Maisema-alueiden inventointi

Transkriptio

1 Maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Etelä- ja Keski-Lappi, Kainuu & Uusimaa Maisema-arkkitehti Matleena Muhonen MAR-C1001 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, maisema-analyysi

2 Kuva Mari Jaakonaho 2012 Kemijärvi Luusua SISÄLTÖ 13:15 14:30 LUENTO Mitä on maisema? Lähestymistapoja maiseman arviointiin Inventointi- ja arviointimenetelmistä Esimerkkejä inventoinneista: Lappi, Kainuu, Uusimaa Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa (Uudenmaan liitto) 15:00 OHJAUSTA VARAUSLISTAN MUKAAN (OT3)

3 Kuva Matleena Muhonen 2012 Salla Saija Sinun maisemasi Mitä on maisema? Mitä on arvokas maisema? Listaa maiseman arvotekijöitä Porise parin kanssa

4 Sinun maisemasi Yksilöllinen käsitys maisemasta Maiseman kokemiseen vaikuttavat kaikki aistit, kokemukset, muistot, tunnetilat Maisema muuttuu olosuhteiden ja kokijan muuttuessa, myös ajassa Genius loci paikan henki, hyvä fyysinen ja henkinen paikka Kuva Matleena Muhonen 2012 Salla Saija

5

6 MITÄ ON MAISEMA? Maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta Eurooppalainen maisemayleissopimus (Asetus 922/2005)

7 MITÄ ON MAISEMA? Maisemassa on kyse ihmisen ja paikan suhteesta Maisemalla tarkoitetaan kaikkia maisemia (Eurooppalainen maisemayleissopimus) Monta eri näkökulmaa Maisema ei ole sidottu mihinkään mittakaavaan tai tiettyyn yhteen ympäristöön Maisema-arkkitehtuurissa pyritään käsittelemään maisemaa kokonaisuutena Jatkuvassa muutoksessa, ei-staattinen

8 MIKSI MAISEMA ON TÄRKEÄ? Yhteinen voimavara Elinympäristö Asumisen, työskentelyn ja virkistyksen ympäristö Esteettinen nautinto Historian ja jatkuvuuden taju Identiteetti Muistojen ja mielikuvien kotipaikka Hyvinvointi Luovuuden lähde taiteet ja inspiraatio

9 MIKSI MAISEMA ON TÄRKEÄ? Maiseman kolme merkitystä: Yhteisöllinen [elinympäristö, kulttuuri] se mistä me tulemme, juuret, identiteetti Ympäristöllinen [luonto] Ekologisuus, eliöstöt, luonnon monimuotoisuus Taloudellinen [elinkeinot] liiketoiminta, matkailu, vetovoimatekijä

10 MITEN MAISEMA? Lähestymistapoja maiseman arvioimiseen Mitkä tekijät antavat kullekin maisemalle sen olennaiset erityispiirteet?

11 MITEN MAISEMA? Lähestymistapoja maiseman arvioimiseen Mitkä tekijät antavat kullekin maisemalle sen olennaiset erityispiirteet? 1. Maiseman tarkastelu aloitetaan usein tutkimalla maisemarakenne sekä siinä toimivat luonnon prosessit (maaston muodot, maalajit, kehityshistoria, identiteetti, paikan henki ja visuaalinen ilme) 2. Kulttuuripiirteiden vaikutus (asutus, elinkeinot, tiet, rakennusperintö ja uusi rakentaminen) suunnittelun/kaavoituksen tärkeä lähtökohta!

12 MITEN MAISEMA? Lähestymistapoja maiseman arvioimiseen

13 MITEN MAISEMA? Lähestymistapoja maiseman arvioimiseen Planning by layers maiseman teemoittainen tarkastelu 1900-luvun alku Skotlantilainen seutusuunnittelun pioneeri Patrick Geddes. Kaupunkisuunnittelussa eri tasoilla olevia teemoja päällekkäin 1960-luvulla Skotlantilainen maisema-arkkitehti ja maisemasuunnittelun uranuurtaja Ian McHarg: Design with Nature (1969). Teemoista johdetut synteesit. GIS

14 MITEN MAISEMA? Lähestymistapoja maiseman arvioimiseen Kevin Lynch: The Image of the City (1960) - Alueen rakenteen tarkastelu Maisemassa korostuvat elementit, joiden avulla paikat ovat tunnistettavia; - Reitit (toiminnot, jatkuvuus, suunta, yhdistävyys) - Reunat (hahmottaminen, fyysinen, visuaalinen tai mentaalinen raja) - Alueet (yhtenäiset kokonaisuudet) - Solmukohdat - Maamerkit (hahmottaminen, tunnistaminen)

15 MITEN MAISEMA? Lähestymistapoja maiseman arvioimiseen Carys Swanwick, Sheffieldin yliopisto: 1970-luku: maiseman ARVOTTAMINEN (landscape evaluation) Etsittiin vertailuarvoja, mitkä tekevät toisesta alueesta toista paremman ja siten arvokkaamman 1980-luku: maiseman ARVIOIMINEN (landscape assessment) Tunnistetaan työtavan subjektiivisuus Korostetaan inventoinnin, luokittelun ja arvottamisen eroa Pyritään etsimään tekijöitä, jotka tekevät alueesta erilaisen tai poikkeuksellisen johonkin toiseen verrattuna 2000-luku: maiseman ominaisuuksien KUVAILU (landscape character assessment) Tavoitteena on tunnistaa, kuvailla ja arvioida maiseman eri alueiden luonnetta Korostetaan maisemalle ominaisia piirteitä Tavoitteena on saavuttaa korkeatasoista maankäytön suunnittelua, missä tärkeitä luonnonja kulttuuriympäristöjä tunnistetaan, säilytetään ja hoidetaan Huomioidaan historiallisten kerrosten ja monimuotoisuuden merkitys Lähde: The Countryside Agency 2002, Landscape Character Assesment Guidance for England and Scotland

16 MITEN MAISEMA? Lähestymistapoja maiseman arvioimiseen Maisema-arkkitehtuurissa toimitaan yleensä aina paikassa, joka on jollekin tärkeä ja samalla pyritään luomaan uusia paikkoja, joista tulee hyviä ja kestäviä, ja jollekin tärkeitä Kyse on siis elinympäristöistä ja niiden muutoksista sekä kunkin maiseman ominaispiirteiden tunnistamisesta

17 KULTTUURIYMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖKSET RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAISEMA PERINNEBIOTOOPIT

18 KULTTUURIYMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖKSET Maassa tai vedessä säilyneet muistot menneistä sukupolvista Kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta Hautaröykkiöt, uhrikivet, linnavuoret, asuinpaikat, hylyt Muinaismuistolaki Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Inventoituja ja inventoimattomia

19 KULTTUURIYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö Rakennukset, rakennetut alueet, myös kaupungit Rakenteet; tiet, sillat, sähkölinjat, poroaidat Inventoinnit; historialliset kerrostumat, arvotekijät, suojelu Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt: RKY2009 ( Maakuntien liitot, ELY-keskukset, maakuntamuseot: maakunnallisesti merkittävät kohteet

20 KULTTUURIYMPÄRISTÖ MAISEMA Maaseudun kulttuurimaisema: perustuotannon elinkeinojen (maatalous, metsätalous, erätalous, porotalous) luoma ympäristö rakennuksineen, teineen, viljely- ja metsäalueineen Viljelymaisema, kaupunkimaisema, tiemaisema, teollisuusmaisema, jne.. Ympäristöministeriö: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ( vihreä kirja ) 1992 päivitys 2015 ELY-keskukset, maakuntien liitot: maakunnalliset inventoinnit maakuntakaavat

21 KULTTUURIYMPÄRISTÖ PERINNEBIOTOOPIT Perinnemaisemat ovat perinteiseen maatalouteen liittyvien maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä (rakenteet ja luontotyypit eli perinnebiotoopit) Niityt, kedot, hakamaat, kaskimetsät, tulvaniityt, merenrantaniityt Syntyneet pitkän ajan kuluessa ihmisen toiminnan tuloksena; niitto, karjatalous Inventoituja ja inventoimattomia ELY-keskukset, maakuntien liitot, pro agria, maa- ja kotitalousnaiset

22 Maisema-alueiden inventointi

23 Maisema-alueiden inventointi Inventointi? Mitä on inventointi? Mitä inventoidaan kun inventoidaan maisemia? Miksi inventointeja tehdään?

24 Maisema-alueiden inventointi Inventointi? [inventory=making a complete list of the things that are in a place] Vai selvitys? [survey] Tarkastellaan olemassa olevaa ympäristöä ja siihen tallentunutta kulttuuriperintöä Nykyhetken kuvailua, tietojen tallentamista Maiseman hoito ja suojelu; suunnitelmat, tuet, toteutus Maankäytön suunnittelun työkalu; kaavoitus, ohjaus Dokumentointi: inventointitiedot, valokuvat, ajankuvan taltiointia jälkipolville

25 Maisema-alueiden inventointi Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset inventoinnit tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, muun muassa maakuntakaavassa Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (YM -93, päivitys 2015) Rajoittunut maaseudun ja luonnonmaisemiin Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt RKY (Museovirasto 2009) Myös kaupungit, rakennuskokonaisuudet, rakennukset ja rakenteet (sillat, poroaidat)

26 Maisema-alueiden inventointi Maisemanhoitoalue (Luonnonsuojelulaki 1096/1996 ) Luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi luonnonsuojelulain nojalla perustettu alue. Valtakunnallisia: Maakunnallisia: Kairala-Luiro (Pelkosenniemi) Skärlandet (Raasepori) Hyypänjoki (Kauhajoki) Simo (Simo) Kainuun vienalaiskylät Kuivajärvi ja Hietajärvi Saijan kylä (Salla)

27 Maisema-alueiden inventointi Muita kulttuuriympäristöjä koskevia inventointeja: Perinnemaisemat (perinnebiotoopit): niityt, haat, laitumet (ELY-keskukset, yhdistykset) Muinaisjäännökset (Muinaismuistolaki, Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) Rakennukset (museot, kunnat, yhdistykset) Kunnittaiset kulttuuriympäristöohjelmat (ELY-keskukset, kunnat)

28 Maisema-alueiden inventointi

29 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (YM1993) Suomessa on 156 arvokasta maisema-aluetta, jotka ovat valtioneuvoston periaatepäätöksen (1995) mukaan valtakunnallisesti arvokkaita. Alueet ovat esimerkkejä maaseudun kulttuurimaisemista sekä maisemanähtävyyksistä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY2009) Museoviraston laatima päivitysinventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Maisemanhoitoalue (Luonnonsuojelulaki 1096/1996 ) Luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi luonnonsuojelulain nojalla perustettu alue. Kairala-Luiro; Skärlandet; Hyypänjoki

30 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset inventoinnit tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, muun muassa maakuntakaavassa Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (YM -92) Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (Museovirasto RKY 2009) Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

31 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? Eurooppalainen maisemayleissopimus (v. 2000) Kukin maa sitoutuu tunnustamaan maisemat lainsäädännössään laatimaan ja toteuttamaan maisemapolitiikkaa tunnistamaan ja arvioimaan maisemat kiinnittämään huomiota maiseman muutoksiin lisäämään tietoisuutta ja osallistamaan Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

32 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? (Arvokkaiden) maisema-alueiden inventointi - TAUSTAA Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi, Ympäristöministeriö Pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen Inventoinnin päätavoitteena on tarkistaa aluevalikoima, arvoluokka sekä rajaukset vastaamaan uudistuneita maisemanhoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä Lisäksi maakuntien liitot päättävät maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

33 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? (Arvokkaiden) maisema-alueiden inventointi - TAUSTAA Inventoinneissa keskitytään maaseudun kulttuurimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin ja muihin alkutuotannon synnyttämiin maisemiin alueelliset erot huomioonottaen. Keskeisiä ovat perinteisessä asussa säilyneet, elinvoimaiset, luonnoltaan ja kulttuuriperinnöltään monipuoliset viljelymaisemakokonaisuudet kylineen, luonnonalueineen ja historiallisine kohteineen. Myös maisemanähtävyyksiä selvitetään. Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

34 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? (Arvokkaiden) maisema-alueiden inventointi - INVENTOINTIOHJE MAPI-työryhmä 2009: Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskus (nyk. ELY) Museovirasto Uudenmaan liitto Metsähallitus Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

35 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? (Arvokkaiden) maisema-alueiden inventointi - INVENTOINTIOHJE Tavoitteena yhtenäiset tiedot kaikista inventoiduista alueista Yksityiskohtainen inventointimenetelmä vastaamaan valtiohallinnon näkökulmasta inventoinnin tarpeisiin Ohjeen lisäksi toteutettiin paikkatietopaketti (MAPI), joka sisältää maisemien inventoinnin kannalta tarpeelliset tiedostot luonnon- ja kulttuuripiirteistä Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

36 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? (Arvokkaiden) maisema-alueiden inventointi - TOTEUTTAJAT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) tai maakunnan liitot Maisema-arkkitehdin, biologin, maantieteilijän sekä kulttuurihistorian ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijan yhteistyönä Päivitysinventointien valmistelussa pyritään osallistavaan vuorovaikutukseen paikallisten sidosryhmien ja asukkaiden kanssa Alueelliset arviointiryhmät Valtakunnallinen arviointiryhmä: YM, MMM, SYKE, Ely-keskus, Museovirasto, Metsähallitus, Uudenmaan liitto Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

37 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? Lähtökohdat inventoitavien kohteiden valinnalle: Maisema-aluetyöryhmän mietintö 66/1992 sekä Valtioneuvoston periaatepäätös , luettelot valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sekä maisemanähtävyyksistä Maakuntien omat listaukset maakunnallisesti arvokkaista alueista (maakuntakaavat, seutukaavat) RKY1993 inventoinnin kulttuurimaisemakokonaisuudet, joita ei ole sisällytetty Museoviraston RKY2009 päivitysinventoinnin kohdevalikoimaan Maisemamaakuntajako sekä maakunnalliset maisemaselvitykset Paikkatietoanalyysit uusien alueiden löytämiseksi Paikallistuntemus: maakuntamuseot, ELY-keskukset, kunnat, yhdistykset, asukkaat Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

38 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? Arvioinnissa käytettävät kriteerit: Luonto, luonnonarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnonpiirteiden edustavuus, harvinaisuus, monipuolisuus ja alkuperäisyys Maiseman ja maankäytön historiallinen kehitys ja kehityksen jatkuvuus Kulttuuripiirteiden edustavuus, harvinaisuus, säilyneisyys ja alkuperäisyys Symboli- ja identiteettiarvot (tapahtumapaikat, historialliset tapahtumat, alueen väestölle merkittävät piirteet) Alueen elinvoimaisuus ja nykyinen toimivuus Maisemakuvan yhtenäisyys, eheys ja vaikuttavuus Maisemamaakunnan erityispiirteet (maisema-alue alueellisten erityispiirteiden kuvaajana) Maisemahäiriöt ja luonnonarvoja alentavat vauriot ja uhkatekijät Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

39 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? Alueet, joilla on runsaasti muinaisjäännöksiä Alueet, jotka ilmentävät kulttuurihistoriallista jatkuvuutta (vanhoihin karttoihin perustuva analyysi, olennaisin tieto: tiestön, asutuksen, peltojen sekä niittyjen sijoittuminen) Alueet, joilla pitkät kulttuurivaikutukset ovat yhä näkyvissä, ja joilla pellot ovat olleet pitkään viljelyksessä. Alueet, joilla vanhaa rakennuskantaa ja/tai kylärakenne on säilynyt Alueet, joilla uusi rakentaminen sijoittuu maisemarakenteessa luonteenomaisille vyöhykkeille Alueet, joilla yhä harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja Perinnebiotoopit (inventoidut kohteet/alueelliset ympäristökeskukset ) Luontoarvoiltaan arvokkaat maatalousalueet ns. HNV-alueet (High Nature Value farmland) Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmien kohteet (LUMO) Tunnetut näköalapaikat ja näkymät (maisemanähtävyydet, matkailullinen arvo) Valtakunnan tai maakunnan historiaan merkittävällä tavalla liittyvät alueet (sotahistoria, teollinen historia) Alueet, jotka kuvastavat erityisen hyvin maisemamaakuntaansa Kulttuuripiirteiden ja luonnonpiirteiden muodostamat kauniit, eheät kokonaisuudet Eloisuus, aktiivisuus Paikallistuntemuksesta nousevat uudet alueet (maakuntamuseot, ELY-keskukset, kunnat, yhdistykset, asukkaat, maakunnan liitot)

40 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? Inventointityö koostuu neljästä vaiheesta: 1. Valmisteluvaihe laaditaan maakunnallinen maisemaselvitys, valitaan inventoitavat kohteet ja tiedotetaan hankkeesta 2. Inventointi tiedot inventoitavista kohteista (inventointikortit) 3. Maastokäynti täydennetään ja täsmennetään inventointitietoja havaintojen pohjalta, valokuvataan 4. Loppuarviointi - arvioidaan alue perustuen edellisiin vaiheisiin, ehdotetaan ja perustellaan arvoluokka sekä kirjoitetaan aluekuvaukset ja piirretään aluerajaukset Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

41 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? 1. Valmisteluvaihe laaditaan maakunnallinen maisemaselvitys, valitaan inventoitavat kohteet ja tiedotetaan hankkeesta

42

43 Esimerkki: Kainuun maakunnallinen maisemaselvitys

44

45

46 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? 2. Inventointi tiedot inventoitavista kohteista (inventointikortti) 1. Perustiedot kohteesta 2. Maisemamaakunta ja -seutu 3. Luonnon ominaispiirteet 3.1. Maa- ja kallioperä 3.2. Vesistöt ja ranta-alueet 3.3. Luonnonhistorian erityispiirteet 3.4. Kasvillisuustyypit 3.5. Arvokkaat luontokohteet 3.6. Eläimistö ja kasvilajisto 3.7. Ilmasto 3.8. Kuvailu: maisemarakenne Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

47 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? 4. Kulttuuriset ominaispiirteet 4.1. Arkeologinen kulttuuriperintö 4.2. Maiseman kulttuurihistoria 4.3. Maiseman kannalta merkittävät elinkeinot 4.4. Rakennettu ympäristö Alueelle tyypillinen ja perinteinen asutustyyppi Nykyisen asutuksen suhde maiseman rakenteeseen, muinaisjäännösten sijaintiin ja perinteiseen asutukseen Rakennetun ympäristön inventoinnit Muita maiseman kannalta merkittäviä rakennuksia ja rakenteita 4.5. Perinnebiotoopit 4.6. Identiteettitekijät, symbolitekijät 4.7. Matkailu- ja virkistyskäyttö 4.8. Kuvailuteksti: kulttuuripiirteet Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

48 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? 5. Maisemakuva 6. Rajaus 7. Kuvailuteksti Jäsennellään selkeästi (1) luonnon ominaispiirteet, (2) kulttuuriset ominaispiirteet ja (3) maisemakuvan ominaispiirteet. Kuvaillaan alueen edustavuutta, monipuolisuutta, harvinaisuutta, alkuperäisyyttä, säilyneisyyttä sekä maisemakuvan erityispiirteitä, eheyttä ja yhtenäisyyttä. Arvioidaan myös muutoksia, uhkia ja mahdollisuuksista. Verrataan edustavuutta maisemamaakuntaan ja siellä oleviin muihin kohteisiin. 8. Arviointi 8.1. Arvoluokka [Valtakunnallisesti arvokas/maakunnallisesti arvokas/ei arvoluokkaa] 8.2. Arviointiteksti / perustelut alueen valinnalle ja arvoluokalle 9. Liitteet 9.1. Karttaliitteet Paikkatiedoista kootut tarpeelliset karttaliitteet Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

49 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? 3. Maastokäynti täydennetään ja täsmennetään inventointitietoja havaintojen pohjalta, valokuvataan Inventointitietojen täydentäminen Maisemakuvan hahmottaminen Lopullinen arviointi Maastokäynti auttaa tunnistamaan maiseman esteettisiä ominaisuuksia sekä toiminnallisia piirteitä Maastokäynnillä voidaan täydentää ja täsmentää ennalta selvitettyjä tietoja Maastokäynti mahdollistaa asukkaiden tapaamisen Erityisesti pyritään kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: - Maisemakuva eheys, yhtenäisyys, vaihtelevuus, vaikuttavuus - Maisema alueellisten erityispiirteiden kuvaajana - Ydinalue, jossa kulttuurimaiseman elementit tiivistyvät maiseman solmukohtia - Näkymät kauas ja lähelle, erityiset näkymät ja näköalapaikat - Maisemassa näkyvät vauriot sekä muutoskohdat - Rajauksen tarkistus

50 MITEN MAISEMAA ARVIOIDAAN? 4. Loppuarviointi Kuvaus Arvoluokka (V/M/-) Perustelut Rajausehdotus perusteluineen ELY-keskus Ympäristöministeriö Valtioneuvosto MRL/VAT Kuuleminen (Hallintolaki) Kuva Mari Jaakonaho 2012 Pelkosenniemi Suvanto

51 KIITOS! Matleena Muhonen