MUUTTUVA TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄN JA KOULUTUKSEN YHTEISTYÖN HAASTEET Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi
Työ ja terveys Suomessa 2012 Työterveyslaitos (2013) Toimituskunta: Timo Kauppinen, Pauliina Mattila-Holappa, Merja Perkiö-Mäkelä, Anja Saalo, Jouni Toikkanen, Seppo Tuomivaara, Sanni Uuksulainen, Marja Viluksela & Simo Virtanen 70 työelämäntutkijan yhteistyönä kirjoitettu monitieteinen kirja Kooste monenlaisista tutkimuksista ja aineistoista yhtenä aineistona 2012 suomalaisille työssä käyville kohdennettu puhelinhaastatteluihin pohjaava aineisto (vastauksia n. 2100)
Työelämän muutoksissa pärjääminen näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli Rahoittaja: Työsuojelurahasto, Tampereen yliopisto Tutkijat: Anu Järvensivu, Risto Nikkanen, Sannu Syrjä, Katja Uosukainen Aineisto: Kirjoituspyyntöaineisto 48 kirjoitusta (2011-2012) Kysely kesällä 2012 Julkaisut: 2000 henkilön otos Väestörekisterikeskuksen aineistosta, 18-68v 582 vastaajaa (palautusprosentti 29); ei olennaisesti vino Järvensivu, A.; Syrjä, S. & Uosukainen, K. (2013) Haastaako työelämän muutos suomalaisen työelämän kehittämisparadigman? Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 4, 2013. Työelämän tutkimuskeskus, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, 57-75. Tampere: Tampereen yliopisto. Järvensivu, A. (2013) Voiko työllistyvyyslupaukseen luottaa? Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2013. Loppuraporttina julkaistaan kirja vuodenvaihteessa 2013-14
(Työ)elämän huono tulevaisuus hyvinvoinnin näkökulmasta Työ ja toimeentulo pilkkoutuu yhä pienempiin palasiin globaali kilpailutus Työ vaatii jatkuvaa varuillaan oloa ja nopeaa reagointia (tarjous)pyyntöihin teknologia ohjaa ja hallitsee Työ on yksinäistä ajelehtimista kollektiivisia tukirakenteita ei ole Vaarana stressi, ylikuormittuminen oppimismahdollisuuksien kutistuminen, ammatillisen identiteetin ja itsetunnon rapautuminen Riskinä yhä useamman köyhtyminen ja syrjäytyminen ekologiset yms. katastrofit moninaiset psyko-fyysis-sosiaaliset sairaudet Soveltaen Gratton 2011
Työelämän hyvä tulevaisuus Globaalin läpinäkyvyyden lisääntyminen ja palauteketjujen lyhentyminen johtavat myönteisiin arvovalintoihin ja empaattiseen yleisasenteeseen Oman työn laajojen seurausten näkeminen ja ymmärtäminen Joku näkee aina ja kaikesta jää jälki (internet) Työn subjektivoituminen johtaa ihmisten mahdollisuuksiin osallistua mielekkääksi kokemansa yhteiskunnan rakentamiseen Syntyy uusia yrityksiä ja porukoita, joissa tehdään inhimillisessä, sosiaalisessa, ekologisessa ja taloudellisessa mielessä luovaa ja kestävää työtä Työ ei enää välttämättä tapahdu työntekijän ja työnantajan välisen vaihdon kehyksessä eikä siinä tuoteta kulutettavaa kolmansille, vaan logiikka voi olla toinen; työ intohimoisena yhteisenä tekemisenä Soveltaen Gratton 2011
Ennustettu työntekijöiden "tuleva" polarisaatio (sovellettu Gratton 2011) Generalisti Aktivisti Ahdistunut ajelehtija; ei tiedä, kuka on ja mitä tahtoo. Ei magnetoidu mahdollisuuksiin. Ei missiota eikä brändiä. Yksinäinen: ei verkostoidu. Työ pilkkoontunutta ja nopeaa reagointia. Joutuu kilpailemaan globaalisti hinnalla ja nopeudella. Työn mielekkyys ja merkityksellisyys vaarassa. Työ stressaavaa ja jatkuvaa valppaana oloa vaativaa. Teknologian armoilla; impulsseihin reagoija. Reflektoiva intohimotyöntekijä; tietää, kuka on ja mitä tahtoo. Muuttaa yhteiskuntaa työllään; merkityksellisyys. Työskentelee innostuneen uteliaasti ja oppii samalla. Verkostoituu aktiivisesti. Ei yksittäisten työnantajien armoilla. Voi valita mielenkiintoiset projektit ja yhteiskehittelyyhteisöt. Erilaisia rooleja työntekijänä, esimiehenä, yrittäjänä, asiakkaana, harrastajana jne.
Työn tulevaisuus on jo täällä 1. Työn organisointitapa on muuttunut rajusti uudenlainen työyhtei(sölli)syys; muuntuvat yhteisöt, työtilayhteisöt, virtuaaliyhteisöt työtä ei organisoida valmiiksi eikä johdeta "linjassa" 2. Teknologian rytmittävä syke on vahva yli kolmasosan työ rytmittyy sähköpostityyppisin impulssein 3. Ihmiset ovat jo monityösuhteisia ja moniroolisia useita työsuhteita, useita rooleja 4. Yksinäisyyden ja heikon sosiaalisen integraation vaarat ovat jo todellisuutta näkyy selvimmin Y-sukupolvessa 5. Uusi työn polarisaatio näkyy jo selvästi "hyvä ja huono työ" tämän päivän Suomessa: aktivistityötä ja turhauttavaa työtä konkretisoituu näkyviin myös Y-sukupolvessa 23.9.2013 7
Työn organisointitavan muutos Työtä ei organisoida valmiiksi eikä johdeta "linjassa"; verkostoissa tapahtuva itseorganisoiminen ja itsejohtaminen kaksi kolmasosaa organisoi ja järjestää tehtävät itse ja työyhteisön kesken työ projektimaista ainakin kolmanneksella projektipäällikkyydet ristikkäisiä esimiestyö hajaantunut verkostoihin 75 %:n työtä kontrolloivat useammat tahot, ei vain esimies ainakin joka viidennen "lähiesimies" eri toimipaikassa saavat vähemmän palautetta onnistumisista, tukea ja apua työhön ja työssä kehittymiseen sen sijaan oikeudenmukainen kohtelu, tiedollinen tuki ja tavoitteiden asettelu eivät kärsi kokonaisuudessaan esimiestyön laatu hyvä työnjohdollinen, tiedollinen ja työssä kehittymisen tuki parempaa pienissä organisaatioissa 23.9.2013 8
Käsitys työn organisoinnista ja johtamisesta 0 20 40 60 80 100 Työssä tärkeä osaaminen kattaa myös kyvyn neuvotella työn organisoinnista ja työnteon tavoista 93 Työssä tärkeä osaaminen kattaa myös kyvyn rakentaa ja hallita sosiaalisia verkostoja ja yhteistyösuhteita 90 Työtäni kontrolloivat ja valvovat tavalla tai toisella useammat eri tahot (ei vain esimies) 76 Työtehtävien organisointi ja järjestely on työyhteisössäni huomattavalta osin työntekijän vastuulla ja työyhteisön kesken neuvoteltavissa 62 Työni rytmittyy suurelta osin yhteistyötahoilta ja työtovereilta tulevien reagointia edellyttävien "impulssien", kuten sähköpostiviestien perusteella 36 Väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä olleiden osuudet prosentteina. (Järvensivu ym. 2013)
Havaittu työyhteisöjen muutos Uudenlainen työyhtei(sölli)syys, moninaiset ja muuntuvat yhteisöt vähintään joka neljännen "lähityöyhteisö" ylittää organisaatiorajat päivittäin ylirajaista yhteistyötä asioi työtä tehdessään enemmän muiden kuin oman työyhteisön jäsenten kanssa työyhteisön rajat vaikea määritellä "e-nomadeja" Suomessa n. 30-45 % eri tutkimusten mukaan työskennellään kulkuneuvoissa, työtilayhteisöissä jne. etätyötä kotoa tekee n. 15 %; mutta ylempää toimihenkilötyötä/asiantuntijatyötä tekevistä n. 40 % yli 60 % voi vaikuttaa työnteon paikkoihin ja käyttää mahdollisuutta työ ylittää myös valtioiden rajoja ainakin neljännes työllisistä kommunikoi viikoittain työssään itselleen vieraalla kielellä (valtiolla eniten) joka neljäs päivittäin tekemisissä muualta muuttaneen työtoverin kanssa työtoverisuhteet koetaan pääosin hyviksi 23.9.2013 Janhonen ja Järvensivu 10
Työ virtuaalistunut ja teknorytmittynyt työn virtuaalinen, digitaalinen luonne lähes 80 % suomalaisista 16-74-vuotiaista päivittäin netissä puolella suomalaisista älypuhelin työssä käytössä tietokone kolmella neljäsosalla naisilla enemmän pöytäkoneita töissä, miehillä mobiililaitteita naiset käyttävät työajastaan miehiä suuremman osan tietokoneen ääressä vajaa kolmannes suomalaisista ei käytä tietokonetta työssään lähes milloinkaan yli kolmasosan työ rytmittyy työyhteisöjen verkostoissa liikkuvin sähköpostityyppisin impulssein suomalaisten työ kansainvälisesti verraten vahvasti sidoksellista ja intensiteetiltään kovaa työnteon aika- ja paikkakäsitykset muuttuneet suuresti 23.9.2013 11
Työpaikkakäsitys (työnteon paikka ja työnantajasidos) 0 20 40 60 80 Haluan vaikuttaa työnteon paikkoihin, eli siihen, missä teen työtä 62 Voin vaikuttaa työn tekemisen paikkoihin ja myös käytän mahdollisuutta 31 Kollegat ovat nykyisin työpaikallani koolla samaan aikaan yhä harvemmin Työtä tehdään melko usein jossain muualla kuin omalla työpaikalla 35 40 Haluaisin olla yhdessä työpaikassa koko työurani ajan 36 Työn sisältö on työsuhdemuotoa tärkeämpi asia 70 Oma osaaminen on parempi turva kuin toistaiseksi voimassa oleva työsuhde 62 Ihannetyöuraani luonnehtii vertauskuvana ennemmin ankkuroitumispaikkoja tarjoava meri kuin viitoitettu tie 53 Irtisanomiset kuuluvat nykytyöelämään sen normaalina osana 43 Kolmen vuoden määräaikainen työsuhde on turvallisempi kuin toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, joka voidaan irtisanoa lain 31 Väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä olleiden osuudet prosentteina. (Järvensivu ym. 2013)
Monityösuhteisuus ja moniroolisuus/-työntekijyys Ihmiset ovat yhä vähemmän JOKO TAI ja yhä enemmän SEKÄ ETTÄ kyseenalaistaa monet yleisesti käytetyt jaottelut: esimies-alainen; työssä-vapaalla; yrittäjä-palkansaaja jne. Monityösuhteisuus = ihmisillä on sekä ylipäänsä työuran aikana että yhtäaikaisesti yhä useampia työsuhteita Monityöntekijyys/-roolisuus = ihminen on useissa työn tekemiseen liittyvissä rooleissa, jopa yhtä aikaa johtajuus ja esimiestyö ovat hajaantuneet ja levinneet myös yli organisatoristen (kuten yritysten) rajojen ihmiset tekevät yhä enemmän sekä johtamis- että muuta työtä voisi työntekijän sijasta puhua myös (työtä tekevästä) ihmisestä 23.9.2013 13
Muutostilanteissa käytettyjä pärjäämisstrategioita Muutostilanteessa TMP-kyselyn vastaajista: 12 % oli siirtynyt tekemään työtä useammalle työnantajalle 10 % keikka- tai vuokratyöntekijäksi yrittäjäksi 20 % miehistä, naisista 11 % (yhteensä 14 %) vapaaehtoistyöhön 11 % yrittäjyydestä palkkatyöhön miehistä 10 % ja naisista 6 % uuteen työmahdollisuuksien näkökulmasta kiinnostavaan sosiaaliseen yhteisöön 10 % osuuskunnan, avoimen innovaatiotoiminnan yhteisön tai harrastajayhteisön kautta työskentelemään 3 % 23.9.2013 14
Yrittäjyyden nousu ja monityösuhteistuminen Yrittäjänä toimineista 82 % oli toiminut myös yksityisellä sektorilla Yrittäjänä toimineista 48 % oli toiminut myös julkisella sektorilla Yrittäjänä toimineista 38 % oli toiminut sekä yksityisellä että julkisella sektorilla Ikääntyneiden ja alle 35-vuotiaiden yrittäjyys sekä yli 63-vuotiaiden sivutoimiyrittäjyys nousussa Tilastokeskuksen mukaan Mikroyritykset kasvattavat osuuttaan työllistäjinä Osuuskunnat ja muut uudenlaiset työsuhdemallit ja uustyöyhteisöllisyyden muodot nousussa 23.9.2013 15
Työ uudella tapaa sidoksellista Työn sidoksellisuus toisten työhön ja koneisiin tunnistettu merkittäväksi stressitekijäksi 50 vuotta sitten liukuhihnatyössä vähentää vapausasteita työssä ja organisoinnissa luo paineen ja vaikutusmahdollisuuksien puutteen tunnetta Ennen sidokset työpaikan sisällä tai melko pysyvissä työpaikkojen ketjuissa Mahdollista puuttua ja kehittää Nyt sidokset muuntuvissa verkostorakenteissa Työn etäsidoksisuus ja monisidoksisuus sekä kertaluonteinen sidoksisuus Vaikea puuttua ja kehittää Sidos koneisiin ja niiden kautta toisten töihin: jatkuvasti muuttuvat ja hankalat tietojärjestelmät etenkin julkisella sektorilla "nykytyön hajautuneet ja moninaiset liukuhihnat" esim. kuka hallitsee sähköistä kalenteriasi? Suomalaisten työ kansainvälisesti verraten vahvasti sidoksellista ja intensiteetiltään kovaa
Turhauttava työ Tekijänä toisten tarinoihin kirjoittaja Korrelaatiot väitteeseen "Työni sisältää liikaa merkityksettömiltä tai turhilta tuntuvia tehtäviä Työhön kohdistuu ristiriitaisia odotuksia Työ ei merkityksellistä itselle Työn merkitys epäselvä Ei voi noudattaa arvojaan ja etiikkaansa Jatkuvat keskeytykset haittaavat keskittymistä Vaikea tehdä työ niin hyvin kuin haluaisi Ongelmat teknisissä laitteissa ja järjestelmissä vievät merkittävän osan työajasta Jatkuvat muutokset työpaikalla haittaavat Työskentely vain rahan takia Ei voi luottaa työnantajaan Haluaisi keskustella työnantajan kanssa järkevästä ja mielekkäästä työnteosta Työntekijöiden välinen kilpailu haittaa Psykologisen sopimuksen epätasapaino Taloustilanne lisännyt ristiriitoja työpaikalla Ei usko hyvän työntekijän pärjäävän aina Työnkuvaan liitetty ammatinvastaisia tehtäviä Liikaa tehtäviä Tehtävien epätervettä valikointia työyhteisössä Työnjako epäoikeudenmukaista Työaikaa ja tulosta kontrolloidaan liikaa Liian iso osa ajasta kuluu kontrollijärjestelmiin Työtehtävissä hallintotehtäviä, joita ei koe omikseen Ei saa riittävästi palautetta Ei pysty vaikuttamaan ansioihinsa Työn dokumentoinnissa ja raportoinnissa menty liiallisuuksiin Aktivistityö Tekijänä oman tarinansa kirjoittaja Korrelaatiot väitteeseen "Haluan työlläni edistää tärkeiksi kokemiani asioita Työllä yhtä aikaa useita tavoitteita Työ merkityksellistä itselle Työn merkitys selvä Työ merkityksellistä toisille ihmisille tai yhteiskunnalle Pyrkii työssään toteuttamaan ekologisia arvojaan Voi noudattaa työssään arvojaan ja etiikkaansa Ei tee työtä vain rahasta Työn sisältö on työsuhdemuotoa tärkeämpi Työssä tärkeä osaaminen kattaa kyvyn rakentaa ja hallita sosiaalisia verkostoja ja yhteistyösuhteita Osaaminen kattaa kyvyn neuvotella työn organisoinnista ja työnteon tavoista Osaaminen kattaa kyvyn harkita asioita eettiseltä ja ekologiselta kannalta Pyrkii tapaamaan uuden yhteistyökumppanin aina kasvokkain ennen tiiviimmän yhteistyön aloittamista
Aktivistityö vs. turhauttava työ TMP-kyselyn muuttujien perusteella rakennettu Lähellä työn tulevaisuuden tutkija Lynda Grattonin (2011) jakoa työn hyvä vs. huono tulevaisuus (aktivistit vs. generalistit) Erottavat ulottuvuudet 1. työn tavoitteen syvämerkityksellisyys ja arvojen mukaisuus (itse, yhteisö ja yhteiskunta) 2. työn sisällöllinen ja ammatillinen mielekkyys (vs. näennäistyö, hallinnon tukeminen) 3. teknologisten järjestelmien rooli ja toimivuus työn tukena (vs. itsetarkoituksina tai työn rytmittäjinä) 4. ihmisen subjektiorientaatio ja pärjäämisusko 5. yhteisöllisyys ja verkosto-osaaminen 6. oman työn logiikka vs. palkkatyöläisorientaatio Työ ennemmin sisällöllisesti päämääräorientoitunutta kuin työnantajan ja työntekijän väliseen (vaihto)suhteeseen kiinnittynyttä / palkkatyöläisorientoitunutta 23.9.2013 18
Mihin kehityskulku johtaa? Huono skenaario: lisääntyvä yksinäisyys ja heikentyvä sosiaalinen kiinnittyminen, kyynistyminen työn ja työelämän katkoksellisuus, jatkuva syke ja "nettilogiikka" saattavat ylikuormittaa ja uuvuttaa työn turhauttavien piirteiden vahvistuminen saattaa kääntyä kyynisyydeksi elleivät ihmiset löydä kiinnittymisen ja sosiaalisen tuen mahdollistavia yhteisöjä, seuraa ahdistusta, masennusta, epäluottamusta yhteiskuntaan jne. erityinen uhka nuorten kohdalla 23.9.2013 Anu Järvensivu 19
Mihin kehityskulku johtaa? Hyvä skenaario: lisääntymässä olevat pienet yksiköt ovat hyviä työympäristöjä ja aktivistin työote tuottaa onnellisia ihmisiä pienet yritykset ovat tuottavia ja niissä voidaan hyvin itsenäisyyden ja pärjäämisen tunteita koetaan sitä enemmän mitä pienempi oma toimipaikka ja organisaatio ovat työnjohdollinen, tiedollinen ja työssä kehittymisen tuki on parempaa pienissä organisaatioissa yrittäjät monessa mielessä muita onnellisempia työssään kokevat enemmän työn imua ja iloa kokevat työnsä innostavaksi muita useammin kokevat useammin tyytyväisyyttä työhön syventymisestä (uppoutumisen kokemus) kokevat suuremmassa määrin päivittäin olevansa vapaita parhaiden työtapojen käyttämiseen tuntevat itsensä työssään hyväksi useammin sekä voivat tehdä muita useammin työnsä mielestään parhaalla tavalla psyykkiset oireet vähäisempiä yrittäjillä työurien piteneminen? 23.9.2013 Anu Järvensivu 20
Tärkeää tulevaisuuden työssä: 1) Ihminen kehittää aktiivisesti osaamistaan. Luo erityislaatuista osaamista jollain itselle merkitykselliselle alueella. Rakentaa hybridiosaamista (useampia osaamisaloja ja niiden yhdistelmiä). Yhdistää osaamisprofiilinsa tasapainoisesti identiteettiin ja elämäntilanteeseen. 2) Ihminen verkostoituu erilaisiin yhteisöihin. Antavat tukea ammatillisessa ongelmanratkaisussa. Tukevat emotionaalisesti ja kiinnittävät yhteisöllisesti. Tekevät osaamista tunnetuksi. Edistävät uusien työmahdollisuuksien löytämistä. 3) Työnantajat kasvavat ajatukseen yksilöllisistä diileistä. Valmiuksia tarjota työntekijöille erilaisia paketteja koskien työn sisältöjä, työaikaa, työnteon paikkaa ja palkitsemista kilpailuvaltti! ON OSATTAVA KIRJOITTAA OMA TYÖELÄMÄNTARINANSA
Kiitos! 23.9.2013 23