HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945. Phénomenologie de la perception. Pariisi: Gallimard. Viskari 2009. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Tampere: Kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto. Alasuutari, xxxx. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? 2 Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys Havainto on johtolanka tai merkki sellaisista todellisuuden piirteistä, jotka eivät ole suoraan havaittavissa. 3 MITÄ TARKOITTAA LÄHTÖKOHTANA TIEDON SUBJEKTIIVISUUS? 4
Se, mitä havaitsemme, on asiayhteydessä ja usein toiminnassa subjektiivista ja koettua => perusta tieteelliselle ymmärtämiselle ja ymmärrykselle. Olennaista on se, miten saamme havaitun ymmärettäväksi toisille. Lähtökohdallisesti subjektiivinen havainto on aina käsittämätön. 5 Havainnoinnin (=havainnon tekemisen) perustana on havainnoijan aistitaito, connoisseurship, (Polanyi) Aistitaito opitaan ja se kehittyy kokemalla, vertailemalla ja tunnistamalla. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin tietää tarkasti, mitä näkee, haistaa, maistaa tuntee tai kuulee. 6 HAVAINNOINTIHARJOITUS 7 8
9 Havaintojen katsannosta uuden tiedon tuottamisessa on kyse etsimisestä, löytämisestä, pulmien ratkaisemisesta ja tulkinnasta ei eri tekijöiden mekaanisesta yhteenliittämisestä. 10 ONKO SUBJEKTIIVINEN TIETO TUTKIMUKSESSA MERKITYKSELLISTÄ? 11 Subjektiivinen ja koettu havainto on merkityksellinen tutkimuksessa, kun se asetetaan suhteeseen. => havainnon suhde toiseen havaintoon, teoriaan ja käsitteisiin, aiempaan tietoon. Havainnot on tuotettu ja raportoitu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. 12
Tutkimukseen tehdyt subjektiiviset havainnot tulee olla järjestelmällisesti tuotettu, vakuuttavia, varmoja ja tarkkoja sekä perusteltuja, jotta ne voivat tekstissä synnyttää koetusta havainnosta reflektoidun ja uudelleen tulkitun havainnon. 13 Taitava tutkija tekee vasta tutkitusta, yksittäisasioista kootuista havainnoista ja niistä kootusta ajatuksesta tuloksia ja johtopäätöksiä. 14 HARJOITUS: OMAN TUTKIMUKSEN HAVAINTOJEN TIEDOSTAMINEN 15 HARJOITUS 1. - MUODOSTAKAA PARIT. ESITELE PARILLESI, a) MISTÄ AINEISTOSTA KERÄÄT TUTKIMUKSEESI HAVAINNOT? b) MITÄ HAVAINTOJA (MERKKI + MERKITYS) TARVITSET AINEISTOSTA? C) MITEN HAVAINTO ON VALIKOITUNUT JA MILLÄ PERUSTEELLA? d) MIHIN SUHTEUTAT HAVAINTOSI? PARI VOI AUTTAA JÄSENTÄMÄÄN KYSYMYKSILLÄÄN JOHTOLANGOIKSI TARVITTAVIA HAVAINTOJA. AIKAA 15 MINUUTTIA. TÄMÄN JÄLKEEN ROOLIEN VAIHTO JA TYÖSKENTELY 15 MINUUTTIA. YHTEINEN PURKU RYHMÄSSÄ. 16
TÄRKEÄÄ ON HAVAINNON USKOTTAVUUS, MUTTA MIKÄ ON TUTKIMUKSESSA USKOTTAVA HAVAINTO? 17 Havainto on ennalta suunniteltu eli rajattu ja tietoisesti valikoitu. Se on arkihavaintoja järjestelmällisempi, johdonmukaisempi, luokitellumpi ja eritellympi. Havaintoa ei oteta sellaisenaan vaan sitä tarkastellaan kriittisesti suhteessa siihen, mitä tietoa, millaisia havaintoja, tarvitaan. Arvioidaan tehtyä havaintoa krittisesti kohdetta koskevaan esitietoon (esim. teoria). 18 Havainto todetaan olennaiseksi tutkimusongelman, teorian ja tutkimusmetodien kannalta. Kun havainto tukee tutkijaa ymmärtämään tutkittavan kohteen, elämänkokonaisuuden tai tutkittavan antaman merkityksen asialle tai ominaisuudelle. 19 Kun tutkija tiedostaa havaintoihin liittyvän valikointinsa. Havainnon tekeminen noudattaa tieteellisen ajattelun periaatteita (erittely, määrittely, argumentointi). 20
MITÄ ON TIETOINEN JA YMMÄRTÄVÄ HAVAINNOINTI? 21 Tietoinen havainnointi (observointi) = jotakin kohti katsomista. Ymmärtävä havainnointi: tutkija ymmärtää tietyn havainnon suhteessa asiayhteyteen. 22 MIKÄ VAIKUTTAA TIETOISEEN HAVAINNOINTIIN? 23 Perinne, auktoriteetit, omat kokemukset esiymmärryksenä. Tarvetila, mielenkiintomme, mieliala. Tieteenalan ajattelutapa, valittu teoria ja menetelmä, näkökulma aiheeseen. Havainnointitilanne 24
ANALYYSI JA PÄÄTTELY 25 MITEN VALITTU ANALYYSITAPA VAIKUTTAA PÄÄTTELYN AVAAMISEEN TEKSTINÄ? Pragmaattinen: erojen etsiminen, ryhmittely, luokittelu, nimeäminen joko teorialähtöisesti tai aineistolähtöisesti tai teorian ohjaamana. Narratiivinen: aineistolähtöisesti synteesin luominen ilman erojen etsimistä, luodaan johdonmukaisesti etenevä kertomus. 26 MITEN PÄÄTTELY VAIKUTTTAA TEKSTIN KIRJOITTAMISEEN? 27 Induktiivinen - käytännöstä teoriaan: aineisto käsitteellistetään ja käsitteiden mukaan määritellään ilmiötä koskeva teoreettinen malli tai yleisen tason ajatuskokonaisuus (teoria) (vrt. aineistolähtöinen analyysi) Deduktiivinen - teoriasta käytäntöön: käytännön ilmiön erittelyä ja tarkastelua teorian avulla (vrt. teorialähtöinen analyysi) Abduktiivinen - käytännöstä teorian kautta käytäntöön: aineiston pohjalta luodaan johtoajatus, systemaattisen ajatteluprosessin kautta teorian avulla ja palataan käytäntöön (vrt. teorian ohjaama analyysi) 28
DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN 29 Polanyin mukaan kieli on koetun peili. Voimme kirjoittaa vain löytämämme ja oppimamme. Sen, minkä olemme ymmärtäneet. 30 Asettuminen dialogiin: Kohtaamiseen, vuorovaikutukseen, toisen palvelukseen, neuvotteluun, erojen tunnustamiseen, merkitysneuvotteluihin, oppimiseen (havainnoimaan, ymmärtämään, jäsentämään, perustelemaan, asettamaan yhteisiä tavoitteita) 31 Dialoginen kirjoittaminen tukee löytämisen ja ymmärtämisen prosessia. 32
Käyttöteoria kokemus intuitio Aiemmat tutkimustulokset Kulttuurien välinen vertailu Analogiat Miksi? Vertailu julkiseen keskusteluun Lähdekirjallisuus Te or iat Normien etsiminen Tutkimusaineisto 33 HARJOITUS Pohdi ensin yksin tehden muistiinpanoja edellisen dian perusteella, millaisten konkreettisten tekijöiden avulla pystyisit herättelemään tutkimuksen aikana Miksi-kysymyksiä? - esimerkiksi millaisiin vastaaviin ilmiöihin, kokemukseen, julkiseen keskusteluun, teorioihin, kulttuureihin voisit peilata tutkimuksesi sisältöjä? Esittele ideat parillesi ja käykää toisianne innoittavaa keskustelua siitä, mitä muita Miksikysymyksen avaavia asioita parisi voisi hyödyntää? 34 Etsi erilaisia näkökulmia, hylkää itsestäänselvyydet Ideoi luovasti kysymällä: Mitä, miten, miksi Ajattele toisin kyseenalaista ja vastaa mahdollisimman monella tavalla. Käytä apuna miellekarttaa! Tavoittele arvoituksen ratkaisemista = oivalla 35 Dialoginen kirjoittaminen tieteellisenä kirjoittamisena on: yksilöllisen ajattelun ja oppimisen, oman ymmärryksen syventämisen, oman käyttöteorian, lähdekirjallisuuden ja tutkimusaineiston välisen keskustelun sekä intuitioon perustuvan luovan tieteellisen oppimisen ja tutkimuksen apuväline. 36
Dialoginen kirjoittaminen ei välttämättä vaadi erityistä paikkaa, aikaa tai hetkeä. Mielen voi antaa seurustella missä tahansa oman tieteenalan ja oppiaineen kanssa. Tärkeää on kirjoittaa ajattelemaansa koko ajan! Olennaista on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja olla siinä valppaana. Dialogiseen kirjoittamiseen ei synnytä vaan harjaannutaan. Oman tai yhteisön tieteellisen asiantuntijuuden kehittämisen väline. 37 MITEN KIRJOITTAMISEEN KANNATTAA ORIENTOITUA? 38 Ota kirjoittaminen oman ajattelun oppimistapahtumana. Hyväksy järjellisen tiedon rinnalle intuitiivinen, kokemukseen perustuva tieto. Kirjoittaminen on toimintaa. Toiminta nostaa esiin hiljaisen tiedon (tacit knowledge). Hiljainen tieto on on olennainen osa omaa asiantuntijuutta. 39