LOKALAHDEN KESKUSTA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 1 (20) LOKALAHDEN KESKUSTA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS ASEMAKAAVAN SELOSTUS koskien 25.8.2016 päivättyä kaavaluonnosta Vireilletulo 12.03.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 31.08.2015 Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto vahvistanut 1

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 2 (20) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaava koskee Rauvolan (102) kaupunginosassa korttelia 3. Viljattulan (103) kaupunginosassa kortteleita 2 ja 3, sekä osaa kortteleista 1, 5, 7, 8 ja 9. Kivistön (104) kaupunginosassa kortteleita 1 6. Kankareen (105) kaupunginosassa osaa kortteleista 2 ja 3. Paltan (106) kaupunginosassa korttelia 3. Asemakaavan muutos koskee Uudenkaupungin kaupungin(895) Rauvolan kaupunginosan(101) kortteleita 17-28 ja Lokalan kaupunginosan(102) kortteleita 38, 39 ja 52 sekä Lokalahden kirkonseudun rakennuskaavan kortteleita 1-4, 6, 19, 25-31, 34-31, 34-36, 38-49, 51-53, 57-59 ja Rauvolan alueen rakennuskaavan kortteleita 7-16. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lokalan(101) kaupunginosassa korttelit 1 4. Rauvolan (102) kaupunginosassa korttelit 1 2, 4-21 ja 23 31. Viljattulan (103) kaupunginosassa korttelit 1, 4, 6 ja osa kortteleista 5, 7-9. Kankareen (105) kaupunginosassa korttelit 1, 4 7 ja osa kortteleista 2 ja 3. Paltan (106) kaupunginosassa korttelit 1,2,4 ja 5. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR), erillispientalojen korttelialuetta (AO), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), lähipalvelurakennusten korttelialuetta (PL), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK), puistoa (VP), lähivirkistysaluetta (VL), Leikkipuistoa (VK), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), yleistä pysäköintialuetta (LP), Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), Mastoaluetta (EMT), Hautausmaa-aluetta (EH), maatalousaluetta (MT) ja katualuetta. Kaavan laajennusaluetta ovat uuden hautausmaan alue rajautuen Palomäentiehen idässä, Rauvolantiehen pohjoisessa ja Rauvolan omakotitaloalueeseen etelässä ja lännessä. Laajennusaluetta on myös Kivistöntien, Palomäentien ja Tönöntien rajaama alue jatkuen Tönöntien pohjoispäässä myös tien pohjoispuolelle. Kaava-alue laajenee myös Varanpääntien itäpäässä tien eteläpuolelle rajautuen etelässä Viisolanojaan ja lännessä metsän ja pellon muodostamaan rajaan. Kaava-alue laajenee myös Urheilukentän pohjoispuolella olevalle peltoaukealle rajautuen pohjoisessa Rauvolan asuinalueeseen ja lännessä metsänrajaan. Kaavan laajennusaluetta on myös Erkontien ja Viisolanojan rajaama alue Lokalahden koulun itäpuolella, sekä Ahjolantien itäpäässä peltoalueeseen idässä ja etelässä rajautuvat laajennusosat. Alueella on ohjeellinen tonttijako. 2

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 3 (20) Kaavan laatija Uudenkaupungin kaupunki Kaavan nimi Lokalahden keskusta-alueen asemakaavan muutos ja laajennus Kaavatunnus Diaarinumero 671/10.02.03/2013 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee viitisentoista kilometriä etelään Uudenkaupungin kaupungin keskustasta. Vehmaan kirkonkylä sijaitsee kaava-alueesta noin 12 kilometrin etäisyydellä idässä ja Taivassalon keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä etelässä. Alueen pinta-ala on n.101 ha, josta uuden kaavoitettavan alueen osuus on n. 30,8 ha. Kuva 1. Lokalahden keskusta-alueen kaava-alue sisältää kirkon ympärille syntyneen taajaman kokonaisuudessaan. 3

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 4 (20) 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella todetaan Lokalahden keskustaalueen olosuhteet ja muutetaan katu- ja liikennealueet vastaamaan olemassa olevaa tilannetta sekä mahdollistetaan liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Kaavatyössä on tutkittu lisärakentamismahdollisuuksia, ajantasaistettu kaavaa vastaamaan nykypäivän asumisen tarpeita ja vaatimuksia sekä muutettu tontteja vastaamaan toteutuneita rakennuspaikkoja. Suunnittelualue käsittää kokonaisuudessaan nykyisen asemakaava-alueen Lokalahden keskustassa sekä laajenee koskemaan uuden hautausmaan, Kivistönmäen aluetta sekä joiltain osin Varanpääntien ja Erkontien varrella olevia alueita. 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote Lokalahden kirkonseudun osayleiskaavasta (vahvistettu 12.11.1993) 3. Asemakaavan muutoksen poistokartta, määräykset ja merkinnät 4. Asemakaava ja asemakaavan muutoskartta, määräykset ja merkinnät 5. Seurantalomake 6. Luonnosvaiheen mielipiteet ja kaavoittajan vastineet 7. Ehdotusvaiheen huomautukset ja kaavoittajan vastineet 8. Rakennusinventointi 9. Luontokartoitus Muut liitteet: lausunnot, kuulutukset ja kirjeet 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen käynnistämisestä 25.11.2013 419. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 12.3.2015 vuoden 2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 17.9. 16.10.2015. LIITE 1. Kaavaluonnos on asetettu nähtäville Kaavaehdotus on asetettu nähtäville Kaava hyväksytty/vahvistettu 2.2. Kaava-alueen muutoksen keskeinen sisältö Kaavamuutoksen tavoitteena on tarkastaa liikennealueet nykyistä vastaavaksi kaventamalla ylimitoitettuja kaavavarauksia ja toteamalla liikennejärjestelyihin toteutetut muutokset. Kaavamerkinnät ja -määräykset muutetaan vastaamaan nykyisen pientaloasumisen tarpeita. Valtaosa voimassa olevan kaavan tonteista ja tiestöstä on rakentunut lukuun ottamatta Rauvolan asuinalueen uutta osaa Tuppiluodontien länsipuolella. 2.3. Kaava-alueen toteuttaminen Rakentaminen on mahdollista heti kaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi. 4

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 5 (20) 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Lokalahden kirkonkylä on pientalovaltaista asuntoaluetta, josta löytyy mukavasti palveluita. Kirkonkylässä on muun muassa alakoulu, päiväkoti, kauppa, pankki, ravintola, seurakuntakoti, asiamiesposti ja tietysti kirkko. Rakentaminen on keskittynyt kirkon ympäristöön ja sen vieritse risteävien maanteiden reunoille. Kirkonkylän asutusta ympäröivät peltoaukeat muodostavat luonnollisen rajauksen kyläkeskukselle. Lokalahden asuinalueista uusimmat ovat sijoittuneet kyläkeskuksen etelä- ja pohjoispuolelle Rauvolan alue pohjoiseen ja Viljattulan alue eteläpuolelle koulun ympäristöön. Lokalahdelle on rakennettu uusia asuinrakennuksia viimeisten kymmenien vuosien aikana yhdestä kahteen kappaletta per vuosi. Rauvolan asuinalueella Lokalahden pohjoispuolella on kaavoitettuna useita kymmeniä tontteja asuinrakentamisen tarpeisiin. Suunnittelualueella maantiealueet on rajattu vastikään noudattaen keskustaalueella 2008 toteutetun kevyenliikenteen järjestelyiden linjauksia. Puutarhakasvillisuus ja tienvarren puusto rajaa paikoin katutiloja kaventaen tiealuetta. Nykyinen tiealue poikkeaa paikoitellen kaavassa osoitetuista katualueista. Rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä ja puutarhakasvillisuus antaa alueelle vehreän ilmeen. Varanpääntie on maantie 12353. Tieltä on yhteys yksityisteiden kautta Varanpään kylään ja merenrantaan. Lokalahden keskustasta lähtevät maantiet Vakka-Suomen alueen keskuksiin Uuteenkaupunkiin (Palomäentie), Vehmaalle (Kivistöntie) ja Taivassaloon (Erkontie). Tuppiluodontien liikennealue sijaitsee yksityisellä maalla, mutta kaupunki vastaa kadunpidosta Varanpääntien liittymän ja Rauvolantien liittymän välillä. Lokalahden keskusta-alueella on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö - Lokalahden kirkko ja kellotapuli ympäristöineen. Varanpääntien varrella sijaitsevat asemakaavassa suojellut rakennukset: entinen kunnantalo ja Auralan talo kunnantaloa vastapäätä sekä nykyisin päiväkotikäytössä oleva puutalo varastorakennuksineen. Keskusta-alueella ja suunnittelualueen länsiosassa on Natura-aluetta, jonka suojeluperusteena on laukkaneilikka (Armeria maritima). Kuva 2. Viistokuva suunnittelualueesta etelästä päin. 5

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 6 (20) 3.1.2. Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Suunnittelualueella (vihreällä viivalla rajattu alue) maaperä koostuu eri lajeista. Pääasiassa nykyinen ja suunniteltu rakentaminen alueille, joiden maaperä on kalliota, soraa tai hiekkaa. Kirkonseutua ympäröivät pellot sijoittuvat luonnollisesti savimaalle. Kasvillisuus ja linnusto Kuva 3. Maaperäkartta(1:50 000) GTK. Kaava-alue on luonnosteltu kartalle vihreällä rajalla. Lokalahden keskusta-alueella on kaksi valtakunnallisesti merkittävää ketokohdetta. Molemmat kedot ovat arvokkaita luontokohteita ja entuudestaan tunnettuja Vakka-Suomen kedot(fi0200025) Natura-alueeseen kuuluvia. Linnustollisesti arvokas Ahmasveden Natura-alue(FI0200042) ja Lautveden Natura-alue(FI0200044) sijaitsevat kaava-alueesta sen verran kaukana, ettei kaavahankkeesta aiheudu näille alueille vaikutuksia. 6

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 7 (20) Uudenkaupungin kaupunki teetti vuonna 2015 luontoselvityksen suunnittelualueelle Varsinais-Suomen luontopalveluilla. Luontoselvityksen tekijöinä ovat olleet Sakari Hinneri (kasvillisuus) ja Pekka Alho (linnusto ym.). LIITE 9 Luontoselvitys Varsinaisia metsiä kaava-alueella on vain sen pohjoislaidalla uudelta hautausmaalta alkaen sekä Kivistönmäellä, jossa sijaitsee ahkerassa käytössä oleva pururata. Kivistönmäen itäpuolelta linnuston kannalta mielenkiintoiset lehtokorpinotkelmat on suositeltavaa säästää luonnontilassa. Nykyisin viljelyksessä oleva peltomaa on pyritty ulottamaan metsämaahan asti. Luontoselvityksessä tunnistettiin kirkonkylää ympäröiviltä pellonlaidoilta nurminiittyjä, joilla kasvisto on monimuotoista ja kukkivien kasvien monilukuisuuden vuoksi silmää miellyttävää. Kalliomäkiä löytyy kirkonkylän tuntumasta runsaasti. Palomäen kalliomäki on luonnontilainen ja vaikuttava retkeily- ja opintokohde ja katsottava paikallisesti luonnoltaan ja historialtaan arvokkaaksi kohteeksi. 3.1.3. Pohjavesialue Kuva 4. Kartalla on esitetty luontoselvityksessä kasviston tai linnuston kannalta arvokkaiksi kohteiksi todetut alueet. Kaava-alueella on pohjavesialue, joka on määritelty I-luokan pohjavesialueeksi. Lokalahden pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 300 m³/d. Lokalahdella on pohjavedenottamo, mutta se ei ole käytössä. (Uudenkaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma) Vesi johdetaan Lokalahdelle nykyään Uudestakaupungista. 7

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 8 (20) Kuva 5. Lokalahden pohjavesialue. 3.1.4. Rakennettu ympäristö Taajamarakenne ja palvelut Kirkonkylän rakennuskanta on kehittynyt hiljalleen kirkon ympärille kirkolta lähtevien maanteiden varsille. Kirkon eteläpuolella Uuteenkaupunkiin, Vehmaalle, Taivassaloon ja meren rantaan lähtevät maantiet risteävät, ja tähän keskittyvät kirkonkylän kaupalliset palvelut mm. pankki, ravintola ja päivittäistavarakauppa. Kirkonkylän päiväkoti sijaitsee kirkkoa vastapäätä ja koulu Taivassaloon johtavan tien varrella Viljattulan kaupunginosassa. Rakennuskanta on pääosin 1900-luvulta, mutta osa rakennuksista on vanhempia. Kirkonkylän keskeisin maamerkki on vuonna 1763 valmistunut kirkko ja sen kellotapuli. Kirkonkylän uusimmat asuinalueet sijaitsevat kaava-alueen eteläpuolella Viljattulan ja pohjoisosassa Rauvolan kaupunginosissa. Näillä alueilla rakennuskanta koostuu pääasiassa 1970-1980 -luvuilla rakennetuista yksikerroksista omakotitaloista. Kaavatyötä varten suunnittelualueella on tehty vuonna 2015 Turun museokeskuksen toimesta inventointi, jonka pohjalta päädyttiin esittämään suojelumerkintää kahdelle rakennukselle. Toinen on uudella hautausmaalla sijaitseva Yrjö Vahteran suunnittelema ruumishuone, joka on rakennettu 1920 luvulla. Ja toinen on Nuortentuvan vieressä sijaitseva ns. Kankareen talo, joka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella ja, jossa on toiminut aikoinaan kylän puhelinkeskus, vaivaistalo ja kestikievari. 8

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 9 (20) Kuva 6. Kirkko ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kirkon eteläpuolelta löytyy laukkaneilikkaesiintymä. Virkistys Alueella on monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Kirkonkylästä löytyy urheilukenttä, pururata, frisbeegolf-rata, hyvin varusteltu leikkikenttä kirkon lähistöltä sekä koulun pihalta. Kirkonkylässä on myös yhteistoimintatila (Nuortentupa) sekä koulun yhteydestä sisäliikuntatila. Tekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi- ja viemärijärjestelmä. Sähköverkonhaltijana alueella toimii Caruna. Caruna on aloittanut alueella vuoden 2016 aikana hankkeen keskijänniteverkon siirtämiseksi maan alle. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole merkittävää ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa. 3.1.4. Maanomistus Kaava-alueen merkittävät maanomistajat ovat Uudenkaupungin seurakunta sekä Uudenkaupungin kaupunki. Yksityisiä maanomistajia on runsaasti. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat kaavat Maakuntakaava Kaava-alueella on voimassa ympäristöministeriön 20.3.2013 vahvistama Vakka-Suomen maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu seudullisesti merkittäväksi kyläalueeksi (at 015). Suunnittelumääräyksessä määrätään, että maankäytön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalvelujen säilyminen ja, että uudet asuinalueet ja kylän täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. Muita kaava-alueella ja sen lähistöön sijoittuvia merkintöjä ovat seututie (st), vesihuollon runkojohto (V) ja ulkoilureitti. Suojelumerkinnät on osoitettu Lokalahden kirkolle ja kellotapulille (sra 4409), Nykyisin päiväkodin käytössä oleville rakennuksille kirkkoa vastapäätä (srr 4434) ja Natura-alueelle Vakka-Suomen kedot (sl 726). 9

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 10 (20) Kuva 7. Ote maakuntakaavasta Lokalahden kirkonkylän Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa vuonna 1993 vahvistettu Lokalahden kirkonseudun osayleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on osoitettu AL-, YS-, YK-, YY-, YO-, AO-, AP-, EH-, ET-, SL-, VL-, VU-, M- ja MT-aluetta. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten alue (AL), jolla rakentamiseen sopeutumisesta ympäristöön on annettu suosituksia tai erityisiä suosituksia. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alue (YS). Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue (YK), jolla ympäristö säilytetään. Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten alue (YY). Opetustoimintaa palvelevien rakennusten alue (YO). Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alue (AP), jolla rakentamiseen sopeutumisesta ympäristöön on annettu suosituksia. Erillispientalojen alue (AO), jolla rakentamiseen sopeutumisesta ympäristöön on annettu suosituksia. /s merkinnällä on osoitettu alue, jolla vanhojen rakennusten säilyttämisestä ja uusien rakennusten sopeutumisesta ympäristöön on annettu erityisiä suosituksia. Luonnonsuojelualue (SL). Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Hautausmaa-alue (EH). Lähivirkistysalue (VL). Urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU). Maa- ja metsätalousalue (M), jolla alue on suunniteltava siten, että pellot säilyvät vapaana rakentamiselta ja että rakennusten sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään erityistä huomiota. Rakennuspaikan tulee olla vähintään 5000 m²:n suuruinen. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 200 m² lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden talous- ja tuotantorakennuksia. Maatalousalue (MT), jolla alue tulee säilyttää rakentamattomana. 10

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 11 (20) Kuva 8. Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta. Kartalla punaisella katkoviivalla on osoitettu suunnittelualue. LIITE 2 Osayleiskaavaote Asemakaava Kaava-alue sisältää Lokalahden kirkonkylän ajantasaisen asemakaavaalueen kokonaisuudessaan. Kuva 9. Kartalla on ajantasainen asemakaava(2016) ja kaava-alue punaisella rajauksella. Punaisen katkoviivan sisäpuolelle rajautuvat harmaat alueet ovat kaavan laajentumisalueita. Laajentumisalueista merkittävin on Kivistön mäen alue kirkon itäpuolella. Lokalahden keskusta-alueella on voimassa kirkonseudun rakennuskaava, joka on vahvistettu 8.5.1980 ja Rauvolan alueen rakennuskaava, joka on vahvistettu 14.3.1978. 11

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 12 (20) Kuva 10. Kartalla on esitetty sinisellä rajauksella rakennuskaava-alueet. Pohjoisin alue on Rauvolan alueen rakennuskaavaa. Kirkonseudun rakennuskaava-alue ulottuu kirkon ympäristöstä Varanpääntietä länteen, Ahjolantietä itään, Palomäentietä ja Tuppiluodontietä pohjoiseen ja Viljattulan kaupunginosaan Erkontietä etelään kirkolta. Osa alueesta on osoitettu Rauvolan alueen rakennuskaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten alueeksi (AR), omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen alueeksi (AO), Ohjeellisen leikkikentän alueeksi (UL) ja puistoalueeksi (P). Osa alueesta on osoitettu kirkonseudun rakennuskaavassa AR, AO, AOR, AL, ARL, AOL, YK, YV, YO, YT, P, U, UL, LP ja M-alueeksi. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR). Omakotirakennusten ja muiden enint. 2 perheen talojen korttelialue (AO). Erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialue (AOR). Liikennerakennusten korttelialue (AL). Yhdistettyjen liike- ja rivitalojen korttelialue (ARL). Yhdistettyjen liike- ja omakotirakennusten korttelialue (AOL). Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue (YV). Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO). Kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialue (YS). Puistoalue (P). Urheilualue (U). Ohjeellinen leikkikenttä (UL). Pysäköimisalue, jolle saadaan rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia enintään 100 m². (LP). Maatalousalue (M). 12

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 13 (20) Kuva 11. Kartalla on esitetty vihreällä rajauksella asemakaavat ja rakennuskaava-aluetta muuttaneet asemakaavat. Suunnittelualueella on voimassa kuusi asemakaavaa: Rauvolan kaupunginosassa (101) kortteleita 17 24 koskeva asemakaava, joka on vahvistettu 3.1.1985, Rauvolan kaupunginosassa (101) kortteleita 25 27 koskeva asemakaava, joka on vahvistettu 11.4.1988, Rauvolan kaupunginosassa korttelia 28 koskeva asemakaava, joka on vahvistettu 19.7.1990. Lokalan kaupunginosassa (102) kortteleita 38 ja 39 koskeva asemakaava, joka on vahvistettu 30.7.1987, Lokalan kaupunginosassa (102) korttelia 52 koskeva asemakaava, joka on vahvistettu 30.7.1990 ja Lokalan kaupunginosassa (102) korttelia 39 koskeva asemakaava, joka on vahvistettu 2.1.1992. Rauvolan kaupunginosan kortteleita 17 24 koskevassa asemakaavassa osa alueesta on osoitettu AO, AR, VK ja VL-alueeksi. Erillispientalojen korttelialueelle AO-13 saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. Olevan puuston ja kasvillisuuden säilyttämiseen ja uusien istuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / asunto. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle AR-10 on rakennettava autopaikkoja 1 ap / asunto. olevan puuston ja kasvillisuuden säilymiseen ja uusien istuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Leikkikenttä (VK). Lähivirkistysalue (VL). Rauvolan kaupunginosan kortteleita 25 27 koskevassa asemakaavassa osa alueesta on osoitettu AO, EV ja VL-alueeksi. Erillispientalojen korttelialueelle AO-13 saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa. Olevan puuston ja kasvillisuuden säilyttämiseen ja uusien istuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / asunto. Lähivirkistysalue (VL). Suojaviheralue (EV). 13

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 14 (20) Rauvolan kaupunginosan korttelin 28 osaa koskevassa asemakaavassa osa alueesta on osoitettu AR, VK ja VL-alueeksi. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle AR-10 on rakennettava autopaikkoja 1 ap / asunto. olevan puuston ja kasvillisuuden säilymiseen ja uusien istuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Leikkikenttä (VK). Lähivirkistysalue (VL). Lokalan kaupunginosan korttelia 38 ja korttelin 39 osaa koskevassa asemakaavassa osa alueesta on osoitettu AR, Y ja YS -alueeksi. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle AR-10 on rakennettava autopaikkoja 1 ap / asunto. olevan puuston ja kasvillisuuden säilymiseen ja uusien istuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yleisten rakennusten korttelialueelle Y-2 saa sijoittaa asuntoja kiinteistön hoitoon tarvittavaa henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on varattava yksi kirjastotilojen kerrosalan 30 m² kohden ja yksi muiden tilojen kerrosalan 100 m² kohden. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueelle YS-5 voidaan sijoittaa asuntoja kiinteistön hoitoon tarvittavaa henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on varattava yksi kerrosalan 150 m² kohden. Lokalan kaupunginosan korttelin 52 osaa koskevassa asemakaavassa osa alueesta on osoitettu AR ja VL -alueeksi. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle AR-10 on rakennettava autopaikkoja 1 ap / asunto. olevan puuston ja kasvillisuuden säilymiseen ja uusien istuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lähivirkistysalue (VL). Lokalan kaupunginosan korttelin 39 osaa koskevassa asemakaavassa osa alueesta on osoitettu AL -alueeksi. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella AL-13 kerrosalasta vähintään 30 5 tulee käyttää liiketiloiksi. Autopaikkoja on rakennettava yksi asuntoa kohden ja yksi liike- ja toimistotilojen kerrosalan 40 m² kohden. Julkisivujen ulkopintojen tulee olla pääväriltään vaaleat ja tehty puhtaaksimuuratusta tiilestä, rappaamalla tai päällystetty keraamisin laatoin tai luonnonkivellä. Julkisivujen elävöittämiseen voidaan käyttää peittomaalattuja puupintoja. Alueella olevaa puustoa ei saa tarpeettomasti hävittää. 3.2.2. Muut LIITE 3 Asemakaavan poistokartta Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.2.2002. Rakennusjärjestyksessä ei ole erityisiä aluetta koskevia määräyksiä. Suunnittelutarvealueet määräytyvät MRL 16 1 momentin mukaan eikä kaupunki ole osoittanut erillisiä suunnittelutarvealueita. Rakennusjärjestyksen uusiminen on vireillä. 14

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 15 (20) Tonttijako ja kiinteistörekisteri Kiinteistö Tonttijako Kiinteistö on on hyväksytty merkitty rekisteriin 102 38 1 26.3.1997 27.5.1997 102 38 2 26.3.1997 27.5.1997 102 38 3 26.3.1997 27.5.1997 102 38 4 26.3.1997 27.5.1997 102 39 1 28.3.1988 13.5.1988 102 52 1 11.6.1993 12.10.1993 101 17 1 12.8.1985 14.3.1986 101 18 1 5.8.1985 15.11.1985 101 18 2 5.8.1985 15.11.1985 101 18 3 5.8.1985 15.11.1985 101 19 1 12.8.1985 25.4.1986 101 19 2 12.8.1985 13.1.1986 101 20 1 13.5.1985 15.11.1985 101 20 2 13.5.1985 15.11.1985 101 21 1 13.5.1985 15.11.1985 101 21 2 13.5.1985 15.11.1985 101 21 3 13.5.1985 15.11.1985 101 21 4 13.5.1985 15.11.1985 101 21 5 13.5.1985 15.11.1985 101 21 6 13.5.1985 15.11.1985 101 21 7 13.5.1985 15.11.1985 101 21 8 13.5.1985 15.11.1985 101 21 9 13.5.1985 15.11.1985 101 22 1 13.5.1985 15.11.1985 101 22 2 13.5.1985 15.11.1985 101 24 4 27.5.1985 1.7.1985 101 24 6 16.1.1989 10.3.1989 101 24 7 16.1.1989 10.3.1989 101 25 1 26.5.2009 24.6.2009 101 25 2 26.5.2009 24.6.2009 101 26 1 26.5.2009 25.6.2009 101 26 2 26.5.2009 25.6.2009 101 26 3 26.5.2009 25.6.2009 101 26 4 26.5.2009 25.6.2009 101 27 1 26.5.2009 26.6.2009 101 27 2 26.5.2009 26.6.2009 15

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 16 (20) 101 27 3 26.5.2009 26.6.2009 101 28 1 27.6.2000 7.11.2000 101 28 2 27.6.2000 11.12.2013 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 128/99 vaatimukset. Uudenkaupungin kaupunki on teettänyt vektorimuotoisen pohjakartan kaavoitusta varten. 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1. Kaava-alueen suunnittelun tarve Asemakaavan ja sen muutoksen laatimisen tarve on tullut ajankohtaiseksi Lokalahden keskusta-alueelle teetetyn liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävän hankkeen myötä. Keskusta-alueelle rakennettujen kevyen liikenteen väylien ja muiden tiejärjestelyjen osalta asemakaava on päivitettävä nykytilannetta vastaavaksi. Pääasiassa keskusta-alueen asemakaava on 1970-luvulla valmisteltua rakennuskaavaa, joten alueella on koettu myös tarvetta rakennuspaikkojen ajanmukaistamiseen. 4.2. Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätöksenteko Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 25.11.2013 Lokalahden keskusta-alueen asemakaavamuutoksen laadinnan käynnistämisestä. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa. Alueen osallisia ovat: - suunnittelualueen ja vaikutusalueen asukkaat, maanomistajat ja yrittäjät - Varsinais-Suomen Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus - Turun museokeskus - Varsinais-Suomen liitto - yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - kaupungin hallintokunnat 16

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 17 (20) 4.3.2. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 12.3.2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on ollut julkisesti nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja Passarissa 17.9. 16.10.2015 välisenä aikana. Nähtävilläolosta on ilmoitettu paikallislehdissä ja kirjeitse alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Kaavaan liittyvä nettikysely on julkaistu lokakuussa 2015 ja siihen on ollut mahdollista vastata kuukauden ajan. Samaan aikaan julkaistiin myös erikseen kysely Lokalahden koululaisille. Kyselyn mainostaminen on toteutettu ilmoittamalla asiasta Lokalahden ilmoitustauluilla, Facebookissa mm. Lokalahti -ryhmässä, kaupungin nettisivuilla ja sähköpostitse aktiivisille osallistujille. Helmikuussa 2016 järjestettiin yleisötilaisuus kaavatyön esittelemiseksi. Paikalla oli n. 40 kiinnostunutta lokalahtelaista. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 4.4. Kaava-alueen tavoitteet Asemakaavamuutoksella todetaan nykyiset olosuhteet ja muutetaan katu- ja liikennealueet vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Samalla tutkitaan lisärakentamismahdollisuuksia ja muutetaan tontteja vastaamaan kiinteistörajoja. Kaavamuutoksen tavoitteena on vanhojen rakennuskaavojen (nyk. asemakaavojen) tarkastaminen mm. ylimitoitettuja liikennealueita kaventamalla paremmin tarpeita vastaaviksi. Liikenneympäristö pyritään säilyttämään kylämäisenä ja liikennealue visuaalisesti mahdollisimman kapeana. 4.5. Perusteet kaavan ratkaisuille 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen pinta-ala on n. 101 ha. Alueen eri osien mitoitus esitetään tarkemmin liitteenä olevassa seurantalomakkeessa. Kortteleihin on merkitty tonttien rajat ohjeellisena. Määräävinä tonteille on merkitty rakennusalan rajat ja enimmäisrakennusoikeudet tehokkuuslukuina tai neliöinä. Autopaikkoja on varattava uusille pientalotonteille vähintään 2 ap / asunto ja lähipalvelurakennusten tontille 1 ap / 30 m² rakennuksen kerrosalaa kohden. Lähivirkistysalueille on osoitettu ohjeellisena leikki- ja oleskelutilaksi varatut alueen osat. 17

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 18 (20) Erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialueiden suurin sallittu kerroslukumäärä on kaksi ja tehokkuusluku e = 0,3. LIITE 5 5.1.2. Katu- ja kunnallistekninen järjestely 5.2. Aluevaraukset 5.2.1. Korttelialueet 18

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 19 (20) 5.2.2. Muuta alueet Yleiset määräykset Alueella on ohjeellinen tonttijako. Rakennusten sijoittamisessa ja muussa tontin käytössä on otettava huomioon alueen pienilmastolliset tekijät mm. tuulensuojaus ja suuntaaminen aurinkoon. Rakennusten suuntaamisessa ja tilojen suunnittelussa tulee huomioida aurinkoenergian hyödyntäminen. Rakennusten, joilla ei ole suojeltavia arvoja, katoille tai julkisivuihin on sallittua sijoittaa aurinkokeräimiä ja paneeleja. Katujulkisivun puolella aurinkopaneelien ja keräimien sijoittelu tulee olla esteettisesti ympäristöön sopivaa. Mikäli kaupunki ei ole muutoin määrännyt hulevesien hallinnasta, korttelialueilla pintavedet on mahdollisuuksien mukaan imeytettävä maahan tai ne on johdettava avopainanteiden ja/tai -ojien kautta pintavesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuville viheralueille. Vähintään 20 % kortteleiden tonttien pinta-alasta tulee jättää rakentamatta ja vettä läpäiseväksi viheralueeksi. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikkipaikkoina, piha-alueena tai pysäköintiin on säilytettävä luonnontilaisina tai istutettava. LIITE 4 19

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivu 20 (20) 5.3. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusten arviointi tarkentuu kaavaprosessin edetessä. Kaavaan esitetyt muutokset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisiä mukautuen toteutuneeseen yhdyskuntarakenteeseen. Asuinrakentamiseen osoitetut alueet säilyvät kaavamuutoksessa pääosin samoina, ja uusi rakentaminen kirkonkylässä on osoitettu alueelle pyrkimyksenä tiivistää ja täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset liikenteeseen eivät ole merkittäviä. Kevyen liikenteen reitistön laajentamisella ja tonttiliittymien siirtämisellä pääväylien varsilta pyritään lisäämään alueen liikenneturvallisuutta ja viihtyisää katutilaa. Muutokset liikenteeseen ovat kuitenkin vähäisiä. Vaikutuksia luontoon ja luonnonvaroihin ei ole merkittävästi. Lokalahden kirkonkylän alue on pääosin rakentunut, ja uusi rakentaminen tukeutuu nykyiseen infrastruktuuriin. Luontoselvityksessä linnustollisesti tai kasvillisuuden vuoksi arvokkaat alueet on merkitty kaavaan. Kaavassa niiden maankäyttö on pysytetty nykyisessä käytössä. Kaavan vaikutukset alueen pohjaveteen tai hulevesien hallintaan eivät ole merkittäviä. Käytännössä suurin osa kaavan mahdollistamasta uudesta rakentamisesta sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle. 5.4. Kaavamerkinnät ja määräykset Alueen kaavamerkinnät ja määräykset muuttuivat noudattamaan uusinta kaavamerkkipäätöstä. Merkinnät ja määräykset on esitetty liitteessä. LIITE 4 6. KAAVA-ALUEEN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen, ajoitus ja seuranta Toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman. Uudenkaupungin kaupungin rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista. Uudessakaupungissa 25.8.2016 Yhteyshenkilöt: Kaupunginarkkitehti Suunnittelija Suunnitteluavustaja Leena Arvela-Hellén Annakaarina Lamminpää Leena Vilen Uudenkaupungin kaupunki Ukipolis Oy Uudenkaupungin kaupunki Puh: 0500 743087 Puh: 040 8328032 Puh: 050 3705771 Kaupunkisuunnittelu Välskärintie 2C, PL 20, 23501 Uusikaupunki sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@uusikaupunki.fi 20