SAVONLINNAN KAUPUNKI ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE VIITE: Itä-Suomen Hallinto-oikeuden lähete 8.8.2016 01296/16/4102 01297/16/4104 ASIA: Lausunto Ari Leskelän ja Outi Sipilän valituksesta Savonlinnan kaupunginvaltuuston päätökseen 6.6.2016 62, jolla kaupunginvaltuusto hyväksyi Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutoksen ja Haukiniemen ranta-asemakaavan osittaisen kumoamisen Ari Leskelä ja Outi Sipilä vaativat valituksessaan Savonlinnan kaupunginvaltuuston 6.6.2016 62 tekemään päätökseen muutosta siltä osin, että Savonlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymässä Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutoksessa ei ole kaavoitettu rantasaunan rakennusoikeutta valittajien omistamalle tilalle Haukiniemi 740-559-1-25 Soppiisenlahden rannalle. Saman prosessin yhteydessä kumottavassa Haukiniemen rantakaavassa tämä rakennusoikeus on osoitettuna. Valittajat vaativat, että edellä mainittu rantasaunan rakennusoikeus lisätään Pihlajaveden osayleiskaavaan. Itä-Savon hallinto-oikeus kehottaa Savonlinnan kaupunkia antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. VALITUKSEN ALAINEN PÄÄTÖS: LAUSNNON ANTAJA: TOIMIVALTA: Savonlinnan kaupunginvaltuuston päätös 6.6.2016 62 Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutos ja Haukiniemen rantakaavan kumoaminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Olavinkatu 27, 57130 Savonlinna Savonlinnan kaupungin johtosäännön 3 luvun 3 :n mukaan kaupunginhallitus päättää lausunnon tai selityksen antamisesta valtuuston päätöstä koskevasta valituksesta, milloin kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. 1 / 7
LAUSUNTO: Savonlinnan kaupunki esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa: Vastine valittajien keskeiseen vaatimukseen Valittajat vaativat, että Haukiniemen rantakaavassa osoitettu rantasaunan rakennusoikeus lisätään Pihlajaveden osayleiskaavaan. Haukiniemen rantakaavassa osoitettu saunan rakennusoikeus on osoitettu RM-alueen (matkailua palvelevien rakennusten korttelialue), korttelin 13 yhteiskäyttöön ja sijoitettu rantakaavan uimaranta- ja venevalkama-alueelle (VU). Lisäksi Haukiniemen rantakaavaan on osoitettu korttelin 13 RM-alueelle alueen osa (rt), jolla on sallittu telttailu ja asuntovaunuleirintä (rt-alueen käyttäjillä on käyttöoikeus yhteiskäyttöön varatulla uimaranta- ja venevalkamaalueella). Rantakaavassa ei rantaan rajoittuvaa VU-korttelialuetta eikä saunan käyttötarkoitusta ole tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Koska kaupunginvaltuuston päätöksellä ollaan kumoamassa rantakaava mm. edellä mainitun RM-alueen osalta, yleiskaavaan ei ole tarkoituksenmukaista jättää rantakaavassa osoitettua yhteiskäyttöistä rantasaunankaan rakennusoikeutta (ei jää RM-aluetta, jonka käyttöön sauna on varattu). Yleistä ja taustaa Punkaharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vaahersalon Haukiniemeen rantakaavan 15.6.1992 (nykyisin ranta-asemakaava). Mikkelin lääninhallitus on 19.11.1993 vahvistanut kaavan. Punkaharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.12.1998 samalle alueelle Pihlajaveden osayleiskaavan. Ympäristökeskus on 27.2.2002 tehnyt yleiskaavan vahvistamispäätöksen, jonka Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 15.9.2003 vahvistanut. Edellä mainitut kaavat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Yleiskaavassa rantakaavaan sisämaahan loma-asuntojen korttelialueille ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille osoitettu rakennusoikeus on siirretty rantaan omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi. Tarkoitus on ollut, että yleiskaavan voimaantulon jälkeen rantakaava kumotaan. Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavassa Haukiniemen rantakaavan rakennusoikeus on siirretty omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi. Alkuperäinen maanomistaja Sampo Oy (silloinen Sampo-ryhmä), on esittänyt kaavoittajalle seuraavanlaisen huomautuksen: tilaa 1:25 Vaahersalossa koskien on vahvistettu rantakaava, joka on vanhentunut. Yleiskaavassa tulisi rantakaava ottaa huomioon siten, että se kumotaan ja yleiskaavaan osoitetaan olemassa olevan rakennuspaikan kohdalle 2-3 ha:n suuruinen rakennuspaikka. Muista alueista muodostettaisiin 2 / 7
yleiskaavan mitoituksen mukaan omarantaisia rakennuspaikkoja ja muut alueet jätetään M-alueiksi. Pihlajaveden osayleiskaavan kaavoittajan (Pöyry Oy) esitys Sampon huomautukseen: Punkaharjun Pihlajaveden rantayleiskaavaa muutetaan siten, että tilan 1:25 rakennuspaikat merkitään huomautuksen mukaisesti vahvistetusta rantakaavasta poiketen. Punkaharjun kunnan kehittämistoimikunta on kokouksessaan 7.1.1998 hyväksynyt kaavoittajan esityksen. Edellä mainittu, Pihlajaveden osayleiskaavan luonnosvaiheessa olemassa ollut rakennuspaikka, jolle on osoitettu 2-3 ha:n suuruinen rakennuspaikka osayleiskaavaan, on nykyinen kiinteistö Marlonniemi 740-559-1-4. Rantakaavaa ei kuitenkaan ole kumottu. Valtaosa yleiskaavan lomarakennuspaikoista on myyty ja lohkottu omiksi tiloikseen 2000 luvun alussa. Etelä-Savon ELY -keskus on myöntänyt yhden poikkeamisluvan alueelle yleiskaavan mukaisesti. Punkaharjun kunta on myöntänyt virheellisesti useita rakennuslupia 2000 luvun alussa lomarakentamiseen yleiskaavan mukaisesti. Sampo Oy on myynyt alueen edelleen 12.3.1999 Veikko Heinoselle. Yleiskaavan mukaisilla rantarakennuspaikoilla on Heinosen 6.1.2013 antaman selvityksen mukaan ollut ratkaiseva merkitys myös tilakaupan syntymiseen sekä tilasta maksettuun hintaan. Samoin Heinonen toteaa, että tilakaupan jälkeen kaikki tilalla suoritetut toimenpiteet, rakennusluvat ja metsänkäyttöön pohjautuvat luvat ovat perustuneet yleiskaavaan. Jotta kaava- ja maankäyttötilanne saataisiin järjestykseen ja lailliseen tilaan, Savonlinnan kaupunki on katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että Haukiveden rantakaava ainakin pääosin kumotaan. Asiasta neuvoteltiin pääosan rantakaava-alueesta aikaisemmin omistaneen maanomistajan Veikko Heinosen kanssa. Tämä maanomistaja on myynyt myös yleiskaavassa osoitetut rantarakennuspaikat. Rantakaavan kumoaminen ei maanomistajan toimesta kuitenkaan käynnistynyt, vaan Heinonen myi valittajille nyt kyseessä olevan kiinteistön (Haukiniemi 740-559-1-25) 20.10.2014. Uudet maanomistajat olivat valmiit luopumaan omistamalleen alueelle lomaasuntojen korttelialueille ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille osoitetusta rakennusoikeudesta. Maanomistajat halusivat kuitenkin käyttää rantakaavaan osoitetun rantasaunan rakennusoikeuden. Koska alueella oleva tilanne on syntynyt pääosin Punkaharjun kunnan virheellisesti myöntämien rakennuslupien perusteella, uusien maanomistajien 3 / 7
kanssa käydyssä keskustelussa 15.6.2015 (josta ei pidetty pöytäkirjaa, tehty muistiota eikä keskustelun aikaan kukaan läsnäolija tehnyt muistiinpanoja), että rantakaavan kumoamisprosessi ja Pihlajaveden osayleiskaavan muutosprosessi käynnistetään ja että kaupunki vastaa prosessista aiheutuvista kustannuksista. Keskustelun yhteydessä todettiin, että valmistelu voisi lähteä siitä, että yleiskaavaan osoitettaisiin rantasaunan rakennuspaikka. Keskustelussa oli kaupungin puolelta läsnä kaavoituspäällikkö Risto Aalto, rakennustarkastaja Juha Karvinen ja kaupunginlakimies Aki Rasimus. Todettakoon, että valmistelijoiden asemassa olevat virkamiehet eivät tietenkään voineet luvata rantasaunan rakennusoikeutta. Kaavoja koskeva päätöksenteko ja kaavan hyväksyminen tapahtuu viime kädessä kaupunginvaltuustossa kaupunginhallituksen esittelystä. Tekninen lautakunta päätti 7.7.2015 205 käynnistää Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavamuutoksen ja Haukiniemen rantakaavan osittaisen kumoamisen. Kaavoituspäällikkö on päätöksellään 21.9.2015 7 hyväksynyt luonnokset Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutokseksi ja Haukiniemen rantakaavan kumoamiseksi nähtäville asettamista ja lausuntoja varten. Luonnoksessa Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutokseksi ei aiemmin mainittua rantasaunan rakennuspaikkaa tilalle Haukiniemi 740-559-2-15 kuitenkaan osoitettu kaavamuutokseen, koska naapurialueiden maanomistajat vastustivat rantasaunan rakennusoikeuden sijoittamista rantakaavassa osoitettuun paikkaan. Vastineet valittajien esittämiin perusteluihin Taustaa Kaupungin edustajien muistikuvan mukaan 15.6.2015 pidetyssä keskustelussa valittajat totesivat myyjän (Heinosen) maininneen kaupanteon jälkeen mahdollisesta rantasaunan rakennusoikeudesta. Tämän valittajat myös itse toteavat kaavaehdotuksesta jättämässään muistutuksessa 23.3.2016, muistutus on liitteenä. Myös loma-asunnon rakennusoikeutta koskevan esitysten osalta kaupungin edustajien näkemykset poikkeavat valittajien muistiinpanoista. Kaupungin edustajat eivät esittäneet loma-asunnon rakennusoikeuden osoittamista osayleiskaavaan. Mikäli myyjä todella olisi vakuuttanut kauppaan kuuluvan rantasaunan rakennusoikeuden (olisi tämä tullut tietenkin näkyä kauppakirjassa), tulisi valittajien harkita kaupan purkuprosessiin ryhtymistä. Kiinteistön kauppakirja ja Heinosen 6.1.2013 antama selvitys on liitteenä. Todettakoon siis, että Haukiniemen rantakaavassa osoitettu saunan rakennusoikeus oli osoitettu RM-alueen (matkailua palvelevien rakennusten korttelialue), korttelin 13 yhteiskäyttöön ja sijoitettu rantakaavan uimaranta- ja 4 / 7
venevalkama-alueelle (VU). Rantakaavassa ei rantaan rajoittuvaa VUkorttelialuetta eikä saunan käyttötarkoitusta ollut tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Lisäksi Haukiniemen rantakaavaan on osoitettu korttelin 13 RMalueelle alueen osa (rt), jolla on sallittu telttailu ja asuntovaunuleirintä (rtalueen käyttäjillä on käyttöoikeus yhteiskäyttöön varatulla uimaranta- ja venevalkama-alueella). Kaikki edellä oleva rakennusoikeus on alueen aikaisemman maanomistajan (Sampo Oy) esityksestä siis siirretty Pihlajaveden osayleiskaavassa omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi ja jotka seuraava maanomistaja (Heinonen) on sittemmin myynyt. Valittajien toteamus siitä, että he ovat tehneet ostopäätöksen Haukiniemen tilasta etukäteen tietoisina rantakaavan voimassa olosta ja että ostopäätökseen vaikutti ratkaisevasti tieto Soppisenlahteen rantakaavassa kaavoitetusta rantasaunasta, on erittäin pahasti ristiriidassa myös valittajien allekirjoittaman kiinteistön kauppakirjan kanssa. Kauppakirjassa on kaavoituksen osalta mainita, että alueelle on vahvistettu yleiskaava. Kauppakirjan kohdassa ostajien saamat tiedot kaupan kohteesta on maininta, että Myyjä on antanut ostajille mahdollisuuden tutustua rajoituksetta kaupan kohteeseen ja ostajat ilmoittavat tutustuneensa kohteeseen riittävällä tarkkuudella ja ilmoittavat olevansa täysin tietoisia kaupan kohteesta, puustosta ja maaperästä sekä odotettavissa olevista metsän uudistus- ja hoitotöistä. Kauppakirjassa ei ole minkäänlaista mainintaa Haukiniemen rantakaavasta tai rantasaunan rakennusoikeudesta. Kaupunki toteaa lisäksi, että kunnalla on kaavoitusmonopoli. Kunta pystyy paitsi laatimaan, myös kumoamaan kaavoja ilman maanomistajan suostumusta. Kaavoitusprosessi Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Tilan Soppinen 740-559-1-30 ja Marionniemi 740-559-1-4 osalta voidaan todeta, että tilojen osalta rantakaava ja Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaava ovat yhteneviä (yleiskaavan tarkkuus huomioon ottaen). Muiden rantaan sijoittuvien tilojen ja valittajien tilan osalta viitataan edellä aikaisemmin mainittuun. Kohtuuton haitta maanomistajille Viitataan edellä aikaisemmin mainittuun, erityisesti kauppakirjaan ja rantakaavan rantasaunaa koskevaan kaavamääräykseen (saunan rakennusoikeus oli osoitettu RM-alueen (matkailua palvelevien rakennusten korttelialue), korttelin 13 yhteiskäyttöön ja sijoitettu rantakaavan uimaranta- ja venevalkama-alueelle (VU). Rantakaavassa ei rantaan rajoittuvaa VUkorttelialuetta eikä saunan käyttötarkoitusta ollut tarkoitettu yksityiseen käyttöön). Mikäli myyjä todella olisi vakuuttanut kauppaan kuuluvan rantasaunan rakennusoikeuden (olisi tämä tullut tietenkin näkyä kauppakirjassa), tulisi valittajien harkita kaupan purkuprosessiin ryhtymistä. 5 / 7
Todettakoon, että kaupunki on tiedustellut myös myyjän, Veikko Hienosen näkemystä siihen, mitä kauppaan sisältyi, Heinonen ei kuitenkaan ole vastannut kyselyihin. Kaavoittajan epäasiallinen toiminta Punkaharjun kunta liitettiin Savonlinnan kaupunkiin 1.1.2013. Sitä ennen kaupungilla ei ole ollut mitään toimivaltaa Punkaharjun kaavoituskysymyksiin. Kuten edellä on todettu, keskustelussa 15.6.2015 sovittiin, että kaavan valmistelussa huomioidaan valittajien toive rantasaunan rakennusoikeudesta. Kuitenkaan valmistelevilla virkamiehillä ei ole päätösvaltaa kaavan hyväksymisessä, vaan lopullinen päätösvalta on kaupunginvaltuustolla. Kaavoitushankkeet etenevät Savonlinnassa päätöksentekoon teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon. Päätöksentekoprosessi julkisyhteisössä (viranhaltijat valmistelevat ja luottamuselimet, viime kädessä kaupunginvaltuusto, päättävät) on yleisesti kuntalaisten tiedossa. Tämä lienee ollut myös valittajien tiedossa, koska he useaan otteeseen kaavoitusprosessin aikana ottivat yhteyttä kaupungin luottamushenkilöihin. Nyt kysymyksessä olevien kaavoitushankkeiden käynnistyminen tai valmistelu ei ole tapahtunut huolimattomasti tai virheellisesti, eikä päätöksenteko ole ollut lainvastaista. Näitä väitteitä valittajat eivät valituksessaan perustelekaan. VALITUKSEN HYLKÄÄMINEN: Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Savonlinnan kaupunki toistaa, että valtuuston tekemä päätös Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutoksesta ja Haukiniemen rantaasemakaavan osittaisesta kumoamisesta on maankäyttö- ja rakennuslain ja - asetuksen mukainen. Muutoinkin kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen vaatimalla tavalla. Edellä esitetyn, kaava-aineiston, sekä hyväksymispäätöksessä esitettyjen tosiseikkojen perusteella Savonlinnan kaupunki esittää pyydettynä lausuntonaan kohteliaimmin Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, että valitus jätetään tutkimatta. Mikäli valitusta ei jätetä tutkimatta, Savonlinnan kaupunki esittää, että valitus perusteettomana hylätään ja kaupunginvaltuuston päätös pysytetään kokonaisuudessaan voimassa. 6 / 7
Savonlinnassa..2016 Savonlinnan kaupunginhallitus Liiteasiakirjat: 7 / 7