KIELTENOPETUKSESTA KIELIKASVATUKSEEN OPS/LP2016 koulujen kansainvälistyminen kotikansainvälisyys opetusneuvokset Terhi Seinä Ingelisa Wikholm Paula Mattila
KIPPO (kielten asiantuntijat Opetushallituksessa) Paula Mattila Anna- Kaisa Mustaparta Anu Halvari Kristiina Ikonen Ingelisa Wikholm Terhi Seinä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
OPS- työn lähtökohtia toimintaympäristön muutos nykytilan analyysi tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset kansainväliset aineistot työtä ohjaavat kansalliset linjaukset tietoperustaisuus tulevaisuussuuntautuneisuus Kansallisia linjauksia ovat perusopetuslaki ja asetus valtioneuvoston asetus 422/2012 hallitusohjelma ja KESU normiperustaisuus
4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Opetuksen järjestämistä ohjaavat periaatteet kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa kasvatus ja opetus tulee järjestää siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä opetuksessa on otettava huomioon erityisesti sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot opetuksessa vahvistetaan edellytyksiä jatko-opintoihin ja halua koko elämän kestävään oppimiseen
Perusopetuksen ops-uudistus, missä mennään?
Yleissivistävä koulutus uudistuu: opetussuunnitelmatyö 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisä- Paikallinen ops opetuksen opsin perusteet Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikalli -nen ops
http://www.oph.fi/ops2016 etusivun uutiset tavoitteet aikataulu työryhmät paikallisen työn tuki luonnokset blogi
19.11.2012 julkaistut tekstiluonnokset Sisällysluettelo Luku 1: Opetussuunnitelmasta koulutyöhön Luku 2: Perusopetus yleissivistyksen perustana Opetusta ohjaavat velvoitteet Opetuksen arvoperusta Oppimiskäsitys Luku 3: Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet Tehtävä Tavoitteet Tulevaisuudessa tarvittava laaja-alainen osaaminen Luku 4: Oppimisen edistäminen Oppimisympäristöt Työtavat Yhteistyö Luku 5: Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri
POIMINTOJA PERUSTELUONNOKSISTA 1. Laaja-alaisia luku- ja kirjoitustaitoja edistävä, kieli- ja kulttuuritietoinen koulu 2. Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen MONILUKUTAITO 3. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS ja KIELITIETOISUUS 4. OPPIMISEN ILO!
Nykynäkemyksen mukaan jokainen opettaja on kielen opettaja, jolloin äidinkielen monipuolista taitoa ei voida oppia pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla Monilukutaito on parempi termi vastaamaan englanninkielistä literacy -sanaa kuin tekstitaidot. Monilukutaitoon kuuluu erilaisten, eri oppiaineille ominaisten kielenkäyttötapojen ja -taitojen oppiminen. Kaikissa aineissa on kyse kielestä ja tavoista käyttää sitä aineelle ominaisella tavalla. Tätä monilukutaitoa opitaan ao. aineen yhteydessä, ei erillään siitä. Aineelle ominaisten tekstilajien lukeminen, ymmärtäminen, tulkitseminen ja tuottaminen on osa aineen opetusta.
TUNTIJAON MUUTOKSET KIELISSÄ 12
13
Vieraat kielet, toinen kotimainen kieli ja saame vieraana kielenä -työryhmän tehtävä Vieraiden kielten työryhmä laatii ehdotuksen vuosiluokkien 1 9 vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen ja saame vieraana kielenä -opetuksen osuudeksi ja siihen liittyväksi tukiaineistoksi. Ehdotus jäsennetään vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7 9 muodostamiin kokonaisuuksiin. Työryhmä ottaa työssään huomioon eheyttävän kielikasvatuksen näkökulman ja toimii sen vahvistamiseksi yhteistyössä muiden kieliaineiden työryhmien kanssa. Ryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, miten vieraiden kielten, toisen kotimaisen kielen ja saame vieraana kielenä opetuksen tavoitteet, sisällöt ja pedagogiset käytänteet voivat ilmetä esiopetuksessa.
Puheenjohtaja: opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Jäsenet: rehtori Jari Aarnio, Tampereen yliopiston normaalikoulu lehtori Anne Ainoa, Viikin normaalikoulu, Helsinki timlärare i huvudtjänst Sonja Biese, Gymnasiet Lärkan, Helsingfors stad opetusneuvos Anu Halvari, Opetushallitus opetusneuvos Kristiina Ikonen, Opetushallitus professori Heini-Marja Järvinen, Helsingin yliopisto projektisuunnittelija Annamari Kajasto, Helsingin opetusvirasto professori Ritva Kantelinen, Itä-Suomen yliopisto lehtori Sanna Karppanen, Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki lehtori Irene Kilpi, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteen yksikkö lehtori Terhi Lahdenpohja, Nummenkylän koulu, Hämeenlinna espanjan opettaja Carmen Lehtonen, Kartanonkosken koulu, Vantaa opetusneuvos Paula Mattila, Opetushallitus luokanopettaja Pia Näsman-Hao, Meilahden ala- ja yläaste, Helsinki professor Michaela Pörn, Åbo akademi, Vasa ohjaava opettaja Eija Ruohomäki, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut lehtori Olli-Pekka Salo, Jyväskylän normaalikoulu lehtori Tiina Salomaa, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu opetusneuvos Terhi Seinä, Opetushallitus lehtori Virpi Seppälä-Pekkanen, Helsingin normaalilyseo opetusneuvos Ingelisa Wikholm, Opetushallitus
MUUT KIELTEN OPS-RYHMÄT äidinkieli ja kirjallisuus suomi/ruotsi muut äidinkielet suomi ja ruotsi toisena kielenä maahanmuuttajien oma äidinkieli suomi toisena kotimaisena kielenä 16
Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpy ryhmän tehtävä Vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen työryhmä laatii ehdotuksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden vieraskielistä opetusta ja kotimaisten kielten kielikylpyopetusta koskevaksi osuudeksi sekä siihen liittyväksi tukiaineistoksi. Ehdotuksessa tulee määritellä vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen tarkoitus ja tehtävä sekä pedagogisten käytänteiden ja arvioinnin erityispiirteet. Erityistä huomiota työryhmän tulee kiinnittää siihen, miten turvataan äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteiden saavuttaminen perusopetuksen loppuun mennessä sekä vieraan kielen tai kielikylpykielen opetuksen sisältöön ja integrointiin muiden oppiaineiden opetukseen. Työryhmä ottaa työssään huomioon eheyttävän kielikasvatuksen näkökulman ja toimii sen vahvistamiseksi yhteistyössä kieliaineiden työryhmien kanssa. Lisäksi työryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, mitkä ovat vieraskielisen opetuksen ja kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen tarkoitus ja tehtävä sekä pedagogiset käytänteet esiopetuksessa.
työ jäsentyy eri tavoin kuin oppiaineissa. otsikoksi ehkä Opettaminen muulla kielellä OKM:ltä pyydetty linjausta siitä, voidaanko kaikki opetus (äidinkieltä ja kirjallisuutta lukuun ottamatta) järjestää muulla kielellä koska jokainen opettaja on kielen opettaja, jolloin äidinkielen monipuolista taitoa ei voida oppia pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla on tämän kanssa ristiriidassa se, että opetus toteutettaisiin äidinkieltä ja kirjallisuutta lukuun ottamatta kokonaan esim. englanniksi, kun tavoitteena on kaikissa tapauksissa, että äidinkielessä saavutetaan sama taito kuin muissakin kouluissa.
Opetussuunnitelman merkitys kielitietoisen koulun rakentamisessa: 1. Asennetasolla Kielen merkitys ymmärretään ja opettajat jakavat yhteisen ymmärryksen. Kielitietoisuus on tärkeää sekä suomea ensimmäisenä että toisena (ja kolmantena) kielenä puhuvien kannalta oppilaiden kannalta. 2. Toiminnan tasolla: Kouluun luodaan kielitietoisuutta edistävät rakenteet ja käytänteet arjessa. Koulussa mietitään yhdessä, miten opetusjärjestelyt joustavat oppilaiden tarpeiden mukaan, onko opettajien yhteistyölle annetaan aikaa ja tilaa?
Vuosiluokkakokonaisuudet Esi- ja perusopetuksen nivelvaihe Vuosiluokat 1-2 Vuosiluokkien 1-2 merkitys ja pedagoginen tehtävä Opetuksen eheyttäminen ja sitä tukevat teemat vuosiluokilla 1-2 Paikallisesti päätettävät asiat Vuosiluokkien 1-2 aikana opiskeltavat oppiaineet Kieliä ei useimmiten vielä opeteta: miten luodaan jatkumoa, miten otetaan huomioon herkkyysvaihe? Kielten näkökulmaa ehkä eheyttäviin teemoihin tai vuosiluokkakokonaisuuden pedagogiseen tehtävään Vuosiluokat 3 6 Vuosiluokat 7 9
Stämningen i LP2016-arbetet
Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (1) kaikkien oppiaineiden yhtenäinen perusta ja linja on tärkeä uskallettava karsia ja keskittyä olennaiseen, hyvään asiantuntemukseen perustuva priorisointi, mitä kielissä tulisi karsia? kieliopista kielitietoon oppiaineen merkitys ja tehtävä kannattaa selkeyttää tuntijaon muutosten ja valinnaisuuteen liittyvien kysymysten huomioonottaminen ja pohdinta kaikissa oppiaineissa, miten lisätään valintoja kielissä, jos tunnit siirtyvät vähimmäistuntien ulkopuolelle? oppiaineiden välistä yhteistyötä tulee vahvistaa; eheyttävät teemat ovat tärkeitä, kielikasvatus saatava alkamaan jo 1. luokalta (esiopetuksesta) ikäkausiajattelu on otettava huomioon
Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (2) metakognitiivisten taitojen, oppimaan oppimisen merkitys kaikissa oppiaineissa TVT:n vaikutus kaikkiin oppiaineisiin sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolisensitiivisyyteen liittyvien kysymysten käsittely ja linjaaminen eri oppiaineissa suomalaisen yhteiskunnan kulttuurinen moninaisuus ja sen ilmentäminen ja huomioonottaminen, mm. opetusryhmien monikielisyys oppiaineiden kulttuurinen ulottuvuus esimerkiksi saamelaiseen/ahvenanmaalaiseen perinteeseen tutustuminen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon ja edistämiseen 23 liittyvä taitojen kehittäminen eri oppiaineissa tärkeää
Ohjausryhmässä esiinnousseita näkökohtia (3) Oppilaan arviointi hyvän osaamisen kuvaukset tarvitaan ainakin 6. luokan loppuun päättöarvioinnin kriteerejä pohdittava tarkoin ja selkiytettävä suhde tavoitteisiin ja erityisesti laaja-alaiseen osaamiseen arvioinnin luonteen on oltava kannustavaa ja oppilaan oppimista ohjaavaa
Nivå A: Användare på nybörjarnivå A1: nybörjarnivå A2: överlevnadsnivå Nivå B: Självständig användare B1: tröskelnivå B2: behärskningsnivå Nivå C: Avancerad användare C1: expertnivå
Ajankohtaista: Peruskoulun vieraiden kielten arviointi 2013 (9.lk) englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä European Label - Kielten laatuleima vuoden 2013 www.polkka.info OPH:n Hyvät käytännöt sivusto
ECML Euroopan kielten keskus Graz http://www.ecml.at Euroopan kieltenpäivä 26.9. - pks-verkosto KIELIKARAVAANI Caisassa - materiaalitilaukset terhi.seina@oph.fi
30