L O V I I S A 24.9.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30, KORTTELEIDEN 4, 19 JA 20 OSAT, TORSBY, PERNAJA KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: TORSBY, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa: 30 Kortteli: KORTTELEIDEN 4, 19 JA 20 OSAT Kaava: ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavatunnus: 30-6 Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2012 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta 28.2.2012, 26 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä teknisen keskuksen ja raatihuoneen ilmoitustauluilla sekä kaupungin verkkosivuilla....2013. Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta..2013, Kaupunginhallitus..2013, Asemakaavan selostus koskee 7.8.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Dnro. / Loviisan kaupunki - Kaavoitus ja arkkitehtuuri 1
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pernajassa noin 13 km kaupungin keskustasta länteen. Alue rajautuu idässä Pernajantiehen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan tavoitteena muuttaa entinen teknisen varikon alue teollisuusalueesta asuinkäyttöön, muuttaa entisen Veckasin tilan päärakennuksen alue rivitaloalueesta asuinpientaloalueeksi sekä muuttaa entinen koulurakennuksen alue opetustoimintojen alueesta asuinkäyttöön. Aloitteen kaavamuutoksen laatimiselle on tehnyt kaupunki. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen lautakunnan kaavoituspäätös 28.2.2012, 26 (kaava on tullut vireille vuoden 2012 kaavoituskatsauksella) Kuulutus osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta..2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä....2013 Kaavaehdotuksen nähtävillä asettaminen teknisessä lautakunnassa..2013, Kuulutus kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta..2013 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti....2013 Teknisen lautakunnan hyväksymispäätös..2013, Kaupunginhallituksen hyväksymispäätös..2013, Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen..2013 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella on osoitettu kaksi erillispientalojen korttelialuetta, kaksi asuinpientalojen korttelialuetta sekä asuinrakennusten korttelialue, jolle voi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisen seurannasta vastaa Loviisan kaupunki. Asemakaava on toteutettavissa, kun se on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 2,0 ha. Alue sijaitsee Pernajantien länsipuolella Veckasintien varrella. Alue kuuluu entiseen Veckaksen tilaan. Alueella sijaitsee kaksi Pernajan kunnan entistä varikkorakennusta, vanha aitta, vuokra-asunnoiksi muutettu entinen Veckaksen tilan päärakennus sekä asuinkäytössä oleva, aiemmin kouluna toiminut rakennus. Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson maisema-alueeseen. Suunnittelualueen maasto on kallioisten metsäkumpareiden vuoksi vaihtelevaa. Alue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävän Suuren Rantatien (Pernajantie) varrella. Suunnittelualueen länsiosa on vedenhankintaa varten tärkeää Pernajan kirkonkylän I luokan pohjavesialuetta. Ruotsinkielinen alakoulu sijaitsee aivan kaava-alueen kaakkoispuolella. Päiväkoti Leikkis sijaitsee noin 600 metrin päässä alueesta. Palvelutalo Lyckan sijaitsee noin 200 metrin päässä ja palvelutalo Hemgården sijaitsee noin 400 metrin päässä. Pernajan lä- 2
hikirjasto sijaitsee noin 400 metrin päässä. Muut aluetta tukevat palvelut sijaitsevat kaupungin keskustassa noin 13 kilometrin päässä. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Pernajan kunnan entiset varikkorakennukset sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa. Varikko toimi alueella useiden kymmenien vuosien ajan. Kaava-alueella varikkorakennusten länsipuolella on pieni aitta, joka on kiinteistön 434-471-2-106 käytössä. Entisen Veckaksen tilan päärakennus on rakennettu 1930-luvulla ja sitä on laajennettu useampaan kertaan. Rakennus on toiminut aiemmin muun muassa kunnantalona. Nykyisin rakennuksessa on vuokra-asuntoja. Nykyinen Torsbyn Kulma Oy on rakennettu 1980-luvun alussa uudeksi ruotsinkieliseksi alakouluksi vanhan koulun pohjoispuolelle Pernajantien varrelle. 2000-luvun puolella opetustoiminta siirrettiin takaisin 1800-luvun lopulla rakennettuun vanhaan kansakoulurakennukseen. Entisen koulurakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön on myönnetty poikkeuslupa 29.11.2011 (TL 159). 3
Suunnittelualueen pohjoispuolella on omakotitalorakennuksia 1970- ja 1980-luvulta. Alueen eteläpuolen rakennukset ovat 2000-luvulla rakennettuja. 3.1.3 Maanomistus Alueen omistaa Loviisan kaupunki. Alue sisältää kaksi vuokra-aluetta, joista toinen on vuokrattu Fastighets Ab Pernå Bostäder -yhtiölle ja toinen Torsbyn Kulma Oy:lle. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa 15.2.2010 vahvistettu Itä-Uudenmaan maakuntakaava. Suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Suunnittelualueen länsiosa on pohjavesialuetta. Suunnittelualueen länsireunaan on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus. Liite 1. Yleiskaava Alueella on voimassa 8.3.2000 vahvistettu Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava. Alue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen länsiosa on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Liite 2. Asemakaava Alueella on voimassa 30.11.1993 vahvistettu asemakaava. Alueen pohjoisosa on osoitettu varastorakennusten korttelialueeksi (TV), eteläosa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja länsiosa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Alueen lounaisosaan on osoitettu suojeltava rakennuspaikan osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Liite 3. Rakennusjärjestys Loviisan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.1992. Yhdistyneen Loviisan rakennusjärjestyksen laatiminen on meneillään. Pohjakartta Kaavan pohjakartan on hyväksynyt kaupungingeodeetti. Olemassa olevat selvitykset, suojeluohjelmat, suojelupäätökset (ks. kappale 7.2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista) 4
Alueelta ei ole laadittu erityisselvityksiä. Asemakaavamuutosta laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 24 ), joista on kohteelle suoraan osoitettavissa seuraavat tavoitteet ja arvot: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Aluetta koskevia suojeluohjelmia ovat: Pernajan kirkon ja Garpgårdin välinen alue on vedenhankinnalle varten tärkeää I-luokan pohjavesialuetta, jolla on 30.9.2005 hyväksytty suojelusuunnitelma. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Vuoden 2010 kuntaliitoksen yhteydessä Pernajan kunnan entinen varikkoalue kävi tarpeettomaksi nykyisen varikon sijaitessa kaupungin keskustassa. Tavoitteena on muuttaa alue asuinkäyttöön ympäröivän alueen mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamiseen on tehnyt Loviisan kaupunki. Suunnittelun käynnistämistä koskevat päätökset ks. 1.1 Vireilletulo, 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja OAS. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallistuminen toteutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Liite 4 4.3.2 Vireilletulo Ks. kappaleet 1.1 ja 2.1. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnitteluvaiheen kuuleminen ja valmisteluvaiheen vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä..2013..2013. Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Asemakaavan muutosehdotus asetettiin Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi..2013..2013. Kaavaehdotusvaiheessa saadut lausunnot (ks. liite 5) 4.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on Loviisan kaupungin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava tulee huomioida asemakaavan laadinnassa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Uudis- ja korjausrakentamista suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakentaminen sopii kaupunkikuvallisesti ympäristöön. Rakennuksissa tulee olla puuverhous ympäröivän rakennuskannan mukaan. Kaavamuutoksessa tulee huomioida, että alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Kaavamuutoksessa tulee ottaa huomioon Suuren Rantatien tieympäristön ominaispiirteet ja turvata merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. 5
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti suoraan kaavaehdotus. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella osa Pernajan kunnan entisten varikkorakennusten alueesta on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,25 ja kerrosluku on I u3/4. Muu osa varikkorakennusten alueesta on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle voi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja (ATY). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,40 ja kerrosluku on I. Entinen Veckaksen tilan päärakennuksen alue on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Alueen kaakkoisosassa oleva kallioinen metsäkumpare on osoitettu suojeltavaksi alueen osaksi (s). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,15 ja kerrosluku on I u3/4. Entisen tilan päärakennuksen alueen itäpuolelle on osoitettu erillispientalojen korttelialue. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,20 ja kerrosluku on I u3/4. Entisen koulurakennuksen vuokra-alue on kaavassa osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,20 ja kerrosluku on II. Korttelialueen läpi on osoitettu ajoyhteys alueen eteläpuoleiselle koululle. Kaava-alueen länsiosa on osoitettu vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv-1). 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,0 ha. Asuinpientalojen korttelialuetta muodostuu 1,1 ha, erillispientalojen korttelialuetta muodostuu 5392 m 2 ja asuinrakennusten korttelialuetta, jolle voi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja, muodostuu 1568 m 2. Rakennusoikeutta muodostuu noin 4700 k-m 2. 5.1.2 Palvelut Aluetta tukevia palveluja sijaitsee kaava-alueen lähellä, muut palvelut sijaitsevat keskustassa 13 kilometrin päässä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualueelle rakennettaessa ympäristön laadullisiin ominaisuuksiin, kuten turvallisuuteen, terveellisyyteen, viihtyisyyteen sekä kaupunkikuvallisiin ja maisemallisiin ominaisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakentaminen tulee suunnitella siten että se edesauttaa viihtyisän ja ehyen ympäristön muodostumista. Kaavaan on liitetty erillisiä määräyksiä, joilla pyritään tukemaan näitä tavoitteita. 5.3 Aluevaraukset Suunnittelualue on osoitettu kahdeksi erillispientalojen korttelialueeksi (AO), kahdeksi asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) sekä asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle voi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja (ATY). 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavalla on yhdyskuntarakennetta eheyttävä vaikutus, koska se turvaa alueen käytön myös tulevaisuudessa. Alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä melun lähteitä. Alueella on normaalia taajamaliikennettä. Pernajantien keskimääräinen vuorokausiliikenne on alle 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa, nopeusrajoitus on 40 km/h. Alueella ei ole erityisiä maisemahäiriöitä. 6
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan saatua lainvoimansa se mahdollistaa välittömästi alueen toteuttamisen. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa Loviisan kaupunki. 7 ASEMAKAAVAN LIITTEET 7.1 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ote maakuntakaavasta 2. Ote osayleiskaavasta 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Kooste saapuneista lausunnoista sekä niihin laaditut vastineet. 7.2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (RAKU), Katariina Ockenström, - Itä-Uudenmaan liitto, 2007, julkaisu 90. - Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä, Ympäristöministeriö, 1995. - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY: Suuri Rantatie, Museovirasto, 2010. - Pernajan eteläosien rakennusinventointi 1996, Seija Flink, 1997. - Pernajan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 30.9.2005. 7