Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere

Transkriptio

1 Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen Tampere

2 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita 95 hanketta, 3.8 miljoonaa euroa yli oppilasta osallistuu varhentamiseen (hakuvaihe) Syksyn kyselyn perusteella noin oppilasta osallistuu luokan A1- tai A2-oppimäärän varhennettuun opetukseen hankeavustusten turvin Kielten jakautuminen oppimääriin Englanti Ruotsi Suomi Ranska Saksa Venäjä Espanja Kiina A A /01/2018 Opetushallitus 2

3 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita (71/95 vastannutta) Yksiköt: perusopetus 71 (vastannutta) / vaka 7 / esikoulu 34 Opettajat: perusopetus 284 / vaka [tiedot puuttuvat toistaiseksi] / esikoulu 51 Oppilaat englanti 2545 / 125 / 386 Oppilaat muut kielet 4987 / 36 / > lukujen vertailukelpoisuus!? HUOM. Joukosta puuttuu isoja opetuksen järjestäjiä Osallistuu kaiken kaikkiaan varhennettuun kieltenopetukseen, hankkeen avulla rahoitettuun, vaiko toimintakulttuurin kautta? Määritelmäkysymys! 24/01/2018 Opetushallitus 3

4 Kieltenopetuksen varhentamisen hankkeet /01/2018 Opetushallitus 4

5 24/01/2018 Opetushallitus 5

6 A1-oppimäärä vuosiluokilla 1 2 vuosina , prosentuaaliset osuudet 24/01/2018 Opetushallitus 6

7 A2-oppimäärä vuosiluokilla 1 2 vuosina , prosentuaaliset osuudet 24/01/2018 Opetushallitus 7

8 Hankkeet 2017: laadullisia indikaattoreita Arvio toteutumisesta asteikolla 1 (heikko) 5 = 4,04 Rakenteellisia muutoksia: koulu tarjoaa mahdollisuuksia vuosiviikkotuntien lisääminen, tilapäinen tuntijakomuutos, tiedottaminen, opsit, integrointi (oppiaineet, opettajat, yhteisopettajuus (aine-luokanopettaja, muu toiminta kuten tutustuminen, kielirikasteisuus, toiminnallisuus.. Pedagogisia muutoksia: opettajat uusien toimintatapojen äärellä ja toiminnan suunnittelijoina materiaalit, metodit, kielikasvatuksen ja kielitietoisuuden toiminnallistaminen, kerhot (!!! Huom. Ei rahoiteta kerhotoimintaa!) 24/01/2018 Opetushallitus 8

9 Hankkeet 2017: laadulliset indikaattorit Onnistumiset Yhteistyön kasvattaminen, motivaatio, ilmapiiri, into, oppiminen, palaute myös vanhemmilta Tulevien kieliohjelmaan liittyvien ratkaisujen ennakointi Haasteet Materiaalin puute, ryhmien koko, aikataulutus, opettajien liika työllistäminen, oppilaiden pitkäjänteisyyden puute, opettajille nuorempien lasten kanssa toimiminen vieraampaa, oppimisen kaaren rakentaminen, integrointi muuhun koulun toimintaan, Mitä OPH toivoo hankkeilta? 24/01/2018 Opetushallitus 9

10 Kehittämiskohteita 1. Opetussuunnitelma 2. Tiedottaminen 3. Integroiminen 4. Ei kerhotoimintaa! Ei kaksikielistä opetusta! 24/01/2018 Opetushallitus 10

11 Toinen vuosi alkamassa: mitä seuraavaksi? Tiedote hausta (tulossa piakkoin) Luonnostelua: kaksi hakuryhmää A (jatkavat): toiminnan loppuun saattaminen B (uudet hankkeet): A1- tai A2-kielen oppimäärän opetuksen varhentaminen (1 vuosiviikkotunti/vuosi perusopetuksen vähimmäisvuosiviikkotuntimäärän ylittävänä opetuksena) perusopetuksen järjestäjillä, jotka eivät aikaisemmin ole oman tuntijaon mukaan tarjonneet ao. kieltä vuosiluokalta 1 tai 2 alkavana opetuksena 24/01/2018 Opetushallitus 11

12 Tavoitteet ja painopisteet jatkuvat samankaltaisina Varhentaminen, kielivarannon lisääminen, kielitietoinen toimintakulttuuri.. Kielivalintatiedotuksen lisääminen ja kehittäminen Painopisteet (luonnostelua): A1- tai A2-kielen oppimäärän opetuksen varhentaminen (1 vuosiviikkotunti/vuosi perusopetuksen vähimmäisvuosiviikkotuntimäärän ylittävänä opetuksena) perusopetuksen järjestäjillä, jotka eivät aikaisemmin ole oman tuntijaon mukaan tarjonneet ao. kieltä vuosiluokalta 1 tai 2 alkavana opetuksena toiminta, jolla tähdätään kielten oppimisen varhentamiseen yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kanssa kielivalintoihin liittyvän, ajantasaisen tutkimusperustaisen tiedon välittäminen monipuolisen kielitaidon ja kieltenopiskelun eduista muu kehittämistoiminta, jolla tähdätään pidempiaikaisiin rakenteellisiin tai pedagogisiin muutoksiin kielten opetuksen varhentamisessa ja monipuolistamisessa sekä kielivarannon lisäämisessä. 24/01/2018 Opetushallitus 12

13 Toisen kotimaisen kielen kokeilu 24/01/2018 Opetushallitus 13

14 1. Kokeilun taustaa Osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta Kieltenopiskelu yksipuolistunut Kieltenopiskelun varhentamisen hankkeet (2019) Alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua HE 114/2017 (vp); sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 18/2017 Eduskunta hyväksyi kokeilulain Materiaalit löytyvät mm. Opetushallituksen sivuilta 24/01/2018 Opetushallitus 14

15 1. Kokeilun taustaa Suomi on kielellisesti moninaistunut Vain harvat suomenkieliset kunnat tarjoavat muita A1-kieliä kuin englantia Muiden A1-kielten opetus keskittyy pääsääntöisesti suurten kaupunkien muutamiin suuriin kouluihin ja kielikouluihin Englantia kolmasluokkalaisista opiskelee A1-kielenä noin 90 % (lukumäärät vuoden 2016 tilastoista) Muita kieliä A1-kielinä kolmannella luokalla opiskelee vajaat 10 % suomi 5,5 %, saksa 1,3 %, ruotsi 1,1 %, ranska 1,2 % ja venäjä 0,3 %, espanja 0,3% A2-kieliä opiskeli 21,6 % oppilaista vl:lla 5 (suomenkieliset koulut) ruotsi 7,7 %, saksa 6,2 %, englanti 3,3 %, ranska 2,5 %, espanja 1,0%, venäjä 0,7 % 24/01/2018 Opetushallitus 15

16 2. Kokeilun tavoitteita lisätä kokeiluun osallistuvien opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen saada tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä selvittää valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitaidon laajentumiseen sekä osaamisen vahvistumiseen seurata vaikutuksia oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja tarjontaan sekä vaikutusta oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kokeiluun osallistuvan oppilaan perusopetuksen oppimäärään sisältyy toisen kotimaisen kielen oppimäärän sijasta vieraan kielen oppimäärä 24/01/2018 Opetushallitus 16

17 3. Kokeilun kohdejoukko Oppilaat 2200 aloittavat 5. tai 6. vuosiluokalla alkavana lukuvuonna (B1-kielen aloitus määrittää) eivät ennen kyseisen lukuvuoden alkua ole aloittaneet toisen kotimaisen kielen opiskelua eivät jo opiskele aiottua opetuksen järjestäjän / koulun tarjoamaa korvaavaa kieltä Koulu tarjoaa mahdollisuutta koko vuosiluokalle. Oppilaalle valinta osallistua kokeiluun on vapaaehtoinen. Kokeiluun hakeutuvien oppilaiden hakemukset on hyväksyttävä. Hyväksymisen jälkeen opiskeluun sitoudutaan, kuten muuhun perusopetukseen. 24/01/2018 Opetushallitus 17

18 4. Aikataulu info * alustava aikataulu hakuaika päättyy 03/2018 päätökset Opetus- ja kulttuuriministeriöstä* 05/2018 varsinainen kokeilusuunnitelma Opetushallitukseen* 03-05/2018 opetuksen järjestäjän tiedottaminen huoltajille* 06/2018 seurantarekisterin perustaminen* Seurantatutkimuksen käynnistäminen välittömästi Kokeilujärjestelyjen mukainen opetus alkaa Seuranta päättyy 2024* 24/01/2018 Opetushallitus 18

19 Mitä kärkihankkeen jälkeen? Varhentaminen (määrittely, mitä on varhennettu kieltenopetus?); opettajilla valmiudet opettaa; materiaalit A2-kielelle lisää tilaa (miten?) ja lisää oppilaita A2 ja B2 eivät kilpaile keskenään Kielivalintoja markkinoidaan ajantasaisen, tutkimusperustaisen tiedon pohjalta Kielten opiskelun ja monipuolisen kielitaidon (elinikäinen) etu kehitykselle, aivotoiminnalle; kaikilla oikeus opiskella kieliä; kieliä opiskellaan oppijan omaa elämää ja tarpeita varten; peruskoulu tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia, kielten tunnit eivät ole rangaistus!! Kielitietoisuus ja kielikasvatus valtavirtaistettu 24/01/2018 Opetushallitus 19

20 Kiitos Anu Halvari Annamari Kajasto Paula Mattila Yvonne Nummela Terhi Seinä Karoliina Inha