ASEMAKAAVAN SELOSTUS Hämeenlinnan kaupunki 2502 Siiri II, krt 55-61 Asemakaavan muutos: 36. kaup.osa, korttelit 55-61 Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Yhdyskuntalautakunta: 08.10.2013 Vireilletulo: 11.10.2013 Yhdyskuntalautakunta: 12.11.2013 Yhdyskuntalautakunta: xx.xx.2013 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 7. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 11 2
Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.10.2013 päivättyä asemakaavakarttaa työnumero 2502. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Mäskälän kaupunginosassa (36. kaup.osa), Siirin pientaloalueella. Kaava-alueen sijainti ja aluerajaus 1.2 Kaavamuutoksen tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on väljentää rakennusaloja ja mahdollistaa näin rakennusten sijoittuminen maaston, kallioperän ja tarkennettavien kunnallistekniikan suunnitelmien osalta rakennushankkeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi tarkennetaan kerroslukuja ja selvitetään millä alueilla on mahdollista esittää I-kerroksista rakentamista. 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Pienennös asemakaavakartasta 3. Asemakaavamerkinnät ja määräykset 4. Poistuva asemakaava 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. Ehdotusvaiheen palautteet ja vastineet (täydentyy) 3
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen käynnistämisestä tehtiin maankäytön tilaajapäällikön päätös 11.9.2013 (nro 41). Työn alussa laadittiin kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 13.9.2013. Asemakaava on kuulutettu vireille ja kaavan valmisteluaineisto on asetettu nähtäville yhdyskuntalautakunnan 8.10.2013 pidettävän kokouksen päätöksen jälkeen. Vireilletulokuulutus oli Hämeen Sanomissa 11.10.2013 ja laatimisvaiheen kuuleminen pidettiin 11.10.-25.10.2013. Maankäytön suunnitteluyksikössä on laadittu asemakaavaehdotus ja tarkoitus on viedä se yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn 12.11.2013. Ehdotusvaiheen julkinen nähtävilläolo ajoittuu marras-joulukuuhun. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen yhdyskuntalautakunnassa alkuvuodesta 2014. Kaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan umpeuduttua. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella järjestellään kortteleiden 55-61 tonttien rakennusaloja ja kerroslukuja. Korttelirajoihin, käyttötarkoituksiin (AO), tonttien rajoihin ja rakennusoikeuksiin ei ole tarkoitus puuttua. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 5 ha. Muutoksenalaisia tontteja on 58 kpl. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee rakenteilla olevalla Siirin pientaloalueella. Alue muodostuu seitsemästä korttelista, jotka sijaitsevat Maatuulenkaarteen, Heinäsirkankujan, Sudenkorennonkujan ja Leppäkertunkujan varrella. Läheisissä kortteleissa, jotka eivät ole mukana asemakaavamuutoksessa, talojen rakennustyöt on mahdollisuus aloittaa syksyllä 2013. 3.1.1 Luonnonympäristö Eteläisin osa suunnittelualueesta on entistä talousmetsää. Loivasti kumpareinen maasto viettää pohjoiseen ja koilliseen. Maatuulenkaarteen kortteleiden kohdalla maasto on tasaisempaa. Tontit sijaitsevat Kurjenpesänsuolla, jolta on puusto poistettu ja jonne on istutettu taimikkoa. Kurjenpesänsuolta ei nimestään huolimatta löytynyt maaperäkairausten yhteydessä turvetta. Silttiä on kahden metrin syvyyteen, jonka jälkeen tulee tiivis moreenikerros. Rinnemaastot ovat moreenia. Mäkialueiden liepeillä kallio saattaa olla lähellä pintaa. Kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä kalliota on löydetty Maatuulenkaarteen alkuja loppupäästä, sekä Leppäkertunkujan loppupäästä. Suunnittelualueen tonteilta on puut kaadettu. 4
Yleispiirteinen maaperäkartta 3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton. Lähiympäristö on muutoksenalaista aluetta. Suunnittelualueen viereinen Siiri I alue on kokonaan rakentunut. Siiri II alueella ensimmäiset rakennuksia on mahdollisuus alkaa rakentaa syksyllä 2014. 3.1.3 Kunnallistekniikka Alueen tonttikadut on rakennettu tai rakenteilla. Kokoojakatuna toimii Kurjenpesänkatu ja alueellinen pääkatu, Siirintaustantie on rakennettu. Myös kunnallistekniikka on lähestulkoon valmis koko alueella. Suunnittelualueen kaakkoiskulman katua ja kunnallistekniikkaa ei ole vielä rakennettu. Nämä tontit on tarkoitus viemäröidä viereen kaavoitettavan Siiri III asuinalueen kautta ja tontit jaetaan myöhemmin. 3.1.4 Liikenneverkko Tonttikatujen liikenne kerätään Kurjenpesänkadun kokoojakadulle. Kurjenpesänkatu liittyy Siirintaustantielle, joka yhtyy Velssin kohdalta valtatie 10-lle. Toinen yhteys 10-tielle tulee Ruununmyllyn risteyksen kohdalta, Siirintaustantien ja Siirinkadun kautta. Siirinkadun jatke on kaavoituksen alla. 3.1.5 Virkistys Ruununmyllyn koulun yhteydessä on liikuntasali ja pelikenttä. Siiri I asuinalueella on Nietostenkadun leikkipaikka ja Harvoilanmäen alueella Kortteenpuiston leikkipaikka. Katumajärven itäpuolella on virkistyskäyttöön soveltuvat laajat metsäalueet. 5
Lähivirkistysalueille on rakennettu puistoreittejä. Katumajärven rannassa on golfkenttä ja Harvoilantien varressa ratsastuskoulu. Matkalammella on uimaranta. 3.1.6 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. Yhdelle suunnittelualueen tonteista on tehty varaus. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 28.12.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi rakennettavaksi tai tiivistettäväksi asuinalueeksi (Ar). Ote maakuntakaavasta 6
1.vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 11.6.2012 ja joka on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön, suunnittelualueelle ei ole esitetty merkintää. Ote 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Katumajärven itäpuolen osayleiskaava (vahvistettu 11.6.2012). Suunnittelualue on yleiskaavassa pientalovaltaista aluetta (AP). Ote Katumajärven itäpuolen osayleiskaavasta. 7
Asemakaava Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava (nro 109 2428) on vahvistettu 9.2.2012. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu erillispientalokorttelialueeksi (AO). Kerrosluvut ovat joko I tai II. Rakennusoikeutta tonteille on osoitettu 205, 240 tai 310 k-m 2. Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 10.12.2013. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Tonttijako- ja rekisteri Alueelle on laadittu tonttijako ja tontit on lohkottu. Kiinteistöt on merkitty kaupungin kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. 8
Lähiympäristön kaavatilanne Siirintaustantien itäpuolella on käynnistynyt Siiri III pientaloalueen asemakaavoitus. Siirinkadun jatkeen asemakaava on laitettu vireille. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä on tullut esiin, että maaperässä on kalliota laajemmalla alueella kuin asemakaavoituksen yhteydessä aikaisemmin arviointiin. Sen vuoksi asemakaavamuutoksella väljennetään rakennusaloja ja mahdollistetaan näin rakennusten sijoittuminen kallioperän ja kunnallistekniikan kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Samalla muutetaan kerroslukuja vastaamaan paremmin tämän hetkistä kysyntää. 4.2 Kaavatyön käynnistämistä koskevat päätökset Asemakaavan muutos tehdään Hämeenlinnan kaupungin aloitteesta. Asemakaavamuutoksen käynnistämisestä tehtiin maankäytön tilaajapäällikön päätös 11.9.2013 ( nro 41). 4.3 Osallistuminen, vireilletulo ja vuorovaikutus Asemakaavan muutoksen laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat, tontinvaraajat ja kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset, yhteisöt ja seurat, joiden toiminta liittyy alueeseen tai hankkeeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat ja verkostojen haltijoista osallisia ovat Vattenfall Oy, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy sekä AinaCom Oy. Valtion viranomaisista osallinen on Hämeen ympäristökeskus ja Hämeen liitto. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan maankäytön suunnittelun palvelupisteessä ja kaupungin internet-sivuilla. Asemakaava kuulutettiin vireille ja kaavan valmisteluaineisto asetettiin nähtäville yhdyskuntalautakunnan 8.10.2013 pidetyn kokouksen päätöksen jälkeen. Vireilletulokuulutus oli Hämeen Sanomissa 11.10.2013 ja laatimisvaiheen kuuleminen pidettiin 11.10. 25.10.2013. Osallisilla on mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä. Asemakaavan muutosluonnoksesta voitiin esittää mielipiteitä laatimisvaiheen kuulemisen (= valmisteluvaiheen kuuleminen) aikana. Mielipiteitä ei jätetty. Lokakuun aikana on laadittu asemakaavaehdotus ja se viedään yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn 12.11.2013. Ehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti julkisesti nähtäville (65 ) 14 päivän ajaksi. Ehdotusvaiheen julkinen nähtävilläolo ajoittuu marras-joulukuuhun 2013. Ehdotuksen nähtävilläolon aikana osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Vastineet muistutuksiin esitetään liitteessä 6 (täydentyy). Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen yhdyskuntalautakunnassa alkuvuodesta 2014. Kaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan umpeuduttua. 9
5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 5.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan muutos on maakuntakaavan, yleiskaavan ja voimassaolevan asemakaavan mukaisesti osoitettu pientaloalueeksi. Tavoitteena on muuttaa tonttien sisällä olevia määräyksiä väljemmiksi siten, että rakennussuunnittelulle jää liikkumavaraa mahdollisen pinnassa olevan kallioperän huomioimiseksi. Tavoitteena on myös vasta kysyntään, joka kohdistuu yksikerroksisiin ja puolitoistakerroksisiin omakotitalotontteihin. 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Korttelialue Asemakaavan rakenteeseen ei ole tehty muutoksia, ainoastaan tonttien sisäisiä järjestelyitä on tehty uusiksi. Tonttien rajoja puisto- ja katualueisiin nähden on tarkistettu vähäisessä määrin, sen mukaisesti miten ne on lohkottu maastoon. Asemakaavamuutos koskee seitsemää erillispientalojen korttelialuetta (AO). Pinta-alaltaan suunnittelualueen suuruus on 5,1 ha. Kerrosalaa alueelle on osoitettu yhteensä 13 270 k-m 2 ja korttelitehokkuus alueella on 0,26. Tonttien koot vaihtelevat välillä 679 1206 m 2. Tonttien väliset rakennusalojen välit ovat kahdeksan metrin päässä toisistaan. Asemakaavaluonnoksessa Maatuulenkaarteen varren kortteleissa 55 ja 56 tonteille on osoitettu yksi iso rakennusala, joka kiertää tontin reunoja. Rakennusoikeutta on 310 k-m 2. Kerrosluku on Iu2/3. Talousrakennuksia saa olla yhteensä enintään kolme ja niiden yhteenlaskettu kerrosala saa katoksineen olla enintään 100 k-m 2. Talousrakennuksen enimmäiskoko on 70 k-m 2. Osalla Heinäsirkankujan, Sudenkorennonkujan ja Leppäkertunkuja tonteilla (korttelissa 57, tonteilla 1-6 ja korttelissa 58, tonteilla 4-8 ja korttelissa 60, tonteilla 7-10) rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 310 tai 300 k-m 2. Tonteilla on kaksi rakennusalaa, joiden käyttötarkoitusta ei ole erikseen merkitty. Suuremmalle rakennusalalle on osoitettu joko 240 tai 250 k-m 2 rakennusoikeutta. Pienemmälle rakennusalalle on merkitty 60 k-m 2 rakennusoikeutta. Pienemmälle rakennusalalle on tarkoitettu sijoitettavaksi esim. autotalli, pihasauna, askartelutila tai sivuasunto. Kerrosluku näillä tonteilla on I. Päärakennuksen harjan suunta on kadunsuuntainen. Eteläisen asuinalueen keskelle jäävässä korttelissa nro 61 kerrosluku on myös I. Rakennusoikeutta on 240 k-m 2 ja tonteilla on yksi rakennusala, joka kiertää tontin reunoja. Päärakennuksen harjansuunta on kadunsuuntainen. Lopuilla tonteilla, Heinäsirkankujan, Leppäkertunkujan ja Sudenkorennonkujan varressa (korttelissa 57, tonteilla 7-8 ja korttelissa 58, tonteilla 1-3 ja korttelissa 59 ja korttelissa 60, tonteilla 1-6) rakennusoikeutta on yhteensä 205 k-m 2. Tonteilla on kaksi rakennusalaa, joiden käyttötarkoitusta ei ole erikseen osoitettu. Päärakennuksen rakennusalalle on merkitty 160 k-m 2 ja pienemmälle rakennusalalle 45 k-m 2 rakennusoikeutta. Sudenkorennonkujan tontit ovat pinta-alaltaan pieniä ja sen vuoksi niiden kerrosluku on Iu2/3. Muuten rakennusten kerrosluku on I. 10
6.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia, koska voimassa olevan asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen ja korttelirakenteeseen ei puututa. Myöskään ei puututa tonttien rakennusoikeuksiin, jolloin tonttitehokkuudet pysyvät vastaavina kuin muuallakin voimassa olevan asemakaavan mukaisella alueella. Muutokset koskevat tonttien sisäisiä järjestelyitä. Suurin muutos aiheutuu kerrosluvun madaltamisesta. Kortteleiden pakotetuista kahdenkerroksen ratkaisuista on luovuttu ja tilalle on osoitettu yksikerroksista ja puolitoistakerroksista (Iu2/3) rakentamista. Rakentamistapaohjeissa ohjeistetaan yksikerroksisten asuinrakennusten räystäskorkeutta, jotta alueen ilmeestä ei muodostuisi liian matala. Yksikerroksinen rakentaminen johtaa siihen, että tontin pinta-alasta suurempi osa käytetään rakentamiseen. Rakennetun ympäristön osuus kasvaa jonkin verran suhteessa viherympäristöön. Asemakaavalla tehtävää sääntelyä on vähennetty, kun rakennusaloja on väljennetty ja pakkonuolet on jätetty pois. Muutosalueella kaupunkikuva ei tule olemaan niin tiukaan ohjattua kuin voimassa olevan kaavan mukaisesti tehtynä olisi ollut. Rakentamisen vapautta on enemmän. Muutoksesta voi aiheutua taloudellista säästöä rakentajille kun rakennukset ja tontin sisäinen kunnallistekniikka voidaan sijoittaa mahdollinen kallioperä huomioiden. Asemakaavamuutos edistää todennäköisesti tonttikauppaa. Yksikerroksinen rakentaminen on useimmiten edullisempaa. Asemakaavamuutoksen mukaisille tonteille on ollut kysyntää, kun taas tiukkaan ohjattujen kaksikerroksisten rakennusten tonttien tarve on ollut vähäisempää. 7. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Alueelle on rakennettu tai on rakenteilla kunnallistekniikka. Tontit on lohkottu maastoon. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Hämeenlinnassa, 6.11.2013 Päivi Saloranta, tilaajajohtaja 11
LIITE 1 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 12
13
LIITE 2 ASEMAKAAVAKARTAN PIENENNÖS 14
LIITE 3 ASEMAKAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET 15
16
LIITE 4 POISTUVA ASEMAKAAVA 17
LIITE 5 18
19
20
21
LIITE 6 EHDOTUSVAIHEEN PALAUTTEET JA VASTINEET 22