OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMIEN MÄÄRÄ JA KESKIKOKO



Samankaltaiset tiedostot
OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMIEN MÄÄRÄ JA KESKIKOKO

OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMIEN MÄÄRÄ JA KESKIKOKO

KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄ LUOKKATASAOITTAIN

RYHMIEN MÄÄRÄ JA RYHMÄN KESKIKOKO Savonlinnan Taidelukio on ns. kolmisarjainen lukio. Kotiluokan keskikoko on 29,1 opiskelijaa.

Vs. sivistystoimenjohtaja Tuija Kauppinen, koulusuunnittelija Marja-Liisa Brunou, rehtori Ismo Falck

TUNTIKEHYKSEN JAKAUTUMINEN Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta on myöntänyt Savonlinnan Taidelukion tuntike hykseksi 530 tuntia.

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Savonlinnan lyseon lukio Koulun tiedot Koulu: Savonlinnan lyseon lukio Ylläpitäjä: Savonlinnan kaupunki Koulumuoto: lukio Opetuskieli: suomi

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky Vantaan tulokset Heikki Miettinen

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjauksen sisällöt ja työnjako

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Lukio-opintojen säädöstaustaa

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / v: yht / v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

Elinikäisen oppimisen neuvosto Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö

LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET

Suonenjoen lukion ohjaussuunnitelma

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita

Opetushenkilöstö Punkaharju

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yhteensä. Päätoimiset tuntiopettat. Lukiolähtöiset Peruskoululähtöiset

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Lukuvuoden painopistealueet: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutustaidot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Suomen opinto-ohjaajat ry: opinto-ohjaajan työtehtävät eri kouluasteilla

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Toimipiste 1.vsk 2.vsk 3.vsk 4vsk aikuiset yht. Kuhmon yhteislukio. Viranhaltijat Päätoimiset Sivutoimiset yht. Osa-aikaiset

Suomen opinto-ohjaajat ry:n asiantuntijalausunto

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

AKAAN LUKIO. Vanhempainilta 1A ja 1B

Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA ja

Ajankohtaista. Taidelukioviikko

Oppilaanohjauksen malli

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Ohjaustoiminnan tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointi, lukio-opinnoissa eteneminen tavoitteellisesti sekä jatko-opintoihin sijoittuminen.

Ohjaus vuosiluokittain 1. vuosikurssi

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Rehtori Eija Kumpulainen

LUKIOKOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNTAVIIVOJA KT opinto-ohjaaja Helena Kasurinen Lohjan Yhteislyseon lukio

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Oppilaitoksestani oli helppo saada tietoa! Oppilaitoksen antama ennakkotieto oli riittävää ja todellisuutta vastaavaa!

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti

Kevätlukukausi

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle Kuva: Niina Teräslahti

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Hyvinkään kaupungin LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016

Päivitetyn opetussuunnitelman mukainen tuntijako on hyväksytty varhaiskas vatus- ja koulutuslautakunnassa /13.

Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

aikuisten perusasteen

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

Abien päättökysely. Lukuvuosi

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Tuuve ja Monni Online

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

Transkriptio:

Sivistyslautakunta 216 17.10.2013 Lyseon lukion lukuvuosisuunnitelma lkv. 2013-14 734/41/411/2013 SL 216 Selostus: OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMIEN MÄÄRÄ JA KESKIKOKO 1. vk 130, 2. vk 104, 3. vk 126, 4. vk 12. Yhteensä 372. Lyseon lukiolla opetetaan 439,6 kurssia. Kaikkien ryhmien keskikoko on 23,7 opiskelijaa. Ensimmäi sen jakson aikana Lyseolla on opiskellut 546 opiskelijaa eri oppilai toksista. Vuoden mittaan määrä kasvaa 600-700 opiskelijan välille. TUNTIKEHYKSEN JAKAUTUMINEN Lyseon lukiolle myönnetty tuntikehys on 550,9 kurssia. Lukioresurssi on 74 kurssia, josta opo sopimuksen mukaan siirretään opetukseen 6,3 kurssia. Opetuk seen jää yhteensä 483,2 kurssia. Tuntikehyksen ulkopuolelta tulevat lisäksi Urheiluakatemian tunnit 1,1 ja Samin 2,2 tuntia. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET Savonlinnan lyseon lukio on laaja-alainen seudullinen yleislukio. Syksystä 2013 alkaen Ly seo toimii kolmessa toimipisteessä: Savonlinnan keskustassa, Keri mäellä ja Punkaharjulla. Opetus tapahtuu keskustan toimipisteessä luokattomasti eli opiskelijat eivät opiskele eri oppiaineita perusryh mittäin, vaan opiskelijoiden opetusryhmät vaihtuvat jaksoittain opis kelijan kurssivalintojen mukaan Opiskelijoiden mahdollisimman hy vä oppiminen ja elämässä menestyminen ovat toimintamme tärkein tavoite. Opiskelutekniikan ja opiskelutaitojen opettamiseen sekä nii den kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa oppiai neissa, etenkin nivelvaiheessa, yläkoulusta lukioon siirryttäessä. Opiskelutaitojen kehittämisessä on tänä lukuvuonna uutena käytän teenä lukionsa aloittaneiden opiskelijoiden tvt-taitojen vahvistami nen opinto-ohjauksen kurssiin kuuluvalla ipad- ja tiedonhallinta opastuksella. Opiskelijoiden ohjaamisessa korostetaan yhteistyön merkitystä siten, että opiskelijoiden tuki ja ohjaus ovat jokaisen opettajan asioita. Ohjauksemme tavoitteena on, että opiskelija pys tyy opiskelemaan päämäärätietoisesti koko lukion ajan ja kykenee kehittämään oppimistaitojaan sekä löytämään omat yksilölliset op pimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Erityisen tuen osalta erityisopettaja tekee kaikkia ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita koskevan lukikartoituksen ja käynnistää tarvittaessa opiskelijan eri tyisen tuen tarpeen yksilölliset selvitykset. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteis työssä kotien kanssa. Lukion opiskelijahuoltoryhmän tavoitteena on opiskelijan kaikinpuolinen hyvinvointi ja tasapainoinen kehitys. Tä män lukuvuoden teemapäiviä ovat lukion aloittaneille suunnattu hy vinvointiteemapäivä sekä toi-

sen ja kolmannen vuoden opiskelijoille kohdistettu liikenneturvallisuusteemapäivä. Lyseon lukion oppilas kunnan toimintaa kehitetään niin, että oppilaskunta osallistuu yhä aktiivisemmin koulun kehittämiseen. Myös oppilaskuntien edustajat Lyseon lukion eri toimipisteistä tiivistävät keskinäistä yhteistyötään. Savonlinnan kaupungin 375 v.- juhlavuosi huomioidaan eri oppiai neiden opetuksessa ja oppilaskunnan hallitus osallistuu juhlavuo den suunnitteluun. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA JA HANKKEET Tänä lukuvuonna kehitetään edelleen toisen asteen yhteistyötä. Seuraavan lukuvuoden yh teistä kurssitarjotinta rakennetaan yhteistyössä Lyseon lukion eri toimipisteiden, Taidelukion ja SAMI:n kanssa. Lyseo on tiiviissä yh teistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa lukiolaisillemme kolmen kurssin laajui sen Elektroniikan kurssin. Lyseon opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa TIEKE:n tietokoneen käyttäjän A-tutkinto. Lyseon kilpaur heilulinja ja Mikkelin ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat tekevät yhteistyötä lukuvuonna 2013-2014. Yhteistyö eri ammatti korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa toteutuu myös infotilaisuuksi na ja tutustumisvierailuina em. oppilaitoksiin. Lyseolla jatketaan metsäteollisuuslinjaa, joka liittyy kiinteästi Lyseon tekniikkapaino tukseen. METELI-yhteistyössä on mukana Lappeenrannan teknilli nen yliopisto ja alueen metsäteollisuusyritykset. Savonlinnan lyseon lukio on käynnissä MOBILES II -hanke (Mobiili Etelä-Savo). Hanke liittyy lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämi seen. Hankkeessa pyritään pilotoimaan ja kehittämään uusia laittei ta ja käytänteitä mobiilien oppimisvälineiden käytöstä lukio-opin noissa. Opetushallitus rahoittaa hanketta. Lyseo on myös mukana pilotoimassa OPH:n hankkeessa koe- ja arviointikäytänteiden kehit tämistä Didaktiset kärjet nousuun-hankkeessa. Lyseo keskittyy koe- ja arviointikäytäntöjen kehittämiseen. KANSAINVÄLISYYS JA OPISKELIJAVAIHTOVIERAILUT Ystävyyskaupunkiyhteistyö Detmoldin kanssa jatkuu, mutta opiskelijavaihtoa ei tänä luku vuonna ole. Kielimatka suuntautuu Britanniaan. Opiskelijoille tarjo taan englannin kielen kielikurssia Englannissa keväällä 2014 kielen opiskelun tukemiseksi. Pietari-projekti jatkuu suomalais-venäläisen koulun No: 204 kanssa. Pietariin suuntautuva opintomatka on suun niteltu huhtikuulle 2014. Opiskelijoiden retki ruotsinkieliseen teatte riin Vaasaan on suunnitteilla syyslukukauden aikana. KOULUN KEHITTÄMINEN Lyseon toimintakulttuuria ja henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta kehitetään edelleen. Kehittämisryhmä kokoontuu aina ennen opettajainkokouksia ja muulloin tarvittaessa. Kehittämisryhmä valmistelee opettajainko kouksia sekä käsittelee muita ajankohtaisia asioita. Kaikki opettajat kuuluvat työryhmiin, joiden puheenjohtajina kehittämisryhmän jäse net toimivat. Syksystä 2013 alkaen Lyseon lukiossa toimii johtoryh mä, jonka tavoitteena on yhteistyössä valmistella,

suunnitella sekä kehittää Lyseon lukion toimintaa. Johtoryhmässä ovat mukana Is mo Falck, Pia Riekkinen, Jaakko Hassinen (Kerimäki) sekä Mikko Sairanen (Punkaharju). Tänä syksynä Savonlinnan kaupungissa käyttöön otettu multiprimus-ohjelma nopeuttaa ja tehostaa opiskeli jatietojen, opiskelijoiden kurssisuoritusten ja valintojen siirtoa eri op pilaitosten välillä. Wilma-ohjelmaa hyödynnetään myös entistä laa jemmin Lyseon arjessa. Virtuaaliohjausta kehitetään ottamalla käyt töön Wilman opinto-ohjauksen lomakkeet. Lyseon lukion kotisivut uudistetaan syksyn 2013 aikana. Kotisivut tehdään Mobie-ZINE ym päristössä ja sivut mahdollistavat entistä tehok kaamman viestinnän ja vuorovaikutuksen niin koulun sisällä kuin koulun ulkopuolistenkin tahojen kanssa. Myös lukion näkyvyys ja markkinointimahdollisuu det paranevat uudistettujen kotisivujen myötä Savonlinnan kaupun gin lukioille hankittu OnEdu-järjestelmä mahdollistaa myös uuden laisen opetuksen kehittämisen. Savonlinnan kaupunkiin hankittu Adobe Connect-pro-ohjelma mahdollistaa samanaikaisopetuksen antamisen tietoverkon välityksellä. Ohjelman avulla pystytään tar joamaan entistä monipuolisempaa kurssitarjontaa myös Lyseon si vutoimipisteiden opiskelijoille. Lyseon lukion haluttavuutta opiskelu paikkana pyritään kehittämään. Panostamme opiskelijoiden koulu viihtyvyyteen ja siihen, että opiskelijamme suoriutuvat hyvin ylioppi laskirjoituksissa. Opettajakunnan kokemus, pätevyys ja vahva ai neenhallinta ovat merkittäviä tekijöitä opiskelijoiden hyvissä oppi mistuloksissa. Tavoitteenamme on, että koulumme opiskelijat sijoit tuvat hyvin myös jatko-opintoihin. Rehtori vastaa koulun toiminnasta, taloudesta ja ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä. Hän vastaa myös tulevan lukuvuoden suunnittelusta ja sijaisten hankki misesta sekä ohjaa opiskelijoita heidän valinnoissaan. Keskustan toimipisteen apulaisrehtori työskentelee rehtorin työparina koulun hallintoon liittyvissä asioissa sekä toimii tarvittaessa rehtorin sijaise na. Lisäksi apulaisrehtori vastaa opetustilojen käytön suunnittelus ta, ryhmäohjauksen koordinoinnista, koejärjestelyistä sekä lukuvuo den kalentereiden laatimisesta. Apulaisrehtori osallistuu myös opis kelijoiden lukioaikaiseen ohjaukseen. Molemmat rehtorit ovat muka na opiskelijahuoltotyöryhmässä. Sivutoimipisteiden apulaisrehtorit vastaavat toimipisteissään taloudesta, käytännön koulutyön suun nittelemisesta ja järjestämisestä. He vastaavat myös ylioppilastut kinnon käytännön järjestelyistä toimipisteissään. HENKILÖSTÖN KOULUTUS LUKUVUONNA 2013-2014 Opettajia koulutetaan mahdollisuuksien mukaan ylioppilastutkinnon ja lukiokoulutuksen muutoksiin, jotta Lyseon lukio pysyy ajan tasalla ja kykenee vastaa maan ajan haasteisiin. Määrärahojen puitteissa opettajat osallistu vat ainekohtaiseen koulutukseen. KERIMÄEN TOIMIPISTEEN LUKUVUOSISUUNNITELMA LKV. 2013-2014

KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄT LUOKKATASOITTAIN Kerimäen lukion 1. vuosikurssilla opiskelee 23 opiskelijaa, toisella vuosikurssilla 17 opiskelijaa, kolmannella vuosikurssilla 19 ja neljännellä vuosikurssilla 3 opiskelijaa, yhteensä 62. RYHMIEN MÄÄRÄ JA RYHMIEN KESKIKOKO Kerimäen lukio on yksisarjainen lukio. Neljättä vuotta opiskelevat on hajautettu aiemman luokkatunnuksensa mukaiseen ryhmään. Kotiluokan keskikoko on 20,7 opiskelijaa. 1. vuosikurssilla ryhmän keskikoko on 18,3 opiske lijaa, 2. vuosikurssilla on keskimäärin 10,6 opiskelijaa ja 3. vuosi kurssilla keskimäärin 9,8 opiskelijaa. Ryhmäkoot vaihtelevat 2:sta 23: een opiskelijaan. TUNTIKEHYKSEN JAKAUTUMINEN Sivistystoimenjohtaja on myöntänyt Kerimäen lukiolle tuntikehykseksi 164 tun tia. Lukioresurssi on 29,1 kurssia,josta opetukseen käytetään opettajakokouksen päätöksellä 8,5 tuntia. Opetukseen jää yhteensä 143,5 kurssia. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET Koulutoimen päättämä lukuvuoden painotus on Savonlinna 375 vuotta. Vuoden teema huomioidaan erilaisissa juhlissa, kuten lakkiais- ja Itsenäi syysjuhlassa. Lukionkoulutuksen tavoitteena on voimassa olevan lukiolain mukaan tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yh teiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työ elämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittä misen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tu lee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja it sensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyötä kotien kanssa. Kerimäen lukiossa yhteis työmuotoja ovat mm. sähköinen tiedottaminen Wilman kautta. Wil man kautta selvitetään mm. poissaolot, lähetetään viestejä, julkais taan tiedotteita, tehdään erilaisia kyselyjä, arvioidaan yms. Van hemmille tai huoltajille järjestetään vuosittaiset vanhempainillat. Kerimäen lukion tehtävä on antaa yleissivistävää opetusta ja samalla valmentaa oppilaat ylioppilaskokeeseen, jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Lukio antaa valmiuksia oman elämän rakentamiseen koulun arvo perustasta lähtien ja antaa valmiuksia toimia aktiivisena yhteiskun nan jäsenenä. Opiskelijahuollollisena tavoitteena on pitää poissaoloseuranta täysin reaaliaikaisena. Ryh mänohjaaja seuraa valvontaryhmänsä tilannetta. Huoltaja voi selvit tää poissaolot Wilman punaisiin merkintöi-

hin, jotka ryhmänohjaaja tai opettaja muuttaa vihreiksi. Jaksojen päätyttyä järjestetään opiskelijahuollollinen kokous, jossa ryhmänohjaaja esittelee valvontaryhmänsä tilannetta. Lukion oph-ryhmän muodostavat rehtori, opinto-ohjaaja, koulutyön tukihenkilö ja tervey denhoitaja ja se kokoontuu tarvittaessa. Erityisen tuen osalta pyritään tekemään kaikkia ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita koskeva lukikartoitus ja käynnistämään tarvittaessa opiskelijan eri tyisen tuen tarpeen yksilölliset selvitykset. Psykologi tekee tarvit taessa opiskelijoiden lukitestaukset lausuntoineen ja muidenkin asiantuntijalausuntojen pohjalta erityisen tuen pedagogiset suunni telmat sekä antaa erityistä tukea sitä tarvitseville opiskelijoille. Lukuvuoden aikana jatketaan aktiivisesti työtä koulutuksen toisen asteen yhteistyön suh teen. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus räätälöidä oma opintopol kunsa siten, että yleislukioaineiden ja muiden oppilaitosten tarjonta on tarkoituksenmukaisessa suhteessa keskenään. Yhteensovitta misessa auttavat mm. naapurikoulujen toimijat ja seutukoordinaat tori. Pyrimme edistämään koulumme kansainvälisyyskasvatusta. Lukiolla on ystävyyskoulu Ita liassa Creman kaupungissa. Lukion oppilaille pyritään järjestämään mahdollisuus kerran lukio-opiskelujensa aikana osallistua johonkin kansainväliseen projektiin. Kansainvälisestä toiminnasta vastaa Tii na Mänty-Holopainen. Oppilaitoksen tavoitteena on kevään 2014 ylioppilastutkinnossa sijoittua Suomen lukioiden mediaanin yläpuolelle. Lisäksi yo-kokeen läpäisy on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Lukio-opintonsa keskeyttävien määrä pyritään minimoimaan. KOULUN KEHITTÄMINEN Koulun viestintä ja markkinointi toteutetaan sähköisesti. Wilman tiedoteosioita, kotisivuja ja sähköisiä hakupalveluita käyttäen. Mobie Zine -alustaa pyritään ottamaan käyttöön kurssien opetuksen apuna. Mahdollisuuksien mukaan myös koulun markkinointimateriaalia siirretään Mobie Zine -formaattiin. Kerimäen lukio osallistuu aktiivisesti ns. MultiPrimuksen edelleen ke hittämiseen lukuvuoden aikana Henkilökunta ja opiskelijat pidetään ajan tasalla sähköisen yo-tutkinnon etenemiseen liitty vistä asioista. OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Kukin opettaja tekee oman aineensa opetussuunnitelmaan tarvitta-

vat päivitykset. HENKILÖSTÖN KOULUTUS Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lukion opettaja osallistuu täydennyskoulutuk seen määrärahojen puitteissa. Opettaja tekee perustellun esityksen rehtorille. Kaikki opettajamme osallistuvat Savonlinnan ja lähikun tien opettajien yhteiseen täydennyskoulutuspäivään 16.11.2013. PUNKAHARJUN TOIMIPISTEEN LUKUVUOSISUUNNITELMA LKV. 2013-2014 Koulun oppilasmäärät luokkatasoittain 1. vk 22 2. vk 17 3. vk 18 yhteensä 57 RYHMIEN MÄÄRÄ JA KESKIKOKO Ryhmien koko vaihtelee kolmen ja 22:n opiskelijan välillä. Tarkasteluhetkellä ryhmien tie dossa oleva keskikoko on 12,6 opiskelijaa. TUNTIKEHYKSEN JAKAUTUMINEN Lyseon lukion Punkaharjun toimipisteelle myönnetty tuntikehys on 154 kurssia. Lukioresurssi on 28,1 kurssia, josta opetukseen käytetään 6,8 kurssia. Opetukseen jää yhteensä 132,7 kurssia. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET Savonlinnan Lyseon lukio on laaja-alaisesti yleissivistävä oppilaitos. Punkaharjun toimipiste on yksi kolmesta Savonlinnan Lyseon lukion toimi pisteestä. Lyseon lukion tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät jatko-opintovalmiudet ja ohjata työnteon ja elinikäisen op pimisen arvostamiseen sekä vastuullisuuteen. Opetus tapahtuu Lyseon Punkaharjun toimipisteessä pääsääntöisesti vuosiasteryh mittäin. Uusille opiskelijoille on jaettu Wilman tunnukset ja hei dät on koulu tettu sen käyttöön. Opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tuki muodostuu oppimisen ohjaamisesta, oppimi sen tukemisesta, psykososiaalisesta tuesta ja elämän hallinnan tuesta. Lukiolaisten erilaiset valinta- ja päätöstilanteet vaativat henkilökohtaista ohjausta. Opin to-ohjaajamme Leena Simonen antaa yksilöohjausta, joka pitää si sällään opinto-ohjelman tarkistamista, yo-kirjoitussuun nitelmien laa timista ja jatkokoulutusohjausta. Ohjauksen ta voitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoi sesti koko lukion ajan, ky kenee kehittämään oppimaan oppimi sen taitoja sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa

opiskelijana. Myös tutor-opiskelijat ovat keskei nen voimavara ohjaustyössä. Tu torit toimivat vertaisohjaajina erityisesti lukion aloittaneille opiskeli joille. Opiskelijat saavat yksilöllistä ohjausta sekä opinto-ohjaajilta, ryhmänohjaajaltaan että aineenopettajilta. Nykylukiolaisten tvt- ja tiedonhallintataitojen kehittäminen on erityisen tärkeää, kos ka uu distuva yo-tutkinto, jatko-opinnot sekä työelämä vaativat hyviä tvt-taitoja. Opintojen suunnittelussa ja etenemisessä korostetaan opiskelijoiden oman vastuun, tavoit teiden asettelun sekä sitoutumisen merkitystä. Punkaharjun koulun erityisopettaja tekee pyydettäessä ensimmäisen vuosikurssin opiskeli jalle lukikartoituksen ja käynnistää tarvittaessa opiske lijan erityisen tuen tarpeen yksilölliset selvitykset. Erityisopet taja arvioi opettajien kanssa opiskelijan tehostetun tuen tarvet ta ja toimintamuotoja. Lyseon lukion Punkaharjun toimipisteelle aiheuttaa haastetta se, ettei sillä ole omaa erityis opettajaa, joka voisi koordinoida opiskelijan pedagogisia asiakirjoja ja testaamista. Opiskelijoiden tukipalveluna ovat käytettävissä syk systä 2013 alkaen psykologi ja koulutyön tuki henkilö. Yksilölliset tarpeet ja opiskelijoiden tukeminen ja auttaminen otetaan entistä parem min huo mioon eri oppiaineiden opetuksessa ja koejärjestelyis sä. Opiskelijoiden opiskelusta ja hyvinvoinnista huolehditaan yhdessä kotien kanssa. Huoltajilla on mahdollisuus keskustella rehtorin ja opettajien kanssa koulun opetus- ja kasvatustyöstä. On mahdollista jär jestää myös opiskelija kohtainen tapaaminen, jossa huoltajat ja opiskelija itse ovat muka na. Opiskelijahuoltoryhmän tavoitteena on opiskelijan kaikinpuolinen hyvinvointi ja tasa painoi nen kehitys. Tiedonkulkua ja yhteistyötä opiskelijahuol toryhmän, ai neenopettajien, ryhmänohjaajien välillä kehitetään. Oppilaskuntaa edustavalta hallitukselta pyydetään kannanottoja koulutyössä tapah tuviin muutoksiin. Oppilaskunta on mukana tapahtumien laa dinnassa. Oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii Seija Sil ventoinen. Savonlinnan kaupunki täyttää tänä vuonna 375 vuotta. Juhlavuotta huomioidaan eri oppiai neiden opinnoissa. KOULUN KEHITTÄMINEN Koulun toimintakulttuuria ja keskinäistä vuorovaikutusta kehitetään edelleen. Punka harjun toimipisteen kehittämisryhmä valmistelee ja käsittelee ajankohtaisia asioita. Kaikki opettajat kuuluvat johonkin toimipisteen ja yläkoulun yhteisistä työryhmistä. Vararehtori toimii turvallisuuspäällikön varahenkilönä, huolehtii yo-kir joitusten tilajärjestelyistä ja vastaa koulutilojen käyttöoikeuksista ulkopuolisil le käyttäjille. Lyseon lukion johtoryhmään kuuluu apulaisrehtori.

OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Opetussuunnitelmaa arvioidaan lukuvuoden aikana. Koulun edustajia osallistuu seudullisiin Opetussuunnitelma 2016 uudistukseen liittyviin koulutuksiin ja työko kouksiin. RETKET JA LEIRIKOULUT Opiskelijoita osallistuu Mikkelin Ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella Mi nä 2.0 tapahtumaan 5.11.2013. Lukuvuoden aikana toteutetaan muita retkiä ja tutustumiskäyntejä lähialueelle. HENKILÖSTÖN KOULUTUS LUKUVUONNA Henkilöstö osallistuu virkaehtosopimusten mukaisiin (veso) koulutuksiin: 13.8.2013, 11.10.2013 (½-veso), ½-veso keväällä (lukuvuoden arviointi). Li säksi yksi vesopäivä. Osallistutaan ammattitaitoa kehittäviin koulutuksiin tarveharkintaisesti. (Valmistelu: rehtori Ismo Falck, 044 417 4501, rehtori Jaakko Hassinen, 044 417 5140 ja reh tori Mikko Sairanen, 044 417 5457) Sivistystoimenjohtajan esitys: Sivistyslautakunta hyväksyy Savonlinnan lyseon lukion, lyseon lukion Kerimäen toimipisteen ja lyseon lukion Punkaharjun toimipisteen lukuvuosisuunnitelmat lkv:lle 2013-14. Käsittely: Päätös: Sivistystoimenjohtajan poissa ollessa asian esitteli opetuspäällikkö. Esitys hyväksyttiin. Tiedoksi: Lyseon lukio Kerimäen toimipiste Punkaharjun toimipiste Talous- ja palkkasihteeri