Työympäristön kehittäminen 15.9.2015 Oppimisympäristöt murroksessa 12.01.2017 Pontus Kihlman Rapal Oy Rapal Oy 1
Rapal lyhyesti Olemme kansainvälisesti toimiva vuonna 1991 perustettu, rakennetun ympäristön ohjelmisto- ja asiantuntijayritys. Tarjoamme edistyksellisiä ohjelmistoja ja asiantuntijapalveluja työympäristöjen ja kiinteistöjen johtamiseen sekä infrahankkeiden talouden hallintaan. Autamme asiakkaitamme tekemään talouden, ympäristön ja työhyvinvoinnin kannalta kestäviä päätöksiä Optimaze- ja Foreratkaisuillamme sekä konsulttipalveluillamme. Pääkonttorimme sijaitsee Espoossa ja tytäryhtiömme Optimaze, Inc. San Franciscossa, Yhdysvalloissa. Maailmanlaajuisesti hallinnoimme Optimaze ohjelmistossamme 22 milj. m² tilaa 34000 rakennuksessa. Tilankäyttöä on vuodesta 2015 lähtien mitattu Measure -ohjelmistollamme yli 1.4 milj. m² yli 1000 kerroksessa, 14 maassa.
Click to edit Master text styles
Muutospainetta monelta suunnalta Click to edit Master text styles Kuvat: Ilmiömäinen Helsinki. Tulevaisuuden koulun suuntaviivat 2015-2020 Helsingin kaupunki, Opetusvirasto.
PEDAGOGIIKKA MUUTTUU: elinikäinen oppimisen taito Second & ilolevel Click to edit Master text styles 7 laaja-alaista osaamistavoitetta OPS 2016 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito 5. Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Kasvatuksellinen, elämän taitoihin kääntynyt fokus. http://www.oph.fi/ops2016/perusteet http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus Rapal Oy 5 Oulun Normaalikoulu. Kuvat: Martela.
UUSI OPPIMISKÄSITYS Opettaja on oppimisen ohjaaja Click to edit Master text styles Oppilas on aktiivinen toimija Sisäisen innon, uteliaisuuden ja motivaation draivi Kyky toimia itseohjautuvammin Third level Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ihmisten parissa Yhdessä tekeminen & oppiminen Luova ja kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisun taidot Kyky ymmärtää erilaisia näkökulmia ja kokonaisuuksia Osa yhteisön hyvän elämän rakentamista Monipuolinen osaaminen & laaja-alaisuus Erilaisia tutkivia & luovia työtapoja Teknologian hyödyntäinen Erilaiset tiedonhankinta ja käsittelytavat Erilaiset ja entistä laajemmat oppimisympäristöt Oulun Normaalikoulu. Kuvat: Martela.
Click to edit Master text styles Miten tätä tuetaan? Oulun Normaalikoulu & Juteinikeskus. Kuvat: Martela.
Luennoivasta opettamisesta oivalluttamiseen Click to edit Master text styles LUENTOTILA Keskiössä koneisto Third level Staattisia tiloja Pysyviä kalusteratkaisuja Sisältökeskeinen työskentely Teknologia erityistiloissa Korvamerkittyjä resursseja Yksilöpainoitteinen opetus Yksisuuntainen tiedonsiirto OIVALLUSTILA Keskiössä tekijä Dynaamisia tiloja Muunneltavia kalusteratkaisuja Tilannesidonnainen työskentely Teknologiaratkaisut joustavia Teknologia korvaa tiloja Jaettuja resursseja Yksilö-, ryhmä- ja verkostopainotteisuus Kuva: Oppimaisema.fi / Arkkitehdit Rudanko-Kankkunen
JULKISESTI Click to edit Master text styles Yksilötyöhön joukossa, yksin oppien muiden seassa. Oppiminen tapahtuu pääosin yksin, muiden kanssa jaetussa tilassa. Sosiaalisen verkoston läheisyys ja vertaistuki tukee motivaatiota. YKSIN Avoin ryhmätyöskentely muiden oppilaiden, opettajien tai henkilöstön edustajien kanssa. Spontaaniin ajatusten ja tiedon vaihtoon, mahdollistaen mentorointia ja neuvonantoa. Monipuolisia kalusteryhmiä erikokoisille ryhmittymille ja työasennoille. YHDESSÄ Fokusoituun yksilötyöskentelyyn, opiskeluun ja reflektointiin. Henkilökohtaista yksityisyyttä ja virikkeettömyyttä ilman visuaalisia tai akustisia häiriötekijöitä. Fokusoituun ryhmätyöskentelyyn, oppimiseen ja yhteistyöhön. Ryhmälle varmistetaan työrauhaa työskennellä monipuolisin metodein ja tekniikoin, käyttäen seiniä ja muita pintoja ja välineitä hyväkseen. YKSITYISESTI
Click to edit Master text styles Juteinikeskus, Hattula, 2016. Arkkitehti Eero Renell, sisustussuunnittelu, Reetta Lukka ja Maarit Vuori. Lähde: Martela.
MUUTOS EDESSÄ UUTTA OPETTELUA AIKUISILLE: TOIMINTAKULTTUURI Click to edit Master text styles Rapal Oy Työn ohjaaminen Työn tavoitteet & arviointi Johtaminen Työn organisointi, suunnittelu, toteutus Yhteisön osaaminen & kehittäminen Pedagogiikka & ammattiosaaminen Vuorovaikutus, ilmapiiri Arkikäytännöt Oppimisympäristöjen laajempi & monipuolisempi käyttö 11
Kouluverkot muutospaineessa Click to edit Master text styles
Click to edit Master text styles Rapal Oy 13
Click to edit Master text styles Rapal Oy 14
Click to edit Master text styles 244 oppilasta / koulu Rapal Oy Keskiarvo 244 opp./koulu Mediaani 226 opp./koulu 15
Tilojen riittävyys, väljyys, käyttöasteet, tilajakauma: mikä on potentiaali? Click to edit Master text styles Juteinikeskus, Hattula, 2016. Arkkitehti Eero Renell, sisustussuunnittelu, Reetta Lukka ja Maarit Vuori. Lähde: Martela.
Nykytilanteesta tulevaisuuskuvaan? Nykytila Nykyinen toimintatapa FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tilatyypit Tilakoot / Tilatarjonta ja määrä Kalustus ja siirreltävyys Muunneltavuus ja monikäyttöisyys Innostavuus TEKNOLOGIA JA DIGITAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Tilojen varustelu Tietoliikenne yhteydet ITC- Laitteet Muut laitteet ja koneet Ohjelmistot Tallennuspaikat Tavoitetila Uutta oppimista tukevat järjestelyt PSYKO-SOSIAALINEN OPPIMSYMPÄRISTÖ Turvallisuuteen liittyvät pelisäännöt Opetuksen pelisäännöt KiVa-koulu pelisäännöt Työehtosopimukset jms. Työpaikan / tiimien omat pelisäännöt Työyhteisö / yhteisöllisyys Johtamiskäytännöt Henkilöstön yhteistyö Tuki- ja palvelutoiminnot Vanhemmat ja vaerkostot
Esimerkkitarinoita Click to edit Master text styles Rapal Oy 18
Oppimisympäristöselvitys Oppimisympäristöselvitys kertoo oppimisympäristön nykytilan, mahdollisuudet ja kehitystarpeet, sekä antaa tietoa tilatarpeiden suunnitteluun koulu- ja kouluverkkotasoilla. Selvitys muodostuu objektiivisesta tilankäytönhavainnoinnista, sekä verkkopohjaisesta oppimisympäristökyselystä jolla saadaan laajasti osallistaen käyttäjien subjektiivisia näkemyksiä: Oppimisympäristökysely kartoittaa henkilöstön näkemystä ja tyytyväisyyttä oppimisympäristöihin (fyysiset paikat ja tilat, toimintamallit ja käytetty tekniikka) sekä niiden toimivuuteen Tilankäytön mittauksilla selvitetään opetustilojen, tukitilojen, työpisteiden ja kokoushuoneiden todelliset käyttöasteet. Tehostamisen ja kustannussäästöjen potentiaali selvitetään.
Click to edit Master text styles Tilojen käyttäjäorganisaatiot saavat arvokasta tietoa työ- ja oppimisympäristön toimivuudesta, käytöstä ja tehokkuudesta Second level sekä näkemyksiä sen kehittämiselle. Tyhjäkäynnin tunnistaminen mahdollistaa myös tehokkaamman Third tilankäytön- level ja lukujärjestyssuunnittelun, esim. monikäyttöisyyttä, Fourth toimintamalleja level ja ulosvuokrausta kehittämällä. Tutkittu tieto auttaa myös Fifth muutosviestinnässä level ja kouluverkkoja koskevan päätöksenteon tukena. Käyttäjiä osallistava prosessi tukee muutosjohtamista ja toimintakulttuurien muutosta. Oppimisympäristöjen kehittämisestä aiheutuvat kulut voidaan kohdentaa paremmin. Kartoittamalla tilojen aito käyttö ja tyhjäkäynti, voidaan optimoida lisärakentamisen tarpeet (esim. paviljonkiratkaisut) evakko- tai laajennuspaineiden alla. Esim. Sivistystoimen vuokratilojen määrää voidaan vähentää kokonaisuudessa. Ylläpidetty tieto on siten riskien minimointia. Juteinikeskus, Hattula, 2016. Arkkitehti Eero Renell, sisustussuunnittelu, Reetta Lukka ja Maarit Vuori. Lähde: Martela.
Tilankäytön mittaus Toimiva mutta taloudellinen tilaohjelma? Montako neuvottelutilaa tarvitaan? Miten paljon tilaa tarvitaan perinteisille työpisteille? Miten paljon hetkellisiä paikkoja? Voiko työpöytiä jakaa, ja miten paljon? Objektiivista dataa organisaationne tavasta toimia ja sen oikeasta tilankäytöstä. Tuloksina saadaan mm. nykyisten työpisteiden, hetkellisten paikkojen ja kokouspaikkojen käyttöasteet sekä kokousten tyypilliset ryhmäkoot ja niiden yleisyys. Tunnusluvut kuten Huoneala/henkilö (m²) ja Huoneala/työpiste (m²) ja kokouspaikkamäärä auttaa arvioimaan tulevia tilantarpeita nykyisen tilatarjonnan ja sen mitoituksen lähtökohdista. Hyödyt Ymmärrys toimitilojen todellisesta käytöstä Ymmärrys toimitilojen säästöpotentiaalista ja kehitystarpeista Toimitilojen optimointi ja säästöt vuokra- ja muissa kiinteistökustannuksissa Palvelu tukee asiakkaan kokonaisvaltaista työympäristön kehittämistä Useamman kohteen tilankäytönmittauksilla voidaan selvittää tehostamisen ja kustannussäästöjen potentiaali niin kampus, kaupunginosa kuin palveluverkkotasollakin.
Käytön ja toiminnan havainnointi Samalla havainnointikierroksella saa kerättyä tietoa tilojen käyttöasteista sekä käyttötavoista. Havainnointityökalulla osallistat samalla organisaation kehitystyöhön. Click to edit Master text styles Graafinen raportointi havainnollistaa miten eri paikoissa työskennellään, tilojen monikäyttöisyydestä, tai miten yleisiä eri työmuodot yleensä ovat. Helppo ja selkeä kirjaustapa. Jokainen mittaus voi olla erilainen. Aktiviteetit ovat täysin asiakkaan räätälöitävissä oleva lista havaittavia toimintoja, työtapoja tai pedagogisia menetelmiä. Selvittämällä aktiviteetteja, saat esim. selville vastaako työkulttuurisi haluttua toimintamallia käytännössä tai käytetäänkö tiloja siihen tarkoitukseen mihin niitä oletetaan.
Tulokset raporttina ja järjestelmästä Click to edit Master text styles Optiona tehdään kouluverkostoista tai kampuksista yhteenvetoraportit ja syventäviä analyysejä ja vertailuja. Koulu A Koulu B Koulu D Koulu E Koulu F Koulu H Huoneala (mitatut kerrokset) hum2 6 500 5 000 8 000 4 500 6 000 5 000 Opetusneliöt hum2 2 000 2 500 3 700 2 000 2 300 2 000 Luokkatilojen osuus huonealasta 31 % 50 % 46 % 44 % 38 % 40 % Kapasiteetit (kaikki) 1 350 1 445 2 300 1 233 1 532 1 196 Opetuskapasiteettien lkm 676 832 1 215 802 780 679 Oppilaita 378 570 729 467 432 584 Huoneala/oppilas hum2 17,20 8,77 10,97 9,64 13,89 8,56 Huoneala/opetuskapasiteetti hum2 9,62 6,01 6,58 5,61 7,69 7,36 Opetusneliöt/oppilas hum2 5,29 4,39 5,08 4,28 5,32 3,42 Opetusneliöt/opetuskapasiteetti hum2 2,96 3,00 3,05 2,49 2,95 2,95 Opetuskapasiteetit / oppilas 1,79 1,46 1,67 1,72 1,81 1,16 Käyttöaste Koulu A Koulu B Koulu D Koulu E Koulu F Koulu H Keskiarvo Opetustilat 64 % 77 % 87 % 63 % 49 % 67 % 69 % Erityisaiheiden opetustilat 86 % 73 % 57 % 47 % 55 % 56 % 58 % Erityistyöskentelytilat 87 % 42 % 35 % 73 % 70 % 93 % 67 % Liikuntatilat 85 % 36 % 46 % 36 % 29 % 37 % 45 % Auditorio 12 % 7 % 10 % Kirjasto 35 % 37 % 32 % Ruokalat 15 % 30 % 21 % 42 % 39 % 49 % 32 % Täyttöaste Koulu A Koulu B Koulu D Koulu E Koulu F Koulu H Keskiarvo Opetustilat 65 % 53 % 43 % 74 % 48 % 64 % 59 % Erityisaiheiden opetustilat 52 % 61 % 48 % 53 % 54 % 77 % 56 % Erityistyöskentelytilat 68 % 83 % 87 % 72 % 92 % 76 % 80 % Liikuntatilat 22 % 17 % 4 % 5 % 8 % 45 % 18 % Auditorio 49 % 32 % 16 % 32 % Kirjasto 23 % 48 % 56 % 47 % Ruokalat 7 % 12 % 2 % 32 % 6 % 15 % 15 %
Fokus neliöistä kapasiteettiin: Jokainen koulurakentamisen neliö noin 2600-2700 /m2 investointikustannuksissa (normaalit perustamisolosuhteet). Kehittämällä oppimisympäristöjen tilamallia nykyisestä 10,5m2/oppilas kohti 7,5m2/oppilas, on yhden 400 oppilaan koulun investointitarve siten noin 3,12 miljoonaa euroa pienempi (n. 1200m2 vähemmän). Hukan (esim. käytävien) minimointi ja tilojen korkeampi käyttö antaa lisää vastinetta investoinneille. Tilojen käytön tehostamisen kautta vuosittaiset jatkuvat säästöt kiinteistökuluissa ovat luokkaa 166 /m2/v kustakin säästetystä neliöstä jota ei vuokrata tai rakenneta. Pelkästään yhden 400:n oppilaan koulusta säästyisi siis noin 200t /vuosi jos tilankäyttö olisi noin 3m2/oppilas tehokkaampi. Esim. jos taas vanhaan 244 oppilaan kouluun saadaan luotua lisää paikkoja 3m2/opp. tehokkaammin, saadaan lisää tilaa 98:lle oppilaalle. Kustannukset pienenee 29% per oppilas (2191 /opp. 1565 /opp.). Gesterby skola. Kuvat: Martela.
Sidosryhmä Oppilaat Opettajat ja muu kouluhenkilöstö Kuntalaiset Talous Opetus- ja sivistystoimi Tilapalvelut Haettavat hyödyt Oppimiseen soveltuva, viihtyisä oppimisympäristö joka tukee erilaisia oppimistapoja, tyylejä ja prosesseja. Terveet ja riittävät tilat toimivassa kouluverkossa. Mahdollisuus opiskella myös oman luokan ja koulun ulkopuolella kaupungin muissa tiloissa tai kolmansissa paikoissa tilanteen mukaan. Tukea uuden OPS mukaisen toiminnan toteuttamiseen. Henkilöstön työhyvinvointi- ja työympäristösuunnittelun tuki, sekä mahdollisuus saada oma ääni kuuluvaksi oppimisympäristökyselyjen avulla. Rehtoreille lukujärjestys- ja tuntisuunnittelun avuksi tietoa tilakäytöstä. Tilojen toimivuudesta, joustavuudesta ja monikäyttöisyydestä tietoa oman opetuksen kehittämisen pohjaksi. Koulun oman toiminnan arviointi ja tilojen pedagogisen toimivuuden arviointi kehittämisen pohjaksi. Resurssiviisaasti toteutettu kouluverkko ja tilatarjonta, joka tukee koulujen perustehtävää ja kuntalaisten oppimista tehokkaasti ja terveellisesti. Yhteismitallinen tilatehokkuuden mittaustapa, jolla saa kokemusperäistä vertailutietoa kouluittain ja alueittain investointisuunnitteluun. Kustannussäästöjä. Tietoa tilankäytön todellisesta tilanteesta, mahdolliset vajaakäytöt ja tehostuspotentiaali käyttötapoja kehittämällä ja tiloja jakamalla. Tiiviimpi yhteistyö tilapuolen kanssa, tarkempi tieto tarvittavasta tilamäärästä. Tietoa koulujen välisen yhteistyön syventämisen potentiaalista. Tukea uuden oppimisen tilamallien kehittämiseen ja mitoituksen valmisteluun. Malli yhteismitalliseen ja yhtenäiseen tilojen käytön arviointi- ja vertailutapaan. Mitoituksen lähtökohdiksi kokemustietoa kehitettäessä uudenlaisia oppiympäristöjä. Koulujen uuden tilamallin pohjaksi kokemusperäistä tietoa, esim. 7,5.. 8,5 hum2/ oppilas. Kouluverkon tarkastelu alueittain, portfolion hallintaan. Sivistystoimen ja tilakeskuksen osaaminen ja yhteistyö koulujen tilasuunnittelussa lisääntyy.
Click to edit Master text styles Kiitos ajastanne. Pontus Kihlman Executive Consultant pontus.kihlman@rapal.fi +358 40 571 5356