OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMIEN MÄÄRÄ JA KESKIKOKO

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Lyseon lukion lukuvuosisuunnitelma lkv /41/411/2015 SL 214 Selostus: OPPILASMÄÄRÄT JA RYHMIEN MÄÄRÄ JA KESKIKOKO Keskustan toimipisteessä 1. vk 120, 2. vk 105, 3. vk 111, 4. vk 9. Yhteensä 345. Lyseon lukion keskustan toimipisteessä opetetaan 407,6 kurssia. Ryhmien keskikoko on 24 opiskelijaa. Ensimmäisen jakson aikana Savonlinnan keskustan toimipisteessä on opiskellut 480 opiskelijaa eri oppilaitoksista. Vuoden aikana määrä kasvaa opiskelijaan. TUNTIKEHYKSEN JAKAUTUMINEN Myönnetty tuntikehys on 548,4 kurssia. Lukioresurssi on 68,3 kurssia, josta opo-sopimuksen mukaan siirretään opetukseen 6,3 kurssia. Opetukseen jää siis yhteensä 486 kurssia. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET Savonlinnan lyseon lukio on laaja-alaisesti yleissivistävä oppilaitos. Lyseon lukion tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät jatko-opintovalmiudet ja ohjata sekä työnteon että elinikäisen oppimisen arvostamiseen ja vastuullisuuteen. Pyrimme auttamaan opiskelijoita mahdollisimman hyvään menestykseen ylioppilaskirjoituksissa. Opiskelijoiden ohjaamisessa korostetaan yhteistyön merkitystä siten, että opiskelijoiden tuki ja ohjaus ovat jokaisen opettajan vastuulla. Opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tuki muodostuu oppimisen ohjaamisesta, oppimisen tukemisesta, psykososiaalisesta tuesta ja elämänhallinnan tuesta. Ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan ja kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Myös tutor-opiskelijat ovat tärkeä voimavara Lyseon ohjaustyössä ja he toimivat tärkeinä vertaisohjaajina erityisesti lukionsa aloittaneille opiskelijoille. Lyseon opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisevänä toimintana. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat osallistuvat syyslukukauden alussa hyvinvointiteemapäivään, jonka toteutuksessa ovat mukana terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutit, Savonlinnan kriisikeskus, SAMIn hierojaopiskelijat, Lyseon tutorit, oppilaskunnan hallituksen edustajat, koulun keittiö ja opettajat. Lyseon oppilaskunta osallistuu aktiivisesti koulun kehittämiseen ja oppilaskuntaa edustavalta hallitukselta pyydetään kannanottoja koulutyössä tapahtuviin

2 muutoksiin. Oppilaskunnan aloitteet käsitellään koulun hallinnossa. YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Toisen asteen yhteistyötä jatketaan edelleen. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotinta tehdään yhteistyössä Lyseon lukion eri toimipisteiden, Taidelukion ja SAMIn kanssa. Lyseo toimii tiiviissä yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Lyseon opiskelijat voivat valita kursseja avoimen ammattikorkeakoulun kurssitarjonnasta, ja kurssit ovat lukiolaisille ilmaisia. Lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa lukiolaisillemme kolmen kurssin laajuisen Elektroniikan kurssin. Yhteistyö eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa toteutuu myös tiedotustilaisuuksina ja tutustumisvierailuina edellä mainituissa oppilaitoksissa. Lyseolla jatketaan metsäteollisuuslinjaa. METELI-yhteistyössä ovat mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja alueen metsäteollisuusyritykset. Linjalle otetaan vuosittain 1 motivoitunut toisen vuosikurssin opiskelija, joka käy kesäisin harjoittelussa metsäteollisuusyrityksissä ja opiskelee lukio-opintojensa lisäksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. KANSAINVÄLISYYS JA OPISKELIJAVAIHTOVIERAILUT Ystävyyskaupunkiyhteistyö Detmoldin kanssa jatkuu ja opiskelijavaihto on tarkoitus toteuttaa seuraavana lukuvuonna. Opiskelijoille tarjotaan keväällä 2016 myös Iso-Britanniaan suuntautuvaa kielimatkaa. Pietari-projekti jatkuu suomalais-venäläisen koulun numero 204:n kanssa molemminpuolisilla opiskelija- ja opettajavaihdoilla. Yhteistyö nürnbergiläisen Martin-Behaim-Gymnasiumin kanssa jatkuu. Kansainvälisyyste tapäivässä on mukana vaihto-opiskelijajärjestöjä ja entisiä sekä nykyisiä vaihto-opiskelijoita. Lyseo on mukana Itä-Suomen lukioista maailmalle hankkeessa. KOULUN KEHITTÄMINEN Koulun toimintakulttuuria ja henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta kehitetään edelleen. Lyseon keskustan toimipisteen kehittämisryhmä kokoontuu aina ennen opettajainkokouksia ja tarpeen mukaan valmistelemaan sekä opettajainkokouksissa käsiteltäviä asioita että muita ajankohtaisia asioita. Kaikki opettajat kuuluvat työryhmiin, joiden puheenjohtajina kehittämisryhmän jäsenet toimivat. Lyseon lukion vetovoimaa opiskelupaikkana pyritään lisäämään. Lyseon lukion uudistetut kotisivut lisäävät koulun näkyvyyttä ja markkinointimahdollisuuksia. Panostamme opiskelijoiden kouluviihtyvyyteen ja siihen, että opiskelijamme suoriutuvat hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Tavoitteenamme on, että koulumme opiskelijat sijoittuvat hyvin myös jatko-opintoihin. Rehtori vastaa koulun toiminnasta, taloudesta ja ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä. Hän vastaa myös tulevan lukuvuoden suunnittelusta ja sijaisten hankkimisesta. Rehtori ohjaa opiskelijoita kurssivalinnoissa. Keskustan toimipisteen apulaisrehtorin tehtävänä

3 on työskennellä rehtorin työparina koulun hallintoon liittyvissä asioissa ja toimia tarvittaessa rehtorin sijaisena. Lisäksi apulaisrehtori vastaa opetustilojen käytön suunnittelusta, ryhmänohjauksen koordinoinnista, koejärjestelyistä ja lukuvuoden kalentereiden laatimisesta. Apulaisrehtori osallistuu myös opiskelijoiden lukioaikaiseen ohjaukseen ja opiskeluhuollon kehittämiseen. Sivutoimipisteiden apulaisrehtorit vastaavat toimipisteissään taloudesta, käytännön koulutyön suunnittelemisesta ja järjestämisestä. He vastaavat myös ylioppilastutkinnon käytännön järjestelyistä toimipisteissään. OPETUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Opetushallitus valmistelee opetussuunnitelman perusteita parhaillaan niin, että niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään Tavoitteena on, että nuorille annettava lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet olisivat valmiit syyskuun 2015 lopussa. Savonlinnan lyseon lukio keskittyy lukuvuonna uuden koulukohtaisen opetussuunnitelman laadintaan. OPS-työhön on valmistauduttu Lyseon lukiossa jo keväällä 2015, jolloin tutustuttiin lukioiden opetussuunnitelmaluonnokseen ja alkusyksystä pohditaan Lyseon arvopohjaa. OPS-työ jatkuu tiiviisti koko lukuvuoden. Ensin työstetään opetussuunnitelman yleistä osaa ja sitten siirrytään ainekohtaisiin osiin. Opetussuunnitelman päivittämiseen liittyy MultiPrimuksen kurssien ja opetussuunnitelman rakentaminen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulun kriisisuunnitelma on päivitetty Savonlinnan peruskoulujen ja lukioiden kriisitoimintamallin ja käytännön harjoituksista saatujen kokemusten pohjalta. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ja sähköinen opiskelu Valtakunnallinen harjoituskoe järjestettiin Lyseossa Seudullisessa koulutuksessa opettajat osallistuivat koulutukseen, jonka teemana oli sähköinen kurssikoejärjestelmä. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoilla on oma opiskeluun käytettävä laite, jota hyödynnetään jatkuvasti enemmän opiskelussa. Lyseon opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tietokoneen käyttäjän A-tutkinto. Sen sisältö ja vaadittava osaamistaso vastaavat työelämän tarpeita ja kattavat tärkeimmät tietotekniikan osa-alueet. HENKILÖSTÖN KOULUTUS LUKUVUONNA Jokainen lukion opettaja osallistuu lukuvuoden aikana virkaehtosopimuksen mukaiseen koulutukseen. Osa henkilöstöstä osallistuu Kuopiossa järjestettäville ILO -päiville. Lukiokoulutus uudistuu lähivuosina merkittävästi. Muutokset koskevat sähköistä ylioppilastutkintoa, uusia

4 opetussuunnitelmia, korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta ja uutta opiskeluhuoltolakia. Nämä muutokset edellyttävät niin lukioiden rehtoreilta kuin opettajiltakin kouluttautumista, sillä henkilöstö tarvitsee valmiuksia ja osaamista tuleviin muutoksiin ja uusiin käytänteisiin. Haasteellisuutta henkilöstön kouluttamisessa lisää koulutusmäärärahojen niukkuus. Siten opettajia rohkaistaan osallistumaan maksuttomiin koulutuksiin. KERIMÄEN TOIMIPISTEEN LUKUVUOSISUUNNITELMA LKV KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄT LUOKKATASOITTAIN Kerimäen toimipisteen 1. vuosikurssilla opiskelee 21 opiskelijaa, toisella vuosikurssilla 9 opiskelijaa, kolmannella vuosikurssilla 22 ja neljännellä vuosikurssilla 1 opiskelija, yhteensä 53. RYHMIEN MÄÄRÄ JA RYHMIEN KESKIKOKO Kerimäen toimipiste on yksisarjainen lukio. Neljättä vuotta opiskelevat on hajautettu aiemman luokkatunnuksensa mukaiseen ryhmään. Ryhmäkoot vaihtelevat 5:sta 23: een opiskelijaan. TUNTIKEHYKSEN JAKAUTUMINEN Savonlinnan kaupungin sivistyslautakunta on myöntänyt Kerimäen toimipisteelle tuntikehykseksi 140 tuntia. Yleislukioaineiden opetukseen käytetään 111 tuntia, itsenäiseen opiskeluun ja etäopetukseen 3,5 tuntia, tukiopetukseen 7 tuntia, demoihin 2,2 tuntia. Lukioresurssista menee erityistehtäviin 10 tuntia, ryhmäohjaukseen 2,5 tuntia, OPS-työhön 2 tuntia sekä ylioppilaskokeiden korjaukseen 6 tuntia. Opettajainkokouksen päätöksellä lukioresurssista käytetään itsenäiseen opiskeluun ja tukiopetukseen 10,5 tuntia. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN PAINOPISTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on voimassa olevan lukiolain mukaan tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyötä kotien kanssa. Kerimäen toimipisteessä yhteistyömuotoja ovat mm. sähköinen tiedottaminen Wilman kautta. Wilman kautta selvitetään

5 mm. poissaolot, lähetetään viestejä, julkaistaan tiedotteita, tehdään erilaisia kyselyjä, arvioidaan yms. Vanhemmille tai huoltajille järjestetään vuosittaiset vanhempainillat. Kerimäen toimipisteen tehtävä on antaa yleissivistävää opetusta ja samalla valmentaa oppilaat ylioppilaskokeeseen, jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Lukio-opinnot antavat valmiuksia oman elämän rakentamiseen koulun arvoperustasta lähtien ja antavat valmiuksia toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelijahuollollisena tavoitteena on pitää poissaoloseuranta täysin reaaliaikaisena. Ryhmänohjaaja seuraa valvontaryhmänsä tilannetta. Huoltaja voi selvittää poissaolot wilmaan. Jaksojen päätyttyä järjestetään opiskelijahuollollinen kokous, jossa ryhmänohjaaja esittelee valvontaryhmänsä tilannetta. Lukion oph-ryhmän muodostavat apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, ryhmäohjaajat, koulutyön tukihenkilö ja terveydenhoitaja. Se kokoontuu tarvittaessa. Erityisen tuen osalta pyritään tekemään kaikkia ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita koskeva lukikartoitus ja käynnistämään tarvittaessa opiskelijan erityisen tuen tarpeen yksilölliset selvitykset. Psykologi tekee tarvittaessa opiskelijoiden lukitestaukset lausuntoineen ja muidenkin asiantuntijalausuntojen pohjalta erityisen tuen pedagogiset suunnitelmat sekä antaa erityistä tukea sitä tarvitseville opiskelijoille. Lukuvuoden aikana jatketaan aktiivisesti työtä koulutuksen toisen asteen yhteistyön suhteen. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus räätälöidä oma opintopolkunsa siten, että yleislukioaineiden ja muiden oppilaitosten tarjonta on tarkoituksenmukaisessa suhteessa keskenään. Yhteensovittamisessa auttavat mm. naapurikoulujen toimijat ja seutukoordinaattori. Pyrimme edistämään koulumme kansainvälisyyskasvatusta. Toimipisteellä on ystävyyskoulu Italiassa Creman kaupungissa. Oppilaille pyritään järjestämään mahdollisuus kerran lukio-opiskelujensa aikana osallistua johonkin kansainväliseen projektiin. Lukiolaiset tekevät vuosittain kulttuurimatkan Helsinkiin. Matka on omakustanteinen ja siihen voi käyttää yhden työpäivän. Oppilaitoksen tavoitteena on kevään 2016 ylioppilastutkinnossa sijoittua Suomen lukioiden mediaanin yläpuolelle. Lisäksi yo-kokeen läpäisy on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Lukio-opintonsa keskeyttävien määrä pyritään minimoimaan. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN

6 Koulun viestintä ja markkinointi toteutetaan sähköisesti. Wilman tiedoteosioita, kotisivuja ja sähköisiä hakupalveluita käyttäen. Mobie Zine -alustaa pyritään ottamaan käyttöön kurssien opetuksen apuna. Mahdollisuuksien mukaan myös koulun markkinointimateriaalia siirretään Mobie Zine -formaattiin. Toimipisteen kotisivuille pääsee suoraan wilman etusivulla olevasta linkistä. Kerimäen toimipiste osallistuu aktiivisesti ns. Multiprimuksen edelleen kehittämiseen lukuvuoden aikana.henkilökunta ja opiskelijat pidetään ajan tasalla sähköisen yo-tutkinnon etenemiseen liittyvistä asioista. OPETUSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN JA ARVIOINTI Kukin opettaja tekee oman aineensa opetussuunnitelmaan tarvittavat päivitykset. HENKILÖSTÖN KOULUTUS Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lukion opettaja osallistuu täydennyskoulutukseen määrärahojen puitteissa. Opettaja tekee perustellun esityksen rehtorille. Kaikki opettajamme osallistuvat Savonlinnan ja lähikuntien opettajien yhteiseen täydennyskoulutuspäivään sekä 12. päivänä elokuuta suunnittelupäivään. Kolmas VESO -päivä koostuu kahdesta puolikkaasta päivästä, jotka ilmoitetaan myöhemmin. PUNKAHARJUN TOIMIPISTEEN LUKUVUOSISUUNNITELMA LKV KOULUN OPISKELIJAMÄÄRÄT LUOKKATASOITTAIN 1. vk 7, 2. vk 3, 3. vk 11, 4. vk 0, Yhteensä 21. Opettajia Punkaharjun toimipisteessä on 10 TUNTIKEHYKSEN JAKAUTUMINEN Lyseon lukion Punkaharjun toimipisteelle myönnetty tuntikehys on 80 tuntia. Lukioresurssi on 23,2 tuntia. Yleislukioaineiden opetukseen käytetään 80 tuntia, itsenäiseen opiskeluun ja tukiopetukseen 7 tuntia, demoihin 2,2 tuntia. Lukioresurssista 23,22 tuntia menee erityistehtäviin 11 tuntia, ryhmäohjaukseen 1,5 tuntia sekä ylioppilaskokeiden korjaukseen 3,55 tuntia. Jäljelle jäävä lukioresurssi käytetään opettajakunnan päätöksellä tukiopetukseen ja itsenäiseen opiskeluun. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on voimassa olevan lukiolain mukaan tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen on tuettava opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen

7 elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyötä kotien kanssa. Opetusta annetaan Lyseon Lukion Punkaharjun toimipisteessä vuosiluokkiin sitomatta, eli opiskelijat eivät opiskele eri oppiaineita perusryhmittäin, vaan opiskelijoiden opetusryhmät vaihtuvat jaksoittain heidän kurssivalintojensa mukaan. Poikkeuksena ovat ensimmäisen vuosikurssin liikunta, musiikki, kuvataide ja opintojen ohjaus. Luokattomuus mahdollistaa yksilöllisen etenemisen ja monipuolistaa valintoja. Opiskelija voi edetä opinnoissaan omaa tahtiaan; hän myös suunnittelee oman opinto-ohjelmansa ja päättää, mitä pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja valitsee kullekin lukuvuodelle Myös tutor-opiskelijat ovat tärkeä voimavara Lyseon lukion Punkaharjun toimipisteen ohjaustyössä. Tutorit toimivat tärkeinä vertaisohjaajina erityisesti lukionsa juuri aloittaneille opiskelijoille. Kevätlukukaudella järjestetään uusille tutoreille tutor-koulutusta, jota voidaan tarpeen mukaan järjestää yhteistyössä myös Lyseon eri toimipisteiden välillä. Punkaharjun toimipisteessä ei toteutettu kielten johdantokursseja. Sen sijaan tukiopetukseen on resurssoitu edellistä vuotta enemmän. YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Punkaharjun sivutoimipisteen opiskelijat voivat tutustua toisen asteen, AMK- ja yliopisto-opintoihin avoimien ovien abipäivissä ja Studiamessuilla. Lukiossa käy vierailijoita eri oppilaitoksista. Opinto-ohjaaja tapaa säännöllisesti opojen kokouksissa muiden oppilaitosten opoja. Tänä lukuvuonna suunnitellaan keväälle yhteistä tempausta. Teemapäivää varten on perustettu tiimi. Teemapäivän tarkoitus on tuoda opiskelijoille iloisella ja reippaalla tavalla kaikki alueen toisen asteen, MAMK:N ja yliopiston opintomahdollisuudet. KOULUN KEHITTÄMINEN Lyseon lukiossa toimii johtoryhmä, jonka tavoitteena on yhteistyössä valmistella, suunnitella sekä kehittää Lyseon lukion toimintaa. Johtoryhmässä ovat mukana Ismo Falck, Pia Riekkinen, Jaakko Hassinen (Kerimäki) ja Jukka Yli-Peltola (Punkaharju). Koulun toimintakulttuuria ja henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta kehitetään edelleen. Apulais- tai vararehtorin toimenkuva Sivutoimipisteiden apulaisrehtorit vastaavat toimipisteissään taloudesta, käytännön koulutyön suunnittelemisesta ja järjestämisestä. He vastaavat myös ylioppilastutkinnon käytännön järjestelyistä toimipisteissään. (Valmistelu: rehtori Ismo Falck , apulaisrehtori Jaakko Hassinen ja apulaisrehtori Jukka Yli-Peltola

8 5455) Sivistystoimenjohtajan esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä Lyseon lukion ja sen Kerimäen ja Punkaharjun toimipisteiden lukuvuosisuunnitelmat lkv:lle Päätös: Esitys hyväksyttiin. Tiedoksi: Lyseon lukio Kerimäen toimipiste Punkaharjun toimipiste