirteitä erityispiirteitä ja laajoja yhtenäisiä kulttuurimaisemia vaalitaan osana ihmisten elinympäristöä ja elinkeinoelämää maaseudun elinkeinoelämä ja matkailuelinkeinot
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009 (RKY2009) - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009, (RKY2009) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen -Inventointi korvaa vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamina alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina -Aluerajauksia tarkistettiin, kohteita poistettiin tai uusia kohteita lisättiin www.rky.fi -Satakunnassa kohteiden lukumäärä säilyi lähes ennallaan, pinta-ala supistui 653,7 km2 -> 146,9 km2
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY1993 RKY2009
Satakunnan rakennusperintö 2005, Lauri Putkonen -Satakunnan maakunnallinen rakennuskulttuuriselvityksen täydennys- ja päivitystyö 2003-2005 -Täydennys- ja päivitystyö perustui vuonna 1987-88 laadittuun inventointiin -Uusia kohteita lisättiin ja vanhoja poistettiin -Kohteiden määrä väheni aiempaan aineistoon nähden 800 kpl -> n. 750 kpl
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -Ympäristöministeriön asettama Maisema-aluetyöryhmä selvitti Suomen arvokkaat kulttuuri- ja luonnonmaisema-alueet vuosina 1986-1992 (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1, 1993, Maisemaaluetyöryhmän mietintö 2, 1993) -Valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän päätös: Suomessa 156, Satakunnassa 5 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Maisemien arviointi perustuu alueiden ominais- ja erityispiirteiden tarkastelun ohella maisemamaakuntajakoon. -Ympäristöministeriön käynnisti valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin (2010-2015) -Inventointityötä ohjannut ympäristöministeriön asettama MAPIO-työryhmä on koonnut pääosin ELYkeskusten ja maakuntaliittojen tekemien maakunnittaisten inventointien pohjalta ehdotuksen koko Suomen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. -Inventoinnista on järjestetty hallintolain mukainen kuuleminen 18.1. 19.2.2016. Lisäksi ympäristöministeriö on pyytänyt asianosaisia kuntia, viranomaisia, järjestöjä ja muita yhteistyötahoja antamaan lausunnot esityksestä 15.3.2016 mennessä. Kuulemisen tulosten pohjalta tehdään mahdollisesti tarvittavat muutokset ehdotukseen, ja valmistellaan ehdotus valtioneuvoston päätöksentekoa varten (2017?).
Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke, - Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa -hanke toteutti Satakunnassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnin. Samalla tehtiin myös maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi, maisemaselvitys ja ehdotus maisemamaakuntajaon tarkistamiseksi. Hankkeeseen sisältyi myös Anne Savolan toteuttama maisema-alueiden äänimaisemaa koskeva tarkastelu. - Hanke oli Satakuntaliiton ja Euroopan aluekehitysrahaston/varsinais-suomen ELY-keskuksen osarahoittama hanke, projektisuunnittelijana Jenny Alatalo - Hanke alkoi elokuussa 2012 ja päättyi vuoden 2013 lopussa - Hankkeen ohjausryhmässä oli edustajat -Turun yliopistosta -Satakunnan museosta -Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta -Satakuntaliitosta -MTK:sta -Pro Agria:sta - Hankkeen asiantuntija- ja seurantaryhmänä toimi Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä, jossa oli kulttuuriympäristön parissa työskenteleviä henkilöitä kunnista ja alueellisista organisaatioista.
Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke - - Nykyinen maisemamaakuntajako tehty koko Suomen mittakaavassa - Nykyinen maisemamaakuntajako on virallistettu vuonna 1993, (Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) - Suomi on jaettu 10:een maisemamaakuntaan ja 40:een seutuun - Maisemamaakuntajaossa kukin maakunta on luonnonpiirteiltään, maankäytöntavoiltaan ja kulttuurihistorialtaan yhtenäinen ja muista maisemamaakunnista selvästi erottuva - Satakunta jakautuu Lounaismaan ja Suomenselän maisemamaakuntien alueille - Maisemaseutuja Satakunnassa on kolme; Satakunnan rannikkoseutu, Ala-Satakunnan viljelyseutu ja Pohjois-Satakunnan järviseutu (Kuva: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9315&lan=fi)
Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke - Ehdotus maisemamaakuntien ja maisemaseutujen rajausten tarkistamiseksi - Ehdotuksessa Satakunnan maisemamaakuntien ja -seutujen rajoja on tarkistettu - Suurin muutos koskee maakunnan eteläosaa, missä Ala- Satakunnan viljelyseudun lounainen osa on erotettu omaksi Etelä-Satakunnan kankareseuduksi. -Toinen muutos koskee Suomenselän ja Lounaismaan maisemamaakuntien rajaa - Muut muutokset ovat lähinnä olemassa olevien rajojen tarkennuksia (SATAKUNNAN MAISEMASELVITYS, Selvitys Satakunnan maisemamaakunta- ja maisemaseutujaon tarkistamiseksi, Satakuntaliitto, projektisuunnittelija Jenny Alatalo ja harjoittelija Arja Sato-Ettala)
Satakuntaliiton Katson maalaismaisemaa hanke Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arviointikriteerit - Luonto, luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus - Luonnonpiirteiden edustavuus, harvinaisuus, monipuolisuus ja alkuperäisyys - Maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys ja kehityksen jatkuvuus - Kulttuuripiirteiden edustavuus, harvinaisuus, säilyneisyys ja alkuperä - Symboli- ja identiteettiarvot (tapahtumapaikat, hist. tapahtumat) - Maiseman elinvoimaisuus ja nykyinen toimivuus - Maisemamaakunnan erityispiirteet (maisema-alue alueen erityispiirteiden kuvaajana) - Maisemahäiriöt ja luonnonarvoja alentavat vauriot ja uhkatekijät
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 1. Köyliönjärven kulttuurimaisema 2. Yyterin rantamaisemat 3. Ahlaisten kulttuurimaisema 4. Vihteljärven reitin ja Riihonlahden kulttuurimaisemat 5. Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat 6. Euran ja Kiukaisten kulttuurimaisemat Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 1. Kodisjoen kulttuurimaisema 2. Karvian kulttuurimaisema 3. Jämijärven kulttuurimaisema 4. Leistilänjärven kulttuurimaisema 5. Leistilänaukean kulttuurimaisema 6. Luvianlahden kulttuurimaisema 7. Harjunpäänjoen kulttuurimaisema 8. Lattomeren kulttuurimaisema 9. Eurajoen kulttuurimaisema 10. Vuojoki-Linnamaa kulttuurimaisema 11. Panelian kulttuurimaisema 12. Hiirijärven kulttuurimaisema 13. Loimijoen kulttuurimaisema 14. Karvianjokilaakson kulttuurimaisema
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (kh1) Yhteensä: - 81 aluetta/kohdetta - 13 600 ha
Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (kh2) Yhteensä: - 363 aluetta - 77 000 ha
Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (kh2, kohteet) Yhteensä: - 316 kohdetta
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (vma) Yhteensä: - 5 aluetta - 30 000 ha
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus (vma-e) Yhteensä: - 6 aluetta - 55 000 ha
Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (mma) Yhteensä: - 14 aluetta - 46 000ha
Huittinen
Mitä vaikutuksia kulttuuriympäristöillä ja maisemaalueilla on? ++ Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvot ja niiden alueellisesti vaihtelevat luonteet säilyvät. ++ Rakennettu kulttuuriperintö lisää elinympäristön viihtyisyyttä ja vetovoimaa sekä tuo paikan identiteetin ja juuret näkyviksi. - -Maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen hoito ja täydennysrakentaminen voidaan kokea vaikeaksi ja hankalaksi, jolloin kohteita uhkaa häviäminen, kerroksellisuuden, moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden köyhtyminen sekä yhdyskuntarakenteen hajautuminen. ++ Arvokkaiden maisema-alueiden ja nähtävyyksien vaaliminen edistää erityisten alueilla kehittyneiden ja niille erikoistuneiden eliöstölajien ja niiden elinympäristöjen säilymistä. ++ Maisema-alueiden viljelykäytössä säilymisellä on maatalouden elinkeinotoiminnan kannalta erittäin keskeinen taloudellinen merkitys. ++ Maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt tukevat maatalouden ja matkailuelinkeinojen sekä hyvinvointiin ja terveydenhoitoon liittyvien elinkeinotoiminnan toiminta- ja kehittämisedellytyksiä. - -Maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt asettavat reunaehtoja suurten teollisen mittakaavan laitosten ja laitteiden suunnittelulle ja rakentamiselle. ++ Arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme ja maakuntamme historiasta ja kehityksestä sekä kuvastavat Suomen ja Satakunnan identiteettiä ja sisäistä monimuotoisuutta.
Oikeus- ja ohjausvaikutukset Tärkein toteuttamiskeino on MRL:n ja MRA:n mukainen maankäytön suunnittelu Kaavoituksen avulla ohjataan maisemallisesti arvokkaiden alueiden käyttöä ja yhteen sovitetaan muiden intressien kanssa Myös muut lait edistävät maiseman säilyttämistä ja hoitoa (luonnonsuojelulaki, metsälaki, maa-aineslaki ) Maa-aineslain (MAL) keskeinen tarkoitus on ohjata maa-ainesten ottamista niin, että maiseman ja luonnonarvojen suojelu turvataan lupaa haettaessa haitalliset vaikutukset tulee aina selvittää, vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa YVA-lain mukaisessa menettelyssä Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla metsien käyttöä ohjaavat MRL ja metsälaki Tapion metsänhoitosuositusten mukainen metsätalous on pääsääntöisesti mahdollista Yleiskaavoissa voidaan maisema-alueille sisällyttää velvoite maisematyöluvan hakuun (MRL 128) Jos hakkuulla on merkitystä metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta, alueilla on mahdollista tehdä hakkuut erityishakkuina Rahoitusta voidaan suunnata metsätalouden määräaikaisen rahoituslain perusteella maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin alueellisesti merkittäviin metsäluonnon hoitohankkeisiin
Oikeus- ja ohjausvaikutukset Tuulivoimarakentamisen ohjaus MRL:n ja MRA:n puitteissa, ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä, merkittävissä hankkeissa YVA-lain mukaisessa menettelyssä Valtakunnalliset ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat lähtökohtaisesti tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita Inventointi ei suoraan aiheuta suoria maanomistajiin kohdistuvia oikeusvaikutuksia Oikeusvaikutukset syntyvät maankäytön suunnittelun (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) ja lupamenettelyn (rakennuslupa, toimenpidelupa, maisematyölupa) kautta Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää harkintaa, rakentaminen tulee sopia maisemaan eikä saa vaikeuttaa luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä (MRL 137), harkinnan tekee kunnan rakennusvalvontaviranomainen rakennusluvan myöntämisen yhteydessä Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, 18.1.2016 Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö, 11.11.2016
Esim. Rakentaminen Köyliönjärven kulttuurimaisema-alueella
Maisemanhoidon mahdollisuudet Maisemanhoito tapahtuu yleensä elinkeinon harjoittamisen sivutuotteena Joskus on kuitenkin tarve erillisille toimenpiteille; umpeenkasvaneet näkymät, niittyjen raivaaminen, perinteisten rakennusten ja rakennelmien kunnostaminen Maisemanhoidon tavoitteet ja tavat voidaan määritellä yhdessä paikallisten, maanomistajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa Maisemahoidon tueksi on monenlaisia rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä Kyläyhdistykset voivat hakea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukea Maisemanhoitoa voidaan rahoittaa (aktiiviviljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset) myös ympäristökorvausjärjestelmän ympäristösopimuksilla ja ei-tuotannollisella investointituella sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen ympäristösopimuksella Leader-hankkeet; asukkaat, yhteisöt, yritykset, paikallis- ja aluehallinnon edustajat Lisää tietoa maisemanhoidosta ja maisemanhoidon rahoituksista saa ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ELY-keskuksista ja maatalouden neuvontajärjestöistä Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, 18.1.2016 Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö, 11.11.2016
Maisemanhoidon mahdollisuudet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet toimivat myös lähtökohtana suunniteltaessa luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita eli maisemanhoitoalueita Maisemanhoitoalueita voidaan perustaa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämiseksi tai hoitamiseksi (LSL 32 ) Suomessa on neljä valtakunnallista maisemanhoitoaluetta (Hyypänjokilaakson, Kairala- Luiron, Simon ja Skärlandetin maisemanhoitoalueet) ja kaksi maakunnallista Valtakunnallisesti merkittävien maisemanhoitoalueen perustamisesta ja tarkoituksesta vastaa ympäristöministeriö ja maakunnallisesti merkittävistä maisemanhoitoalueista päättää ELY-keskus maakunnan liiton esityksestä (LSL 34) Perustamispäätökseen liittyy hoito- ja käyttösuunnitelma Lähteet: VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAIDEN MAISEMA-ALUEIDEN PÄIVITYSINVENTOINTI SOVA-lain 3 :n mukainen ympäristövaikutusten arviointi, Ympäristöministeriö, 18.1.2016 Kuulemisen tausta-aineisto, Ympäristöministeriö, 11.11.2016
Kiitos!