VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

TARKKAILURAPORTTI 214 16UEC114 2.4.215 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214

Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 214 2 Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 HYDROLOGISET OLOT...5 3 PÄÄSTÖTARKKAILU...5 3.1 Tarkkailun toteutus...5 3.2 Tarkkailun tulokset...6 3.2.1 Virtaamat ja valumat...7 3.2.2 Veden laatu...7 3.2.3 Päästöt vesistöön...9 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 16 4 LUPAMÄÄRÄYKSET... 21 5 YHTEENVETO... 22 VIITTEET... 23 Liitteet Liite 1 Tämän tarkkailun piirissä olevien soiden sijainti Pyhäjoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 214 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

3 1 JOHDANTO Pyhäjoen alueen turvetuottajien (Vapo Oy, Turveruukki Oy, Megaturve Oy ja Jukuturve Oy) tarkkailu vuonna 214 toteutettiin vuosille 212 218 laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 211) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on toteuttanut Nab Labs Oy. Pyhäjoen vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat ja teollisuus) sekä muiden turvetuottajien osalta (Kanteleen Voima Oy, tmi Hämäläinen, AP Peat Oy) tarkkailu raportoidaan Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Vuonna 214 Pyhäjoella piti tarkkailuohjelman mukaisesti olla Pöyry Finland Oy:n tarkkailussa vain Ahmaneva (virtaaman mittaus) ja Verkaneva (ph-tarkkailu). Ahmanevan ja Verkanevan lisäksi tarkkailtiin turvetuottajien omaehtoisen lisätarkkailun vuoksi kuitenkin useita muita soita. Taulukkoon (Taulukko 1) on merkitty vihreällä ylimääräisessä tarkkailussa olleet suot. Tässä raportissa on esitetty tarkkailuista vain kesäaikaiset tulokset. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215).

Taulukko 1 Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat ja ympäristölupien voimassaoloaika. T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu Y = tuotantovaiheen ympärivuotinen tarkkailu (1.11.-3.1.) Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet suot Suo Purku- Jälkihoitotoimet Ala Lupaeht. Tarkkailuvuodet vesistö (214) tarkistus 214 215 216 217 218 vahvistettu ha Vapo Oy Ahmaneva 1) 54.79 32 3.6.24 virtaama virtaama T virtaama virtaama Haaponeva 54.22 321 31.12.16 Hankilann. (osa) 2) 54.37 x 46 T Iso-Lamminneva 54.41 32 31.1.19 Y Y Kivineva (Kärsämäki) 54.37 87 31.12.15 Kuljunneva 54.32 83 3.6.18 Y T Kuuhkamonneva 54.72 314 31.12.16 Y S T Lehtoneva 54.85 x 29 ei tarvitse enää tarkkailla Luomaneva 54.85 96 31.12.16 Märsynneva 54.77 128 31.5.19 Y Y Nurmesneva (osa) 3) 54.47 x 12 T Ojaneva 54.76 52 31.12.16 Onkineva 54.84 x 24 T ei tarvitse enää tarkkailla Pihlajaneva 4) 54.85 116 31.12.18 T Piipsanneva 5) 54.34 734 31.12.12 Y + T T Porkanneva 54.85 4 31.12.16 T Puntarisuo 54.46 58 3.6.19 Y Y Puutionneva 54.27 54.28 Siloneva 54.84 126 127 31.12.15 T voimassa toistaiseksi Verkaneva 6) 54.72 58 31.12.2 Y ph** ph** Y ph** ph** Vittouvenneva (osa) 54.51 63 3.4.21 Y Äijönneva 54.28 96 31.12.15 Y Turveruukki Oy Lehtoneva 54.85 13 31.12.27 T Megaturve Oy Jahtavisneva 54.17 2 31.12.12 ei vielä uutta lupapäätöstä (tilanne 4.3.215) Marjaneva 54.19 15 31.12.12 ei vielä uutta lupapäätöstä (tilanne 4.3.215) Jukuturve Oy Aittoneva 54.6 8,5 - A-P Peat Oy Kärsämäenneva Tmi Hämäläinen Palaneva Kanteleen Voima Oy Ilkanneva Ei raportoida tässä raportissa (Ahma Ympäristö Oy) Veneneva 1) Ahmanevalla virtaamamittaus lupakaudella joka vuosi. Ensimmäinen päästötarkkailuvuosi 216 tai 217 2) Hankilannevan jälkihoitotoimien vahvistaminen, päätös 23.12.213. Tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. 3) Nurmesnevan jälkihoitovaiheen tarkkailu kahtena vuotena tuotannon päättymisen jälkeen. 4) Pihlajanevalla päätöksen mukaan päästötarkkailu 215 ja jäkihoitovaiheen tarkkailu yhtenä vuotena. 5) Piipsannevan uutta päätöstä ei ole tullut 6) Verkanevalla ph-tarkkailu koko tuotantovaiheen ajan T 4

2 HYDROLOGISET OLOT Tarkkailukausi 214 (marraskuu 213-lokakuu 214) oli Haapaveden sääaseman tietojen mukaan keskimäärin lämpimämpi (keskilämpötila 4,6 C) kuin vertailukausi 1981 21 (keskilämpötila 2,5 C). Talvikuukausina, marras-maaliskuussa, oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpää. Talvi oli kokonaisuutena 3,8 C vertailujaksoa lämpimämpi ja joulu- ja helmikuussa oli yli 5 C normaalia lämpimämpää (Kuva 1). Talvi 213 214 oli sääoloiltaan poikkeuksellinen. Joulukuussa Seijamyrskyn matalapaineen yhteydessä levisi lännestä hyvin lauhaa ilmaa. 11.12.13 Haapavedellä vuorokauden korkein lämpötila oli 5,9 o C. Lauha säätyyppi jatkui pääosin tammikuun alkupuolelle saakka. Kesä (kesä-syyskuu) oli lämpötilan osalta kokonaisuutena lähempänä vertailujakson keskimääräistä tasoa, ja kokonaisuutena 1,3 C vertailujaksoa lämpimämpi. Tarkkailukauden 214 sadesumma oli Haapavedellä 546 mm, mikä on hieman pitkän ajan keskiarvoa (527 mm) suurempi. Marras-, joulu-, helmi-, touko ja lokakuu olivat tavanomaista selvästi sateisempia, ja joulukuun sademäärä (65 mm) oli Seljamyrskyn matalapaineen takia lähes 2,5-kertainen tavanomaiseen (36 mm) verrattuna. Joulukuussa satoi 16 % koko tarkkailukauden sateista. Tammi-, huhti- ja syyskuu olivat vähäsateisia. 5 2 15 1 5-5 -1-15 Lämpötila XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X 12 1 8 6 4 2 Sademäärä XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X 212-213 213-214 1981-21 212-213 213-214 1981-21 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Haapavedellä tarkkailukaudella 214 (marraskuu 213 - lokakuu 214) ja tarkkailukaudella 213 (marraskuu 212 - lokakuu 213) sekä vertailujaksolla 1981 21 keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212) 3 PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 214 Pyhäjoen vesistöalueella oli tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa kuusi Vapo Oy:n turvesuota (Iso-Lamminneva, Kuljunneva, Märsynneva, Piipsanneva la/kem2, Verkaneva ja Äijönneva) ja neljä Kanteleen Voima Oy:n suota (Ilkanneva pvk1 ja pvk2, Kärsämäenneva ja Veneneva). Kesäaikaisessa päästötarkkailussa oli kolme Vapo Oy:n tuotantoaluetta (Piipsanneva kem1, Porkanneva ja Puutionneva). Kesäaikaisilla tarkkailusoilla toteutettiin vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Kesäaikana toteutettiin lisäksi jälkihoitotarkkailua Vapo Oy:n Onkinevalla. Vapo Oy:n Ahmanevalla mitattiin ainoastaan suolta purkautuvaa vesimäärää. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevista tuotantovaiheen tarkkailukohteista Vapo Oy:n Kuljunneva, Piipsanneva kem2 ja Äijönneva olivat turvetuotannon vuosikuormitus-

tarkkailussa. Niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215). Kanteleen Voima Oy:n Ilkannevan, Kärsämäennevan ja Venenevan tarkkailusta on vuonna 214 vastannut Ahma Ympäristö Oy. Ilkannevan, Kärsämäennevan ja Venenevan tarkkailutulokset raportoidaan osana Pyhäjoen yhteistarkkailuraporttia, eikä soiden tuloksia käsitellä tässä raportissa. Pyhäjoen vesistöalueen kesän 214 tarkkailusuot on esitetty taulukossa 2 ja soiden sijainti on merkitty liitteen 1 kartalle. Tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Taulukko 2 Pyhäjoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 214 (pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely, rhk = ruokohelpikenttä, la = laskeutusallas). Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- PVK Tehon Huom. alue tely kesällä ojitettu tarkkailu Tuotantovaihe Ahmaneva Vapo Oy 54.79 pvk Ei Vain virtaamamittaus Ilkanneva pvk1 Kanteleen Voima Oy 54.36 pvk Ei x Ympärivuotinen tarkkailu 1) Ilkanneva pvk2 Kanteleen Voima Oy 54.36 pvk Kyllä x Ympärivuotinen tarkkailu 1) Iso-Lamminneva pvk1 Vapo Oy 54.41 pvk Kyllä x Ympärivuotinen tarkkailu Kuljunneva Vapo Oy 54.32 pvk Kyllä x Vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva pvk1 AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy 54.61 pvk Ei x Ympärivuotinen tarkkailu 1) Märsynneva pvk1 Vapo Oy 54.77 pvk Kyllä x Ympärivuotinen tarkkailu Piipsanneva kem1 Vapo Oy 54.34 kem x Piipsanneva kem2 Vapo Oy 54.34 kem x Vuosikuormitustarkkailu Porkanneva rhk1 Vapo Oy 54.85 rhk x Puutioneva pvk1 Vapo Oy 54.28 pvk Ei x Veneneva pvk Kanteleen Voima Oy 54.36 pvk Kyllä x Ympärivuotinen tarkkailu 1) Verkaneva pvk1 Vapo Oy 54.72 pvk Ei x Ympärivuotinen tarkkailu Äijönneva Vapo Oy 54.28 pvk Kyllä x Vuosikuormitustarkkailu Kuntoonpanovaihe Kuuhkamonneva pvk2 Vapo Oy 54.72 pvk Kyllä x Vuosikuormitustarkkailu Jälkihoitovaihe Onkineva Vapo Oy 54.84 la Jälkihoitotarkkailu 1) Tarkkailun toteutuksesta ja raportoinnista vastannut Ahma Ympäristö Oy. Jälkihoitotarkkailussa ollutta Onkinevaa ja vuosikuormitustarkkailussa ollutta Piipsannevaa kem2 lukuun ottamatta kaikilla kohteilla suolta purkautuvaa vesimäärää mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Piipsannevan kem2 mittapatokaivo on laho, joten ELY-keskuksen kanssa on sovittu että virtaamamittaus voidaan työturvallisuusriskin takia lopettaa. Kesäaikana näytteet otettiin kahden viikon välein. Ahmanevalta ei otettu vesinäytteitä. Tuotantoalueiden ominaispäästöt laskettiin soilta mitattujen virtaamien ja veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Ahmanevalla kuormitus laskettiin Pyhäjoen vesistöalueen pintavalutuskentällisten tarkkailukohteiden keskimääräisellä veden laadulla. Onkinevalle ja Piipsannevan kem2 kuormitus laskettiin vesistömallin virtaamatiedoilla. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin Ympäristöministeriön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) suositusten mukaisesti seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l (vuoteen 212 saakka käytetty arvo 2 mg/l), fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 214 Pyhäjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1 885 ha, kuntoonpanossa 53 ha, tuotantokunnossa 9 ha ja tuotannosta poistunut 1 227 ha. Kesäaikana pin- 6

tavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 83 %:lla, kemiallinen käsittely 5 %:lla ja kosteikko tai ruokohelpikenttä 3 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Perustason vesienkäsittelyn piirissä oli noin 9 % pinta-alasta. Vuoden 214 tarkkailukohteista 11 alueella oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, kahdella kemiallinen käsittely, yhdellä laskeutusaltaat ja yhdellä ruokohelpikenttä. 7 3.2.1 Virtaamat ja valumat Pyhäjoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 214 ovat taulukossa 3. Virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Onkinevalla ja Piipsannevan kem2:lla ei toteutettu virtaamamittausta. Pyhäjoen tuotantosoiden kesän keskivaluma oli 7,1 l/s km 2 (taulukko 3). Keskivalumat ovat kaikilla tarkkailukohteilla kauttaaltaan melko pieniä. Suurimmat valumat mitattiin Ahmanevalla ja Märsynnevalla. Pyhäjoen tuotantosoilla kesän keskimääräinen valuma oli pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla. Taulukko 3 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 214. Suo Vesien- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom. käsittely valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Kuljunneva pvk1 93,2 15.5.-21.9. 13 4,7,2 5 Äijönneva pvk1 95,9 23.4.-21.9. 152 8,2, 91 Ahmaneva pvk1 37,5 6.5.-14.9. 132 9,3 1,8 48 Märsynneva pvk1 133,2 29.4.-28.9. 153 9,8,3 72 1.-7.8. virtaama vesistömallista Verkaneva pvk1 74,1 29.4.-24.9. 149 6,6,6 42 Puutionneva pvk1 264, 9.5.-15.9. 13 7,1, 55 Iso-Lamminneva pvk1 4,6 29.4.-26.9. 151 8,4 1,1 45 27.5.-1.6. virtaama vesistömallista Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 927, 17.5.-15.9. 122 4,9, 7 1.-13.7. virtaama vesistömallista Piipsanneva* kem2 199,9 17.5.-21.9. 128 3,8, 75 Ei virtaamamittausta,vesistömallista Ruokohelpikenttä Porkanneva rhk1 42, 1.5.-15.9. 111 5,4, 76 Keskiarvot Kaikki suot (n=9) 7,1,4 6,9 Pintavalutuskentälliset suot (n=7) 7,7,6 57,5 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=77) 1) 8,8,9 66,6 Pyhäjoki 213 (n=15) 8,1,8 11,1 KUNTOONPANOVAIHE Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk2 129,1 1.5.-21.9. 144 6,6,2 71,7 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Onkineva* la1-2 9,6 1.5.-14.9. 15 4,9, 23 Ei virtaamamittausta, vesistömallista * Ei mukana keskiarvossa. 1) Sisältää kolme ympärivuotista kohdetta Kainuusta ja yhden ympärivuotisen kohteen Lapista. 3.2.2 Veden laatu Pyhäjoen päästötarkkailusoiden kesäaikainen valumaveden laatu on esitetty taulukossa 4. Äijönnevalta otettiin omavalvontanäyte ohijuoksutuksesta 29.4.214 (liite 2), muut Pyhäjoen tarkkailunäytteet kaudella 214 ovat konsultin ottamia. Epäorgaaniset

ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta määritettiin näytteistä pääosin kolme kertaa kesässä, joten niiden näytemäärä on taulukossa 4 mainittuja näytemääriä (n) pienempi, eivätkä tulokset näin ollen ole täysin vertailukelpoisia muiden määritysten kanssa. Tarkkailusoiden veden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Kaikkien tarkkailussa olleiden Pyhäjoen tuotantosoiden ph:n keskiarvo oli 5,6, kun koko Pohjois- Pohjanmaan keskiarvo oli 6,2 (taulukko 4). Alhaisimmat ph-arvot mitattiin Verkanevan pintavalutuskentältä ja Piipsannevan kemikalointiasemilta lähteneestä vedestä. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, mikä laskee veden ph:ta. Maaperässä on monin paikoin myös runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta sekä nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Pyhäjoen turvesoiden valumavesissä runsaasti, keskimäärin 91 µg/l. Fosforipitoisuudet vaihtelivat huomattavasti eri kohteiden välillä. Eniten fosforia oli Porkannevalta, Äijönnevalta ja Kuljunnevalta lähteneessä vedessä. Myös typpipitoisuudet vaihtelivat tuotantoalueiden välillä selvästi. Typpeä oli Pyhäjoen tuotantosoiden vesissä kesäaikana keskimäärin noin 1 748 µg/l. Typpipitoisuudet olivat suurimmat Kuljunnevalla, Porkannevalla ja Piipsannevan kem2:llä ja pienimmät Puutionnevalla ja Piipsannevan kem1:llä Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli Pyhäjoen tuotantosoilla kesäaikana keskimäärin 49 mg/l. Suurimmat COD Mn -arvot mitattiin Kuljunnevalla ja Porkannevalla ja selvästi pienimmät Piipsannevan kem1:llä. Märsynnevalla, Verkanevalla, Puutionnevalla ja Iso-Lamminnevalla kesän keskimääräiset kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia. Piipsannevan kem2:lta, Porkannevalta ja Onkinevalta lähteneessä vedessä kiintoaineen kesän keskiarvo oli puolestaan korkea. Pyhäjoen tuotantosoiden valumavesi oli kesäaikana keskimäärin hyvin rautapitoista (ka. noin 6 91 µg/l). Rautapitoisuus oli korkein Porkannevalla, Kuljunnevalla ja Piipsannevan kem1:lla. Pitoisuudet olivat alhaisia Verkanevalla. Kesäaikainen vedenlaatu oli kokonaisuutena hyvä etenkin Märsynnevan, Puutionnevan ja Iso-Lamminnevan pintavalutuskentiltä lähteneessä vedessä. Myös Piipsannevan kem1:ltä lähtenyt vesi oli hyvälaatuista lukuun ottamatta alhaista ph-arvoa. Veden laatu oli kokonaisuutena heikoin Kuljunnevalla ja Porkannevalla. Valumaveden laadussa ei ole havaittavissa selviä eroja eri vesienkäsittelymenetelmien välillä. Sekä pintavalutuskentällisillä kohteilla että kemikalointikohteilla esiintyy vaihtelua veden laadussa eri kohteiden välillä. Vesienkäsittelymenetelmien keskinäistä vertailua vaikeuttaa muiden kuin pintavalutuskentällisten kohteiden pieni lukumäärä. Pyhäjoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesäaikainen valumavesi oli vuonna 214 yleisesti kaikilta osin keskimäärin huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan päästötarkkailusoilla (taulukko 4). Myös vuoteen 213 verrattuna valumaveden pitoisuudet olivat korkeampia. Kuntoonpanossa olleelta Kuuhkamonnevan pvk2:lta lähteneessä vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) ja fosforia. fosforipitoisuus oli kuitenkin pienempi kuin Pohjois-pohjanmaan kuntoonpanokohteilla keskimäärin. Fosforia ja ph:ta lukuun ottamatta Kuuhkamonnevan (pvk2) kesän keskimääräinen vedenlaatu oli hieman huonompi kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanokohteilla keskimäärin. Jälkihoitotarkkailussa ollutta Onkinevaa ei otettu mukaan kesän keskiarvoihin ja Ahmanevalla ei toteutettu päästötarkkailua. 8

9 Taulukko 4 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 214. Suo Vesien- n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Kuljunneva pvk1 1 5,4 81 142 55 32 153 12 8733 16 Äijönneva pvk1 11 6,6 48 156 88 1995 222 327 3333 1 Ahmaneva * pvk1 Vain virtaamamittaus Märsynneva pvk1 1 6,7 37 64 24 118 28 64 238 4,5 Verkaneva pvk1 1 4,1 7 4 7,2 184 5, 12 784 1,3 Puutionneva pvk1 1 6,4 29 45 5 99 5, 51 4467 5,8 Iso-Lamminneva pvk1 1 6,6 29 29 4, 137 221 81 264 4,5 Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 3 4, 8,2 2 5, 793 31 125 355 9,5 Piipsanneva kem2 4 4,8 48 97 3 235 5, 72 115 66 Ruokohelpikenttä Porkanneva rhk1 9 5,9 92 228 139 31 5, 56 17433 23 Keskiarvot Kaikki suot (n=9) 5,6 49 91 45 1 748 75 221 6 91 16 Pintavalutuskentälliset suot (n=6) 6, 49 79 38 1581 16 289 3723 7, Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 4,4 28 58 18 1 572 18 99 7 525 37,7 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=87) 1) 6,2 39 67 36 1296 42 192 4287 8,8 Pyhäjoki 213 (n=15) 5,7 44 72 43 1 418 11 257 4 787 1 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk2 1 5,8 86 116 226 466 19 Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan suot (n=4) 4,8 82 173 277 216 1487 7,7 Kuuhkamonneva 213 9 5,3 93 7 2 222 322 11,9 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Onkineva * la1-2 8 6,5 4 8 1388 22 * Ei mukana keskiarvossa. 1) Sisältää kolme ympärivuotista kohdetta Kainuusta ja yhden ympärivuotisen kohteen Lapista. 3.2.3 Päästöt vesistöön Pyhäjoen päästötarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat huomattavasti soiden välillä (taulukko 5). Tuotantosoista ominaispäästöt olivat alhaisia useilla pintavalutuskentällisillä kohteilla (mm. Iso-Lamminneva ja Puutionneva) ja Piipsannevan kemikalointiasema 1:llä. Päästöt olivat lähes kauttaaltaan suurimmat pintavalutuskentällisellä Äijönnevalla, sekä Porkannevalla, jossa vesienkäsittelynä on ruokohelpikenttä. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) brutto-ominaispäästöt olivat selvästi suurimmat Verkanevalla ja Porkannevalla. Fosfori- ja typpipäästöt olivat suurimmat Äijönnevalla ja Porkannevalla. Rauta- ja kiintoainepäästöt olivat Äijönnevan ja Porkannevan lisäksi selvästi keskimääräistä suuremmat Piipsannevalla (kem2), mutta siellä kuormituslaskennassa käytetty virtaama on arvioitu. Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikaiset ominaispäästöt olivat keskimäärin samalla tasolla kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan soihin verrattuna ja kiintoaineen osalta pienemmät. Keskimäärin päästöt olivat edellisvuotta alhaisempia. Ahmanevan, Piipsanneva kem2:n ja Onkinevan tuloksia ei otettu keskiarvoissa huomioon, koska soiden ominaispäästöjen laskennassa käytettiin muuta kuin kyseisiltä tarkkailupisteiltä mitattua veden laatua tai valumaa.

Kuntoonpanovaiheessa olleen Kuuhkamonnevan pvk2:n ominaispäästöt olivat suurempia kuin tuotantosoilla ja kaikilla Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoilla. Fosforin osalta päästöt olivat kuitenkin verrattain alhaiset. 1

11 Suo TUOTANTOSUOT Taulukko 5 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 214. Vesienkäsittely CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. Bruttopäästöt Nettopäästöt g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Pintavalutuskenttä Kuljunneva pvk1 264,39,12 11 1,15 5,9 21 47,31 9,3 43 Äijönneva pvk1 344 1, 1,9 14 1,6 3,8 33 74,86 1 66 Ahmaneva * pvk1 331,36 9, 33,2 5, 25 Veden laatu arvioitu Märsynneva pvk1 31,48,17 8,9,19,4 17 4,32 4,7 31 Verkaneva pvk1 425,22,5 6,6,3,1 5,1 6,7,11 3,8 1,1 Puutionneva pvk1 168,25,34 5,2,3,2 23 3,13 2,2 24 Iso-Lamminneva pvk1 2,22,3 1 2,15,7 21 32,7 6,6 24 Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 2,9,3 2,8,49 1,3 26 19,,7 15 Piipsanneva * kem2 14,24,1 4,6,2,1 45 13,16 2,8 99 Virtaama arvioitu Ruokohelpikenttä Porkanneva rhk1 385,84,52 13,3,4 57 69,74 11 64 Keskiarvot Kaikki suot (n=8) 263,44,29 9,,71 1,6 25 4,32 6, 34 Pintavalutuskentälliset suot (n=6) 284,43,3 9,4,86 1,8 2 38,3 6,1 32 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=74) 1) 267,45,25 1,51 1,7 28 56,3 5,6 47 Pyhäjoki 213 (n=14) 293,45,4 1,24 4,3 55 59,33 6, 53 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk2 491,57 13 3, 133,45 1 127 Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan suot (n=3) 439,44 1 1,1 6,8 55,29 6,5 47 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Onkineva * la1-2 229,39 7,1 1,28 4,4 95 Virtaama arvioitu, jälkihoitotarkkailu * Ei mukana keskiarvoissa. 1) Sisältää kolme ympärivuotista kohdetta Kainuusta ja yhden ympärivuotisen kohteen Lapista.

Pyhäjoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215) esitettyjen ominaispäästölukujen (taulukko 6) avulla. 12 Taulukko 6 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 215). Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi 161 22 414,7 23 55,4 13 36 Kevät 31 27 33,6 17 78,3 8,3 6 Kesä 133 58 292,4 9,5 5,3 5,6 41 Syksy 4 31 439,6 26 59,3 18 43 vuosi kg/ha/a 365 133,2 6,5 2,1 3,8 15 Laskeutusaltaalliset suot Talvi 161 4 35 1,2 28 135,8 2 118 Kevät 31 3 398 1,1 29 856,6 17 832 Kesä 133 6 167,5 1 93,3 6, 84 Syksy 4 2 39,6 33 88,2 23 69 vuosi kg/ha/a 365 96,3 8,1 64,2 5,5 59 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi 161 4 35 1,2 28 135,8 2 118 Kevät 31 3 398 1,1 29 856,6 17 832 Kesä 133 58 292,4 9,5 5,3 5,6 41 Syksy 4 31 439,6 26 59,3 18 43 vuosi kg/ha/a 365 118,3 7,7 57,2 5,2 52 Kuntoonpanosuot Talvi 161 3 89 1,6 35 27,9 19 175 Kevät 31 2 249,5 8,3 123,3 4,1 115 Kesä 133 3 439,4 1 55,3 6,5 47 Syksy 4 3 619,5 18 47,2 11 31 vuosi kg/ha/a 365 223,3 8,1 46,2 4,6 39 Taulukossa 7 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 214. Pyhäjoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 214 oli noin 16 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,4 kg/d fosforia, 35 kg/d typpeä ja 2 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat,9 kg/d fosforia, 21 kg/d typpeä ja 17 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna, kemiallisen hapenkulutuksen osalta hieman suuremmat ja kiintoaineen osalta hieman pienemmät. Vuositasolla Pyhäjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 383 7 kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 82 kg/a fosforia, 22 2 kg/a typpeä ja 128 9 kg/a kiintoainetta (taulukko 8). Nettopäästöt olivat noin 5 kg/a fosforia, 14 1 kg/a typpeä ja 112 9 kg/a kiintoainetta. Kiintoaineen nettopäästöjen laskentatapa muuttui vuonna 213 (kts. kpl 3.1).

13 Taulukko 7 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 214 (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei, V = virtaamamittaus). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Ahmaneva Vapo Oy 54.79 25 7, 32 V 11,1,3 1,1,1,2,8 Haaponeva Vapo Oy 54.22 96 55 17 321 E 84,14 3,1 19,4,9 1,8 16,5 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.34 156 577 734 K 13,17 4,2 29,6,9 2,1 25,1 Puutionneva Vapo Oy 54.28 4 87 127 K 21,3,7 3,9,2,3 3, Kuljunneva Vapo Oy 54.32 83 83 K 22,3,9 3,9,3,8 3,5 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.37 87 87 E 25,4,8 4,3,2,5 3,6 Äijönneva Vapo Oy 54.28 96 96 K 33,1 1,3 7,1,8 1, 6,4 Lehtoneva Vapo Oy 54.85 29 29 E 5,1,3 2,7,1,2 2,4 Luomaneva Vapo Oy 54.85 71 25 96 E 28,4,9 4,8,2,5 3,9 Onkineva Vapo Oy 54.84 24 24 J 6,1,2 2,4,1,1 2,3 Pihlajaneva Vapo Oy 54.85 68 48 116 E 3,5 1,1 7,,3,7 6, Porkanneva Vapo Oy 54.85 4 4 K 15,3,5 2,8,3,4 2,5 Siloneva Vapo Oy 54.84 11 25 126 E 37,5 1,2 6,3,3,7 5,2 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.47 27 75 12 E 17,5 1,1 9,5,3,6 8,6 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.51 9,7 53 63 E 15,2,6 4,4,1,4 3,9 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.72 5 196 68 314 K 12,14 3,2 19,8,9 2, 17,2 Ojaneva Vapo Oy 54.76 38 14 52 E 15,2,5 2,6,1,3 2,1 Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.41 32 32 K 6,1,3 1,,,2,8 Märsynneva Vapo Oy 54.77 128 128 K 39,6 1,1 5,1,4,6 4, Verkaneva Vapo Oy 54.72 3, 55 58 K 199,19 4,5 22,3,12 2,8 19, Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.36 142 142 K 38,6 1,3 4,5,4 1, 3,8 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy 54.46 58 58 E 17,2,6 2,9,1,3 2,4 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy 54.36 85 85 K 24,2,5 1,4,1,2 1, Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 78 24 13 E 17,5 1,1 9,6,3,6 8,7 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.19 2 2 E 3,1,2 1,8,1,1 1,7 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.81 15 15 E 3,1,2 1,4,1,1 1,3 Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy 54.61 14 35 139 K 139,5 4, 14,5, 2,4 11,1 Aittoneva Jukuturve Oy 54.77 8,5 8,5 E 1,,1,8,,1,7 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.77 26 26 E 8,1,2 1,3,1,1 1,1 Tuotantosuot yhteensä 1 885 9 1 227 3 22 863 1,24 3 169,77 18 143 Kuntoonpanosuot yhteensä 53 53 2,2 4,8 29,14 3,1 25 Vesistöalue yhteensä 53 1 885 9 1 227 3 255 1 63 1,44 35 198,91 21 169 213 157 1 986 35 1 164 3 342 93 1,56 33 229 1,2 22 28

14 Taulukko 8 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 214. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy 54.79 25 7, 32 V 3 936 1 245 1 761 6, 164 1 595 Haaponeva Vapo Oy 54.22 96 55 17 321 E 36 138 99 2 56 18 911 63 1 692 17 21 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.34 156 577 734 K 74 568 151 3 628 18 368 95 2 37 15 189 Puutionneva Vapo Oy 54.28 4 87 127 K 12 879 36 97 6 943 22 64 6 312 Kuljunneva Vapo Oy 54.32 83 83 K 7 357 12 531 3 325 7,1 412 3 87 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.37 87 87 E 1 228 27 67 4 972 17 452 4 511 Äijönneva Vapo Oy 54.28 96 96 K 12 974 32 883 2 794 23 643 2 31 Lehtoneva Vapo Oy 54.85 29 29 E 2 747 9,1 232 1 835 5,7 156 1 681 Luomaneva Vapo Oy 54.85 71 25 96 E 11 312 29 741 5 499 19 5 4 99 Onkineva Vapo Oy 54.84 24 24 J 2 532 7,4 186 1 582 4,7 128 1 462 Pihlajaneva Vapo Oy 54.85 68 48 116 E 13 66 36 97 6 845 23 612 6 226 Porkanneva Vapo Oy 54.85 4 4 K 5 29 15 328 2 391 1 235 2 199 Siloneva Vapo Oy 54.84 11 25 126 E 16 793 26 824 2 556 15 48 1 87 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.47 27 75 12 E 9 826 33 829 6 563 2 56 6 11 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.51 9,7 53 63 E 6 335 18 446 3 669 11 31 3 369 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.72 5 196 68 314 K 41 75 83 2 31 14 562 52 1 547 12 982 Ojaneva Vapo Oy 54.76 38 14 52 E 6 128 16 41 2 979 1 271 2 73 Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.41 32 32 K 3 692 5,4 358 987,7 239 75 Märsynneva Vapo Oy 54.77 128 128 K 14 9 31 697 3 136 16 322 2 386 Verkaneva Vapo Oy 54.72 3, 55 58 K 11 186 7,1 21 363 2,8 93 146 Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.36 142 142 K 2 132 25 1 8 2 819 14 529 2 25 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy 54.46 58 58 E 7 73 12 379 1 177 7, 221 861 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy 54.36 85 85 K 8 11 19 197 876 16 18 688 Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 78 24 13 E 9 874 33 833 6 596 21 562 6 41 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.19 2 2 E 1 883 6,3 159 1 258 3,9 17 1 152 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.81 15 15 E 1 441 4,8 122 962 3, 82 881 Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy 54.61 14 35 139 K 28 148 23 1 419 3 127 4,9 96 2 174 Aittoneva Jukuturve Oy 54.77 8,5 8,5 E 816 2,7 69 545 1,7 46 499 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.77 26 26 E 3 64 7,9 21 1 489 5, 135 1 351 Tuotantosuot yhteensä 1 885 9 1 227 3 22 373 634 86 21 823 126 42 491 13 85 11 58 Kuntoonpanosuot yhteensä 53 53 1 87 11 391 2 488 7,5 296 2 298 Vesistöalue yhteensä 53 1 885 9 1 227 3 255 383 721 817 22 215 128 891 499 14 146 112 879 213 157 1 986 35 1 164 3 342 414 878 1 153 23 627 172 989 853 15 778 156 621 212 156 2 295 1 32 3 483 628 519 1 457 35 31 174 949 1 48 24 69 133 769 211 397 2 393 3 79 3 584 419 248 932 21 327 14 942 673 14 5 79 378 21 341 2 577 1 218 4 136 374 487 92 23 552 138 678 632 15 772 11 472 29 423 2 661 861 3 946 373 719 1 31 21 866 133 177 1 6 14 137 12 848

15 Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Kesän 212 sademäärä oli poikkeuksellisen suuri ja runsaat sateet nostivat soiden valumia ja kuormitusta. Tuotantokaudet 213 214 olivat huomattavasti kesää 212 kuivempia, ja soiden valumat ja kuormitukset olivat selvästi vuotta 212 pienempiä. Kuvassa 2 on verrattu Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotannon kesäajan päästöjä ja tuotantokauden keskimääräistä valumaa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva 2 Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan bruttopäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina 211-214.

3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoista Kuljunnevalla, Äijönnevalla, Piipsannevalla (kem1 ja kem2), Märsynnevalla, Verkanevalla, Iso-Lamminnevalla, Porkannevalla ja Puutionnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa kesällä 214. Iso-Lamminnevalla, Märsynnevalla ja Verkanevalla sekä kuntoonpanossa olleella Kuuhkamonnevalla (pvk2) tehoa tarkkailtiin ympäri vuoden. Tulokset tehon tarkkailusta ovat taulukoissa 9 (tuotantosuot) ja 1 (kuntoonpanosuo). Taulukoissa on esitetty tehon tarkkailutulokset kaikilta vuodenajoilta, joilta tuloksia on. Tehon tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Turvetuotannon vuosikuormitusten tarkkailun piirissä olleiden Kuljunnevan, Piipsannevan (kem2), Äijönnevan ja Kuuhkamonnevan pvk2:n osalta vesienkäsittelyn tehokkuutta on käsitelty myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 215), joten niiden tulokset käsitellään tässä yhteydessä tiivistetysti. 16

17 Taulukko 9 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 214 (n = näytteiden lukumäärä). ISO-LAMMINNEVA (pvk1) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 12,4 45 16 1565 235 8 4368 38,7 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 11,5 21 6 1385 625 252 1353 3,7 Erotus 1 25 1 18-39 548 315 35 Teho % 7 54 62 12-166 68 69 91 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 16, 57 27 15 45 61 46 15, Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 15, 25 4, 15 28 5 25 4,1 Erotus 1 32 23-235 11 21 11 Teho % 6 56 85-522 18 46 73 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 31, 44 1 24 5 1184 536 1,7 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 27, 3 4 142 221 81 264 4,1 Erotus 4 13 6 98-171 113 272 7 Teho % 13 31 6 41-34 93 51 61 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 27, 47 13 33 57 18 44 11, Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 21, 2 3, 14 66 39 16 2,3 Erotus 6 27 1 19-9 1761 28 8,7 Teho % 22 57 77 58-16 98 64 79 MÄRSYNNEVA (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 17 71 49 1533 238 733 5333 16 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 18 38 18 183 411 84 16 1,6 Erotus -2 33 31 45-173 649 3733 14 Teho % -1 46 63 29-73 89 7 9 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 14 96 62 12 93 425 78 57 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 13 43 21 86 175 177 235 6,3 Erotus 1 53 41, 16-82 249 545 5 Teho % 4 55 66 16-88 58 7 89 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 7,1 34 17 54 278 4 726 7741 15 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 36 61 24 11 28 64 238 4,2 Erotus -2 47 3 978 12 662 5361 11 Teho % -5 43 56 47 3 91 69 72 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 7,1 3 12 67 21 18 86 9 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 23 45 17 79 6 36 16 3,6 Erotus 7 75 5 131 12 824 74 7,4 Teho % 23 63 75 62 67 96 82 67 VERKANEVA (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,9 55 115 73 255 143 1335 29 4 Pintavalutuskentän alapuoli 4,1 67 47 18 125 5 254 883 1,4 Erotus -12 69 55 13 138 182 218 3 Teho % -21 6 76 51 96 81 7 66 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,2 28 76 3 14 84 5 1745 6 Pintavalutuskentän alapuoli 4,5 29 29 9 53 5 9 385 1, Erotus -1 47 21, 87 79 492 136 5 Teho % -4 62 7 62 94 98 78 82 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,9 99 16 19 294 28 715 391 13 Pintavalutuskentän alapuoli 4,1 72 4 7 114 5 12 784 1,2 Erotus 27 12 12 1836 23 74 3117 11 Teho % 27 75 63 62 82 98 8 91 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, 88 11 4 27 5 11 5 11 Pintavalutuskentän alapuoli 4, 77 25 3 1 5 13 11 1, Erotus 11 85 37 17 187 39 1, Teho % 13 77 93 63 99 78 91

18 Taulukko 9 jatkuu Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 214 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KULJUNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 45 46 6, 332 38 1543 23 13 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 8 119 55 318 153 12 8733 16 Erotus -34-73 -49 14-116 343-6433 -3 Teho % -75-159 -817 4-37 22-28 -23 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 36 6 56 2 Pintavalutuskentän alapuoli 5,3 31 39 14 3,1 Erotus 5 21 42 17 Teho % 14 35 75 85 ÄIJÖNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 49 94 18 362 13 17 4233 33 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 47 128 88 19 222 327 3333 8,1 Erotus 2-34 -7 172-119 1373 9 25 Teho % 5-36 -382 48-115 81 21 76 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 24 62 35 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 31 8 23 5,6 Erotus -7-18 12 5 Teho % -29-29 34 49 PUUTIONNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 28 71 32 198 7 72 6767 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 29 5 5 918 5 51 4467 5,8 Erotus -2 21-17 18 2 21 23 5 Teho % -6 3-54 16 32 29 34 48

19 Taulukko 9 jatkuu Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 214 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l PIIPSANEVA (kem1) Kesä (n=2) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,8 39 99 3 165 58 42 23 9,5 Kemikalointiaseman alapuoli 4, 9,3 23 5 755 31 125 355 11 Erotus 29 76 25 895 27-83 -125-2 Teho % 76 77 83 54 47-198 -54-18 PIIPSANEVA (kem2) Kesä (n=2) Kemikalointiaseman yläpuoli 7, 48 165 66 215 5 253 39 4,9 Kemikalointiaseman alapuoli 5,7 36 88 3 16 5 72 115 25 Erotus 12 77 36 55 182-76 -2 Teho % 25 47 54 26 72-195 -41 Syksy (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,4 3 78 13 7,1 Kemikalointiaseman alapuoli 3,5 6,5 11 8 1 Erotus 24 67 5-3 Teho % 78 86 38-41 PORKANNEVA (rhk1) Kesä (n=5) Ruokohelpikentän yläpuoli 6,1 5 89 19 252 5 66 6867 16,5 Ruokohelpikentän alapuoli 5,9 91 29 139 32 5 56 17433 34 Erotus -42-12 -12-68 64-1567 -17 Teho % -84-134 -632-27 92-154 -15 Iso-Lamminnevan pintavalutuskenttä nosti valumaveden ph:ta hieman talvella, ja laski hieman muina vuodenaikoina. Happea kuluttavan aineksen pitoisuuksiin kentällä oli lievä positiivinen vaikutus. Fosforia ja fosfaattifosforia kenttä poisti kohtalaisesti-hyvin koko vuoden. Kokonaistypen reduktio oli pieni talvella ja keväällä typpeä ei poistunut, mutta kesällä ja syksyllä kenttä poisti kokonaistyppeä hyvin. Nitraattinitriittityppeä huuhtoutui pintavalutuskentältä kaikkina vuodenaikoina, kun taas ammoniumtypen reduktiot olivat korkeita lukuun ottamatta kevättä. Raudan ja kiintoaineen reduktiot olivat hyviä koko vuoden, erityisesti talvella. Kokonaisuutena Iso- Lamminnevan pintavalutuskenttä toimi hyvin tai kohtalaisen hyvin ympäri vuoden, lukuun ottamatta nitraatti-nitriittitypen kasvua. Märsynnevan pintavalutuskenttä laski hieman valumaveden ph:ta. Happea kuluttavan aineksen pitoisuuksiin kentällä ei ollut juurikaan vaikutusta; reduktiot vaihtelivat lievästi negatiivisesta hieman positiiviseen. Keväällä COD Mn -pitoisuus laski neljänneksen. Fosforia ja etenkin fosfaattifosforia kenttä poisti hyvin koko vuoden. Kokonaistypen reduktiot olivat kohtalaisia talvesta kesään, mutta syksyllä kenttä poisti kokonaistyppeä hyvin. Nitraatti-nitriittitypen osuus kokonaistypestä kasvoi pintavalutuskentällä talvella ja keväällä, kun taas ammoniumtypen reduktiot olivat korkeita ympäri vuoden. Raudan ja kiintoaineen reduktiot olivat korkeita ympäri vuoden. Märsynnevan yläpuoliselta pisteeltä mitattiin yksi poikkeuksellisen pieni rautapitoisuus 1.6.214. Tulos tarkistettiin laboratoriossa, eikä siitä löytynyt virhettä (liite 2). Kokonaisuutena Märsynnevan pintavalutuskenttä toimi hyvin tai kohtalaisen hyvin ympäri vuoden, lukuun ottamatta nitraatti-nitriittitypen kasvua talvella ja keväällä. Verkanevan pintavalutuskenttä laski valumaveden ph:ta selvästi. Jo kentälle tulevan veden ph oli tosin melko alhainen kautta vuoden. Sekä pintavalutuskentälle tulleen että kentältä lähteneen veden COD Mn -arvot olivat pääosin korkeita, lukuun ottamatta kevättä. Ravinteita, rautaa ja kiintoainetta kenttä poisti tehokkaasti ympäri vuoden.

Kokonaisuutena Verkanevan pintavalutuskenttä toimi erittäin hyvin lukuun ottamatta veden happamoitumista. Verkanevan ala- ja yläpuoliselta pisteeltä mitattiin poikkeuksellisen pienet rautapitoisuudet 1.6.214. Tulokset tarkistettiin laboratoriossa, eikä niistä löytynyt virhettä (liite 2). Kuljunnevan pintavalutuskenttä alensi selvästi valumaveden ph-arvoa. Kenttä toimi kesällä huonosti ja kentältä huuhtoutui kesällä runsaasti kokonaisfosforia, fosfaattifosforia, nitraatti-nitriittityppeä ja rautaa sekä jonkin verran kiintoainetta. Syksyllä kenttä toimi huomattavasti paremmin, mutta syksyllä otettiin vain yksi näyte. Kuljunnevan kenttä on metsäojitetulla alueella. Vapo on selvittänyt asiaa ja fosforin huuhtoutumisen syyksi on epäilty alueelle joskus aikanaan levitettyä lannoitusta. Toinen syy voi olla myös alueen tiheä koivikko, jonka juuristo haittaa puhdistusmekanismia. Äijönnevan pintavalutuskentältä huuhtoutui fosforia ja syksyllä lisäksi happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Typpipitoisuus aleni hieman kesällä ja syksyllä. Kiintoainetta kenttä pidätti hyvin ja rautaa jonkin verran. Puutionnevan pintavalutuskenttä alensi hieman valumaveden ph-arvoa. Kentältä huuhtoutui kesällä hieman happea kuluttavaa ainesta ja runsaammin fosfaattifosforia. Kenttä pidätti jonkin verran ravinteita, rautaa ja kiintoainetta. Piipsannevan kemikalointiasemat 1 ja 2 laskivat selvästi valumaveden ph:ta. Kemikalointiasemat poistivat happea kuluttavaa ainesta, fosforia ja typpeä. Rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeampia kemikalointiaseman ala- kuin yläpuolella. Porkannevan ruokohelpikenttä laski hieman valumaveden ph:ta. Kenttä pidätti ammoniumtyppeä erittäin hyvin, mutta muilta osin kenttä toimi huonosti. Kentältä huuhtoutui runsaasti happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentän alapuolelta mitattiin heinä- ja elokuussa erittäin suuret kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin, raudan ja kiintoaineen pitoisuudet (liite 2). Suurin osa kiintoaineesta oli orgaanista, sillä hehkutushäviöt olivat heinä- ja elokuussa suuret. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa olleella Kuuhkamonnevalla (pvk2) pintavalutuskenttä laski veden ph:ta kesällä (taulukko 1). Happea kuluttavan aineksen pitoisuuksiin kentällä ei ollut juurikaan vaikutusta; reduktiot vaihtelivat lievästi negatiivisesta hieman positiiviseen. Muilta osin kenttä toimi hyvin, pintavalutuskenttä puhdisti fosforia ja kiintoainetta pääosin melko hyvin ja typpeä jonkin verran. 2

Taulukko 1 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 214 (n = näytteiden lukumäärä). KUUHKAMONNEVA (pvk2) Talvi (n=6) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 44 17 25 1477 64 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 47 47 2133 115 13 Erotus -3,8 61 367 327 52 Teho % -8,8 57 15 22 8 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 5 11 245 14 55 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 46 83 175 595 3 Erotus 4, 28 7 85 25 Teho % 8, 25 29 58 45 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 94 198 3525 142 18 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 93 13 27 74 11 Erotus 1,5 96 825 68 7 Teho % 1,6 48 23 48 37 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 67 9 27 12 13 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 63 75 21 7 9,3 Erotus 4, 15 6 5 4 Teho % 6, 17 22 42 28 21 4 LUPAMÄÄRÄYKSET Kolmelle Vapo Oy:n suolle on määrätty lupapäätöksissä lupaehtoja veden laadulle tai reduktiolle. Iso-Lamminneva Iso-Lamminnevan ympäristöluvan perusteluissa on maininta: Pintavalutuskentän puhdistustehoa on määrätty tarkkailtavaksi ympärivuotisesti koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään kahden vuoden ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toimiiko kenttä sille lupahakemuksessa esitetyllä teholla vai onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesien käsittelyn tehostamiseksi. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty tehoja, siksi tässä yhteydessä on verrattu lupahakemuksessa esitettyä ja vuonna 214 toteutunutta kuormitusta. Kuormitus ylitti kiintoaineen- ja typen osalta lupahakemuksessa arvioidun kuormituksen. Lupahakemuksessa esitetyt kuormitukset: Brutto Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi kg/a Netto kg/a Kuntoonpanovaihe 94 13 32 69 1 26 Tuotantovaihe 64 5,4 17 35 2,6 87 Toteutunut kuormitus: 214 987 5,4 358 75,7 239

Verkaneva Verkanevan ympäristöluvassa on asetettu lähtevän veden ph:lle raja-arvo 5. Kentältä lähtevä vesi on ollut happamampaa (vuonna 214 ph vaihteli välillä 3,9 4,5), mutta selvitysten perusteella happamuus on orgaanista: sähkönjohtavuus < 1 ms/m. Tämä eroaa sulfaattimaahappamuudesta siinä, että metallit liikkuvat orgaaniseen ainekseen kiinnittyneinä, eivätkä siten ole vesieliöille yhtä vaarallisia kuin happamien sulfaattimaiden aiheuttamassa happamuudessa. Tilannetta seurataan, ja jos herää epäilys happamien sulfaattimaiden aiheuttamasta happamuudesta, selvitetään vastaanottavan vesistön veden laatua ja mietitään tarvittaessa neutralointia. Lupamääräyksen muutos ph-rajan osalta on tällä hetkellä vireillä Aluehallintovirastossa. Äijönneva Äijönnevan lupapäätöksessä sanotaan: Teho lasketaan pintavalutus- ja haihdutuskentän käyttöajan keskiarvona tuotantokausittain mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu 3.9.213 mennessä, luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle viimeistään 31.12.213 ympäristöluvan täydentämistä koskeva hakemus, joka sisältää suunnitelman kemiallisen puhdistustekniikan käyttöönotosta kaikkien Äijönnevan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelemiseksi. Tavoitteeseen ei päästy määräaikaan mennessä ja hakemus laitettiin vireille 2.12.213. Asia on edelleen vireillä. 5 YHTEENVETO Tämä tarkkailuraportti koskee Pyhäjoen alueen turvetuottajien Vapo Oy, Turveruukki Oy, Megaturve Oy ja Jukuturve Oy tarkkailua. Pyhäjoen vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat ja teollisuus) sekä muiden turvetuottajien osalta (Kanteleen Voima Oy, tmi Hämäläinen, AP Peat Oy) tarkkailu raportoidaan Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Vuonna 214 Pyhäjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1 885 ha, kuntoonpanossa 53 ha, tuotantokunnossa 9 ha ja tuotannosta poistunut 1 227 ha. Ympärivuotisessa tarkkailussa oli 7 tuotantovaiheen turvesuota ja kesäaikaisessa päästötarkkailussa 3 tuotantoaluetta. Lisäksi kolme tuotantoaluetta ja yksi kuntoonpanokohde oli ympärivuotisessa tarkkailussa osana Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitustarkkailua. Ympärivuotisilla ja kesäaikaisilla tarkkailusoilla toteutettiin myös vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua. Yksi tuotantoalue oli lisäksi jälkihoitotarkkailussa ja yhdellä mitattiin ainoastaan suolta purkautuvaa vesimäärää. Pyhäjoen tuotantosoiden kesän keskivaluma 7,1 l/s km 2 oli hieman edellisvuotta (8,1 l/s km 2 ) pienempi, ja myös pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Pyhäjoen alueen turvesoilta lähteneet vedet olivat hieman happamampia kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Alhaisimmat ph-arvot mitattiin Verkanevan pintavalutuskentältä ja Piipsannevan kemikalointiasemilta lähteneestä vedestä. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, mikä laskee veden ph:ta. Pyhäjoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesäaikainen valumavesi oli vuonna 214 yleisesti kaikilta osin keskimäärin huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusoilla. Myös vuoteen 213 verrattuna valumavesi oli huonompilaatuisempaa. Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikaiset ominaispäästöt olivat keskimäärin samalla tasolla kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan soihin verrattuna ja kiintoaineen osalta pienemmät. Kuormitus pieneni vuodesta 213. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäai- 22

kaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat noin 16 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,4 kg/d fosforia, 35 kg/d typpeä ja 2 kg/d kiintoainetta. Vesienkäsittely laski veden ph:ta lähes kaikilla tarkkailukohteilla. Muilta osin vesienkäsittelymenetelmien tehoissa oli eroja vesienkäsittelymenetelmien, kohteiden ja vuodenaikojen välillä. Kuljunnevan pintavalutuskenttä toimi heikosti. Kesäaikana vesienkäsittely puhdisti ravinteita ja kiintoainetta tehokkaasti Iso-Lamminnevalla, Märsynnevalla, Verkanevalla, Puutionnevalla ja Kuuhkamonnevalla. Kaikilla edellä mainituilla kohteilla vesienkäsittelymenetelmänä oli pintavalutuskenttä. 23 VIITTEET Ilmatieteenlaitos. Ilmastokatsaukset. http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-arkisto Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 212. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 21. Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy 211. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 212 218. Pöyry Finland Oy 215. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 214. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/213.

Piehinki Ahmaneva Vapo Oy Parhalahti Py h äj ok i Vasankari Aittoneva Jukuturve Oy Ojaneva Vapo Oy Marjaneva Megaturve Oy M er i j ä rv i " K a l a j o k i Taluskylä Hillilä Korhoskylä Jylhä Alikylä Herlevi Ullava Vintturi 5 Raudaskylä Lestijoki Iso Hongistonjärvi 2 km Purontaka Ullavanjärvi Rahkonen Si i k al a tva Kestilä Vorna Lamujoki Uljuan tekojärvi Pulkkila Piipsanneva (osa) Vapo Oy Kuljunneva Vapo Oy Kalajoki Ypyä N i v a l a Haikaperä Si e v i Siloneva Vapo Oy " " Suotuperä (osa) Vapo Oy Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy Py h än tä Vapo Oy " Haapajärvi Levonperä Nissilä Venetpalo" Kuusaanjärvi Lapinsalo Pitkäjärvi Kangaskylä Puskaperä Kalaja Nurmesneva (osa) Vapo Oy Vittouvenneva (osa) Vapo Oy Puntarisuo Vapo Oy " Kuonanjärvi Näläntöjärvi Remeskylä Remesjoki " Parkkimanjärvi Parkkima " Honkaperä Valkeisjärvi Komujärvi Rotimo Rotimojoki M Salahmin Salahmi Yläjärvi Luupuvesi Luupuvesi P y" hturvesuo ä j ä r v i (tarkkailusuot merkitty punaisella) Kiuruvesi Ruotanen S Ahokylä " Kuusaa Hautaperän tekojärvi Saaresjärvi Lehtoneva Turveruukki Oy Vapo Oy Suojärvi Iso-Juurikka Tavastkenkä Luomaneva Vapo Oy Kamula Iso LamujärviPihlajaneva Kä rs ä m ä k i " Pentinpur Vähä Lamujärvi " Porkkala Saviselkä " Ojanpe Porkanneva Vapo Oy " Maliskylä Hankilanneva Karsikas Pidisjärvi Kiiskilä Piippola Kortteisen Leskelä tekojärvi Kytökylä Pihkalanranta Onkineva Vapo Oy Vatjusjärvi Iso " Ala-Sydänmaa Vatjusjärvi Salliperä Etelälahti Äijönneva Vapo Oy Neittävä Veneheitto Mäläskä Sipola Haapavesi Haapaperä Karvoskylä Iso Lamminneva Töllinperä Toh ol am p i 1 Ojakylä Korkatti Vattukylä " Puutionneva Vapo Oy Vanhakirkko Eskola Yli-Kannus Riutta " Kantokylä Kannus älikylä mes Ylivieska Iso-Kähtävä kylä Väli-Viirre Väli-Kannus a Mieluskylä Vaal a Niska Kurranjärvi " Rautio Märsylä lä Riippa " Typpö Hanni Nikkarikoski Yli-Viirre Ainali Nuojua Rokuanjärvi Järvitalonjärvi Purasimenjärvi Hyvärilä Pirnesjärvi Osmanki Matkaniva Kylmälä Pelso Karhukangas Piipsjärvi Ylisuvanto Ahmas Rantsila Haaponeva Vapo Oy " Jahtavisneva Mutkalampi Ainali Temmesjoki KuuhkamonnevaKerälä Vapo Oy Alpua Vilminko Al av i e s ka Megaturve Oy Torvenkylä Verkaneva Vapo Oy Rautionkylä Kärsämä Oulainen " Ala-Kääntä Tynkä Pöntiö Himanka Lampinsaari " " " Pyhäjoki " Savaloja Märsynneva Vapo Oy " Koskela Mankila Rukkisperä Pyhäjoen vesistöalue Pyhänkoski Mehtäkylä Mankilanjärvi Luohua Pirttikoski Yppäri Miilunperä Liminkakylä Ylinenoja a-viirre oki Tuomioja Savim Liite 1. Pyhäjoen vesistöalue Konola

2.1 Ahmaneva pvk1 2.2 Iso-Lamminneva pvk1, päästö Iso-Lamminneva pvk1, teho 2.3 Kuljunneva la/pvk1, päästö Kuljunneva pvk1, teho 2.4 Kuuhkamonneva pvk2, päästö Kuuhkamonneva pvk2, teho 2.5 Märsynneva pvk1, päästö Märsynneva pvk1, teho 2.6 Onkineva la1-2 2.7 Piipsanneva kem1, päästö Piipsanneva kem1, teho 2.8 Piipsanneva la/kem2, päästö Piipsanneva kem2, teho 2.9 Porkanneva rhk1, päästö Porkanneva rhk1, teho 2.1 Puutionneva pvk1, päästö Puutionneva pvk1, teho 2.11 Verkaneva pvk1, päästö Verkaneva pvk1, teho 2.12 Äijönneva la/pvk1, päästö Äijönneva pvk1, teho Liite 2

Puh. 13328 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 214 Kohde: Ahmaneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 (kesä) Kunta: Vihanti Vesistöalue: 54.79 Pyhäjoki Projekti: 16UEC114 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Virtaama Koordinaatit: 7152988-33982 (YK), 397872-7149994 (ETRS) Mittapadon valuma-alue: 37,5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP mittari Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 13.5.14 6.5.-12.5. 8, 7,8 221 6,8 177 5,5 2 pvk1 1.6.14 13.5.-9.6. 8, 7,6 221 6,8 196 6, 3 pvk1 8.7.14 1.6.-7.7. 7, 7,2 159 4,9 183 5,7 4 pvk1 7.8.14 8.7.-7.8. 12, 12,4 61 18,8 238 7,3 5 pvk1 15.9.14 8.8.-14.9. 6, 6,4 18 3,3 536 16,6 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 KESÄ keskiarv o 5,9 41 45 1117 4,1 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 8,1 33 9,4 332,36 9, 33 Nettokuormitus g/ha d,2 5, 25 Lisätiedot: Vain virtaamamittaus. Kuormitus laskettu kaikkien Pyhäjoen pintavalutuskentällisten soiden kesän keskimääräisellä vedenlaadulla. Siv u 1 (2) Ahmanev a 214.xls; tulostus 2.1.215/14:25