Savonlinnan lyseon lukio Koulun tiedot Koulu: Savonlinnan lyseon lukio Ylläpitäjä: Savonlinnan kaupunki Koulumuoto: lukio Opetuskieli: suomi

Transkriptio

1 Savonlinnan lyseon lukio Koulun tiedot Koulu: Savonlinnan lyseon lukio Ylläpitäjä: Savonlinnan kaupunki Koulumuoto: lukio Opetuskieli: suomi Opiskelijamäärä Kerimäki: 1. vk vk 21 Yhteensä 36 Keskusta: 1. vk vk vk vk 22 Yhteensä 378 Savonlinnan lyseon lukio opiskelijamäärä yhteensä 414 Opettajien määrä Kerimäki 12 Keskusta 29 Tuntikehyksen jakautuminen Lyseon Keskustan toimipiste Lyseon lukion keskustan toimipisteessä opetetaan 427,1 kurssia ja kaikissa ryhmissä on keskimäärin 23,6 opiskelijaa. Ensimmäisen jakson aikana Lyseon ryhmiin on lisäksi ilmoittautunut 114 Taidelukion opiskelijaa ja tämänhetkisen tiedon mukaan 47 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston opiskelijaa. Tuleviin jaksoihin ilmoittautuu lisää Taidelukion opiskelijoita, joten ryhmäkoko tulee kasvamaan. Ryhmien koko vaihtelee 3 61 opiskelijan välillä. Ensimmäisen jakson aikana Savonlinnan keskustan toimipisteessä on opiskellut 552 opiskelijaa eri oppilaitoksista. Vuoden aikana määrä kasvaa arviolta 600 opiskelijaan. Luokkaopetukseen käytetään 427,1 kurssia, tukiopetukseen 10,0 kurssia ja demonstraatioihin 10,0 kurssia. Lukiokerroin on 41,2 kurssia. Kokonaismäärä on siten 535,4 kurssia. Lukioresurssi on 79,7 kurssia. Lukioresurssista käytössä on 23,6 kurssia, mistä myöhemmin maksettavaksi jää 49,79 kurssia. Savonlinnan lyseon lukiolla on neljä tuntia erityisopetusresurssia. Etelä-Savon urheiluakatemia kustantaa 1,1 kurssia kilpaurheilua. Kustannukset laskutetaan Etelä-Savon urheiluakatemialta. Opo-sopimuksen perusteella tuntikehykseen lisätään 2,9 kurssia, ja nivel-opon toimintaan tulee 9 kurssia. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden vuoksi perustetaan viisi kurssia. Kurssit rahoitetaan toisen asteen yhteistyösopimuksen mukaan SAMIn maksamilla kurssimaksuilla. Opetustoimen jakamattomista varoista on elämänkatsomustiedon opetukseen varattu lisäksi 0,6 kurssia ja ortodoksisen uskonnon opetukseen 1,1 kurssia. Lyseon Kerimäen toimipiste Lyseon lukion Kerimäen toimipisteelle myönnetty tuntikehys on 112 tuntia. Lukioresurssi on 12 tuntia. Yleislukioaineiden opetukseen käytetään 91,7 tuntia, tukiopetukseen 2 tuntia, demoihin 3 tuntia. Lukioresurssista 12 tuntia menee erityistehtäviin 10 tuntia, ryhmäohjaukseen 2 tuntia. Kasvatuksen ja opetuksen painopistealueet

2 Lukiokoulutuksen tavoitteena on voimassa olevan lukiolain mukaan tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen on tuettava opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyötä kotien kanssa. Lyseolainen tarkoittaa seuraavassa niin opettajia, opiskelijoita kuin muitakin yhteisön jäseniä. Toimintamme periaatteita ovat: ystävällisyys Lyseolainen kohtaa jokaisen yhteisössä työskentelevän ystävällisesti ja on avoin, kunnioittava sekä vieraanvarainen yhteistyökumppaneita ja vierailijoita kohtaan. välittäminen Lyseolainen huomioi kaikki yhteisössä työskentelevät ja pyrkii hyvän elämän edistämiseen. Lyseolainen huolehtii myös ympäristöstä. rohkeus Lyseolainen ei pelkää uusia haasteita tai epäonnistumista, vaan kokeilee rohkeasti. Lyseolainen oppii muuallakin kuin koulussa. yhdessä tekeminen Lyseolainen on yhteistyökykyinen. Lyseolaisella on kannustava asenne toisia ihmisiä kohtaan. oppiminen Lyseossa oppiminen ei ole vain opiskelijan etuoikeus, vaan yhteisössä jokainen oppii sekä tietoja että taitoja, ja myös yhteisö oppii. Opiskelijoiden ja opettajien välisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää toisen ihmisen aito ja välitön kohtaaminen sekä hänen kunnioittaminen ja arvostaminen Savonlinnan lyseon lukio on laaja-alaisesti yleissivistävä oppilaitos. Lyseo toimii kahdessa toimipisteessä: Savonlinnan keskustassa ja Kerimäellä. Lyseon lukion tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvät jatko-opintovalmiudet ja ohjata sekä työnteon että elinikäisen oppimisen arvostamiseen ja vastuullisuuteen. Onnistumisen elämykset ja toisten huomioon ottaminen sekä opiskelumyönteisyyden vahvistaminen luovat yhteishenkeä ja hyvinvointia kouluyhteisöömme. Pyrimme auttamaan opiskelijoita mahdollisimman hyvään menestykseen ylioppilaskirjoituksissa. Opetusta annetaan Lyseon keskustan toimipisteessä vuosiluokkiin sitomatta, eli opiskelijat eivät opiskele eri oppiaineita perusryhmittäin, vaan opiskelijoiden opetusryhmät vaihtuvat jaksoittain heidän kurssivalintojensa mukaan. Poikkeuksena ovat ensimmäisen vuosikurssin liikunta, musiikki, kuvataide ja opintojen ohjaus. Luokattomuus mahdollistaa yksilöllisen etenemisen ja monipuolistaa valintoja. Opiskelija voi edetä opinnoissaan omaa tahtiaan; hän myös suunnittelee oman opinto-ohjelmansa ja päättää, mitä pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja valitsee kullekin lukuvuodelle. Toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat ovat jo viime keväänä valinneet kurssitarjottimesta tarvitsemansa kurssit ja tällä tavoin muodostaneet itse omat työjärjestyksensä. Uusille opiskelijoille on jaettu tunnukset Wilmaan, jonka käyttöön heidät on myös koulutettu. Opiskelijat voivat tarvittaessa räätälöidä opintojaan Wilmassa jokaisen jakson vaihtuessa. Opiskelijoiden mahdollisimman hyvä oppiminen ja elämässä menestyminen ovat toimintamme tärkein tavoite. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää tehokasta opetustyötä ja sitoutunutta ja moniammatillista yhteistyötä. Opiskelijoiden ohjauksessa korostetaan yhteistyön merkitystä siten, että opiskelijoiden tuki ja ohjaus ovat jokaisen opettajan vastuulla. Opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tuki muodostuu sekä oppimisen ohjauksesta että psykososiaalisesta ja elämänhallinnan tuesta. Opiskelijoiden ohjauksessa painotetaan kurssivalintojen ja ylioppilaskirjoitusten aikataulun suunnittelua sekä yksilöllistä ohjausta jatko-opintoihin. Opiskelutekniikan ja opiskelutaitojen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota kaikissa oppiaineissa, etenkin yläkoulusta lukioon siirryttäessä. Lukion aloittaville opiskelijoille on ensimmäisessä jaksossa tarjottu englannin ja ruotsin kielen johdantokurssit, jotka vahvistavat opiskelijoiden taitoja ennen pakollisten kurssien aloittamista. Lukio-opintonsa aloittaville opiskelijoille painotetaan säännöllisen ja pitkäjänteisen työnteon merkitystä sekä kotitehtävien tekemisen tärkeyttä opintojen sujuvoittamiseksi. Kielten opetuksessa korostetaan muun muassa sanaston jatkuvaa harjoittelua ja kielitaidon ylläpitoa, reaaliaineissa opetetaan esimerkiksi vastaustekniikkaa. Opiskelijoiden kannustaminen ja motivointi on erittäin tärkeää. Lukionsa aloittaneiden opiskelutaitoja vahvistetaan myös tvt-taidoissa; opintojen ohjaukseen kuuluu tietotekniikkaa ja tiedonhallintaa. Erityisen tuen osalta erityisopettaja Annele Rontu tekee kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille luki-kartoituksen ja käynnistää tarvittaessa opiskelijan erityisen tuen tarpeen yksilölliset selvitykset. Hän myös tekee opiskelijoille lukitestit ja kirjoittaa lausunnot sekä suunnittelee erityisen tuen pedagogisen tarpeen muidenkin asiantuntijalausuntojen

3 perusteella. Lisäksi erityisopettaja antaa erityistä tukea sitä tarvitseville opiskelijoille ja arvioi muiden opettajien kanssa opiskelijan tehostetun tuen tarvetta ja toimintamuotoja. Hän on yhteistyössä myös muihin asiantuntijoihin ja osallistuu lukion erityisen tuen kehittämiseen yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Tukea tarvitsevia opiskelijoita harjoitutetaan muun muassa opiskelutekniikassa ja autetaan muilla tukitoimilla. Luki-opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä tuen ja avun tarve huomioidaan entistä paremmin eri oppiaineiden opetuksessa ja koejärjestelyissä. Lyseon opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ennalta ehkäisevänä toimintana. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti. Yksilöllinen opiskeluhuolto kattaa opiskeluterveydenhuollon (terveydenhoitajan ja koululääkärin), opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskevan monialaisen opiskeluhuollon. Yksilöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää lukiolaisen hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Pyrkimyksenä on ehkäistä ongelmia jo varhaisessa vaiheessa ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipidettään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Tavoitteena on opiskelijan omien voimavarojen vahvistaminen yhteistyössä lähiverkoston kanssa. Opiskelijoiden opiskelusta ja hyvinvoinnista huolehditaan yhdessä kotien kanssa. Erityisesti opiskeluun tai opintojen etenemiseen liittyvissä ongelmissa vanhempiin tai huoltajiin pidetään säännöllisesti yhteyttä, ja heidät otetaan aktiivisesti mukaan opiskelijan tuki- ja ohjausprosessiin. Huoltajilla on myös mahdollisuus keskustella rehtorin ja opettajien kanssa koulun opetus- ja kasvatustyöstä vanhempainilloissa. Lisäksi huoltajien kanssa pidetään yhteyttä sekä Wilmassa että puhelimitse ja sähköpostitse. Koulun tai huoltajan pyynnöstä on mahdollista järjestää myös henkilökohtainen tapaaminen, jossa myös opiskelija itse on mukana häntä koskevassa asiassa. Kerimäen toimipisteessa ensimmäisen vuosiasteen opiskelijat tapaavat yhdessä huoltajiensa kanssa ryhmäohjaajan. Tapaamisessa keskustellaan yleisesti lukio-opintoihin liittyvistä asioista. Keskustelut toteutetaan heti ensimmäisen jakson päätyttyä. Lyseon lukion opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa, kerran syyslukukaudella ja kerran kevätlukukaudella. Opiskeluhuoltoryhmä on keskusteleva ryhmä, jonka tehtävänä on moniammatillisesti paneutuen edistää opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia vahvistavia asioita ja toimintamalleja. Ryhmässä käsitellään yleisellä tasolla oppimiseen vaikuttavia asioita, terveyttä edistäviä toimenpiteitä, erilaisten tukipalvelujen kehittämistä ja yhteisöllisyyttä lisääviä toimia. Ryhmässä ovat mukana rehtori, opinto-ohjaaja(t), erityisopettaja, kuraattori, koulupsykologi, kaksi ryhmänohjaajaa ja kaksi opiskelijaedustajaa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat osallistuvat syyslukukauden alussa hyvinvointiteemapäivään. Teemapäivän toteutuksessa ovat mukana terveydenhoitaja, koulupsykologi, ravitsemusterapeutit, koulukuraattori, Lyseon tutorit, koulun keittiön väki ja opettajat. Opiskelijoilta saatu palaute teemapäivästä on erittäin myönteinen ja tämä kannustaa jatkamaan teemapäivän toteuttamista myös jatkossa. Opiskelijakunta osallistuu aktiivisesti koulun kehittämiseen. Opiskelijakuntaa edustavalta hallitukselta pyydetään kannanottoja koulutyössä tapahtuviin muutoksiin ja opiskelijakunnan aloitteet käsitellään koulun hallinnossa. Opiskelijakunnan edustajat ovat mukana opettajainkokouksissa heitä koskevissa asioissa. Entiseen tapaan opiskelijakunta on myös mukana muun muassa opiskelijavaihtovierailujen ohjelman laadinnassa ja toteutuksessa sekä lukion juhlien, kuten Vanhojen päivän, järjestämisessä. Opiskelijakuntatoiminnassa yhdistyvät monet koulumme tavoitteet, joita ovat me-hengen, yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden parantaminen sekä opiskelijoiden osallisuuden lisääminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen. Lyseon opiskelijat osallistuvat Koululiikuntaliiton kilpailutoimintaan, Savonlinnan katuviestiin ja Etelä-Savon viestikarnevaaliin. Koulu maksaa urheilijoiden osanottomaksut KLL:n kilpailuihin. Suomi 100v, teemavuosi Suomi täyttää itsenäisenä valtiona vuotta. Juhlavuosi pidetään esillä monin tavoin niin koulumme arjessa kuin juhlatilaisuuksissa. Pääjuhla on marras- joulukuussa Koska teemavuosi käynnistyy jo kevätlukukaudella 2017, tulee se huomioida jo tänä lukuvuonna. Tavoitteena on, että koulumme koko väki saa

4 mahdollisuuden osallistua niin juhlavuoden järjestelyihin kuin myös nauttia sen annista. Juhlavuoden ohjelma sisältää niin juhlavan arvokasta kuin myös riehakkaan hauskaa itsenäisyyden juhlintaa. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Toisen asteen yhteistyötä jatketaan edelleen. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotinta tehdään yhteistyössä Lyseon lukion eri toimipisteiden, Taidelukion ja SAMIn kanssa. Lisäksi Lyseon opiskelijat voivat valita myös ammatillisia opintoja. Toisen asteen yhteistyötä kehitetään koulutuksen kehittämissuunnitelman (KESU) linjausten mukaisesti. Myös yläkoulujen kanssa tehtävää nivelyhteistyötä jatketaan tiiviisti. Lyseo toimii tiiviissä yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Lyseon opiskelijat voivat valita kursseja avoimen ammattikorkeakoulun kurssitarjonnasta, ja kurssit ovat lukiolaisille ilmaisia. Lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa lukiolaisillemme kolmen kurssin laajuisen Elektroniikan kurssin. Opiskelijat voivat suorittaa tietotekniikan A-kortin Tietotekniikan edistämiskeskukselle. Lyseon kilpaurheilulinja ja Mikkelin ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat tekevät yhteistyötä lukuvuonna Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelevat kilpaurheilulinjalaiset saavat harjoittelun ja opiskelun tueksi ohjausta kokonaisrasittavuuden arviointiin, mikä tarkoittaa laajaa tietopakettia ja työkaluja, joilla harjoittelua ja opiskelua voidaan tehostaa. MAMKin opiskelijat saavat vastineeksi hyödyllistä käytännön harjoittelua ja tuntumaa asiakaspalveluun. Yhteistyö eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa toteutuu myös tiedotustilaisuuksina ja tutustumisvierailuina edellä mainituissa oppilaitoksissa. Yhteistyötä tehdään myös kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimijoiden sekä kaupunginkirjaston kanssa. Yhteistyö mahdollistaa kirjailijavierailut, teatteriesitykset, lausuntaesitykset, elokuvat, konsertit ja muut opiskelijoille tarkoitetut tilaisuudet ja teemapäivät joko toteutettuina koulussa tai koulun ulkopuolella. Nämä voivat olla opiskelijoiden omarahoitteisia tilaisuuksia. Kansainvälisyys ja opiskelijavaihtovierailut Pyrimme edistämään koulumme kansainvälisyyskasvatusta. Lyseon lukion Kerimäen toimipisteellä on ystävyyskoulu Italiassa Creman kaupungissa. Lukion oppilaille pyritään järjestämään mahdollisuus kerran lukio-opiskelujensa aikana osallistua johonkin kansainväliseen projektiin. Ystävyyskaupunkiyhteistyö Detmoldin kanssa jatkuu. Opiskelijavaihto toteutuu tänä lukuvuonna molempiin suuntiin. Syyskuussa saksalaiset vierailevat Savonlinnassa. Vastavuoroiset opiskelijavierailut Saksaan toteutetaan viikolla 47. Opiskelijoille tarjotaan myös Iso-Britanniaan suuntautuva kielimatka. Kansainvälisyyste tapäivä järjestetään kevätlukukauden aikana keskustan toimipisteessä. Mukana ovat sekä vaihto-opiskelijajärjestöt että entisiä ja nykyisiä vaihto-opiskelijoita. Lyseon lukio on mukana Itä-Suomen lukioista maailmalle -hankkeessa, jossa pyritään edistämään itäsuomalaisten lukioiden kansainvälisyyttä. Hanketta koordinoi Kuopion kaupunki. Lehtori Anna Piipari osallistuu Nordic Baltic - seminaariin Virossa ja Liettuassa. Koulun kehittäminen Lyseon lukiossa toimii johtoryhmä, jonka tavoitteena on yhteistyössä valmistella, suunnitella sekä kehittää Lyseon lukion toimintaa. Johtoryhmässä ovat mukana Ismo Falck, Pia Riekkinen ja Tuija Kauppinen. Koulun toimintakulttuuria ja henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta kehitetään edelleen. Lyseon keskustan toimipisteen kehittämisryhmä kokoontuu aina ennen opettajainkokouksia ja tarpeen mukaan valmistelemaan sekä opettajainkokouksissa käsiteltäviä asioita että muita ajankohtaisia asioita. Lukuvuonna kehittämisryhmässä ovat: Ismo Falck, Pia Riekkinen, Virpi Loikkanen, Anu Partanen, Hannu Soini sekä Harri Riikilä. Kaikki opettajat kuuluvat työryhmiin, joiden puheenjohtajina kehittämisryhmän jäsenet toimivat, kahta ensin mainittua lukuun ottamatta.

5 Lyseossa toimii mediaryhmä, joka pitää blogia kouluun liittyvistä asioista. Mediaryhmään rekrytoidaan uusia jäseniä syksyn aikana. Mediaryhmä päivittää myös lyseon Instagram-tiliä. Lyseon lukion vetovoimaa opiskelupaikkana pyritään lisäämään. Lyseossa panostetaan opiskelijoiden kouluviihtyvyyteen ja siihen, että opiskelijat suoriutuvat hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Tavoitteena on, että Lyseon opiskelijat sijoittuvat hyvin myös jatko-opintoihin. Vuosittain tehdään opiskelijakyselyt erikseen jokaiselle ikäluokalle. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille pidetään tulokysely, toisen vuosikurssin opiskelijoille olokysely ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoille lähtökysely. Kyselyjen perusteella pyritään kehittämään koulun toimintaa. Opetushallitus on antanut hankerahaa Älylataamo-hankkeelle, jossa yksi luokkatila muutettiin uudenlaiseksi opiskeluympäristöksi ja on nyt aktiivisessa käytössä. Tavoitteena on että tila on mahdollisimman joustavasti ja nopeasti muunneltavissa erikokoisille opetusryhmille ja erilaisiin pedagogisiin tarpeisiin. Hanke päättyy vuoden 2016 lopussa. Hankerahaa on myönnetty myös Voit(olla) paras oppija -hankkeelle, jossa on tarkoitus kehittää pelien käyttöä opiskelussa ja arvioinnin välineenä. Osana hanketta on myös oppimisympäristön kehittäminen, mikä tarkoittaa käytännössä nykyisen kirjastotilan ja sen lähiympäristön muutostöitä. Hanke alkaa syyslukukaudella 2016 ja päättyy vuoden 2018 lopussa. Apulais- tai vararehtorin toimenkuva Rehtori vastaa koulun toiminnasta, taloudesta ja ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä. Hän vastaa myös tulevan lukuvuoden suunnittelusta ja sijaisten hankkimisesta. Rehtori ohjaa opiskelijoita kurssivalinnoissa. Keskustan toimipisteen apulaisrehtorin tehtävänä on työskennellä rehtorin työparina koulun hallintoon liittyvissä asioissa ja toimia tarvittaessa rehtorin sijaisena. Lisäksi apulaisrehtori vastaa opetustilojen käytön suunnittelusta, ryhmänohjauksen koordinoinnista, koejärjestelyistä ja lukuvuoden kalentereiden laatimisesta. Apulaisrehtori osallistuu myös opiskelijoiden lukioaikaiseen ohjaukseen ja opiskeluhuollon toteutukseen ja kehittämiseen. Kerimäen toimipisteen apulaisrehtori vastaa toimipisteessään taloudesta, käytännön koulutyön suunnittelemisesta ja järjestämisestä. Kerimäen toimipisteen apulaisrehtori vastaa toimipisteen käytännön järjestelyistä ja taloudesta. Opetussuunnitelman päivittäminen ja arviointi Uusi opetussuunnitelma otettiin lukioissa käyttöön Lukion aloittavat opiskelijat opiskelevat alusta asti uuden opetussuunnitelman mukaan. Vanhan opetussuunnitelman mukainen tuntijako on voimassa aikaisemmin aloittaneilla lukiolaisilla, mutta uuden opetussuunnitelman yleinen osa koskee kaikkia opiskelijoita. Linkki opetussuunnitelmaan: Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen Lukiossa opetetaan lukuvuonna kahden eri opetussuunnitelman mukaisesti. Tämä vaatii tarkkaavaisuutta sekä opettajilta että hallinnolta, että jokainen opiskelija ohjautuu häntä koskevan opetussuunnitelman mukaiselle kurssille ja saa arvioinnin sen mukaisesti. Sen sijaan yleisen osan toteuttaminen, esimerkiksi arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri, koskee koko kouluyhteisöä. Uudessa opetussuunnitelmassa lukiodiplomin suoritusmahdollisuutta on lisätty mediaopinnoilla, mikä tarkoittaa, että opiskelija voi suorittaa lukiodiplomin kuvataiteessa, musiikissa, liikunnassa ja mediaopinnoissa. Lukuvuoden aikana suunnitellaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyviä teemaopintoja, joita opiskelijat voivat valita seuraavana lukuvuonna Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan aikaisempaa voimakkaammin monipuolista arviointia, jonka tulee koostua itse- ja vertaisarvioinnista sekä opettajan suorittamasta arvioinnista. Arvosanan perusteena olevan näytön tulee olla monipuolista ja opiskelijoita ohjataan jatkuvaan työskentelyyn kurssin aikana. Oppiainekohtaisia arviointikäytäntöjä kehitetään paremmin toimiviksi opiskelijoilta saadun palautteen perusteella.

6 Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ja sähköinen opiskelu Lyseolla on Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektin yhteyshenkilöt, joiden tehtävänä on jakaa tietoa sähköistyvistä ylioppilaskirjoituksista muille opettajille. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilta vaaditaan omien päätelaitteiden käyttöä opiskelussa, ja niitä hyödynnetään eri oppiaineiden opetuksessa. Uusia opiskelijoita ohjataan laitteiden käyttöön, sähköiseen opiskeluun ja tiedonhallintaan opinto-ohjauksen kurssilla. Sähköisten oppikirjojen ja materiaalien käyttö lisääntyy, ja kurssikokeet sähköistyvät ylioppilaskokeiden asteittaisen sähköistymisen vuoksi. Lyseon opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tietotekniikan A-tutkinto. Tutkinto on suunnattu henkilölle, joka käyttää tietokonetta työssä ja vapaa-aikana. Tutkinnon sisältö ja vaadittava osaamistaso vastaavat työelämän tarpeita ja kattavat tärkeimmät tietotekniikan osa-alueet. Henkilöstön koulutus lukuvuonna Jokainen lukion opettaja osallistuu lukuvuoden aikana virkaehtosopimuksen mukaiseen koulutukseen. Jokaisella päätoimisella opettajalla on lukuvuosittain kolme (=3) OVTES:n mukaista VESO-päivää. OVTES:n mukaiset VESO-koulutuspäivät toteutetaan lukuvuoden osalta niin, että koulukohtaisia VESOpäiviä on lukuvuoden suunnittelupäivä koko päivä. Yksi VESO-päivä on seudullinen VESO Savonlinnassa sekä kevätlukukaudella yhteinen VESO -päivä tai kaksi puolikasta. Osa henkilöstöstä osallistuu Joensuussa järjestettäville Oivalla ja onnistu -päiville. Lukiokoulutus uudistuu lähivuosina merkittävästi. Muutokset koskevat sähköistä ylioppilastutkintoa,uuden opetussuunnitelman täytäntöönpanoa ja korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta. Nämä muutokset edellyttävät niin lukioiden rehtoreilta kuin opettajiltakin kouluttautumista, sillä henkilöstö tarvitsee valmiuksia ja osaamista tuleviin muutoksiin ja uusiin käytänteisiin. Haasteellisuutta henkilöstön kouluttamisessa lisää koulutusmäärärahojen niukkuus. Siten opettajia rohkaistaan osallistumaan maksuttomiin koulutuksiin. Järjestyssäännöt Lyseon pelisäännöt löytyvät verkko-osoitteesta: