KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 Kunnanhallitus 5.12.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2 Kuntastrategia ja palveluorganisaatio 3 Talousarvion laadintaperusteet 4 2. TAVOITTEET JA KÄYTTÖTALOUS 9 Kunnanvaltuusto 9 Kunnanhallituksen päävastuualue 10 Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue 22 Sivistystoimen päävastuualue 23 Teknisen toimen päävastuualue 34 Päävastuualueiden talousarviot yhteensä 42 Konserniyhtiöt ja niille asetettavat tavoitteet 43 3. TULOSLASKELMAOSA 46 4. INVESTOINTIOSA 47 5. RAHOITUSOSA 49 6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA VUODELLE 2017 50 LIITTEET: Liite 1: Henkilöstösuunnitelma 51 Liite 2: Hyvinvointisuunnitelma 61 Liite 3: Tilastoja 62 1

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT SUUNNITELMIEN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman valmistelua on leimannut yleiset epävarmat talousnäkymät, kireänä jatkuva kuntatalous ja valtakunnallisiin sote- ja maakuntauudistuksiin liittyvät vielä valmistelussa olevat ratkaisemattomat asiat. Suunnitelmia on tehty tämänhetkisten tietojen perusteella, kuitenkin tulevista muutoksista tietoisina ja niihin varautuen. Vuoden 2019 alusta toteutettava sote- ja maakuntauudistus muuttaa merkittävästi kuntien tehtäväkenttää sosiaalija terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuun suhteen. Samalla valtionosuusjärjestelmä tulee muuttumaan. Vielä ei kuitenkaan ole selvillä tarkalleen, miten tämä heijastuu kunnan tulevien vuosien talouden rakenteeseen. Talousarvio ja -suunnitelma onkin laadittu nykyisen rakenteen mukaisena myös vuosille 2019 ja 2020. Valtuuston periaatepäätöksen mukaisen uuden yhtenäiskoulun rakentamishankkeen suunnittelu etenee vuoden 2017 aikana, jolloin tulee ratkaistavaksi mm. hankkeen toteutus- ja rahoitustapa. Nämä ratkaisut ja hankkeen eteneminen rakentamisvaiheeseen tulevat vaikuttamaan tulevien vuosien talouden suunnitteluun. Uusi koulu tuo tullessaan uudenlaisen oppimis- ja toimintaympäristön koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämiseen. Muutokseen valmistautuminen ja uusien toimintatapojen yhteinen kehittäminen alkaa jo hankesuunnitelmavaiheessa. Epävarmuudesta huolimatta näkyvissä on myös myönteisiä kehityssuuntia. Pienille maaseutukunnille tyypilliseen tapaan kunnan väkiluku vähenee, mutta väestörakenteen muutos näyttää toteutuvan hieman tämänhetkisiä väestöennusteita hitaammin, mikä johtunee ennusteita myönteisemmästä muuttoliikkeestä. Edellisessä vuodenvaihteessa yleinen taloudellinen tilanne näkyi Karstulassa ja koko seutukunnalla korkeana työttömyytenä, joka on nyttemmin kääntynyt laskuun. Kunta vaikuttaa omalta osaltaan paikkakunnan elinvoimaisuuteen yritysten toimintaympäristöä tukemalla ja työllisyyden hoidolla. Vuoden 2017 talousarviossa on tarkalla suunnittelulla päädytty noin 0,3 milj. euron positiiviseen tulokseen. Myös vuosien 2018-2020 taloussuunnitelmassa kunnan talous on saatu edelleen pysymään tasapainossa. Talousarvion lähtökohtana on silti ollut, että kunnan palvelut pystytään säilyttämään laadukkaina ja monipuolisina, ja jopa hieman parantamaan palvelutarjontaa. Perusturvaliikelaitos Saarikka on omalta osaltaan pystynyt vähentämään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kustannuksia vuoden 2017 talousarviossa. Kunta edistää omalta osaltaan tämän sote-kustannustavoitteen toteutumista huolehtimalla aktiivisesti kuntalaisten hyvinvoinnista ennaltaehkäisevillä toimilla ja palveluilla. Tulevana vuonna 2017 tulee täyteen 150 vuotta Karstulan kunnan perustamisesta ja samoin juhlitaan Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä. Juhlavuotta huomioidaan erilaisilla teemakuukausilla ja tapahtumilla, joiden järjestämisessä kunnan eri hallinnonalat ovat omalta osaltaan mukana. Kaikkien karstusten osallistuminen, yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys tukevat nekin osaltaan kunnan hyvinvoinnin edistämisen tehtävää. Tuleviin kireän kuntatalouden haasteisiin ja toimintaympäristön suuriin muutoksiin vastaaminen edellyttää, että kunnan toimintaa edelleenkin kehitetään pitkäjänteisesti, henkilöstön ja päättäjien hyvässä yhteistyössä. Näin Karstula on jatkossakin hyvinvoiva ja elinvoimainen kunta, kokoaan suurempi maineensa veroinen. 2

KUNTASTRATEGIA JA PALVELUORGANISAATIO Keskeisin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja on kuntastrategia. Sen pohjalta kullekin hallintokunnalle, palvelukeskukselle ja palveluyksikölle on hyväksytty oma strategiansa. Uusi kuntalaki korostaa kuntastrategian merkitystä ja taloussuunnittelua ohjaavaa vaikutusta. Uuden kuntalain kuntastrategiaa koskevat säädökset tulevat voimaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Karstulan voimassa oleva kuntastrategia on hyväksytty 6.6.2011 ja strategian päivitystyö on meneillään. Uusi strategia on tarkoitus hyväksyä alkuvuoden 2017 aikana. KARSTULASTRATEGIA 2015 Kunnanvaltuusto 6.6.2011 PERUSTEHTÄVÄ (Minkä vuoksi Karstulan kunta on olemassa? Mikä on Karstulan kunnan olemassaolon oikeutus?) PÄÄMÄÄRÄ (Miten Karstulan kunnan perustehtävä suoritetaan? Miten turvataan karstusten hyväksyntä Karstulan kunnan olemassaololle ja tarjotaan muun kuntavaihtoehdon omaavalle / sitä harkitsevalle kilpailukykyinen vaihtoehto?) VALITUT STRATEGIAT 2011-2015 (Miten Karstulan kunnan päämäärään päästään? Millaisin periaattein kunta toimii?) TOIMINTALINJAT (Miten kuntapalvelujen keskeiset kehittämistoimet suunnataan vuosina 2011-2013) TARJOAMME TYÖN TEKEMISEEN JA YRITTÄMISEEN KANNUSTAVAN SEKÄ ASUMISEEN JA VAPAA-AIKAAN VIIHTYISÄN MAASEUTUMAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN! TUOTAMME KUNTAPALVELUT KUNNAN OMANA PALVELUNA TÄYDENNETTYNÄ KUNTIEN YHTEISILLÄ, YRITYSTEN JA KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUILLA. TOIMIMME TULEVAISUUSLÄHTÖISESTI, YRITTÄJÄMÄISESTI, TALOUDELLISESTI JA AKTIIVISEN VUOROVAIKUTTEISESTI VIESTIEN. OLEMME KUNTASEKTORIN EDELLÄKÄVIJÄ (VISIONÄÄRI). VAHVISTAMME ELINKEINOELÄMÄN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNNAN YHTEISTYÖTÄ. TOTEUTAMME KARSTUSTEN YHTEISTÄ TAHTOA STRATEGIAMME MUKAISESTI. HUOLEHDIMME TYÖN TEKEMISEN JA YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN AJANMUKAISUUDESTA MONIPUOLISTAMME ASUMISEN JA VAPAA-AJAN MAHDOLLISUUKSIA EDISTÄMME KUNTALAISTEN OMAEHTOISTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN TARJONTAA KEHITÄMME PAIKALLISIA PERUS- JA 2.ASTEEN KOULUTUSPALVELUITA HUOLEHDIMME PAIKALLISISTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA PALKKAAMME STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMIIN KUNTAPALVELUIHIN TARVITTAESSA UUTTA HENKILÖSTÖÄ Karstulan kunnan palveluorganisaatio luottamustoimielinten osalta esitetään seuraavassa kaaviossa. Palkatun henkilöstön organisaatio esitetään talousarvion liitteenä olevassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Työnjaosta ja päätösvallasta annetut määräykset sisältyvät kunnanvaltuuston hyväksymiin hallinto- ja johtosääntöihin. Hallintosääntö on tarkoitus uudistaa vuoden 2017 aikana. 3

KUNNANVALTUUSTO KUNNAN TOIMINTA JA TALOUS = KUNTASTRATEGIA, JÄRJESTETTÄVÄT KUNTAPALVELUT, ORGANISOITUMISEN JA KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET, TALOUDEN PERIAATTEET, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA KUNTALAKI JA VAALILAKI TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTALAKI 9 LUKU KUNNANHALLITUS JÄRJESTETTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN ORGANISOINTI SEKÄ KONSERNIJOHTO JA OHJAUS/TOIMINTA JA TALOUS, Konserniohjaus ja -talous, kunnan edunvalvonta, elinkeino- ja työllisyysasiat, maaseutupalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus- ja maapolitiikka, kiinteistöt, ruokahuolto, hankinnat, Kunnanhallituksen jaostoille ja lautakunnille johtosäännöillä siirretyt sekä toimikunnille annetut tehtävät ja konsernipalvelut KSL KVA OY KS OY Henkilöstöjaosto Työnantajapalvelut Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveyspalveluiden konserniohjaus Viestintäjaosto Sisäinen ja ulkoinen tiedotus, tietoverkot Maaseutujaosto Lomitus- ja maaseutupalvelujen ohjaus KLV OY PLE OY SHP KY, SOTE KY, APS PK-SVP SIVISTYSLAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Päivähoito, esi- ja perusopetus, lukio ja muu 2. aste, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, nuoriso, liikunta, TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Viranomais-, tila-, kunnallistekniikka, palo- ja pelastus-, jätehuolto- ja yksityistiepalvelut SAMMAKKOKANGAS OY POKE PK-S MUSIIKKIOPISTO ALUEELLINEN PALO- JA PELASTUSLAITOS JÄTELAUTA- KUNTA KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJÄT Palvelufoorumit TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteet ja mittarit Talousarvion tavoiteasettelussa pyritään kuvaamaan niiden sitovuutta valtuusto- ja lautakuntatasolla. Kuntastrategiaan kytkeytyvien tavoitteiden ja mittareiden kehittämistä jatketaan edelleen. Aiempien vuosien talousarvioiden käyttötalousosassa on esitetty vertailutietoina kuntien talous- ja toimintatilaston tunnuslukuja peruspalvelujen kustannuksista. Kunnilta ja kuntayhtymiltä kerättävien ja julkaistavien taloustietojen sisältö on muuttunut oleellisesti tilastovuodesta 2015 alkaen, erityisesti käyttötaloustietojen osalta. Myös tehtäväluokitukseen on tullut muutoksia, joten tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisvuosiin. Aiempaa vastaavia vertailutietoja palvelukustannuksista euroa/asukas ja euroa/suorite ei ole saatavilla. Korvaavia tilastotietoja kustannusvertailujen tekemiseen selvitellään. Palkat ja henkilöstömenot Palkat on budjetoitu talousarvioon varaamalla laskennallisesti työssä olevalle henkilöstölle helmikuussa 2016 tehdyn kunta-alan neuvottelutuloksen mukaiset muutokset henkilöstömenoihin. Neuvottelutulos on huomioinut työmarkkinakeskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaiset rakenteelliset muutokset vuosittaisen työajan pidentämiseen ja julkisen sektorin lomarahojen vähentämiseen. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2018 saakka. Kunnan henkilöstömenojen arvioidaan olevan vuonna 2017 kaikkiaan 7 974 305 euroa. 4

Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Kunnan käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: SoTe kuntayhtymä - Perusturvaliikelaitos Saarikan oma toiminta - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki, palo- ja pelastustoimi Viitasaaren kaupunki, - ympäristöterveydenhuolto - eläinlääkintähuolto Pihtiputaan kunta, maaseutuhallinto Saarijärven kaupunki, musiikkiopisto Suomen Kuntaliitto ry Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry, Leader-ohjelma 11 129 833 euroa 4 526 024 euroa 43 000 euroa 335 630 euroa 44 330 euroa 100 596 euroa 67 000 euroa 25 850 euroa 13 500 euroa 23 500 euroa Avustusmäärärahat Talousarvioon on sisällytetty avustusmäärärahat seuraaviin jo aikaisemmin käytössä olleisiin tukijärjestelmiin: Uudisasukkaan asumistuki. Tukijärjestelmässä myönnetään tuki yksityiselle ensiasunnon hankkivalle henkilölle tai perheelle, joka rakentaa tai ostaa itselleen ensimmäisen omistusasunnon Karstulassa ja joka asuu pysyvästi tässä hankkimassaan asunnossa kunkin vuoden alussa 1.1. Tuen määrä on 250 euroa tuen kohteena olevassa kiinteisössä ao. vuonna 1.1. asunutta ja pysyväksi asukkaaksi henkikirjoitettua henkilöä kohti. Tukiaika on kolme vuotta (kolme vuotuiserää). Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2017 talousarviossa on arviolta 50 000 euroa. Maksuton päivähoito tai kotihoidon kuntalisä. Tukijärjestelmässä 31.12.2017 mennessä syntyville karstusille lapsille järjestetään 12 kuukauden ajan maksuton päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti maksetaan kotona tai yksityisessä hoidossa hoidettaville alle 3-vuotiaille kotihoidon tuen kuntalisää 100 euroa kuukaudessa. Em. 12 kuukauden jakso voi muodostua yksinomaan päivähoidosta, kotihoidosta, yksityisestä hoidosta tai näiden eri hoitomuotojen yhdistelmästä. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2017 talousarviossa on arviolta 61 000 euroa. Vanhusten siivouspalvelujen oston tukeminen. Tukijärjestelmässä tuetaan yli 80-vuotiaiden kuntalaisten siivouspalvelujen ostamista siivouspalveluyrityksiltä. Kunta maksaa yli 80-vuotiaiden kuntalaisten siivouspalvelujen käytöstä yritykselle 10 euroa kuukaudessa taloutta kohti eli enintään 120 euroa vuodessa taloutta kohti. Käytännössä siivouspalveluyritykset laskuttavat yli 80-vuotiaiden kuntalaisten ostamasta siivouspalvelusta kuntaa em. tuen osuuden ja ylimenevän osuuden asiakkaalta. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2017 talousarviossa on arviolta 10 000 euroa. Sotaveteraanien ateria- ja siivouspalvelut. Tukijärjestelmässä kunta järjestää kunnan alueella kotona asuville sotaveteraaneille ateriapalvelut viitenä päivänä viikossa ja siivouspalvelut noin kaksi tuntia kerran kuukaudessa. Ateriapalvelut on perusteltua järjestää myös sotaveteraanin kanssa samassa taloudessa asuvalle puolisolle. Sotaveteraanilla tarkoitetaan Kelan rintamalisää saavaa henkilöä. Kela maksaa rintamalisää Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jolla on rintamasotilastunnus tai naisille myönnetty rintamapalvelutunnus tai rintamatunnus tai veteraanitunnus. Lisä maksetaan myös miinanraivaajille, joille Sota-arkisto on antanut todistuksen osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945 52. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2017 talousarviossa on arviolta 24 000 euroa. Oppisopimustuki. Tukijärjestelmän mukainen kunnallinen oppisopimustuki myönnetään kunnan lisätukena valtion tukemaan oppisopimukseen, joka on tehty sellaisen karstulalaisen ensisijaisesti alle 25-vuotiaan henkilön kanssa, joka on ammatillista peruskoulutusta vailla tai ammatillisen peruskoulutuksen omaava mutta työpaikan saanti edellyttää työpaikkakoulutusta. Tuki myönnetään Karstulassa toimivalle pk-yritykselle. Tuen määrä on 84 252 euroa kuukaudessa, keskimäärin tuki on 168 euroa kuukaudessa. Tukiaika on enintään puolet (50 %) oppisopimusajasta. Tuki maksetaan jälkikäteen samoin perustein kuin valtion maksama oppisopimuksen koulutuskorvaus. Lisäksi edellytetään, että oppisopimustuen saava yritys ei saa tuen saamiseksi lomauttaa tai irtisanoa nykyistä työvoimaa. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2017 talousarviossa on arviolta 10 000 euroa. 5

Nuorten kesätyöllistäminen yrityksissä tai yhteisöissä. Tukijärjestelmässä kunta myöntää avustusta Karstulassa sijaitseville yrityksille ja yhteisöille karstusten 16 25 -vuotiaiden nuorten työllistämiseen kuukauden mittaiseen työsuhteeseen kesäkaudella 2.5. 30.9. Avustus on suuruudeltaan 270 euroa kesätyöntekijää kohti. Avustukset myönnetään yritysten ja yhteisöiden hakemusten perusteella ja maksetaan jälkikäteen edellyttäen selvitystä työnantajalle kuuluvien velvoitteiden hoitamisesta. Tukijärjestelmästä aiheutuva kustannus vuoden 2017 talousarviossa on arviolta 15 000 euroa. Yksityistieavustukset. Kunta myöntää avustusta yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeisiin sekä yksityisteiden kunnossapitoon teknisen lautakunnan päättämien periaatteiden mukaan. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2017 talousarviossa on 106 000 euroa. Avustukset kansalais-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Kunta myöntää toiminta- ja kohdeavustuksia, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Harkinnanvaraisista avustuksista päättää sivistyslautakunta kunnanhallituksen hyväksymän avustussäännön periaatteiden mukaan. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2017 talousarviossa on 35 000 euroa. Tuki maksullisen lomituspalvelun käyttöön. Kunta myöntää tukea maksullisen lomituspalvelun käyttöön. Tuki on 3 euroa / tunti ja sitä maksetaan enintään 30 tunnilta vuodessa lomaoikeutettua henkilöä kohti. Lomituspalvelun myöntävä paikallisyksikkö vähentää tuen yrittäjälle lähetettävästä laskusta ja laskuttaa sen kunnalta. Avustuksiin varattu määräraha vuoden 2017 talousarviossa on 4 000 euroa. Verotulot Kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2017 on määrätty 20,0 %. Kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2017 on määrätty - yleinen kiinteistövero 0,93 % - vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,45 % - muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,00 % - voimalaitosten kiinteistövero 1,00 % - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 %. Verotulojen arvioinnissa käytetään Kuntaliiton veroennustetta. Talousarvioon otettu arvio verotuloista: Tuloveron (kunnallisveron) tuotto 9 596 000 euroa Kiinteistöveron tuotto 976 000 euroa Yhteisöveron tuotto 1 165 000 euroa Verolajien tuotot yhteensä 11 737 000 euroa Verotuotot, /asukas (31.12.2017 asukaslukuennuste 4 114) 2 852,94 euroa Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2017 on 25,23 % ja kunnan omarahoitusosuus on 3 620,04 euroa/asukas. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). OKM:n valtionosuusrahoitukseen liittyvä arvio kunnan omarahoitusosuudesta vuodelle 2017 on 260 euroa/asukas. 6

Valtionosuuksien arvioinnissa käytetään Kuntaliiton ennustetta. Talousarvioon otettu arvio valtionosuuksista: Valtionosuudet yhteensä 15 358 000 euroa Valtionosuudet, /asukas (31.12.2017 asukaslukuennuste 4 114) 3 733,11 euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maksut ja muut toimintatuotot ovat monilta osin lainsäädännön määrittämiä. Niiltä osin kuin päätösvalta on kunnalla, maksut ja muut toimintatuotot pyritään pitämään kohtuullisina. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Lainanotto on viime vuosina tapahtunut kuntatodistuksilla, koska lyhytaikaisten (1 3 kk) kuntatodistusten korkotaso on ollut parin viimeisen vuoden aikana todella matala ja tälläkin hetkellä 0,00 prosenttia. Näillä näkymin tällaista lainanottoperiaatetta on tarkoitus jatkaa. Mikäli korkotasossa kuitenkin tapahtuu tai näyttää tapahtuvan oleellisia muutoksia, on siihen syytä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Kunnanhallitus voi markkinatilanteen muuttuessa muuttaa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä enintään puolet kunnan kokonaislainamäärästä. Kunnanhallitus voi lisäksi ryhtyä toimiin korkosuojausten ottamiseksi kunnan lainoihin valtuuston hyväksymän erillisen valtuutuksen mukaisesti. Kunnalla on tätä talousarviota laadittaessa sijoitettuja rahavaroja noin 4 miljoonaa euroa, joista 2 miljoonaa on määräaikaistalletuksena ja 2 miljoonaa lyhytaikaisena sijoitusosuutena ns. parkkirahastossa. Sijoitusten tuotto on ollut pitkään lainoista maksettua korkoa suurempi. Viimeisten vuosien aikana sijoitusten tuotto on ollut alhaista, mutta myös korkotaso on ollut erittäin alhainen. Kunnan sijoitusten ja lainamäärän suhdetta on jatkuvasti syytä tarkastella sijoitusten tuoton ja lainojen korkotason muutosten kannalta. Samalla tulee kiinnittää huomiota kunnan lainamäärään. Sijoituksia hoidetaan valtuuston hyväksymien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Taloussuunnitelma Talouden pitemmän aikavälin suunnittelu ja taloussuunnitelman laatiminen vuosille 2018 2020 on erittäin haasteellista. Hyvin merkittävä tekijä kuntien tulevaisuuden rahoituksen ja talouden kannalta on sote- ja maakuntauudistus ja siihen liittyvä rahoitusjärjestelmän rakenteellinen muutos, josta ei tässä vaiheessa ole mitään tarkempaa tietoa. Valtakunnallinen ja kansainvälinen taloustilanne luo merkittäviä haasteita kuntien omille verotuotoille, mutta myös paineita valtiolle tervehdyttää edelleen valtiontaloutta kuntien rahoitusta leikkaamalla. Hallitusohjelman mukaan uusia tehtäviä ja velvoitteita kunnille ei annettaisi. Kunnan verotulojen kehitys riippuu pitkälti yleisen taloustilanteen kehityksestä, mutta merkittävää vaikutusta on myös paikallisilla investoinneilla, elinkeinoelämän vireydellä ja työllisyystilanteella. Kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa suunnitelmavuosien talouteen vain rajallisesti. Merkittävimmin voimme vaikuttaa ylläpitämällä yleistä elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia. Tulevien vuosien taloussuunnitteluun vaikuttaa osaltaan uuden yhtenäiskoulun rakentamishanke, jonka toteutus- ja rahoitustapaa ei ole vielä ratkaistu. Edellä mainituista syistä taloussuunnitelma vuosille 2018 2020 on varsin ohjeellinen ja tarkentuu myöhemmin varsinaisen talousarviovuoden aikana sekä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun edetessä. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden 2017 talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2018 2020 ohjeellisena noudatettavaksi. Kunnanhallitus saattaa vahvistetun talousarvion täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien noudatettavaksi. Erillisiä käyttösuunnitelmia ei tehdä. Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavilla talousarviokokonaisuuksilla: - kunnanhallitus - sosiaali- ja terveystoimi - sivistystoimi - tekninen toimi - tuloslaskelma - investoinnit - rahoituslaskelma. 7

Kunnanvaltuusto päättää määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet tehtäväalueittain. Investointimäärärahat myönnetään hankeryhmittäin. Talousarvio on kunnanvaltuustoon nähden sitova nettomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta päävastuualueittain ja investointien osalta hankeryhmittäin. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen ja lyhytaikaisten lainojen yhteismäärän muutos ja antolainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Talousarvio on kunnanhallitukseen ja lautakuntiin nähden sitova käyttötalouden osalta kustannuspaikoittain ja investointien osalta hankkeittain. Sitovuustasona käyttötalouden menoihin ja tuloihin nähden on toimintakate (nettomenot). Henkilöstömenoja tai niiden säästöjä ei saa käyttää muiden menolajien katteeksi. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat - tilivelvolliset luottamushenkilöt: kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet - tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja ja palvelukeskusten johtajat. 8

2. TAVOITTEET JA KÄYTTÖTALOUS KUNNANVALTUUSTO Toimielimet: KUNNANVALTUUSTO, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielinten tehtävät: Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, joka vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, konserniohjauksen periaatteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto hyväksyy kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta. Lisäksi valtuusto huolehtii, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikaudekseen. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnallisvaalien ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kunnassa vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävät on määritelty kunnan tarkastussäännössä. Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kunnanvaltuuston kustannuspaikalle varataan määräraha kunnanvaltuuston toimintaan. Vaalien kustannuspaikalle varataan määräraha kuntavaalien toimittamiseen huhtikuussa 2017. Tilintarkastuksen kustannuspaikalle varataan määräraha tarkastuslautakunnan toimintaan sekä ulkoisen tarkastuksen eli tilintarkastuksen ostopalveluun auktorisoidulta JHTT-tilintarkastusyhteisöltä. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 011200 Kunnanvaltuusto -31 000-31 000 010000 Vaalit -24 140-24 140 011100 Tilintarkastus -13 500-13 500 011250 Kokousjärjestelmä -27 900-27 900 9

KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus vastaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan järjestämisvastuulla olevien kuntapalvelujen organisoinnista, konsernijohdosta ja -ohjauksesta, kunnan edunvalvonnasta, kunnanhallitukselle määrätyistä tehtäväalueista sekä yhteensovittaa lautakuntien sekä niiden alaisina toimivien palvelukeskusten toiminnan kunnanvaltuuston taloudellisesti kestävällä tavalla määrittämien voimavarojen mukaisesti. Palvelukeskukset: Talousarvion liitteenä olevassa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa esitetään palkatun henkilöstön organisaatioon seuraavat muutokset 1.1.2017 alkaen: 1. Valtuuston päätöksen 14.12.2015 47 mukaisesti kunnan toimeksiantosopimus Melan lomituspalveluiden paikallisyksiköstä päättyy 31.12.2016. Samalla kunnanhallituksen päävastuualueelle kuuluvan lomituspalvelukeskuksen toiminta päättyy 31.12.2016. 2. Kunnanhallituksen päävastuualueelle esitetään toteutettavaksi keskushallinnon organisaatiomuutos, jossa yhdistetään kuntakonsernin palvelukeskus ja hallinto- ja talouspalvelukeskus, sijoitellaan toiminnot ja henkilöstö uudelleen tehtäväalueille ja järjestetään niiden johtaminen uudella tavalla. KONSERNIPALVELUKESKUS huolehtii kunnan yleishallinnosta, henkilöstöhallinnosta ja taloushallinnosta sekä tuottaa kunnan muiden palvelukeskusten ja konserniyhtiöiden tarvitsemia asiantuntija- ja tukipalveluita. Tukipalveluja tuotetaan sopimusperusteisesti myös konsernin ulkopuolelle. Tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö, talous- ja hankintapäällikkö KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2017 KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA/LTA 2016 TA 2017 muutos, muutos, % Toimintatuotot 9 295 671 8 973 407 4 578 730-4 394 677-49,0 % Myyntituotot 6 342 286 6 008 667 2 130 350-3 878 317-64,5 % Maksutuotot 571 470 519 000 0-519 000-100,0 % Tuet ja avustukset 108 380 215 000 175 000-40 000-18,6 % Muut toimintatuotot 2 273 535 2 230 740 2 273 380 42 640 1,9 % Toimintakulut -9 805 535-9 644 908-5 488 830 4 156 078 43,1 % Henkilöstökulut -6 269 815-6 130 919-2 323 430 3 807 489 62,1 % Palvelujen ostot -1 812 973-1 728 809-1 471 920 256 889 14,9 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 119 423-1 232 130-1 191 730 40 400 3,3 % Avustukset -513 532-447 500-411 000 36 500 8,2 % Muut toimintakulut -89 792-105 550-90 750 14 800 14,0 % TOIMINTAKATE -509 864-671 501-910 100-238 599-35,5 % Poistot ja arvonalentumiset -992 028-1 045 472-1 057 534-12 062-1,2 % TILIKAUDEN TULOS -1 501 892-1 716 973-1 967 634-250 661-14,6 % Kunnanhallituksen päävastuualueen talousluvuissa on mukana edellä kuvattu kunnanvaltuuston toiminta (kunnanvaltuuston, vaalien ja tilintarkastuksen kustannuspaikat). 10

KUNNANHALLITUS Toimielimet: KUNNANHALLITUS, KUNNANHALLITUKSEN JAOSTOT (HENKILÖSTÖJAOSTO, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO, VIESTINTÄJAOSTO, MAASEUTUJAOSTO), VANHUSNEUVOSTO, TOIMIKUNNAT Toimielinten tehtävät: Kunnanhallitus toteuttaa valtuuston hyväksymää strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan sekä arvioi strategian toteutumista kaikissa kunnan toiminnoissa ja toiminnan tasoilla. Kunnanhallitukselle kuuluvien lakisääteisten tehtävien lisäksi erityisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan strategiaprosessi on toimiva ja että kunnanvaltuustolla on riittävät mahdollisuudet strategian käsittelyyn sekä välineet raportoinnin ja seurannan varmistamiseen. Kunnanhallitus ohjaa, johtaa, valvoo ja sitouttaa järjestelmällisesti kunnan omaa organisaatiota sekä omistajaohjauksen ja muun yhteydenpidon kautta keskeisiä yhteistyöverkostoja. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto huolehtii, että kuntapalveluja tuottava palkatun henkilöstön palveluorganisaatio toimii kuntastrategian mukaisella tavalla tulevaisuuslähtöisesti, yrittäjämäisesti ja taloudellisesti, ja että kunnan työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvista velvoitteista huolehditaan asianmukaisesti. Kunnanhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto seuraa ja valvoo kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä kuntastrategian mukaisesti ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Jaosto vaikuttaa konserniohjauksella siihen, että kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti ja taloudellisesti, edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja huomioivat palvelukysynnän muutokset. Kunnanhallituksen viestintäjaosto huolehtii, että kuntaviestintä vahvistaa kuntastrategiassa määriteltyä mielikuvaa Karstulasta. Kunnanhallituksen maaseutujaosto valvoo maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan kuntien välisen sopimuksen toteutumista. Jaoston lomituspalveluihin liittyvät tehtävät päättyvät samalla, kun lomituspalvelukeskuksen toiminta päättyy 31.12.2016. Vanhusneuvosto on perustettu kunnanhallituksen päätöksellä 8.3.2012 / 71 kunnan ja sen alueella asuvien ja toimivien ikäihmisten ja heidän järjestöjensä yhteistyöelimeksi. Toimikunnat ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien määrätyn tehtävän hoitamiseksi asettamia toimielimiä. Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kustannuspaikoille varataan määrärahat toimielinten toimintaan. Kunnanhallituksen kustannuspaikalle kirjataan myös kunnanjohtajan ja osin hallinto- ja henkilöstöpäällikön palkkauskulut. Viestintäjaoston kustannuspaikalle kirjataan ostopalvelua kuntamarkkinointiin. Toimikuntien kustannuspaikalle kirjataan myös kustannuksia osallistumisista nimettynä kunnan edustajana seudullisiin ym. yhteisiin toimikuntiin. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 011300 Kunnanhallitus -191 190-191 190 011320 Henkilöstöjaosto -4 500-4 500 011330 Sote-jaosto -5 000-5 000 011340 Viestintäjaosto -17 150-17 150 011360 Maaseutujaosto 0 011350 Vanhusneuvosto -9 220-9 220 011310 Toimikunnat -3 000-3 000 11

Tehtäväalue: ELINVOIMA JA KEHITTÄMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Tehtävän toteuttamiseksi edistämme ja ylläpidämme keskustelevaa toimintakulttuuria, edesautamme erilaisten toimijaverkostojen rakentamista ja ylläpitämistä sekä tuotamme elinkeinopalveluja Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n kautta. Elinkeinotoimen kustannuspaikalle varataan 270 000 euron määräraha elinkeinopalvelujen ostoon kehittämisyhtiöltä, rahoitusosuudet EU-projekteihin ja muihin hankkeisiin osallistumiselle sekä valtuuston ja kunnanhallituksen erikseen päättämiin avustuksiin. Lisäksi kustannuspaikka sisältää kunnan tuen maatalousyrittäjien maksullisen lomituspalvelun käyttöön. Viisarin LEADER-ohjelman rahoitusosuuden määräraha varataan omalle kustannuspaikalleen. Kuntamarkkinointia toteutetaan yhteistyössä kehittämisyhtiön kanssa monipuolisesti sähköisen median, kunnan kotisivujen, 150-vuotisjuhlavuoden ja muiden tapahtumien sekä yleisen suhdetoiminnan avulla. Näille varataan määrärahat omille kustannuspaikoilleen. Tukimuodot: Avustus uudisasukkaan asumistukeen ja maksuttomaan päivähoitoon/kotihoidon kuntalisään sekä oppisopimuskoulutuksen tukemiseen varataan omille kustannuspaikoilleen. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Yrittäjyys ja elinvoima kehittyvät myönteisesti. Työpaikkojen ja yritysten määrän kehitys Työpaikkojen ja yritysten määrä lisääntyy. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Kunta on vetovoimainen asuinpaikkaliike Väestökehityksen tilastot, muutto- Muuttoliike on positiivinen. Kunta on vetovoimainen asiointi- ja vierailukohde. Karstulassa asiointi, ajanvietto ja matkailu lisääntyvät. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 016000 Elinkeinotoimi -325 600-325 600 016300 Viisari Leader -23 500-23 500 016100 Asumistuki / kuntalisä -111 000-111 000 016600 Oppisopimustuki -10 000-10 000 016400 150 v juhlavuosi 1 000-92 000-91 000 012100 Suhdetoiminta, edustus -19 300-19 300 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 1 000-581 400-580 400 12

Tehtäväalue: MAANKÄYTTÖ Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Huolehtia kaavoituksella maankäytön suunnittelusta. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja, tekninen johtaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kaavoituksella turvataan kunnan kehittymisen kannalta riittävät, monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset alueet maankäytön eri tarpeisiin. Aluearkkitehtitoiminnalla ohjataan kaavoitusta ja kaavaprosesseja sekä avustetaan kunnan viranomaisia ja kuntalaisia kaavoitus- ja rakennusasioissa. Kuntien yhteinen aluearkkitehti huolehtii kaavoitustarpeiden kartoituksesta, valvoo kaavoitustyön laatua ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön kaavoituksessa ja muissa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvissä asioissa. Vuonna 2017 käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat keskustan asemakaavan ajantasaistaminen, itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava sekä Humpin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus. Lisäksi varaudutaan myös muihin mahdollisiin käynnistyviin kaavahankkeisiin. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Monipuolinen tonttitarjonta asumiseen ja yritystoimintaan. Tonttitarjonta Tonttitarjonnalla pystytään vastaamaan kysyntään 100-prosenttisesti. Kunnan kaavoituksen nykytilanne ja tavoitteet alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisessa ovat selvillä. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain ja kaavoitusohjelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Maan- ja metsänomistuksesta kertyy myyntituloa, kestävän metsänhoidon periaatteet huomioiden. Myyntitulojen määrä MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 019000 Kaavoitus 51 440-134 100-82 660 018000 Maa- ja metsätilat 60 000-22 800 37 200 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 111 440-156 900-45 460 Talousarvioon suunniteltujen tulojen toteutuminen kestävällä tavalla. 13

Tehtäväalue: KIINTEISTÖT Tehtäväalueen tarkoitus: Ylläpitää ja hoitaa kunnan omistamia kiinteistöjä. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja, tekninen johtaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kaikki kunnan omistamat kiinteistöt ovat talousarviossa kunnanhallituksen päävastuualueella. Muut hallintokunnat ovat tilojen sisäisiä vuokralaisia. Perusturvaliikelaitos Saarikka vuokraa kunnalta toimintojensa tarvitsemat tilat. Talousarviossa kiinteistöt on jaotelty niiden keskeisen käyttötarkoituksen perusteella neljään ryhmään: teollisuus-, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muut kiinteistöt. Vuoden 2017 aikana keskeisin kiinteistöihin liittyvä asia on uuden yhtenäiskoulun rakentamishanke. Lisäksi seurataan kiinteistöihin liittyviä linjauksia sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Kunnan palvelutuotannolla on käytössään tarkoituksenmukaiset, tur- Toimitilojen kunto valliset ja terveelliset toimitilat. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Kunnassa on elinkeinoelämän tarpeiden mukaisia toimitiloja. Yritysten tarpeiden mukaisten tilojen saatavuus Kunnassa sijaitsevat yritystilat mahdollistavat yritysten sijainnin ja sijoittumisen kuntaan. Uuden yhtenäiskoulun suunnittelu ja rakentamisen aloitus. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus Tilinpäätös hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate Teollisuuskiinteistöt 016101-016118 443 200-179 690 263 510 Sivistyst. kiinteistöt 017000-017070 391 140-393 690-2 550 Sote-kiinteistöt 017100-017105 1 113 250-325 340 787 910 Muut kiinteistöt 017200-107236 290 390-302 960-12 570 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 2 237 980-1 201 680 1 036 300 Tarpeen mukainen ylläpito ja kunnostus talousarvion mukaisesti. 14

Tehtäväalue: YLEISHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Varmistaa kunnan yleisten hallintotehtävien lakisääteisten velvoitteiden täyttyminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yleishallinto huolehtii luottamustoimielinten toimintaedellytyksistä, asianhallinnan ja arkistoinnin toimintojen koordinoinnista, kunnan yleisestä viestinnästä ja tiedottamisesta sekä erilaisista kunnan yleishallinnon viranomaistehtävistä. Yleishallinnon tehtäväalueen osana on Hyvinvoiva karstunen kokonaisuus, johon varatusta määrärahasta katetaan hyvinvointivastaavan palkkauskulut ja muita ohjelman koordinointiin liittyviä kuluja. Hyvinvoinnin edistäminen on vastuualueiden rajat ylittävää toimintaa, vaikkakin hyvinvointivastaava toimii kiinteässä yhteydessä sivistystoimen vastuualueiden ja työllistämistoiminnan kanssa. Asioimisliikenteen kustannuspaikalle kirjataan kunnan ostopalvelusopimuksin hankittu osin kutsuohjattu asiointiliikenne, joka palvelee erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeita. Erilaisia kunnan maksuosuuksia kirjataan omille kustannuspaikoilleen: maksuosuus Keski-Suomen kuntien yhteisen velkaneuvonnan kustannuksista, maksuosuus yhteistoiminta-alueelle siirtyneestä maaseutuhallinnosta isäntäkunta Pihtiputaalle, maksuosuus verohallitukselle kunnallisverotuksen suorittamisesta sekä Kuntaliiton, Kuntien eläkevakuutuksen ja Keski-Suomen liiton kuntaosuudet muihin yleishallinnon kustannuksiin. Lomituspalvelujen toimeksiantosopimuksen päättymiseen liittyvien toimenpiteiden ja lopputilityksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset kirjataan lomitushallinnon kustannuspaikalle. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Kunnan yleishallinto toimii sujuvasti ja asianmukaisesti- OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen. Hyvinvointiohjelman johtoryhmän asettamat vastuualueiden rajat ylittävät tavoitteet esitetään erillisessä liitteessä. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 012000 Kunnallisverotus -100 000-100 000 012400 Velkaneuvonta 0 012500 Muut yleishallinnon kust. -65 200-65 200 012600 Asioimisliikenne -32 000-32 000 013000 Maataloustoimi -70 000-70 000 014000 Lomitushallinto -17 360-17 360 016010 Hyvinvoiva karstunen 1 800-64 230-62 430 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 1 800-348 790-346 990 Asianhallintajärjestelmän käyttö on ohjeistettu ja työprosessit on määritelty. Järjestelmässä käsitellään kaikki keskeiset asiat ja asiakirjat. Sähköisen arkistoinnin eams suunnitelma on valmis. 15

Tehtäväalue: HENKILÖSTÖHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia kunnan työnantaja-asemasta johtuvista velvoitteista ja toimeenpanna asetettuja henkilöstöpoliittisia linjauksia ja tavoitteita. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöhallinto huolehtii kunnan henkilöstöhallinnon yhtenäisestä toiminnasta ja ohjeistamisesta, yhteisten henkilöstökoulutusten järjestämisestä sekä yhteisten henkilöstöhallinnon työkalujen käyttöönotosta ja ylläpidosta. Henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle on lisäksi varattu erillinen 3 000 euron määräraha työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Henkilöstöhallinnon kustannuksiin sisältyy työterveyshuoltosopimuksen mukainen lakisääteinen työterveyshuolto (ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) sekä yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyspalvelujen piiriin kuuluvalle henkilöstölle. Lakisääteisen työsuojelun toimintaorganisaation kustannukset ja yhteiset työsuojeluun liittyvät kustannukset sekä yhteistoimintajärjestelmän mukaiset luottamusmiestoiminnan kustannukset kirjataan omille kustannuspaikoilleen. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Esimiestyön tukeminen ja esimiestaitojen Toteutetut toimenpiteet vahvistaminen. Työhyvinvoinnin, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työturvallisuustyön kehittäminen. Toteutetut toimenpiteet MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 012140 Henkilöstöhallinto -34 040-34 040 012120 Työterveyshuolto 35 000-65 000-30 000 012135 Työsuojelu -18 490-18 490 012130 Työmarkkina -15 860-15 860 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 35 000-133 390-98 390 Esimiestyötä ja henkilöstösuunnittelua tukevien työkalujen ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen. Työsuojelun toimintaohjelman ja työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin toteuttaminen. Riskien arvioinnin ajantasaisuus työyksiköissä. 16

Tehtäväalue: TYÖLLISYYS JA YHTEISPALVELU Tehtäväalueen tarkoitus: Työllisyyden edistäminen, työttömyyden haittojen ehkäisy ja yhteispalvelu Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Perustelut ja informatiiviset tiedot: Tehtäväalueelle on keskitetty työllisyyttä edistävät ja työttömyyden haittoja ehkäisevät toiminnot sekä työllisyystoimenpiteiden koordinointi. Työllisyysyksikkö tekee monipuolisesti yhteistyötä kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden kanssa. Kunnan vastuu työllisyyden hoidosta korostuu edelleen. Keskeinen osa työllisyyden hoitoa ja työttömyyden haittojen ehkäisyä on monipuolinen, erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille suunnattu työpajatoiminta sekä työllistettävien sijoittaminen kunnan työkohteisiin. Lisäksi huolehditaan nuorten kesätyöllistämisestä kunnan omissa työkohteissa ja kesätyöavustuksella paikallisissa yrityksissä ja yhteisöissä. Nuorten työpajatoimintaan haetaan OKM:n valtionavustusta. Yhteispalvelussa tarjotaan julkishallinnon palveluja keskitetysti yhdestä paikasta kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä. Yhteispalvelu sisältää eri viranomaisten asiakaspalvelua, asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä eri viranomaisten etäpalvelua. Yhteispalvelun asiakasneuvontaan tarvittavan työpanoksen määrään voi vaikuttaa myös toimeentulotukiasioiden asiakaspalvelun siirtyminen Kelan ja edelleen yhteispalvelupisteen hoidettavaksi. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Työllisyys kehittyy kunnassa myönteisesti. Työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kehitys Työttömyys alenee. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Työllistämistoimenpiteillä edistetään niihin osallistuvien asemaa työmarkkinoilla, ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan elämänhallintaa. Toimenpiteisiin osallistuneiden määrä ja sijoittuminen työllistämisjakson jälkeen. Asiakaspalaute Työllistämistoimenpiteisiin osallistuu vuositasolla 25-30 eri henkilöä. Ryhmävalmennustoiminnan käynnistäminen työpajan yhteyteen. Toimenpiteisiin osallistuvien asema työmarkkinoilla ja elämänhallinta pa- Julkisen hallinnon palvelut ovat yhteispalvelussa monipuolisesti saatavilla. Saatavilla olevat palvelut ja niiden käyttö. Asiakaspalaute MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 012200 Työllistäminen 225 600-326 670-101 070 012210 Nuorten työpajatoiminta/okm 60 000-122 950-62 950 012700 Yhteispalvelu 8 000-48 400-40 400 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 293 600-498 020-204 420 ranee. Asiakkaat kokevat saavansa tarvitsemansa palvelun. 17

Tehtäväalue: TALOUSHALLINNON PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota keskitetysti kunnan ja kuntakonsernin tarvitsemat taloushallinnon palvelut. Hoitaa kunnan omistuksia, sopimuksia ja hankintoja. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: talous- ja hankintapäällikkö Perustelut ja informatiiviset tiedot: Taloushallinto huolehtii kunnan ja kuntakonsernin kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, talousarvion valmistelusta, seurannasta ja raportoinnista, kustannuslaskennasta ja -vertailusta, taloushallinnon ja laskutuksen toimintojen koordinoinnista, konsernipankin toiminnasta ja muista rahoitusjärjestelyistä, omaisuuden hoitamisesta, sopimushallinnasta ja vakuutuksista, hankintatoimen koordinoinnista ja keskitetyistä hankinnoista sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistamisesta. Konsernin sisäisen pankin ja konsernitilin toiminto on uusi. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Kunnan ja kuntakonsernin taloushallinnon tukipalvelut hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja ammattitaitoisesti. Tukipalvelujen tuotteistaminen. Konsernin sisäisen pankin ja konsernitilin käyttöönotto. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Taloushallinnon työprosessien ja sähköisten järjestelmien käytön kehittäminen. Toteutetut toimenpiteet Hankintojen tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus Toteutetut toimenpiteet MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 011000 Talous- ja hallintopalvelut 36 600-302 850-266 250 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 36 600-302 850-266 250 Taloushallinnon keskeiset työprosessit on määritelty. Talousohjeiden ja sisäisen valvonnan ohjeiden mukainen toiminta. Hankintaohjeen päivitys ja ohjeen mukainen toiminta. Sopimushallinnan kehittäminen. 18

Tehtäväalue: IT-PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota keskitetysti kunnan ja kuntakonsernin tarvitsemat IT-palvelut. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: talous- ja hankintapäällikkö Perustelut ja informatiiviset tiedot: IT-palvelujen keskeisenä tehtävänä on laitteiden ja ohjelmistojen asennus- ja ylläpitotehtävät, järjestelmien ja tietoverkkojen suunnittelu ja toteuttaminen, laitteistojen ja ohjelmistojen hankinnat sekä käyttäjien opastaminen. Osana kokonaisuutta huolehditaan myös puhelin- ja viestintäratkaisuista. Kuntapalvelujen tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen edellyttää toimintaprosessien digitalisoitumista ja tietojärjestelmien täysimääräistä hyödyntämistä, mitä IT-palvelut osaltaan tukee. Kustannustehokkuutta tuovat myös videoneuvottelu- ja etäyhteyksien hyödyntäminen palavereissa ja asiakaspalvelussa sekä verkon vikatilanteiden väheneminen hyvien kuituyhteyksien rakentamisen vuoksi. Toisaalta myös julkishallinnon organisaatioiden tietohallintoa koskevat velvoitteet ovat lisääntyneet. IT-asiantuntemusta tarvitaan jatkossa entistä enemmän toimintaprosessien digitalisoitumisen ja muun kehittämisen tukena ja uuden yhtenäiskoulutus suunnitteluprosessissa, joten kehittämistyöhön käytettävissä olevaa IT-resurssia on lisätty. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) IT-palvelut tukevat osaltaan kunnan ja kuntakonsernin palvelutuotannon sujuvuutta ja tehokkuutta. Toimintojen ja työprosessien sujuvuus Keskeisten toimintojen ja järjestelmäkokonaisuuksien jatkuva toiminta on varmistettu myös vika- ja poikkeustilanteissa. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) IT-palvelujen kehittämisellä tuetaan Toteutetut toimenpiteet toimintaprosessien kehittämistä. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 011010 IT-palvelut 124 610-184 530-59 920 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 124 610-184 530-59 920 Useita toimintaprosesseja on kehitetty IT-ratkaisujen avulla. 19

Tehtäväalue: HENKILÖSTÖYKSIKKÖ Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota palkanlaskentapalveluja ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalveluja kunnalle ja sopimusperusteisesti palkanlaskentansa ulkoistaneille SoTe kuntayhtymälle ja lähikunnille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vastaava palkkasihteeri Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöyksikön tehtävänä on osaltaan huolehtia kunnan ja yhteistyöorganisaatioiden työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvien velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Palvelutuotanto perustuu yhteistyösopimuksiin ja suoriteperusteiseen hinnoitteluun. Yhteistyösopimusten irtisanomisaika on yksi kalenterivuosi. Vuoden 2017 suoritemääräksi arvioidaan 23 503 (muutos edellisvuteen -6,3 %) ja suoritehinnaksi16,50 (muutos edellisvuoteen +6,1 %). Henkilöstöyksikön palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan jatkuva suoritemäärän väheneminen ja muut asiakasorganisaatioiden toiminnan muutokset. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Palkkahallinnon palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Hinnoittelun kustannusvastaavuus. Laskeva suoritehinta. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Palkkahallinnon palvelut toteutetaan Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskyselyt yhteistyösopimusten mukai- sina. Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon työprosesseja kehitetään jatkuvasti ja niissä hyödynnetään käytössä olevien tietojärjestelmien ominaisuuksia täysimääräisesti. Toteutetut toimenpiteet Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon keskeiset työprosessit ja tietojärjestelmäyhteydet on määritelty. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 011020 Henkilöstöyksikkö 316 000-385 410-69 410 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 316 000-385 410-69 410 20

Tehtäväalue: RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tuottaa kunnallisessa palvelutuotannossa tarvittavat ateria- ja siivouspalvelut. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Perustelut ja informatiiviset tiedot: Ruoka- ja siivouspalvelujen suurimmat sisäiset asiakkaat ovat perusopetus, lukio ja päivähoito.yksikkö myy ateriapalveluja sopimusperusteisesti myös kuntaorganisaation ulkopuolelle Perusturvaliikelaitos Saarikalle sekä järjestää kokous- ja henkilöstöruokailussa tarvittavat ateriapalvelut. Ruokapalvelut toteutetaan kahden valmistuskeittiön mallilla, mikä takaa jatkuvan toimintavalmiuden. Palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan jatkuva suoritemäärien väheneminen. Tolppilan valmistuskeittiö huolehtii Tolppilan koulun, Laaksolan koulun ja lukion, Tippamäen päiväkodin, Rantakylän koulun, Rantakylän perhepäivähoidon ja Himmelin henkilökunnan ruokailut, Himmelin tilavaraukset ja kokoustarjoilut sekä Kruukkilan tilavaraukset. Arvio vuoden 2017 suoritemäärästä on 140 200, suoritehinta 3,31. Terveysaseman valmistuskeittiö huolehtii kuntoutusyksikön, Uusjokelan, Valkaman ja Mäntyrannan ateriapalveluista, kotihoidon kuljetettavista ateriapalveluista ja kanttiinin toiminnasta sekä ryhmäperhepäiväkodin ateriapalveluista. Arvio vuoden 2017 suoritemäärästä on 130 000, suoritehinta 4,29. Siivouspalvelut huolehtii Tolppilan koulun, Laaksolan koulun ja lukion, kirjaston, Tippamäen päiväkodin, ryhmäperhepäiväkoti Rypäleen, Rantakylän koulun, liikuntahallin, Tolppilan asuntolan, Himmelin, Heikintuvan, puhdistamon, nuorisotalon ja liikuntapaikkojen pukutilojen puhtaanapidosta (yhteensä noin 12 300 m²) siivoustyön mitoituksen mukaisena. Siivouspalvelut toteutetaan pääsääntöisesti omana palvelutuotantona hyödyntäen lisäksi sopivissa kohteissa ostopalvelua alan yrityksiltä. Siivouspalvelujen tuottaminen ja kaikki siivouksen ostopalveluhankinnat on keskitetty tehokkaan suunnittelun, sopimushallinnan ja siivousmitoituksen mukaisen laatutason varmistamiseksi. Ruoka- ja siivouspalvelujen palvelutuotannossa varaudutaan muutoksiin mahdollisissa koulujen väistötilanteissa. Lisäksi osallistutaan uuden yhtenäiskoulun suunnitteluprosessiin. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Suoritemäärä työntekijää ja työtuntia kohti maan keskitasossa. Suoritehinta alle maan keskitason. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Ruoka- ja siivouspalvelujen laatutaso on suositusten mukainen. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan palvelusopimusten mukaisina. Eri-ikäisten ravitsemussuositukset Mitoituksen mukainen siivous Ruokapalvelujen tuotannolle asetettujen vaatimusten täyttyminen Asiakastyytyväisyys MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 015000 Terveysaseman keittiö 595 850-554 220 41 630 015200 Kouluruokailu 484 510-474 700 9 810 015300 Siivoustoimi 319 640-319 640 0 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 1 400 000-1 348 560 51 440 Ikäryhmien suosituksia vastaavat ateriapalvelut. Ajantasaisen mitoituksen mukainen siivous kaikissa kohteissa. Omavalvontasuunnitelman toteutuminen. Asiakastyytyväisyyskyselyt kaikille asiakasryhmille. Palvelusopimukset ovat ajantasaiset ja tilaukset päivitetään muutosten mukaan. 21

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Tilivelvollinen viranhaltija: kunnanjohtaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisen jälkeen ns. laajan perusturvan sosiaali- ja terveystoimen palvelut toteutetaan ostopalveluina SoTe kuntayhtymältä (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä (erikoissairaanhoito). Ympäristöterveydenhuolto ja elänlääkintähuolto ovat yhteistoiminta-alueen hoidettavina, ko. kustannuspaikoille kirjataan isäntäkunta Viitasaarelle maksettava osuus. Päävastuualueen talousarvio sisältää lisäksi kunnan vastuulle edelleen kuuluvia sosiaali- ja terveystoimen eläkemenoperusteisia maksuja, joihin on varattu määräraha sosiaali- ja terveystoimen eri kustannuspaikoille. Muun toiminnan kustannuspaikalle kirjataan tilastoinnissa sosiaalihuoltoon kuuluva osuus oppilashuoltotyöstä (koulukuraattoripalvelun järjestämisen kustannukset ja tulot naapurikunnilta). Vanhusten kotipalvelun kustannuspaikalle on varattu avustusmääräraha vanhusten siivouspalvelujen oston tukemiseen sekä sotaveteraanien ateriaja siivouspalvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus. Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Maaseutukuntien keskitaso KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2017 SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA/LTA 2016 TA 2017 muutos, muutos, % Toimintatuotot 99 816 27 000 53 000 26 000 96,3 % Myyntituotot 99 816 27 000 53 000 26 000 96,3 % Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut -16 529 189-17 004 369-16 090 163 914 206 5,4 % Henkilöstökulut -273 944-269 894-246 880 23 014 8,5 % Palvelujen ostot -16 255 131-16 734 275-15 843 083 891 192 5,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -114-200 -200 0 0,0 % Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE -16 429 373-16 977 369-16 037 163 940 206 5,5 % Poistot ja arvonalentumiset -5 868 TILIKAUDEN TULOS -16 435 241-16 977 369-16 037 163 940 206 5,5 % MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 021000 Perusterveydenhuolto -11 129 833-11 129 833 021100 Erikoissairaanhoito -4 526 024-4 526 024 021200 Ympäristöterveydenhuolto -44 330-44 330 021210 Eläinlääkintähuolto -100 569-100 569 024400 Muu toiminta 53 000-91 830-38 830 022500 Vanhusten kotipalvelu -34 000-34 000 Eläkemenoperusteiset eri kp. -163 550-163 550 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 53 000-16 090 163-16 037 163 22

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnan tehtävänä on - vastata lautakunnan alaisuuteen kuuluvan oman ja ostetun palvelutuotannon laadusta ja saatavuudesta - valvoa ja huolehtia eri tahoilta tulleiden voimassa olevien määräysten ja velvoitteiden toteutumista palvelutuotannossa - valvoa kunnan omien päätösten ja linjausten toteutumista. Palvelukeskukset: SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen perustehtävänä on järjestää kasvatus- ja koulutuspalvelut sekä vapaa-aikapalvelut valtakunnallisten vaatimusten ja kunnan omien linjausten mukaisesti. Päävastuualueen talousarvio sisältää tarkemmin esiteltävien eri tehtäväalueiden käyttötalouden lisäksi kunnan maksuosuuden 25 850 euroa Viitasalo-opiston (musiikkiopiston) toiminnasta. Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Monipuolisia vapaa-aikapalveluja tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Sivistyspalvelut tuotetaan asiakasja tulevaisuuslähtöisesti sekä yritteliäästi. Tavoitteena tyytyväinen palvelun käyttäjä. Asiakastyytyväisyyskyselyt Tyytyväisiä asiakkaita vähintään 80 % OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Kasvatus- ja koulutuspalvelut järjestetään ja tuotetaan tehokkaasti. Palvelun keskihinta verrattuna samantyyppiset kunnat, alue, maa- Päivähoitopäivän hinta Perusopetuksen ja lukio-opetuksen kunta, maa Käyttäjien määrä, tapahtumien ja toiminnan määrä, yhteistyötahojen määrä hinta alle 9 500 euroa/oppilas Määritellään tehtäväalueiden tavoitteissa KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2017 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA/LTA 2016 TA 2017 muutos, muutos, % Toimintatuotot 10 467 146 580 660 582 450 1 790 0,3 % Myyntituotot 480 969 268 760 256 500-12 260-4,6 % Maksutuotot 250 770 236 500 251 100 14 600 6,2 % Tuet ja avustukset 256 804 33 000 33 000 0 0,0 % Muut toimintatuotot 57 603 42 400 41 850-550 -1,3 % Toimintakulut -8 144 503-7 812 964-7 544 055 268 909 3,4 % Henkilöstökulut -5 249 486-4 994 251-4 796 095 198 156 4,0 % Palvelujen ostot -1 830 487-1 862 633-1 807 190 55 443 3,0 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -306 837-239 080-200 830 38 250 16,0 % Avustukset -227 470-216 500-205 500 11 000 5,1 % Muut toimintakulut -530 223-500 500-534 440-33 940-6,8 % TOIMINTAKATE -7 098 356-7 232 304-6 961 605 270 699 3,7 % Poistot ja arvonalentumiset -247 742-353 181-375 094-21 913-6,2 % TILIKAUDEN TULOS -7 346 098-7 585 485-7 306 699 278 786 3,7 % 23

Tehtäväalue: PÄIVÄHOITO Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota paikkakunnan lapsiperheille päivähoitolaissa määritellyt palvelut sekä kehittää niitä ottamalla huomioon kunnan väestörakenteen, syntyvyyden, työllisyyden sekä lasten / lapsiperheiden yksilölliset tarpeet. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: päivähoidon johtaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kaikilla vanhemmilla on oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin sitä tarvitaan. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa tarjotaan ainoastaan silloin kun lapsen molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa ansiotyössä tai yötyön jälkeisessä lepovuorossa. Päivähoito tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tippamäen päiväkoti: Paikkoja 40. Esioppilaiden päivähoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Ryhmäperhepäiväkoti Rypäle: Paikkoja 20. Vuorohoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Perhepäivähoito: Perhepäivähoitajia 14, paikkoja 75. Talousarvioon sisältyvän tukijärjestelmän mukaisesti 31.12.2017 mennessä syntyville karstusille lapsille järjestetään 12 kuukauden ajan maksuton päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti maksetaan kotona tai yksityisessä hoidossa hoidettaville alle 3-vuotiaille kotihoidon tuen kuntalisää 100 euroa kuukaudessa. Joulukuussa 2016 hoitolapsia oli 126, joista osapäivähoidossa 50. Hoitolapsien määrä on ollut vuosien mittaan laskeva. Ilta- ja viikonloppuhoidon tarve näyttää pysyvän samansuuruisena verrattuna edellisiin vuosiin. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Päivähoito järjestetään asiakaslähtöisestisestä Odotusaika hakemuksen jättämi- Lakisääteinen <14 vrk hoitopaikan saamiseen. Päivähoito tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso Kiinteät paikat tehokkaassa käytössä. Huomioidaan uudet ryhmäkokosuositukset mitoituksessa. Yhteistyö aamuja iltapäivätoiminnan kanssa. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Lasten kehitykseen liittyvät erityistarpeet huomioidaan ja lapsiperheille tarjotaan yksilöllistä apua vanhemmuuden tukemiseen. Henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 031000 Päiväkoti 45 000-397 460-352 460 031100 Perhepäivähoito 111 000-550 385-439 385 031300 Ryhmäperhepäiväkoti 39 000-273 700-234 700 031200 Lasten kotihoidon tuki -168 000-168 000 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 197 000-1 391 545-1 194 545 Kaikilla ajantasainen vasu. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelu saatavilla kaikissa hoitomuodoissa. Moniammatillinen yhteistyö on suunnitelmallista. 24

Tehtäväalue: ESI- JA PERUSOPETUS Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää perusopetuslain mukainen esiopetus, oppivelvollisuusikäisten perusopetus ja siihen liittyvä kasvatus. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: perusopetuksen rehtori, Rantakylän koulun johtaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Esi- ja perusopetus on suunnitelmallista ja perustuu seudullisiin ja koulukohtaisiin opetus- ja vuosisuunnitelmiin. Esiopetuksen tavoitteena on kehittää lapsen oppimisedellytyksiä ja tukea siirtymistä koululaiseksi. Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille elämässä tärkeitä tietoja ja taitoja, kasvattaa heitä vastuunsa tunteviksi yhteiskunnan jäseniksi ja antaa hyvät edellytykset selviytyä toisen asteen opintoihin. Yhtenäinen perusopetus mahdollistaa opettajien osaamisen hyödyntämisen joustavasti eri vuosiluokilla. Erityisopetuksella vahvistetaan oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätään annettavan tuen suunnitelmallisuutta sekä tehostetaan käytössä olevia tukitoimia. Perusopetuksen oppilashuolto toimii opetussuunnitelman ja oppilashuoltolain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminta on oppituntien ulkopuolista vapaaajan toimintaa, joka on suunnattu perusopetuksen 1. ja 2. luokan sekä erityisopetuksen oppilaille. Toiminta järjestetään ostopalveluna Tolppilassa. Lisäksi perusopetuksen jakamattomien erien kustannuspaikalle kirjataan perusopetuksen jakamattomia kustannuksia ja tuloja: eläkemenoperusteisia maksuja, tietoliikenne- ja mikrotukipalveluita, muissa kunnissa koulua käyvien koulunkäyntikulujen korvaukset ja muita koulujen yhteisiä menoja, tulopuolella on vastaavasti saadut kotikuntakorvaukset. Muita perusopetuksen sekalaisia tuloja ja kustannuksia kirjataan erillisille kustannuspaikoille (esim. projektit, koulutapaturmat). Tolppilan koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuonna 2016 2017 koulussa on 284 oppilasta, joista 28 esiopetuksessa. Esiopetusryhmiä on 2, toinen niistä toimii Tippamäen päiväkodin yhteydessä. Vuosiluokilla 1-6 on 12 perusopetusryhmää, joissa oppilaita on 17-25. Lisäksi koulussa on pienluokka, jossa on 4 oppilasta. Laaksolan koulu: Vuosiluokat 7 9. Lukuvuonna 2016 2017 koulussa on 153 oppilasta. Koulussa on 9 perusopetusryhmää eli 3 joka vuosiluokalla, lisäksi erityisopetuksen pienluokka. Rantakylän koulu: Vuosiluokat eo 6. Lukuvuoden 2016 2017 alkaessa koulussa oli 32 oppilasta, joista 5 esiopetuksessa. Koulu toimii tällä hetkellä väistötiloissa entisen Syrjämäen koulun tiloissa ja osa oppilaista on siirtynyt Tolppilan koulun oppilaiksi. Rantakylän koulun toimintaa on esitetty lakkautettavaksi 31.7.2017, jolloin koulun toiminta sulautettaisiin Tolppilaan 1.8.2017 alkaen. Esi-ja perusopetuksen oppilasmäärän ennuste on hieman laskeva, mutta Karstulassa käy koulua oppilaita Saarijärveltä ja Pylkönmäeltä. Tulevaisuudessa siirrytään uuteen yhtenäiskouluun eli yhteen perusopetuksen yksikköön, mikä on hyvä asia. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tuo kouluun muutoksia, jotka vaikuttavat esim. henkilökunnan täydennyskoulutustarpeisiin. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Koululaisille luodaan edellytykset hyvään oppimiseen peruskoulussa ja menestymiseen jatko-opinnoissaan. Päättötodistuksen saaneiden ja jatko-opiskelupaikan saaneiden määrä Päättötodistuksen saa 100 % ja jatkoopintoihin pääsee 100 % 9. luokan oppilaista. Esi- ja perusopetus tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Valtakunnallinen keskitaso suorituksissa. Kaikki oppilaat pääsevät jatko- Laadukas perusopetus Oppimistulosten monipuoliset arvioinnit ja valtakunnalliset kokeet sekä jatko-opintoihin pääseminen opintoihin. Varhainen tuki Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö Kolmiportaisen tuen toimivuus, Lapset puheeksi -toimintamallin toimivuus ja tilastot, tukea saavien oppilaiden määrä, oppilashuollon ja terveydenhuollon toimivuus. Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, koulukuljetus, siivous, kiinteistönhoito) Tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö. Kouluterveyskyselyissä tulokset yli maan keskitason. Palvelusopimusten toteutuminen. Päivittäisten toimintojen sujuminen luotettavasti. Kiinteistöjen huolto nopeaa ja ammattitaitoista. 25

Terveyttä edistävät ruokailutottumukset Työkykyinen, osaava ja motivoitunut henkilökunta Sairauspoissaolojen seuranta, tarpeellisiin täydennyskoulutuksiin osallistuminen, työyhteisökyselyn tulokset Edistetään kouluissa ja päivähoidossa terveitä ruokailutottumuksia. Sairauspoissaolojen väheneminen, työyhteisökyselyn tulosten paraneminen MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 031500 Esiopetus 2 000-257 680-255 680 032200 Tolppila ja Laaksola 58 650-3 056 740-2 998 090 032300 Rantakylän koulu 1 700-267 670-265 970 032500 Erityisopetus 24 000-368 870-344 870 032600 Aamu- ja iltapäivätoiminta 13 000-72 050-59 050 032000 Jakamattomat erät 130 000-63 300 66 700 Sekalaisia pieniä kustannuspaikkoja TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 229 850-4 087 310-3 857 460 26

Tehtäväalue: LUKIOKOULUTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lukion oppimäärän suorittamiseen ja ylioppilastutkintoon tähtäävän toisen asteen koulutuksen järjestäminen seutukunnan nuorille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: lukion rehtori Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lukiokoulutus on yleissivistävää toisen asteen koulutusta. Opiskelun tuki, runsaat valintamahdollisuudet ja yksilöllinen ohjaus antavat hyvät eväät jatko-opintoihin ja työelämään. Lukion käyneet hakeutuvat yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin sekä ammatilliseen koulutukseen. Osa opiskelijoista voi suorittaa lukioaikana yliopistokursseja tai ammatillisia opintoja. Lukiossa voi opiskella myös aikuislukion opetussuunnitelman mukaan ja tehdä joillekin aloille kaksoistutkintoja. Lukiokoulutus lisää paikkakunnan elinvoimaisuutta ja tarjoaa ainoana toisen asteen oppilaitoksena alueen nuorille mahdollisuuden käydä koulua muuttamatta toiselle paikkakunnalle. Uusi opetussuunnitelma mahdollistaa opiskelijan suuntautumisen alueen harrastus-, yhdistys- ja yritystoimintaan entistä paremmin. Se myös parantaa opiskelijan tietoisuutta omista vahvuuksista ja jatko-opintomahdollisuuksista. Kansainvälisen liiketoiminnan verkosto tuo uuden painotuksen, joka sopii hyvin yhteen runsaan kielitarjonnan ja muun kansainvälisen toiminnan kanssa. Muutenkin kurssitarjonta pyritään säilyttämään laajana. Lukuvuonna 2016 2017 lukiossa on noin 100 opiskelijaa. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Luokioulutuksella luodaan mahdollisuudet, joilla taataan hyvät oppimistulokset ja mahdollistetaan opiskelijoiden sijoittuminen jatkoopintoihin. Päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen saaneiden määrä Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä Lukiokoulutuksen vetovoima lisää opiskelijoiksi hakeutumista myös naapurikunnista. Vieraspaikkakuntalaisten määrä Neljännelle vuodelle jääneiden määrä Jatko-opintoihin sijoittuneiden määrä selvästi yli maan keskitason Vähintään 25 % ulkopaikkakuntalaisia OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Monipuolinen kurssitarjonta Tuotetut kurssit, verkkokurssit, Kurssitarjontaa ei supisteta oppilaitosyhteistyö Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja yksilöllinen ohjaus Toteutuneet tapaamiset ja sallittujen määräaikojen täyttyminen Riittävä ja kelpoisuuden omaava henkilöstömäärä Opiskelun tuki Opetusryhmien keskikoko Ryhmänohjauksen toteutuminen Tukiopetuksen määrä Opetusryhmän keskikoko noin 16 Tukiopetuksen määrä Vähäinen keskeyttäneiden määrä Keskeytyneet opinnot Keskeyttäneitä <4 % opiskelijoista MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 033000 Lukio 8 000-930 930-922 930 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 8 000-930 930-922 930 27

Tehtäväalue: KANSALAISOPISTO Tehtäväalueen tarkoitus: Vapaan sivistystyön oppilaitoksena kansalaisopisto edistää kuntalaisten osaamista ja hyvinvointia järjestämällä kaikille ikäryhmille tilaisuuksia kouluttautua ja harrastaa. Kansalaisopiston toiminta pohjautuu avoimuuteen, tasavertaisuuteen ja joustavuuteen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kansalaisopiston rehtori Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kansalaisopisto on OKM:n järjestämislupaan perustuva, yleissivistävää koulutusta ja taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Vapaan sivistystyön oppilaitoksena sen tehtävänä on tukea kuntalaisten omaehtoista opiskelua, itsensä ja kansalaisvalmiuksien kehittämistä. Kansalaisopisto toteuttaa toiminnassaan Hyvinvoiva karstunen - ohjelmaa. Opetus on suunnattu pääasiassa aikuisille, mutta varsinkin taiteen perusopetuksen ryhmissä on lapsia ja nuoria. Opiston toimialueena on Karstulan lisäksi Kivijärvi ja Kyyjärvi, joiden kanssa kunnalla on sopimus toiminnan järjestämisestä. Taiteen perusopetusta järjestetään teatteri-ilmaisussa, kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Kansalaisopiston noin 130 opintoryhmässä opiskelee noin 1 200 opiskelijaa vuosittain. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Järjestää 4800 tuntia vapaan sivistystyön koulutusta. Tilasto Tyydyttävä 4200 tuntia, hyvä 4500 tuntia, erinomainen 4800 tuntia. Järjestää toiminta kustannustehokkaasti. Kustannukset / tunti Tyydyttävä 78 /tunti, hyvä 70 /tunti, erinomainen 60 /tunti. Osallistua Suomi 100 Karstula 150 -juhlavuoden toteuttamiseen Tapahtumien määrä Tyydyttävä 3 tapahtumaa, hyvä 4-5, erinomainen 6 OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Järjestää juhlavuoden studia generalia -luentosarja Luentojen määrä ja osallistujamäärä Luentojen määrä tyydyttävä 3, hyvä 4, erinomainen 5 Osallistujamäärä tyydyttävä 70, hyvä 100, erinomainen 150 Taiteen perusopetuksen saavutet- Opiskelijamäärä Tyydyttävä vuoden 2016 taso, hyvä tavuuden parantaminen Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Toimintaan osallistuvien maahanmuuttajien määrä MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 033100 Kansalaisopisto 105 000-329 010-224 010 033110 Taiteen perusopetus 2 300-16 080-13 780 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 107 300-345 090-237 790 nousua 2 %, erinomainen >2 % Tyydyttävä 8, hyvä 9-15, erinomainen yli 15 28

Tehtäväalue: KIRJASTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Kirjastolain mukaisten kirjasto- ja tietopalvelujen tuottaminen Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto toimii oppimisen, tiedonhaun ja kulttuurin monipalvelukeskuksena kaikenikäisille ja koko kunnan väestölle. Karstulan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen yhteenliittymään, joka kattaa kaikki Keski-Suomen 23 kuntaa. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja verkkokirjasto sekä viikoittaiset aineistokuljetukset, joiden ansiosta kuntalaisten käytössä on yli 2 miljoonan niteen seudullinen kirjastokokoelma oman paikallisen kokoelman lisäksi. E-kirjaston kautta käytettävissä on satoja erikielisiä sähköisiä kirjoja ja lehtiä. Vuonna 2015 kirjastokäyntejä oli 41 081, verkkokäyntejä 14 083 ja lainauksia 72 824 kappaletta. Uusi kirjastolaki tulee voimaan 1.1.2017. Lain mukaisten tehtävien hoitamiseksi yleisellä kirjastolle tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Kuntalaiset käyttävät kirjastopalveluja aktiivisesti ja omatoimisesti. Kirjaston palvelut ovat merkittävä osa kunnan tarjoamia kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja. Lainaus- ja automaattilainausmäärät, verkkoasioinnin määrä, aukiolotuntien määrä. Asiakaskyselyt Valmius siirtyä omatoimikirjastoon. Aukiolotuntien määrän kasvu omatoimikirjastoon siirryttäessä. Palvelun laadun parantuminen uudenlaisen kirjastokonseptin avulla. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluun. Juhlavuoden teemakuukaudet. Kirjastopalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Kirjaston pedagogisen toiminnan, eri käyttäjäryhmien tiedonhaku- ja monilukutaidon kehittäminen. Laatusuositusten mukainen kokoelmatyö ja aineistojen saatavuus. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, aineiston ajankohtaisuus ja paikallisesti kattava kotiseutukokoelma. Siisti ja viihtyisä kirjasto Uutuushankintojen määrä, lehtikokoelman vuosikertojen määrä. Kokoelmatyö aineiston koko elinkaari huomioiden. Henkilöstön työpanoksen suuntaaminen aiempaa enemmän kokoelmanhoitoon MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 034000 Kirjasto 5 300-311 470-306 170 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 5 300-311 470-306 170 Kouluyhteistyön lisääminen. Aikuis- ja senioriväestön tietopalvelujen monipuolistaminen ja koulutus. Suositusten mukainen hankintojen määrä ja suuntaaminen eri ikäryhmille. Kokoelmatyössä edetään valtakunnallisten ja maakunnallisten suositusten mukaisesti. Hankitaan mahdollisuuksien mukaan karstulalaisten tuottamaa tai heitä tarkastelevaa aineistoa. Jokainen henkilökuntaan kuuluva huolehtii omalta osaltaan, että järjestys, siisteys ja viihtyisyys säilyy. 29

Tehtäväalue: KULTTUURIPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Laadukkaiden, kaikkiin ikäluokkiin kohdistuvien kulttuuripalvelujen järjestäminen paikkakunnalla asuvalle ja vierailevalle väestölle sekä kuntalaisten omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukeminen ja kannustaminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kansalaisopiston rehtori Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kulttuuripalvelut vaikuttavat osaltaan kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen tuottamalla erilaisia toimialaan liittyviä palveluja (esim. kulttuuritilaisuudet, taidetapahtumat) ja erityisesti luomalla edellytyksiä järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten kulttuuritoiminnalle sekä tukemalla yksityisiä taiteenharrastajia. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Paikkakunnalla on monipuolista ja vetovoimaista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Juhlavuoden tapahtumien kävijämäärä Tyydyttävä: Kulttuuritapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärä 5000. Hyvä: kävijämäärä 7000. Erinomainen: kävijämäärä 9000. Kulttuuripalvelut toteutetaan tehok- Kustannukset /asukas Maaseutukuntien keskitaso kaasti ja taloudellisesti. Kulttuuritoimi aktiivisena toimijana Suomi 100 Karstula 150 juhlavuoden tapahtumien järjestämisessä Tapahtumien määrä joissa kulttuuripalvelut mukana Tyydyttävä: osallistutaan 5 tapahtumaan, hyvä 5-10, erinomainen yli 10. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Kulttuuritoimijayhteisöjen aktivointi juhlavuoden järjestelyissä Myönnetyt avustukset Karstusten kulttuuritoimijoiden tilaisuuksien määrä Juhlavuoden toimintaa järjestävien yhdistysten määrä MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 034100 Kulttuuritoimi 3 000-64 280-61 280 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 3 000-64 280-61 280 Tyydyttävä 1-2 yhdistystä saa avustusta, hyvä 3-5, erinomainen yli 5. Tyydyttävä 1-4 tilaisuutta, hyvä 5-7, erinomainen yli 7. Tyydyttävä 3, hyvä 45-, erinomainen yli 5. 30

Tehtäväalue: NUORISOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinolosuhteita nuorisotyön menetelmin. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kansalaisopiston rehtori, vapaa-aikasihteeri Perustelut ja informatiiviset tiedot: Nuorisopalveluiden toiminta perustuu ennaltaehkäisevällä tavalla nuorten terveiden elintapojen, päihteettömyyden, sosiaalisen vahvistamisen sekä turvallisen ja aktiivisen kasvuympäristön tukemiseen ja kehittämiseen. Menetelminä ovat ohjattu nuorisotalotoiminta, nuorten osallisuuden tukeminen ohjaamalla nuorisovaltuuston toimintaa, järjestämällä retkiä, leirejä ja tapahtumia itse sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa 15 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Nuorten palvelu- ja ohjausverkoston toiminnan laajentaminen ja syventäminen Lakisääteisen toiminnan ylläpitäminen STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Edellytysten luominen nuorten omaehtoiselle toiminnalle. Myönnetyt järjestöavustukset ja nuorisovaltuuston toiminta Lakisääteisen nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten toimielimen toiminnan käynnistäminen. Yhteiset tapahtumat ja paikallisen nuorisotyön ajankohtaisista asioista tiedottaminen. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Nuorisotalotoiminnan lisääminen ja muun perinteisen nuorisotyön säilyttäminen ennallaan. Harrastustoiminnasta tiedottaminen. Nuorisotalon käyttötunnit ja kävijämäärä. Järjestettyjen tapahtumien lukumäärä ja kävijät. Kunnan juhlavuoden tapahtumiin osallistuminen Nuorten elämänhallinnan parantaminen Osallistuneiden nuorten määrä Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä Nuorten työllistyminen ja sijoittuminen koulutukseen Kumppanuudet, yhteistyön määrä MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 034200 Nuorisotoiminta -79 560-79 560 034240 Nuorisovaltuusto -1 400-1 400 034260 Etsivä nuorisotyö 30 000-40 840-10 840 034220 Nuoharileiri 2 000-5 000-3 000 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 32 000-126 800-94 800 Nuorisotalo on avoinna talvikautena neljänä päivänä viikossa. Järjestetään viisi nuorisotapahtumaa ja kolme retkeä. Kootaan harrastekooste paikkakunnan harrastusmahdollisuuksista. Pyöräilyretki Ahvenanmaalle yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa Koulussa perusopetuksen ja lukion oppilaat. Koulun ulkopuolella alle 29- vuotiaat: työllistyneet 5, koulutukseen 5. Sidosryhmätapaamisia 15. Valmennusryhmätoiminnan käynnistäminen yhteistyössä työllisyysyksikön kanssa. Työleirin järjestäminen. 31

Tehtäväalue: LIIKUNTAPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Liikuntapalvelujen keskeisenä tehtävänä on edistää kuntalaisten monipuolisia liikuntaharrastuksia ja aktiivisuutta sekä huolehtia liikuntapaikkojen käyttökunnosta. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kansalaisopiston rehtori, liikunnanohjaaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Liikuntapalvelut tekee monipuolista yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kolmannen sektorin toimijoiden ja ympäristökuntien liikuntapalveluiden kanssa. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen hoito järjestetään ostopalveluna tekniseltä palvelukeskukselta. Liikunnanohjaajan palkkauskuluista osa toteutuu kansalaisopistoyhteistyöstä. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Paikkakunnalla on monipuolisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. Järjestetyn liikuntatoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Monipuoliset ja turvalliset liikunta- ja ulkoilupaikat. Liikuntapalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Perheiden yhteisten liikuntaharrastusten Osallistujien määrä lisääminen Osallistuvat 3. sektorin toimijat Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle liikunnalle. Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Ikäihmisten liikkumisen edistäminen Kolmannen sektorin toimijoiden tuki ja yhteistyö Liikuntaneuvonnan asiakasmäärä Lapsille ja nuorille suunnatun liikuntatoiminnan määrä, osallistujien määrä Osallistujien määrä Järjestetyt koulutukset ym. tapahtumat MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate Koko perheen liikunnalliset teemapäivät kuukausittain yhteistyössä järjestöjen kanssa. Liikuntaneuvonta Heikintuvalla 034300 Liikuntatoiminta -94 120-94 120 034310 Liikuntapaikat (ostopalvelu sis.) -96 800-96 800 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ -190 920-190 920 Järjestetään lapsille ja nuorille kesäaikana päiväleiritoimintaa ja juhlavuoden perheleiri. Voimaa Vanhuuteen -ohjelma Järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen 32

Tehtäväalue: KÄSITYÖTALO Tehtäväalueen tarkoitus: Käsityötalo tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisen käsityöperinteeseen ja -tekniikkoihin tutustumis- ja toteuttamismahdollisuuden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kansalaisopiston rehtori, kudonnanohjaaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Käsityötalo täydentää koulujen ja kansalaisopiston kädentaitojen kehittämismahdollisuuksia ja toimii käsityöalan harrastajille ja toimintakeskukselle tuotteiden myyntikanavana, käsityöalan tarvikemyyntipisteenä ja kunnan matkailuinfona. Käsityötalo tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia käsityön ja taiteen perusopetuksen toteuttamiselle sekä alasta kiinnostuneiden työharjoittelulle, työelämävalmennukselle ja oppisopimuskoulutukselle. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Käsityötalon toiminta edistää kuntalaisten aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kävijämäärät Toiminnan jatkuvuus. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle käsityöharrastukselle. Kävijämäärät Kausikortin lunastaneet Annetun ohjauksen määrä Kävijämäärät vähintään ennallaan Käsityötalo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti Löytää / perustaa toiminnalle yhdistys tms. Vuosikate Myyntitulot Kasvu +2 % Toiminta siirtyy yhdistykselle MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 033210 Käsityötalo 30 000-69 860-39 860 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 30 000-69 860-39 860 33

TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, että tekninen palvelukeskus järjestää kuntastrategian ja oman strategiansa mukaisesti viranomais-, tila-, kunnallistekniikka- ja yksityistiepalvelut. Palvelukeskukset: TEKNINEN PALVELUKESKUS Teknisen palvelukeskuksen perustehtävänä on toteuttaa ja tukea kunnan sisäistä ja ulkoista palvelutuotantoa ja vastata oman toimialansa hallinnon, yhdyskuntateknisten palvelujen, kiinteistötoimen, kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönhoidon, yksityisteiden / tiehallinnon viranomaistehtävistä ja jätehuollon valvontatehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta. Päävastuualueen talousarvio sisältää tarkemmin esiteltävien eri tehtäväalueiden käyttötalouden lisäksi kunnan maksuosuuden 338 930 euroa alueellisesta palo- ja pelastustoimesta sekä euromääräisesti pienet määrärahavaraukset väestönsuojeluun ja öljyvahinkojen torjuntaan. Tilivelvollinen viranhaltija: tekninen johtaja KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2017 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA/LTA 2016 TA 2017 muutos, muutos, % Toimintatuotot 980 153 904 131 837 400-66 731-7,4 % Myyntituotot 859 973 833 195 793 400-39 795-4,8 % Maksutuotot 60 483 35 000 38 000 3 000 8,6 % Tuet ja avustukset 50 106 25 536 0-25 536-100,0 % Muut toimintatuotot 9 591 10 400 6 000-4 400-42,3 % Toimintakulut -1 695 651-1 684 174-1 617 580 66 594 4,0 % Henkilöstökulut -690 494-644 595-607 900 36 695 5,7 % Palvelujen ostot -709 306-716 679-696 030 20 649 2,9 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -188 909-220 900-204 550 16 350 7,4 % Avustukset -87 121-98 000-106 000-8 000-8,2 % Muut toimintakulut -19 820-4 000-3 100 900 22,5 % TOIMINTAKATE -715 498-780 043-780 180-137 0,0 % Poistot ja arvonalentumiset -646 443-639 531-638 950 581 0,1 % TILIKAUDEN TULOS -1 361 940-1 419 574-1 419 130 444 0,0 % 34

Tehtäväalue: TEKNINEN HALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus:vastata sujuvasta päätöksenteosta lautakunta- ja virkamiestasolla kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan, huolehtia palvelukeskuksen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan toteutuksia ja tuloksia. Hallinnon tehtävänä on myös huolehtia yhteyksistä ja yhteistyöstä muiden hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. Tekniseen hallintoon sisältyy keskeisten toimialojen toimisto- ja hallintotehtävät sekä kunnan rakennushankkeiden yleissuunnittelu ja valvonta, myös yritystoiminnalle annettava suunnitteluapu. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: tekninen johtaja STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Hallinnon asiakaspalvelu on sujuvaa. Käsittelyyn kulunut aika Kunnan hankkeet toteutuvat asianmukaisesti ja ajallaan. Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. Hankesuunnitelman aikataulu Saatu asiakaspalaute MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 040000 Tekninen hallinto 1 500-118 970-117 470 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 1 500-118 970-117 470 Lautakuntakäsittely < 6 viikkoa vireilletulosta, ympäristö- ja maa-ainesluvat < 3 kk vireilletulosta. Sisäiset tehtävät viikon kuluessa. Hankkeiden toteutuminen suunnitellussa aikataulussa. Nopea reagointi ilmi tulleisiin epäkohtiin. 35

Tehtäväalue: RAKENNUSTARKASTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lakisääteisen rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, taloudellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän toiminta- ja asuinympäristön luomista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Perustelut ja informatiiviset tiedot: Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakennuslupien sekä rakentamiseen liitttyvien lupien, ilmoitusten ja lausuntojen valmistelut ja päätöksenteot. Rakentamisaikaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatehtävät. Rakentamisen ja kiinteistöjen tietopalvelut. Maa-aineslupien valmistelut ja oton valvonta. Kunnan rakennusmääräysten ja -ohjeiden sekä kaavoituksen ohjaus- ja valmistelutehtävät. Vuonna 2015 luvilla ja ilmoituksilla toteutettiin 137 rakennuskohdetta ja rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluvia tarkastuksia suoritettiin 164 kappaletta. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva rakentaminenkastuksien Toteutunut rakentaminen. Lupapäätöksien ja tehtyjen tar- Lakien ja kunnan rakentamisohjeiden mukainen taso. lukumäärä. Rakennusvalvonta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Tarkastus- ja valvontamaksujen kertymä Maksukertymä 50 % menoista. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Lupakäsittelyn sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat rakennusluvat < 6 viikkoa, maa-ainesluvat < 3 kk. Viranhaltijan ratkaistavat rakennusluvat ja toimenpideilmoitukset < 3 viikkoa. Sähköisen rakennuslupakäsittelyn aloittaminen (Lupapiste.fi-palvelu) Sähköisen järjestelmän kautta vastaanotetut lupahakemukset MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 047000 Rakennustarkastus 38 000-82 710-44 710 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 38 000-82 710-44 710 Kaikki rakennuslupahakemukset pystytään ottamaan vastaan sähköisesti. 36

Tehtäväalue: YMPÄRISTÖNSUOJELU Tehtäväalueen tarkoitus: Vastata kunnan lakisääteisistä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä samalla kannustaen kuntalaisia toimimaan aktiivisesti ympäristönsuojelu huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vuosittain käsitellään 3-6 ympäristölupaa, annetaan lausuntoja mm. turvetuotannon ympäristölupahakemuksiin ja eri viranomaisissa vireillä oleviin hakemuksiin ja valituksiin, toteutetaan ympäristölupien valvontasuunnitelman mukaista valvontaa. Jätehuollon valvonta. Pääjärven vähäarvoisen kalan hoitopyynti keväisin, Päällinjärven kaislanniitto ohitustien varrelta, Ylijärven kunnostus Freshabit hankkeen kanssa. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Viihtyisä maaseutumainen asuinja toimintaympäristö. Toteutuneet ympäristönsuojelua tukevat hankkeet Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien kunnostuksen vauhdittaminen. Vesiensuojelu ja vesistöjen vedenlaadun parantaminen. Toteutuneet vesiensuojelua tukevat hankkeet Hoitokalastuksen saalistavoite 10 000 kg. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Lupa- ja lausuntokäsittelyjen sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat ympäristöluvat < 12 viikkoa, viranhaltijan ratkaistavat ympäristöluvat < 6 viikkoa, lausunnot < 4 viikkoa. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 047100 Ympäristönsuojelu 7 300-42 760-35 460 047110 Saarijärven reitti -3 000-3 000 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 7 300-45 760-38 460 Tehtäväalue: MITTAUSTOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan mittaustoimen keskitetty hoito. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Perustelut ja informatiiviset tiedot: Mittaustoimen käytössä on vanha takymetrikalusto ja neljän kunnan yhteinen GPS-mittauskalusto sekä kunnan oma mittausohjelmisto. Kunnan omistamien maa-alueiden ja kaavojen maastoon merkitseminen, omien soranotto- ym. suunnitelmiin liittyvien maastomittausten tekeminen, uusien johtolinjojen kartoittaminen ja tallentaminen. Naapurikuntien tarvitsemat mittaukset yhteisellä mittauslaitteistolla laskutustyönä. Yksityisille tehtävät mittauspalvelut resurssien mukaan, lähinnä kunnan omiin hankkeisiin liittyvät palvelut. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Mittaustoiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Omana työnä tehdyt / ulkopuolisilla teetetyt mittaukset Kaikki kunnan tarvitsemat mittaukset tehdään omana työnä. Mittaustietojen ajantasaisuus ja kattavuus. Rakennetut / mitatut Kaikki mittaus- ja sijaintitiedot on tallennettu sähköiseen muotoon. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 041000 Mittaustoiminta 5 800-21 970-16 170 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 5 800-21 970-16 170 37

Tehtäväalue: YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia kunnan hallinnoimien liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta kustannustehokkaasti turvallisuus ja ympäristö huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yhdyskuntatekniikan tehtävänä on liikenneväylien liikennöitävyyden varmistaminen, yleisten alueiden hoidon järjestäminen sekä kaatopaikkojen jälkihoidosta huolehtiminen. Tehtävä toteutetaan oman organisaation sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kaavateitä, kunnan omistamia liikenneväyliä, puistoja ja ulkoilualueita rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Kaavateiden perusparannuksia ja päällystämisiä toteutetaan aluekokonaisuuksina. Tievalaistuslinjoja rakennetaan ja ylläpidetään kirkonkylän alueella ja sivukylillä. Valoja valmistaudutaan uusimaan uudella valaisintekniikalla toimiviksi. Ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja uimapaikat, venevalkamat rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Liikuntapaikkojen hoito tuotetaan ostopalveluna sivistyslautakunnalle. Irtokoirien yms. eläinten tilapäinen hoito järjestetään ostopalveluna. Kunnan omistamia sora-alueita ja murskevarastoa hyödynnetään kunnan omissa rakennuskohteissa. Konekeskus palvelee muita toimintoja: konetyön myynti ja laitteiden vuokraus kunnan omiin kohteisiin sekä yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin (päivitys syksyllä 2016, tulevat voimaan vuoden 2017 alusta). Jätehuollon osalta tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu ja pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle. Vuoden 2016 lopussa kunnalla on kunnossapidettäviä kaavateitä 31,4 km, joista päällystettyjä 17,9 km ja sorapintaisia 13,5 km. Kevyenliikenteenväyliä on 8,6 km. Kunnossapitokustannukset vuonna 2015 olivat 2,29 /jm. Koulutien ja Keskustien hoitovastuu on siirtymässä kunnalle marraskuussa 2016. Liikenneväylien ja yleisten alueiden toimivuuden ja teknisen kunnon yllä- STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneväylät ja yleiset alueet. pito on jatkuvaa. Yhdyskuntatekniset palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Investointiohjelman aikataulu. Hankkeiden tilinpäätös. Kunnossapitokustannukset. 38 Investointiohjelman toteutuminen. Peruskorjausten suunnittelu aikataulullisesti vuoden edellä rakennustyön toteutusta. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Liikenneväylien ja yleisten alueiden kohteiden peruskorjausten ja uudisrakentamisen laatu sekä kunnossapito vastaa hyväksyttyjä laatuvaatimuksia (RYL). Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 042000 Kaavatiet -113 060-113 060 042100 Muut liikenneväylät -1 700-1 700 042300 Kirkonkylän tievalaistus -25 000-25 000 042400 Sivukylien tievalaisus -11 500-11 500 042500 Puistot ja torit -71 260-71 260 042501 Liikuntapaikat 96 400-96 400 0 042600 Uimarannat -14 130-14 130 042700 Venevalkamat 300-1 000-700 042800 Sora-alueet -3 000-3 000 042900 Irtokoirat -3 600-3 600 045100 Varastot -350-350 045200 Konekeskus 32 000-48 830-16 830 045300 Jätehuolto 2 000-4 070-2 070 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 130 400-393 900-263 200 Havaittujen poikkeamien korjaaminen välittömästi.

Tehtäväalue: YKSITYISTIET JA LIIKENNETURVALLISUUS Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntalaisten liikenneyhteyksien turvaaminen, tieolojen ja tieverkon kehittäminen sekä liikenneturvallisuustyö. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: ympäristösihteeri/mittausteknikko, yhdyskuntateknikko Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yksityistielain mukaisissa tehtävissä toimii lautakunnan tie- ja katselmusjaosto. Yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeita tuetaan (1-2 tietä / vuosi). Valtionavustusta saaviin hankkeisiin annetaan kunnan avustusta 30 %, muihin 75 %. Isoista hankkeista tehdään erillispäätökset. Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen, hoito- ja kustannustason seuranta ja tiekuntien toiminnan kehittäminen. Avustusperusteena tien vähimmäispituus 500 m ja vakituinen asunto tien varrella. Tehtävä toteutetaan pääosin omana työnä, yksiköinnit ostopalveluna paikkakunnan palveluntuottajilta. Valtion tiepolitiikan seuranta (tiehankkeet, yleisten teiden hoitotaso ja muutosesitykset). Liikenneturvallisuustyö suunnitelman mukaisilla painopistealueilla ja turvallisuusriskien kartoittaminen. Liikenneturvallisuustyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneyhteydet. Toteutuneet perusparannukset Toteutuneet kunnossapitoavustukset Kunnossapitoavustusten seuranta: 1/3 tukea saavista yksityisteistä tarkastetaan vuosittain. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Vaikuttaminen yleisten teiden hoito- ja kunnostustasoon. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 042200 Yksityistiet -112 950-112 950 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ -112 950-112 950 Tiehankkeiden listaus. Kuntalaispalaute yleisten teiden hoitotasosta välitetään eteenpäin. 39

Tehtäväalue: KIINTEISTÖPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Hoitaa, kunnostaa ja ylläpitää kunnan omistamia kiinteistöjä, huolehtia kiinteistöjen arvon säilymisestä ja kiinteistöjen soveltumisesta käyttötarkoitukseensa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kiinteistöinsinööri Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kiinteistöjen hoito toteutetaan pääosin ostopalveluna. Ostopalveluna toteutettavan rakentamisen ja kiinteistönhoidon valvonta. Kunnan omana työnä tehtävien korjaus- ja rakennustöiden suunnittelu ja työnjohto. Kiinteistöverotukseen liittyvät arviointitehtävät. Kiinteistöjen käyttökelpoisuuden säilyttäminen. Kunnan omistamien kiinteistöjen määrä 56 kpl, joissa on noin 220 380 m³. Uuden kiinteistöinsinöörin rekrytointi on käynnissä. Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyt- STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset tötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus Tilinpäätös hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 043000 Kiinteistöjen hallinto -79 470-79 470 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ -79 470-79 470 Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset. 40

Tehtäväalue: VESI- JA VIEMÄRILAITOS (kirjanpidollisesti eriytetty taseyksikkö) Tehtäväalueen tarkoitus: Keskitetty talousveden hankinta ja jakelu sekä viemärilaitostoiminta määritellyillä toiminta- ja kehittämisalueilla, kunnan omistaman vesihuoltoverkoston ja sen laitteistojen hoitaminen, rakentaminen ja saneeraaminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vesi- ja viemärilaitoksella on kunnan alueella kuusi vedenottamoa, vuonna 2015 vedentoimitus 203 652 m³. Jätevedenpuhdistamo Taka-Wetkassa: tarkistetun ympäristöluvan uudet lupaehdot tulivat voimaan vuoden 2016 alusta. Lietteen aumakompostointialue Peränevalla. Vesi- ja viemärilaitos tarjoaa suunnittelu- ja rakentamispalveluja kunnan muille palvelukeskuksille, yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa lautakunnan hyväksymin taksoin. Ajankohtaiset vesihuollon suunnitelmat: uusien vedenottamoiden suunnittelu ja hankinta, jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus. STRATEGISET TAVOITTEET (VALTUUSTOTASO) Vesi- ja viemärilaitostoiminta hoidetaan taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tilikauden tulos (toimintakate, poistot ja korot). Vesihuollon osalta tilikauden tulos 3 % liikevaihdosta. OPERATIIVISET TAVOITTEET (LAUTAKUNTATASO) Verkostoille ja laitteistoille saavutetaan Vesi- ja viemäriverkostojen vuoto- optimaalinen elinkaari. vesien määrä Viemäriverkoston saneeraaminen uusimalla 500-1000 m betoniviemäreitä vuosittain. Vesilaitoksen vuotovedet alle 10 % myydyistä vesikuutioista. Jätevedenpuhdistamon mahdollisimman hyvä toiminta. Mitatut puhdistustulokset Puhdistustulokset vähintään lupaehtojen mukaiset. Hyvä talousveden laatu. Talousvesinäytteet Vedenottamoilla ph, rauta ja mangaani suositusten mukaiset. MÄÄRÄRAHA VUODELLE 2017 Tulot Menot Toimintakate 044000 Vesilaitos 303 000-178 840 124 160 044100 Viemärilaitos 342 000-225 850 116 150 044150 Aumakompostointi 6 700-13 300-6 600 045000 Sammutusvesipumppaamo 3 000-2 750 250 TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ 654 700-420 740 233 960 41

PÄÄVASTUUALUEIDEN TALOUSARVIOT YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2017 PÄÄVASTUUALUEET YHTEENSÄ ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA/LTA 2016 TA 2017 muutos, muutos, % Toimintatuotot 11 421 874 10 485 198 6 081 580-4 403 618-42,0 % Myyntituotot 7 783 044 7 137 622 3 263 250-3 874 372-54,3 % Maksutuotot 882 723 790 500 289 100-501 400-63,4 % Tuet ja avustukset 415 290 273 536 208 000-65 536-24,0 % Muut toimintatuotot 2 340 816 2 283 540 2 321 230 37 690 1,7 % Toimintakulut -36 174 877-36 146 415-30 740 628 5 405 787 15,0 % Henkilöstökulut -12 483 739-12 039 659-7 974 305 4 065 354 33,8 % Palvelujen ostot -20 607 897-21 042 396-19 818 223 1 224 173 5,8 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 615 283-1 692 310-1 597 310 95 000 5,6 % Avustukset -828 123-762 000-722 500 39 500 5,2 % Muut toimintakulut -639 835-610 050-628 290-18 240-3,0 % TOIMINTAKATE -24 753 004-25 661 217-24 659 048 1 002 169 3,9 % Verotulot 12 328 216 11 840 000 11 737 000-103 000-0,9 % Valtionosuudet 15 067 424 15 240 000 15 358 000 118 000 0,8 % Rahoitustuotot ja -kulut 95 430 48 000-52 000-100 000-208,3 % Korkotuotot 92 128 50 000 50 000 0 0,0 % Muut rahoitustuotot 82 295 114 000 14 000-100 000-87,7 % Korkokulut -73 254-101 000-101 000 0 0,0 % Muut rahoituskulut -5 739-15 000-15 000 0 0,0 % VUOSIKATE 2 738 066 1 466 783 2 383 952 917 169 62,5 % Poistot ja arvonalentumiset -1 892 081-2 038 184-2 071 578-33 394-1,6 % TILIKAUDEN TULOS 845 985-571 401 312 374 883 775 154,7 % Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 845 985-571 401 312 374 883 775 154,7 % 42

KONSERNIYHTIÖT JA NIILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Uusi kuntalaki (410/2015) korostaa kunnan ja kuntakonsernin tarkastelua kokonaisuutena. Valtuuston on seuraavan kalenterivuoden talousarviota hyväksyessään otettava huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Karstulan kuntakonsernin taloushallinnon palveluita on koottu yhteen vuoden 2016 aikana. Vuoden 2017 talousarviossa toteutettavaksi esitettävä keskushallinnon organisaatiomuutos vahvistaa yhteisten konsernitoimintojen kehittämistä edelleen. Kunnanvaltuuston 14.12.2009 hyväksymällä konserniohjeella on annettu toimintaohjeet ja periaatteet Karstulan kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille. Konserniohjauksen sisältö on määritelty konserniohjeissa ja vastuutus kunnanvaltuuston hyväksymillä hallinto- ja johtosäännöillä. Kunnanhallitus esittää talousarviossa 2017 ja taloussuunnitelmassa 2018 2020 kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja konserniohjauksen periaatteet: Kunnanvaltuuston hyväksymä kulloinkin voimassaoleva kuntastrategia on kunnan toiminnan ja talouden keskeinen lähtökohta. Kunnan taloutta hoidetaan edelleen niin, että tavoitteena on olla riiittävän vahva peruskunta järjestämään tarvittavat kuntapalvelut kuntalaisille. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen mukaisen vuosikatteen ja muiden tunnuslukujen avulla, laatimalla keskeisistä päätöksistä strategiavaikuttavuuden arviointi sekä tarkastelemalla, miten aiemmat, keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinnit ovat toteutuneet. Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa vuosittain konserniohjauksen periaatteet kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta. Konserniohjauksen periaatteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen ja erillisten infotilaisuuksien tietojen pohjalta. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Yhtiön toimialana on Karstulan kunnan elinkeinoelämän edistäminen ja sen rakenteen monipuolistaminen. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi toimia yhteistyössä myös Karstulan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. STRATEGISET TAVOITTEET Yhtiö kehittää yrittämisen toimintaympäristöä kilpailukykyisemmäksi sekä edistää asiakkaidensa kannattavan liiketoiminnan kehittymistä, rahoituksen järjestymistä ja osaamista. Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti: luottamuksellisuus, nopeus, yritys- ja asiakaslähtöisyys, joustavuus ja ennakkoluulottomuus. Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä Asiakastyytyväisyyskyselyt Työpaikkaomavaraisuus 100 %. Yritysten määrä entisellä tasolla. Asiakastyytyväisyys keskimäärin hyvä. Yhtiön toiminta on tehokasta ja taloudellista. Tilikauden tulos Nollatulos. Konserniohjaus Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Elinkeino- ja yritysasioita yleensä käsitteleviä infoja pidetään ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden lisäksi 2 3 / vuosi sekä kunnanvaltuustoinfo vähintään 1 / vuosi. Puulaakson Sijoituksen neuvottelukunta toimii ohjeensa mukaisesti yhteistyöelimenä. 43

Karstulan Vuokra-asunnot Oy Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuksia ja huoneistoja, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. STRATEGISET TAVOITTEET Yhtiö tarjoaa monipuolista ja viihtyisää vuokra-asumisympäristöä karstulalaisille ja kuntaan muuttaville. Vuokra-asunnot ovat käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä. Yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin perustuen. Asuntojen kuntoonpano Asuntohakemusten käsittelyaika Vuokrausaste Vähintään 85 %. Tilinpäätös Asuntojen kunnostuksesta on alle 10 vuotta 30 % asunnoista, 10-20 vuotta 60 % asunnoista. Päätöksen saa 1 viikon kuluessa asuntohakemuksen jättämisestä. Tilikauden tulos positiivinen. Vieraan pääoman määrä taseessa vähenevä. Vuokrasaamiset < 5 % liikevaihdosta. Konserniohjaus Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Yhtiön keskeisistä asioista annetaan infoa kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. Karstulan Lämpöverkko Oy Yhtiön toimialana on kaukolämmön siirto- ja jakeluverkon sekä siihen liittyvien lämpölaitosten omistaminen ja käyttäminen, kaukolämmön myyminen ja välittäminen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. STRATEGISET TAVOITTEET Mahdollisimman moni yhtiön kannalta taloudellisesti liitettävissä oleva kiinteistö tulee kaukolämmön piiriin. Alueellisesti kilpailukykyisellä asiakashinnalla pienehkön osingon jakaminen omistajille. Vuotuiset ja yhteenlasketut liittyjätiedot Hintavertailut Tilinpäätöstiedot Konserniohjaus Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. Puulaakson Energia Oy Yhtiön toimialana on prosessihöyryn, prosessilämmön, kaukolämmön ja sähkön tuottaminen, osakassopimuksen mukaisesti puupohjaisen polttoaineen avulla omakustannushintaan osakkaille. Kunta omistaa yhtiöstä 37,3 % ja Karstulan Lämpöverkko Oy 36,8 %. Kunnan suora ja välillinen omistus yhtiöstä on yhteensä 74,1 %. STRATEGISET TAVOITTEET Yhtiö tuottaa osakassopimuksen mukaisesti omakustannusperiaatteella kaukolämpöenergiaa Karstulan Läm- Omakustannushinnan kehitys pöverkko Oy:lle Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja pystyy vastaamaan käyttösekä investointikustannuksistaan. Hintavertailu Tilinpäätöstiedot Konserniohjaus Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat yhtiön hallituksen jäseniksi. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. 44

Kiinteistö Oy Steelroad Yhtiö omistaa teollisuuskiinteistön osoitteessa Onnelantie 1. Kunta omistaa yhtiöstä 51 %. Kunnan omistus yhtiössä on tarkoitettu määräaikaiseksi. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Yhtiön keskeisistä asioista annetaan infoa kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. As Oy Vuokrakelsa, As Oy Vuokrakarstu Yhtiöt ovat asuntoja vuokraavia asunto-osakeyhtiöitä. Kunta omistaa Vuokrakelsasta 100 % ja Vuokrakarstusta 68 %. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat yhtiöiden hallituksen jäseniksi. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa isännöitsijän selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Yhtiön keskeisistä asioista annetaan infoa kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. Muut Karstulan kunnan kannalta keskeiset yhteisöt Karstulan kunnan konserniohjaukseen ja -talouteen sekä edunvalvontaan liittyen keskeisiä, viralliseen kuntakonserniin kuulumattomia yhteisöjä ovat mm. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky, SoTe ky, Karstulan Asumispalvelusäätiö, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy, POKE, Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto, Sammakkokangas Oy ja jätelautakunta, Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy sekä Keski-Suomen palo- ja pelastuslaitos. Näiden yhteisöjen osalta konserniohjauksesta vastaava luottamushenkilötoimielin on määritelty johtosäännöillä. Keskeinen periaate toiminnan ja talouden ohjauksessa on Karstulastrategia 2015 sekä yleinen toiminnallis-taloudellisuus. Konserniohjauksessa tulee huomioida riittävä ja säännöllinen yhteistyö asianomaisten yhteisöjen hallinnossa mukana erityisesti Karstulasta olevien henkilöiden kanssa. 45

3. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 ulkoinen TP 2015 TA/LTA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 9 681 8 776 4 315 4 235 4 235 4 235 Myyntituotot 6 575 5 938 2 038 2 000 2 000 2 000 Maksutuotot 828 755 235 235 235 235 Tuet ja avustukset 415 274 208 200 200 200 Muut toimintatuotot 1 863 1 810 1 834 1 800 1 800 1 800 Toimintakulut -34 434-34 437-28 974-29 075-29 125-29 175 Henkilöstökulut -12 484-12 040-7 974-7 950-7 900-7 850 Palvelujen ostot -19 467-19 918-18 665-18 800-18 900-19 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 548-1 617-1 525-1 525-1 525-1 525 Avustukset -773-726 -669-650 -650-650 Muut toimintakulut -162-136 -141-150 -150-150 TOIMINTAKATE -24 753-25 661-24 659-24 840-24 890-24 940 Verotulot 12 328 11 840 11 737 11 733 12 076 12 100 Valtionosuudet 15 067 15 240 15 358 15 450 15 550 15 650 Rahoitustuotot ja -kulut 95 48-52 0 0 0 Korkotuotot 45 50 50 Muut rahoitustuotot 82 114 14 Korkokulut -26-101 -101 Muut rahoituskulut -6-15 -15 VUOSIKATE 2 738 1 467 2 384 2 343 2 736 2 810 Poistot ja arvonalentumiset -1 892-2 038-2 072-2 100-2 200-2 300 TILIKAUDEN TULOS 846-571 312 243 536 510 Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 846-571 312 243 536 510 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Maksurahoitustavoite: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 28 % 25 % 15 % 15 % 15 % 15 % Tulorahoituksen riittävyystavoite: Vuosikate / Poistot, % 145 % 72 % 115 % 112 % 124 % 122 % Vuosikate, /asukas 642 352 579 577 682 709 Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite: Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 773 654 739 808 952 1 092 Asukasmäärä vuoden lopussa 4 268 4 170 4 114 4 062 4 013 3 966 Tunnuslukujen laskennassa käytetään tulevien vuosien asukasmääränä Tilastokeskuksen 30.9.2015 julkaiseman väestöennusteen tietoja. 46

4. INVESTOINTIOSA Investointisuunnitelma on laadittu vuosille 2017 2019. Suunnitelman keskeisin tavoite on Karstulastrategia 2015 mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Investointisuunnitelman vastuuhenkilö: tekninen johtaja. Investointisuunnitelmassa esitetyt hankkeet on otettu ohjelmaan seuraavin perustein: - kesken olevat hankkeet viedään loppuun - toimivaan ja viihtyisään ympäristöön kiinnitetään huomiota - investoimalla säännöllisesti ei synnytetä korjausvelkaa - kunnan tarjoamien kuntalaispalvelujen taso nousee - vuodelle 2017 esitetyt kohteet ovat määrärahojen osalta sitovia hankeryhmittäin, mutta suunnittelukauden vuosien 2018 2019 osalta investointiohjelma tarkentuu seuraavissa talousarvioissa - vuonna 2017 toteutukseen tulevista mahdollisista elinkeinoinvestoinneista kunnanvaltuusto tekee päätökset erikseen. INVESTOINTISUUNNITELMA 2017-2020 PÄÄVASTUUALUE Tehtäväkokonaisuus Hankeryhmä (sitovuustaso valtuustoon) Hanke (sitovuustaso lautakuntaan) (Hankkeen investointikulut/tulot) KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE 2017 2018 2019 Kiinteistöt Kiireelliset kiinteistöremontit / yhteisraha 80 000 80 000 80 000 Teollisuuskiinteistöt 20 000 100 000 0 Väestönsuoja Humpin alueelle 100 000 Autola-kiinteistön maalaus ja kunnostus 20 000 Sivistystoimen kiinteistöt 190 000 50 000 40 000 Ylläpitokorjaukset Laaksola 10 000 10 000 10 000 Ylläpitokorjaukset Tolppila, Rantatie 20 000 20 000 10 000 Ylläpitokorjaukset Tippamäki 20 000 10 000 10 000 Ylläpitokorjaukset Liikuntahalli 10 000 10 000 10 000 Kirjaston autotallin muutos varastotilaksi 30 000 Uuden yhtenäiskoulun rakentaminen 100 000???? Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt 110 000 90 000 990 000 Ylläpitokorjaukset Terveysasema 50 000 30 000 30 000 Ylläpitokorjaukset Toimintakeskus 10 000 10 000 10 000 Ikäihmisten palveluasuminen 50 000 950 000 Ulkoilupiha Uusjokela 50 000 Muut kiinteistöt 182 500 30 000 30 000 Ylläpitokorjaukset Himmeli 50 000 10 000 10 000 Himmeli: Alohan kahvion muutostyöt 20 000 Asunnot: Terveysaseman rivitalot (2-3 huoneistoa) 40 000 20 000 20 000 Asunnot: Paloaseman asuinrakennus 25 000 Torialueen rakentaminen Suunnittelu ja rakentaminen 400 000 Avustukset -200 000 Kruukkilan muutostyöt Suunnittelu ja rakentaminen 135 000 Avustukset -67 500 Taitava-talon myynti -220 000 47

Muut toiminnot ja tukipalvelut 40 000 30 000 30 000 IT-hankinnat (laitteet, ohjelmistot) 10 000 10 000 10 000 Ruoka- ja siivouspalvelut (koneet, laitteet) 20 000 20 000 20 000 Työpajan kone- ja laitehankinnat 10 000 Maa-alueet -110 000-130 000-130 000 Maa-alueiden osto 40 000 20 000 20 000 Maa-alueiden myynti -150 000-150 000-150 000 Osakkeet ja osuudet -200 000 0 0 Osakkeiden ja osuuksien osto 0 0 0 Osakkeiden ja osuuksien myynti -200 000 0 0 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE 2017 2018 2019 Kirjasto 60 000 0 0 Omatoimikirjaston laitteet Hankintakulu 75 000 Avustus -30 000 Asiakaspalvelutiski 15 000 Vapaa-aikatoimi 20 000 10 000 10 000 Urheilukentän kunnostus: huoltorakennus ja katsomo 10 000 Kouheron reitin parantaminen 10 000 10 000 10 000 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE 2017 2018 2019 Yhdyskuntarakentaminen Kadut 120 000 20 000 1 710 000 Helapuron alueen kaavatiet 55 000 Päällystystyöt: Tervahaudankuja 15 000 Rakenteille tulevat alueet 10 000 10 000 10 000 Nykyisten katujen reunakivien ja kaivojen kunnostus 10 000 10 000 Virastotien kevytväylän rakentaminen torin yhteydessä 30 000 Rokalanmännikön alue: suunnittelu ja toteutus 1 700 000 Tievalaistus 70 000 40 000 40 000 Vanhojen valaisinlinjojen saneeraus: Keskusta 30 000 30 000 30 000 Vanhojen valaisinlinjojen saneeraus: Sivukylät 10 000 10 000 10 000 Uusien valaisinlinjojen rakentaminen: Sivukylät 30 000 Puistot ja yleiset alueet 10 000 0 0 Liikuntapuiston rakentaminen senioreille 10 000 Vesi- ja viemärilaitos Vesilaitos 20 000 20 000 60 000 Uuden vedenottamon suunnittelu ja rakentaminen 10 000 50 000 Rakenteille tulevat alueet 10 000 10 000 10 000 Vastingin purkuputki 10 000 Viemärilaitos 765 000 1 120 000 80 000 Jätevedenpuhdistamon saneeraus: suunnittelu ja toteutus 650 000 1 000 000 Rakenteille tulevat alueet 10 000 10 000 10 000 Viemärisaneeraus 50 000 50 000 50 000 Pumppaamoiden peruskorjaukset ja varavoima 30 000 20 000 20 000 Humpin alueen viemäröinti 25 000 Perhosperä 2 ja Soinintien alku 40 000 2017 2018 2019 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 1 377 500 1 460 000 2 940 000 Elinkeinoinvestoinnit kunnanvaltuuston erillispäätöksillä 48

5. RAHOITUSOSA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 RAHOITUSOSA TP 2015 TA/LTA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta 2 738 1 467 2 384 2 343 2 736 2 810 Vuosikate 2 738 1 467 2 384 2 343 2 736 2 810 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta -1 048-1 000-1 377-1 460-2 940-1 800 Investointimenot -1 082-1 370-2 245-1 460-2 940-1 800 Rahoitusosuudet investointimenoihin 220 298 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 34 150 570 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 690 467 1 007 883-204 1 010 Rahoituksen rahavirta -1 750-390 -490-320 850-590 Antolainauksen muutokset -234 10 10 280 350 10 Antolainasaamisten lisäykset -640-20 -20-20 -20-20 Antolainasaamisten vähennykset 406 30 30 300 370 30 Lainakannan muutokset 0-1 600 0 0 0-1 100 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -200-200 Lyhytaikaisten lainojen muutos 200-1 400-1 100 Oman pääoman muutokset 222 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 738 1 200-500 -600 500 500 Vaikutus maksuvalmiuteen -60 77 517 563 646 420 Rahavarat 31.12. 3 100 5 115 5 632 6 195 6 841 7 261 Rahavarat 1.1. 8 054 4 058 5 115 5 632 6 195 6 841 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Investointien omarahoitustavoite: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta -5 270 Investointien tulorahoitus, % 253 % 128 % 122 % 160 % 93 % 156 % Lainanhoitokykytavoite: Lainanhoitokate 1,5 Maksuvalmiustavoite: Kassan riittävyys, pv 49 Rahoituslaskelma sisältää vuoden 2016 talousarviossa hyväksymättömän lisätalousarvion, jossa esitetään investointiosaan 895 000 euron nettovähennystä ja tätä vastaavat muutokset rahoitusosaan. Samaten rahoitusosaan esitetään muutosta lyhytaikaisten lainojen vähenemisen osalta. Kunnanvaltuusto käsittelee lisätalousarvion kokouksessaan 12.12.2016. Kunnan lainakanta 31.12.2015 oli 14 600 000,00 euroa (3 421 euroa/asukas). Arvio lainakannasta 31.12.2016 on 13 000 000 euroa (3 118 euroa/asukas) ja arvio lainakannasta 31.12.2017 on 13 000 000 euroa (3 160 euroa/ asukas). 49

6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA 2017 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO JA SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN ulkoinen ja sisäinen Sitovuus Määrärahat 1 000 KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloarviot 1 000 netto 5 489 4 579 netto 16 090 53 netto 7 544 582 netto 1 618 837 TULOSLASKELMAOSA Verotulot brutto 11 737 Valtionosuudet brutto 15 358 Rahoitustuotot ja -kulut netto 52 Satunnaiset erät brutto INVESTOINTIOSA Sitovuus hankeryhmittäin netto 2 245 868 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset brutto 20 Antolainasaamisten vähennykset brutto 30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys brutto Pitkäaikaisten lainojen vähennys brutto Lyhytaikaisten lainojen muutos netto Oman pääoman muutokset brutto Muut maksuvalmiuden muutokset brutto 500 Vaikutus maksuvalmiuteen brutto 517 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 34 075 34 075 50

LIITE 1: HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 1 HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 4 a edellyttää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: 1. toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; 2. periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käyttämisestä; 3. yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; 4. arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä 5. kohdissa 1-4 tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Lisäksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. Kunnan henkilöstövoimavarojen ennakointi on luontevaa toteuttaa osana talousarviovalmistelua, jolloin talousarviokirjan liitteeksi kootaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien aikana tapahtuviksi arvioiduista henkilöstömuutoksista ja koulutustarpeista. Suunnitelman yleisinä lähtötietoina esitetään henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyvät tiedot sekä arviot odotettavissa olevista henkilöstömuutoksista ja koulutustarpeista työntekijäryhmittäin. 2 KUNNAN PALKATUN HENKILÖSTÖN PALVELUORGANISAATIO 1.1.2017 ALKAEN 1.9.2010 voimaan tulleen hallintosäännön 20 :ssä määritetään kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeiset tehtävät, organisaatiorakenne ja mitoituksen periaatteet seuraavasti: Karstulan kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeisinä tehtävinä on toteuttaa kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa, kuntastrategian pohjalta hyväksyttyjä toimielinten strategioita sekä talousarviota ja -suunnitelmaa palvella luottamushenkilöorganisaation toimintaa olla kustannustehokas niin lyhyellä kuin pitemmällä aikavälillä. Palkatun henkilöstön määrä mitoitetaan ja tarvittavista organisaatiotarkistuksista päätetään kunnanvaltuustossa talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä käsiteltävässä henkilöstöohjelmassa niin, että henkilöstöohjelma vastaa asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja kunnan taloudellista tilannetta. Henkilöstöohjelmaa voidaan kunnanvaltuuston niin päättäessä tarkentaa myös talousarviovuoden aikana. Henkilöstöorganisaatiosta pidetään erillistä luetteloa ja sen ajan tasalla pitämisestä vastaa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. Palkatun henkilöstön organisaatio on vuoden 2011 alusta muodostunut kuntakonsernin johdosta vastaavasta palvelukeskuksesta, hallinto- ja talouspalvelukeskuksesta, lomituspalvelukeskuksesta, sivistyspalvelukeskuksesta ja teknisestä palvelukeskuksesta. Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2018-2020 yhteydessä esitetään palkatun henkilöstön organisaatioon seuraavat muutokset 1.1.2017 alkaen: 1. Valtuuston päätöksen 14.12.2015 47 mukaisesti kunnan toimeksiantosopimus Melan lomituspalveluiden paikallisyksiköstä päättyy 31.12.2016. Samalla kunnanhallituksen päävastuualueelle kuuluvan lomituspalvelukeskuksen toiminta päättyy 31.12.2016. 2. Kunnanhallituksen päävastuualueelle esitetään toteutettavaksi keskushallinnon organisaatiomuutos, jossa yhdistetään konsernipalvelukeskus ja hallinto- ja talouspalvelukeskus, sijoitellaan toiminnot ja henkilöstö uudelleen tehtäväalueille ja järjestetään niiden johtaminen uudella tavalla. 51

Esityksen mukainen kunnan palkatun henkilöstön organisaatio 1.1.2017 alkaen: 3 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT 3.1 Henkilöstön määrä ja rakenne syksyllä 2016 Karstulan kunnan henkilöstön määrä 1.11.2016 on 245 henkilöä. Henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa olevia on 209 (85,3 %) ja määräaikaisia 36 (14,7 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden laskennassa ei ole huomioitu lyhytaikaisia alle 5 päivää kestäviä sijaisuuksia, lomituspalveluiden tuntipalkkaisia työntekijöitä, kansalaisopiston tuntiopettajia eikä toista määräaikaista tehtävää hoitavia vakituisessa palvelussuhteessa olevia. Henkilöstösäännön ohjeistuksena on ollut palkata henkilöstö ensisijaisesti pysyviin palvelussuhteisiin, jolloin määräaikaista henkilöstöä käytetään vain sijaistamiseen tai muihin selkeästi määriteltyihin tilapäistehtäviin. Palvelussuhteen määräaikaisuuden perusteena voi olla ajallisesti ja / tai määrällisesti rajattu työtehtävä kuten sijaisuus, työn määräaikainen luonne (esim. projektityö tai kausiluonteinen alle 9 kuukautta vuodessa kestävä työ), työllistämistukityö, oppisopimuskoulutus, harjoittelu tai toiminnan aloittamiseen tai uudelleenjärjestelyyn liittyvä työn vakiintumattomuus. Koko henkilöstöstä naisia on 164 (66,9 %) ja miehiä 81 (33,1 %). Vakituisesta henkilöstöstä naisia on 141 (67,5 %) ja miehiä 68 (32,5 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia on 23 (63,9 %) ja miehiä 13 (36,1 %). Naisista määräaikaisessa palvelussuhteessa on 14,0 % ja miehistä 16,1 %. Suurin osa henkilöstöstä (66,9 %) työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa on 33,1 %. Osa-aikaisuus on vuoden aikana lisääntynyt, kun osana lomituspalvelukeskuksen henkilöstöjärjestelyjä kaikki maatalouslomittajien työsuhteet muutettiin osa-aikaisiksi. Vakituisista osa-aikaisia on 75 (35,9 %), joista 6 on osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tyypillisenä osa-aikaisuuden syynä on myös osaaikamuotoiseksi järjestelty työ esim. koulunkäynninohjaajilla ja maatalouslomittajilla. Määräaikaisista osa-aikaisia on 6 (16,7 %), jotka lähes kaikki ovat työllistettyjä. Vakituisesta henkilöstöstä 55,5 % on 50-vuotiaita tai vanhempia. Vakituisen henkilöstön ikä on keskimäärin 49,7 vuotta. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen vakituisen henkilöstön keski-ikä on 50,6 vuotta, lomituspalvelukeskuksen 47,2 vuotta, sivistyspalvelukeskuksen 50,1 vuotta ja teknisen palvelukeskuksen 56,9 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on 41,3 vuotta. 52

Seuraavissa kunnan henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa kuntakonsernin palvelukeskuksen ja hallinto- ja talouspalvelukeskuksen henkilöstö on laskettu yhteen: esitystapa vastaa esitetyssä organisaatiomuutoksessa muodostettavaa uutta konsernipalvelukeskusta. Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin 1.11.2016: 100 80 60 40 20 0 Konsernipk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk vakituiset 43 68 84 14 opso-koulutukset työllistetyt 8 sijaiset 7 1 8 muut määräaikaiset 1 10 1 Vakituisen henkilöstön ikäjakautuma 1.11.2016: 50 1 40 30 20 10 0 1 26 1 10 9 12 1 9 12 15 1 9 13 6 16 6 3 7 6 7 9 8 9 2 1 2 3 4 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 tai yli Konsernipk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Vakituisen henkilöstön ikäprofiili 1.11.2016: 16 14 12 10 8 6 4 2 0 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 53

Valtuuston päätöksen 14.12.2015 47 mukaisesti kunnan toimeksiantosopimus Melan lomituspalveluiden paikallisyksiköstä päättyy 31.12.2016. Lomituspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella Keuruun kaupungin palvelukseen 31.12.2016. Liikkeen luovutuksessa siirtyy 67 henkilön palvelussuhteet, mikä on lähes kolmasosa kunnan vakituisesta henkilöstöstä. 3.2 Odotettavissa oleva henkilöstön vaihtuvuus Eläkejärjestelmän uudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistuksessa vanhuuseläkeikä nousee vuodesta 2017 portaittain kolme kuukautta vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka jää vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaana. Ennen vuotta 1955 syntyneet siirtyvät vanhuuseläkkeelle edelleen 63 68-vuotiaina, työhistoriaan ja ammattiin perustuva ns. henkilökohtainen eläkeikä täyttyy useimmilla 64 vuoden iässä. Ennen vuotta 1989 työssä olleille opettajilla henkilökohtainen eläkeikä voi tietyin edellytyksin olla 60 vuotta. Vuoden 2006 jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu ilman hakemusta vanhuuseläkeiän täyttyessä. Seuraavissa laskelmissa vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on arvioitu uuden eläkejärjestelmän mukaisen vanhuuseläkeiän täyttymisen mukaan. Liikkeen luovutuksella siirtyvää lomituspalvelukeskuksen henkilöstöä ei ole huomioitu laskelmissa. 1.11.2016 vakituisessa palvelussuhteessa olevista poistuu loppuvuoden 2016 aikana työstä yksi henkilö. Muista lähivuosina todennäköisesti työstä poistuvista henkilöistä kolme on tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä tulee taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä vanhuuseläkeikään 22,5 % ja kymmenen vuoden kuluessa eli vuoteen 2025 mennessä 47,2 %, yhteensä 67 henkilöä. Vanhuuseläkeiän täyttävä vakituinen henkilöstö vuosina 2016 2025: 12 5 10 8 6 4 2 0 5 6 1 9 2 2 1 3 4 4 3 4 2 2 3 3 2 1 1 1 1 1 1 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Konsernipk Sivistyspk Tekninen pk Työntekijäryhmät, joissa arvioitua henkilöstön vaihtuvuutta on taloussuunnitelmakauden aikana eli vuoden 2020 loppuun mennessä odotettavissa eniten: - Perusopetuksen ja lukion opetushenkilöstöstä 5 henkilöä (12,2 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). Näistä 2 on erityisopetuksesta, 1 aineenopetuksesta ja 1 luokanopetuksesta. - Päivähoidon henkilöstöstä 5 henkilöä (20,8 %). Näistä 4 on perhepäivähoitajia tai ryhmäperhepäivähoitajia (28,6 %). - Ruoka- ja siivouspalveluista 5 henkilöä (20,0 %): ruokapalveluista 4 (22,2 %) ja siivouspalveluista 1 (16,7 %). Taloussuunnitelmakauden aikana eli vuoden 2020 loppuun mennessä on suurta henkilöstön vaihtuvuutta odotettavissa etenkin seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa tai työyksiköissä: - Teknisestä palvelukeskuksesta 9 henkilöä (64,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). Muutos painottunee taloussuunnitelmakauden alkuun vuosille 2017-2018. 54

- Erilaisista kunnan hallinto- ja toimistotehtävistä 6 henkilöä (35,3 %). Näistä 3 on erilaisista sihteeritehtävistä, 2 palkanlaskennasta ja 1 kirjanpidosta. - Johto- ja esimiesroolissa tällä hetkellä olevista 3 henkilöä (18,8 %) ja asiantuntijaroolissa olevista 2 (22,2 %). Tulevina vuosina on edelleen kiinnitettävä erityisesti huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen ja ikääntyvän henkilöstön johtamiseen. Etenkin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevissä työntekijäryhmissä on ollut tyypillistä viimeisinä työvuosina ilmenevät työkykyongelmat ja niistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset jo ennen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta on kunnassa käytössä varhaisen tuen toimintamalli, ja työkyvyssä ilmeneviä ongelmia pyritään selvittämään aktiivisesti ja ajoissa, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvoinnin eri osa-alueilla tapahtuvilla kehittämistoimilla voidaan myös vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen ja tukea henkilöstöä jatkamaan työssään vanhuuseläkkeelle oikeuttavaan ikään saakka. Eläkkeelle siirtymisten lisääntyessä on entistä tärkeämpää onnistua vaihtoehtoisten ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottamisen ja toiminnan järjestämistapojen löytämisessä, toimintojen ja työtehtävien uudelleenjärjestelyissä ja mahdollisen uuden henkilöstön rekrytoinneissa. Henkilöstön vaihtuessa tulee varmistua osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon säilymisestä etenkin organisaation toiminnan kannalta kriittisten avaintehtävien ja asiantuntijatehtävien osalta. Henkilöstön ikärakenne ja sen muutokset asettavat omat vaatimuksensa työelämän kehittämiselle ja sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle työpaikoilla. 4 PALVELUKESKUSTEN TOIMENPITEET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Yleisenä linjauksena on ollut kaikkien palvelukeskusten henkilöstövaihdosten yhteydessä selvittää erilaiset seudullisen yhteistyön mahdollisuudet. 4.1 Konsernipalvelukeskus Vuonna 2017 esitetään toteutettavaksi keskushallinnon organisaatiomuutos 1.1.2017 alkaen. Muutoksessa yhdistetään kuntakonsernin palvelukeskus ja hallinto- ja talouspalvelukeskus, sijoitellaan toiminnot ja henkilöstö uudelleen tehtäväalueille ja järjestetään niiden johtaminen uudella tavalla seuraavasti: - Hallintojohtajan viran muuttaminen hallinto- ja henkilöstöpäällikön viraksi ja viran tehtäväkuvaus. Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö johtaa kunnan yleishallintoa ja henkilöstöhallintoa. Toiminnot ja henkilöstö järjestetään kolmelle tehtäväalueelle: yleishallinto, henkilöstöhallinto, työllisyys ja yhteispalvelut. Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuus sijoitetaan osaksi yleishallintoa. Henkilöstön tehtäväkuvausten ja työnjaon tarkistukset. - Talous- ja hankintapäällikön viran perustaminen ja viran tehtäväkuvaus. Talous- ja hankintapäällikkö johtaa kunnan taloushallintoa ja konsernin tukipalveluita. Toiminnot ja henkilöstö järjestetään neljälle tehtäväalueelle: talouspalvelut, IT-palvelut, henkilöstöyksikkö, ruoka- ja siivouspalvelut. Henkilöstön tehtäväkuvausten ja työnjaon tarkistukset, myös taloushallinnon ja laskutuksen toimintoihin osallistuvan muiden palvelukeskusten henkilöstön osalta. Muut vuonna 2017 toteutettavaksi esitettävät henkilöstöjärjestelyt: - Työllisyys ja yhteispalvelut -tehtäväalueen muutokset: Työnsuunnittelijan vakituinen tehtävä muutetaan kokoaikaiseksi 1.1.2017 alkaen. Työllisyyspäällikön työpanosta kohdistetaan enemmän kiinteän ja liikkuvan työpajan toimintojen johtamiseen, hallinnollinen esimiestehtävä siirretään hallinto- ja henkilöstöpäällikölle. Työllistämistoiminta organisoidaan liikkuvan työpajatoiminnan osalta muiden palvelukeskusten kanssa sisäisesti ja toisen työnjohtajan palkkaamisesta luovutaan. - Talouspalvelujen tehtäväalueen henkilöstöjärjestelyt: Kirjanpitäjä siirtyy eläkkeelle keväällä 2017, uuden kirjanpitäjän rekrytointi kevättalvella 2017. - Ruoka- ja siivouspalvelujen henkilöstöjärjestelyt: Kaksi työntekijää siirtyy eläkkeelle kevät-kesällä 2017, mahdollisesti tilalle tarvittava työpanos tarkastellaan mm. koulujen opetusjärjestelujen mukaan. Lomituspalvelukeskuksen toiminta lakkaa lomituspalvelujen toimeksiantosopimuksen päättyessä 31.12.2016. Lomasihteerin virka lakkautetaan 31.12.2016. Lomituspalvelujohtaja työskentelee tammi-maaliskuun 2017 ajan konsernipalvelukeskuksessa yleishallinnon tehtäväalueella ja vastaa toimeksiantosopimuksen päättymiseen liittyvistä toimenpiteistä ja lopputilityksestä Melalle. Lomituspalvelujohtaja siirtyy eläkkeelle 31.3.2017, jolloin lomituspalvelujohtajan virka lakkautetaan. 55

Vuosien 2017 2020 aikana, varsinkin taloussuunnitelmakauden alussa vuosina 2017-2018 arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, mm. uuden yhtenäiskoulun rakentamisen ja sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus tukipalvelujen työ- ja henkilöstömäärään sekä henkilöstön sijoittumiseen. Suunnittelussa tulee huomioida palvelutuotannossa tarvittavan työvahvuuden varmistaminen ja mahdolliset varahenkilöjärjestelyt. 4.2 Sivistyspalvelukeskus Vuonna 2017 esitetään toteutettavaksi seuraavat henkilöstöjärjestelyt perusopetuksessa: - Kasvatusohjaajan palkkaaminen vakituiseen työsuhteeseen 1.8.2017 alkaen. - Liikunnan lehtorin viran täyttäminen vakituisena 1.8.2017 alkaen. - Matemaattisten aineiden lehtorin viran täyttäminen vakituisena 1.8.2017 alkaen. - Rantakylän koulun toiminta on esitetty lakkautettavaksi 31.7.2017 jolloin koulun toiminta sulautetaan osaksi kirkonkylän perusopetusta 1.8.2017 alkaen. Muutoksesta aiheutuvat henkilöstöjärjestelyt suunnitellaan alkuvuoden 2017 aikana. Vuosien 2017-2020 aikana, varsinkin taloussuunnitelmakauden alussa vuosina 2017-2018 arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten ja uuden yhtenäiskoulun rakentamisen, mahdollisten lainsäädäntömuutosten ja henkilöstön vaihtumisen vaikutus henkilöstömäärään, kelpoisuusedellytyksiin ja henkilöstön sijoittumiseen. 4.3 Tekninen palvelukeskus Vuonna 2017 esitetään toteutettavaksi seuraavat henkilöstöjärjestelyt: - Liikkuvan työpajan työnjohtotehtävien suunnittelu yhdessä työllisyyspalveluiden kanssa: ulkoalueiden hoitajan ja liikuntapaikkojen hoitajan työtehtävien mahdollinen muutos keväällä 2017. Ulkoalueiden hoitaja siirtyy mahdollisesti eläkkeelle keväällä 2017. - Laitosmies siirtyy eläkkeelle keväällä 2017, uuden laitosmiehen rekrytointi. - Kirvesmies siirtyy eläkkeelle syksyllä 2017, tilalle tarvittavan työpanoksen suunnittelu. - Kanslisti siirtyy eläkkeelle syksyllä 2017, uuden kanslistin/toimistosihteerin rekrytointi. - Koneenkäyttäjä siirtyy eläkkeelle vuoden 2017 lopussa, uuden traktorinkuljettajan rekrytointi. Vuosien 2017-2020 aikana, varsinkin taloussuunnitelmakauden alussa vuosina 2017-2018 varaudutaan jatkuvasti henkilöstön vaihtumiseen mm. suunnittelemalla kiinteistöjä, kunnallistekniikkaa ym. koskevan teknisen tiedon säilyminen. Samaten arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten ja uuden yhtenäiskoulun rakentamisen, lainsäädäntömuutosten ja henkilöstön vaihtumisen vaikutus työ- ja henkilöstömäärään. Siirtymävaiheessa saattaa aiheutua ylimääräisiä henkilöstökuluja. 5 KOULUTUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimisesta säädetään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) 4 a :ssä. Koulutussuunnitelman laadintaa edellytetään myös laissa koulutuksen korvaamisesta (1140/2013), jonka nojalla työttömyysvakuutusrahasto suorittaa työnantajille koulutuskorvausta henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen järjestämisestä. Työmarkkinajärjestöjen yhteisen suosituksen mukaan osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat työnantajan toiminnan tarpeet ja työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet työnantajan palveluksessa. Koulutussuunnitelmassa arvioidaan ammatillisessa osaamisessa ja sen tarpeissa tapahtuvia muutoksia ja niiden syitä. Muutokset voivat johtua mm. sellaisista syistä kuiten uusien työmenetelmien, ohjelmistojen tai koneiden ja laitteiden käyttöönotosta taikka tuotannon, palveluvalikoiman tai liiketoimintakonseptin muuttumisesta. Osaamistarpeiden arvioinnissa lähtökohtana on siis henkilöstön osaamisen nykytila, jota verrataan odotettavissa oleviin muutoksiin. 5.1 Arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta Henkilöstökoulutuksella voidaan kehittää henkilöstön ammatillisia valmiuksia sekä työssä ja työyhteisössä vaadittavia toimintamalleja kuntaorganisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä on vaikutuksia myös henkilöstön työhyvinvointiin: työhyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavana yhtenä perusedellytyksenä pidetään riittävää osaamista ja ammattitaitoa, jonka avulla työssä voi onnistua ja kehittyä. 56

Henkilöstökoulutusta suunnitellaan ja sen tuloksia arvioidaan lainsäädännön vaatimusten sekä kunnan toiminnan kehittämisen tarpeiden ja mahdollisuuksien näkökulmista. Myös henkilöstön oma näkemys osaamisen kehittämisen tarpeista pyritään huomioimaan. Koulutusta suunnataan sellaisen lisäosaamisen hankkimiseen, joka tukee palvelukeskusten ja työyksikköjen perustehtävää ja tavoitteiden toteutumista. Henkilöstön koulutustarvetta arvioidaan palvelukeskuksille asetettujen palvelutavoitteiden perusteella. Palvelukeskukset laativat talousarvion suunnitteluvaiheessa oman henkilöstönsä koulutussuunnitelman ja varaavat henkilöstökoulutukseen tarvittavat määrärahat. Palvelukeskusten koulutussuunnitelmien perusteella laaditaan koko kuntaa koskeva koulutussuunnitelma. Ammattitaitoa ylläpitävän ja lisäävän koulutuksen tarvetta arvioidaan jokaisen viranhaltijan / työntekijän kohdalla henkilökohtaisesti kehityskeskustelujen yhteydessä ja tarvittaessa muulloinkin. Tavoitteena on, että jokainen viranhaltija / työntekijä osallistuu vuosittain työnantajan itsensä järjestämään tai ulkopuolelta hankittuun täydennyskoulutukseen vähintään kolme päivää. Johto- ja esimiestehtävissä olevien henkilöiden edellytetään suunnitelmallisesti kehittävän johtamis- ja esimiestaitojaan. Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön ammatillinen osaaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Sitä on kehitetty ja ylläpidetty erilaisilla henkilöstökoulutuksilla. Vuosittaisen työhyvinvointikyselyn vastausten perusteella myös henkilöstö on pääsääntöisesti arvellut oman osaamisensa olevan hyvällä tasolla ja vastaavan työn vaatimuksia. Toisaalta vastaajien käsitys oman työyhteisönsä osaamisesta ja sen kehittämisestä ei ole ollut yhtä myönteinen. 5.2 Arvio osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä Osaaminen ja oppiminen ovat nousseet organisaatioiden kriittisiksi menestystekijöiksi, koska toimintaympäristöt ovat entistä monimutkaisempia, työn tekemiseen on käytettävissä uudenlaisia tapoja ja muutoksesta on tullut jatkuvaa. Kuntapalvelujen kuten muidenkin julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen kohdistuu suuria muutospaineita ja rakenteiden uudistamista. Toisaalta palveluja ja niiden tuottamistapoja myös kehitetään jatkuvasti. Ammatinhallinta voi edellyttää ajantasaista tietoa mm. lainsäädännön muutoksista ja muista toimintaympäristön muutoksista sekä oman alan uusista työmenetelmistä. Osana julkisen tietohallinnon kehittämistä asiointi ja asioiden käsittely siirtyvät kunnassakin yhä enemmän sähköiseen muotoon. Erilaisten tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttäminen hyödyttää osaltaan kunnan toiminnan ohjausta, hallintaa ja kehittämistä. Järjestelmien ja ohjelmistojen tehokas käyttö edellyttää ajantasaista osaamista. Tietotekniset valmiudet ovat yhä useammassa tehtävässä tarvittavia tämän päivän työelämätaitoja, ja painetta digiloikkaamiseen on lähestulkoon kaikissa kuntapalvelujen työtehtävissä. Tietoturvallisuuden merkitys korostuu sähköisten tietojärjestelmien käytössä mutta se on toki huomioitava kaikessa muussakin kunnan toiminnassa ja koko henkilöstön osalta. Valmisteltava uuden yhtenäiskoulun rakentaminen tuo tullessaan uudenlaiset tilat koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämiseen. Uusi ja nykyaikainen oppimis- ja toimintaympäristö mahdollistaa ja toisaalta myös edellyttää tiloihin siirtyvältä koulu-, päivähoito- ja tukipalveluhenkilöstöltä monenlaista uusien toimintatapojen yhteistä kehittämistä. Muutokseen valmistautuminen alkaa jo uusien tilojen hankesuunnitelmavaiheessa. Toimintaympäristön jatkuva muutos edellyttää henkilöstöltä paitsi ajantasaista ammatillista osaamista myös elinikäisen oppimisen taitoja, itsearviointia, vuorovaikutustaitoja ja aktiivista osallistumista oman työn ja työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Yksilöiden osaamisen kehittämisen rinnalla tulisi pystyä kehittämään yhteisöllistä oppimista eli tapoja, joilla yksilöiden osaamista jaetaan ja yhdistetään toisten yksilöiden tietoon, koko työyhteisön yhteiseksi osaamiseksi. Yhteisöllisen oppimisen avulla mm. yksilöiden hiljainen tieto voidaan yhdistää täsmälliseen tietoon, osaksi työyhteisön ajattelu- ja toimintamalleja, jotka säilyvät organisaatiossa yksilöistä riippumatta. 57

5.3 Koulutussuunnitelma vuodelle 2017 (päivitetään tarvittaessa kalenterivuoden aikana) Henkilöstöryhmä Koulutustarve Suunniteltu koulutus Johtoryhmä Toiminnan kehittäminen Ajankohtaiset talouden, hallinnon, lakiasioiden ja toimialajohdon koulutukset Esimiehet Koko henkilöstö Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö Toimistotyöntekijät Taloushallinnon työntekijät Palkkahallinnon työntekijät Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Esimiestaitojen kehittäminen Tietoturvallisuuden kehittäminen Työsuojelu Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Tietoturvallisuuden kehittäminen Työsuojelu Työsuojelu Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Ammattitaidon kehittäminen Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Toiminnan kehittäminen Ammattitaidon kehittäminen Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Ammattitaidon kehittäminen Asianhallintajärjestelmän käyttö- ja kertauskoulutukset Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen käyttö- ja kertauskoulutukset Kuntarekry-järjestelmän käyttöönottokoulutus Esimiesvalmiuksia kehittävät koulutukset Ajankohtaiset henkilöstöhallinnon koulutukset Kunnan tietoturvallisuuspolitiikan koulutus RiskiArvi-työkalun käyttökoulutus Henkilöstöhallinnon WebTallennus-ohjelmiston kertauskoulutus Kunnan tietoturvallisuuspolitiikan koulutukset työyksiköissä Riskien arvioinnin päivityksessä tarvittava koulutus työyksiköissä Ensiapukoulutukset ja kertaus tarvittaessa, esimiesten seurannan mukaan Ajankohtaiset työsuojelun koulutukset Asianhallintajärjestelmän käyttö- ja kertauskoulutukset Eri hallinnonaloilla käytössä olevien ohjelmistojen käyttö- ja kertauskoulutukset Asianhallinnan ja arkistoinnin ajankohtaiskoulutukset Taloushallinnon ohjelmistojen käyttö- ja kertauskoulutukset Laskutus- ja perintäprosesseihin liittyvät koulutukset Kirjanpidon ja tilinpäätöksen ajankohtaiskoulutukset Taloushallinnon ajankohtaiskoulutukset Pegasos-versiokoulutukset, Titania-päivä Työllisyys- ja yhteispalveluhenkilöstö Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Toiminnan kehittäminen Ammattitaidon kehittäminen Työssä tarvittavat luvat Ajankohtaiskoulutukset (ennakkoperintäpäivä, Keva-päivä) Ajankohtaiset henkilöstö- ja palkkahallinnon koulutukset tarjonnan mukaan IT-henkilöstö Ammattitaidon kehittäminen Ajankohtaiset IT-koulutukset tarjonnan mukaan Työssä käytettävien ohjelmistojen käyttö- ja kertauskoulutukset Työpajatoiminnan kehittämiseen liittyvät koulutukset Ohjaajan lähiesimies-koulutus Yhteispalvelujen ajankohtaiskoulutukset Työturvallisuuskortti 58

Henkilöstöryhmä Koulutustarve Suunniteltu koulutus Ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstö Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Ruokatuotannon Jamix-ohjelmiston kertauskoulutukset Siivousmitoitusohjelmiston kertauskoulutuk- Toiminnan kehittäminen set Muutosvalmennusta osana yhtenäiskoulun suunnittelua Päivähoidon henkilöstö Toiminnan kehittäminen Varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen liittyvät koulutukset Lapset puheeksi -toimintamallin koulutus Muutosvalmennusta osana yhtenäiskoulun suunnittelua Esi- ja perusopetuksen henkilöstö Ammattitaidon kehittäminen Toiminnan kehittäminen Ammattitaidon kehittäminen Seutukunnalliset päivähoidon koulutukset Uuteen opetussuunnitelmaan liittyvät koulutukset (arviointi, yrittäjyys, tieto- ja viestintätekniikka, ainekohtaiset koulutukset, oppilashuollollinen koulutus) Lapset puheeksi -toimintamallin koulutus Muutosvalmennusta osana yhtenäiskoulun suunnittelua IT-taitojen ja opetusmenetelmien kehittämiseen liittyvä koulutus Lukion opetushenkilöstö Toiminnan kehittäminen Sähköisen ylioppilastutkinnon järjestämiseen liittyvä koulutus Muutosvalmennusta osana yhtenäiskoulun suunnittelua Kansalaisopiston henkilöstö Kirjaston henkilöstö Vapaa-aikapalvelujen henkilöstö Teknisen toimen henkilöstö Ammattitaidon kehittäminen Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Toiminnan kehittäminen Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Toiminnan kehittäminen Ammattitaidon kehittäminen Ammattitaidon kehittäminen Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen käyttö Ammattitaidon kehittäminen Työssä tarvittavat luvat IT-taitojen ja opetusmenetelmien kehittämiseen liittyvä koulutus Hellewi-ohjelmiston käyttökoulutus Rehtoripäivät Uusiin tietojärjestelmiin liittyvät koulutukset Omatoimikirjaston käyttöönottoon liittyvä koulutus Kirjastoammatilliset koulutukset (Keski-kirjastojen järjestämät ja muut) Nuorisotyön, etsivän nuorisotyön ja liikuntatoiminnan ajankohtaiskoulutukset Teknisen hallinnon käytössä olevien ohjelmistojen käyttö- ja kertauskoulutukset Rakennusvalvontaohjelmiston käyttöönottokoulutus Rakennustarkastuksen, ympäristönsuojelun ajankohtaiskoulutukset Ulkoalueiden, ulkoliikuntapaikkojen hoitoon liittyvät koulutukset Yhdyskuntatekniikkaan, vesi- ja viemärilaitoksen toimintaan liittyvät koulutukset Liikenneturvallisuuteen, yksityistieasioihin liittyvät koulutukset Työturvallisuuskortti Tulityökortti Tieturva 1 ja 2 59

5.4 Seuranta Koulutussuunnitelman toteutumisen seurantaa ja koulutuskorvauksen hakemista varten suunnitellaan tarkemmat käytännön menettelytavat. Esimiehet päättävät koulutukseen osallistumisista talousarvion määrärahojen puitteissa. Päätökset tehdään kirjallisina. Esimiehet toimittavat seurantatiedot koulutuksiin osallistuneista henkilöistä ja koulutusajoista henkilöstöpäällikölle määrämuotoisesti. Koulutuskorvausta voi hakea vakuutusvuoden jälkeen palkkasummailmoituksen antamisen yhteydessä. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Korvaushakemuksen laatimisesta vastaa henkilöstöpäällikkö. Koulutussuunnitelman toteutumisen seurantatiedot ja seuraavan vuoden koulutussuunnitelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa vuosittain. Palvelukeskukset voivat esittää koulutussuunnitelmaan päivityksiä tarvittaessa kesken kalenterivuoden. Päivitykset käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyt: - Yhteistyötoimikunta 28.11.2016 - Henkilöstöjaosto 12.10.2016 ja 23.11.2016 - Kunnanhallitus 5.12.2016 - Kunnanvaltuusto 12.12.2016 60

LIITE 2: HYVINVOINTISUUNNITELMA Valtuuston hyväksyttäväksi esitettävä suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuonna 2017 sisältää seuraavat kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet. 1. PIKKULAPSET JA LAPSIPERHEET Tavoitteet Terveyttä edistävät ruokailutottumukset Perheiden yhteisten liikuntaharrastusten lisääminen Toimenpiteet ja vastuutaho Edistetään kouluissa ja päivähoidossa terveitä ruokailutottumuksia. Käytännön toteutuksessa se tarkoittaa esimerkiksi periaatepäätöstä karkittomista teema- ja retkipäivistä. Koko perheen liikunnalliset teemapäivät kuukausittain järjestöjen kanssa. 2. LAPSET JA NUORET Tavoitteet Koululaisten omaehtoisen liikkumisen lisääminen Toimenpiteet ja vastuutaho Liikunnan erityisopetustoiminnan kehittäminen yhdessä koulun ja liikunnanohjaajan kanssa. Tuetaan kuntarajat ylittävän liikuntatoiminnan järjestämistä. Koko liikuntatarjonta tuodaan alueen koululaisten käyttöön yhteistyössä alueen liikuntaseurojen kanssa. 3. IKÄIHMISET Tavoitteet Edistää yhteisöllisyyttä ja osallistumista ystävä-/vertaistoiminnan keinoin Kotona asumisen edistäminen Toimenpiteet ja vastuutaho Voimaa vanhuuteen ohjelma. Korjausavustusten mahdollisuuksista tiedottaminen. 4. LAPSET, NUORET, AIKUISET, IKÄIHMISET Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Kulttuurisen osallisuuden vahvistaminen Taiteen perusopetuksen opintoseteli taloudellisin ja sosiaalisin perustein. Kansalaisopiston opintoseteli työttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. +80-vuotiaille ilmainen sisäänpääsy yhteen juhlavuoden kulttuuritapahtumaan. 5. AIKUISET Tavoitteet Työttömien sosiaalinen vahvistaminen ja elämänhallinnan parantaminen Toimenpiteet ja vastuutaho Työttömien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ryhmävalmennustoiminnan kehittäminen työllisyysyksikön työpajatoiminnan yhteyteen. 61

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KARSTULAN KUNTA LIITE 3: TILASTOJA KUNNAN ASUKASMÄÄRÄÄN JA IKÄRAKENTEESEEN LIITTYVÄT LÄHIVUOSIEN KEHITYSNÄKYMÄT Väestörakenne 2010- eteenpäin Tilastokeskus: vuosien 2010 2015 väestörakennetiedot, vuosien 2016 2040 väestöennustetiedot. Kuviossa esitetään kunnan väestö valtionosuuskriteerien mukaisina ikäryhminä. 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0-5 vuotiaat 6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat 16-18 vuotiaat 19-64 vuotiaat 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat 85- vuotiaat Karstulan asukasmäärä on viime vuosina vähentynyt keskimäärin -1,1 % vuosivauhtia, vuosien 2014/2015 muutos oli vain -0,4 %. Väestörakenteen muutos näyttääkin toteutuvan hieman tämänhetkisiä väestöennusteita hitaammin, mihin muuttoliikkeen myönteinen kehityssuunta osaltaan vaikuttaa. Väestöennusteen tarkasteluun on syytä suhtautua hieman varoen: väestöennuste on luonteeltaan trendilaskelma, jossa suuret tilastovaihtelut ovat mahdollisia ja poikkeamat korostuvat pitkällä aikavälillä. Uusin väestöennustetilasto on julkaistu syyskuussa 2015. Väestön väheneminen ei sinänsä ole ongelma, mikäli väestörakenne pysyy tasapainoisena ja palvelutuotantoa pystytään sopeuttamaan eri ikäryhmien tarpeita vastaavaksi. Karstulassa työikäisten osuus väestöstä on maan keskimääräistä pienempi, vanhuksia puolestaan on keskimääräistä enemmän. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, minkä syynä on juuri vanhusväestön osuuden selvä kasvu, nuorimpien ikäluokkien suhdeluku työikäisiin ei sen sijaan suuresti muutu. Väestöllisen huoltosuhteen suhdeluku vuonna 2015 oli 0,8 eli sataa työikäistä kohden oli 80 ei-työikäistä. 62

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 KARSTULAN KUNTA Väestörakenne 2010- eteenpäin: nuorimmat ikäryhmät Väestörakennetta esittävästä kuviosta on poimittu tarkasteluun nuorimmat ikäryhmät vuodesta 2010 alkaen. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0-5 vuotiaat 6 vuotiaat 7-12 vuotiaat 13-15 vuotiaat 16-18 vuotiaat Ennusteen mukaan suunnittelukaudella 2017-2020 päivähoitoikäisten määrä vähenisi noin 10 % ja esi- ja peruskouluikäisten samoin noin 10 %. Ikäryhmien väestöennusteet vaikuttavat kuntapalvelujen suunnitteluun ja ennakoituun tilatarpeeseen erityisesti päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen, lukion ja muun toisen asteen koulutuksen osalta. Väestörakenne 2010- eteenpäin: vanhimmat ikäryhmät Väestörakennetta esittävästä kuviosta on poimittu tarkasteluun vanhimmat ikäryhmät vuodesta 2010 alkaen. 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat 85- vuotiaat Ennusteen mukaisesti 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaisi suunnittelukaudella 2017 2020, kasvu alkaisi loiventua vuoden 2020 paikkeilla ja taittuisi laskuun vuoden 2030 paikkeilla. Yli 75- ja yli 85-vuotiaiden väestöosuudet kasvavat. Ikäryhmien väestöennusteet vaikuttavat kuntapalvelujen suunnitteluun erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen osalta. 63

Väestöpyramidissa tarkastellaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta vuonna 2015. Karstulan väestöpyramidi on muodoltaan suomalaisille maaseutukunnille tyypillinen. Väestöpyramidin suhteessa suurimmat ikäryhmät sijoittuvat ikävuosille 50 69. Alle 20-vuotiaissa ikäryhmissä lapsia ja nuoria vielä on, mutta ikävuosille 20 39 sijoittuvat ikäryhmät ovat pieniä varsinkin naisten osalta. Tämä rakenne osoittaa, miten kunnan asukasmäärän vähenemistä osin selittää muuttoliike, jossa etenkin opiskeluikäisten (15 24 -vuotiaiden) lähtömuutto on ollut selvästi tulomuuttoa suurempaa. Muissa ikäryhmissä tulo- ja lähtömuutto on ollut koko 2000-luvun tasaisempaa ja nettomuutto on ollut jopa positiivista. Seuraava kuvio havainnollistaa ns. taloudellista huoltosuhdetta eli työllisen väestön määrää suhteessa työttömän ja työvoiman ulkopuolisen väestön määrään aikavälillä 1987 2014. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku vuonna 2014 oli 2,14 eli sataa työssäkäyvää kohden oli 214 ei-työssäkäyvää. 64