1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus, jonka osapuolia ovat Kauhajoen kaupunki ja Teuvan kunta. Sopimuksessa määritellään, kuinka kuntajaon muutos tehdään. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan ja sitoo molempia sopimusosapuolia siitä alkaen, kun molempien kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesityksen valtioneuvostolle. Yhdistynyt kunta aloittaa toimintansa 1.1.2013 ja yhdistymissopimus on voimassa 31.12.2015 saakka. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan yhdistyminen toteutetaan siten, että Teuvan kunta lakkaa ja yhdistyy Kauhajoen kaupunkiin. Yhdistyneen uuden kunnan nimi on Kauhajoen kaupunki. Kaupungin vaakunaksi tulee Kauhajoen nykyinen vaakuna.
2 2. Yhdistymisen tavoitteet 2.1. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakolain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1. Kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muutoin edistää kunnan toimintakykyä 2. Alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3. Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4. Alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kauhajoen kaupunginvaltuusto ja Teuvan kunnanvaltuusto katsovat tehdyn yhdistymisselvityksen perusteella kuntien yhdistymisen täyttävän kuntajakolain 4 :n asettamat edellytykset. 2.2. Yhdistymisen tavoitteet Yhdistymisen tavoitteena on vahvistaa Teuvan alueen ja Kauhajoen kaupungin elinvoimaa, eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta sekä varmistaa toimivat ja laadukkaat palvelut sekä niiden rahoittamisen yhdistyneessä kaupungissa. Tavoitteena on myös parantaa kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja hyödyntää laajemman väestöpohjan kykyä kantaa palvelutuotannon järjestämisvastuita. Yhdistyneen kaupungin visio on: Uusi Kauhajoen kaupunki on hyvä paikka elää, asua ja yrittää turvallisessa, viihtyisässä ja elinvoimaisessa kaupungissa. Yhdistyneen kaupungin visio ja strategia tarkennetaan yhteisessä strategiaprosessissa vaalien jälkeen.
3 3. Yhdistymisen toteutus 3.1. Yhdistymishallitus Yhdistyvien kuntien kunnanvaltuustot valitsevat yhdistymishallituksen. Yhdistymishallituksen kokoonpano Ohjausryhmä esittää, että valtuustot nimeävät yhdistymishallitukseen nykyiset kuntien hallitukset. Yhdistymishallitus valitsee 1. puheenjohtajakseen Kauhajoen kaupungin varsinaisen puheenjohtajan ja 2. puheenjohtajakseen Teuvan kunnan varsinaisen puheenjohtajan. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipasti ja hänen sijaisenaan Teuvan nykyinen kunnanjohtaja Veli Nummela. Vanhat hallitukset ja valtuustot jatkavat yhdistymisen voimantuloon saakka. Yhdistymishallituksen toimivalta Yhdistymishallitus vastaa kuntajakolain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien 2012 jälkeen on uusi kaupunginhallitus valittu.
4 Yhdistymishallitus päättää uutta kuntaa koskevista yhteisistä asioista. Asiat, joilla voidaan nähdä olevan vaikutuksia uuden kunnan toimintaan ja talouteen, tulee saattaa myös yhdistymishallituksen käsiteltäviksi. Kyseisillä asioilla tarkoitetaan muun muassa yhdistyvien kuntien mahdollisia talousarviomuutoksia tai henkilöstösuunnittelua, kuten merkittävien avoimien virkojen ja toimien täyttämisiä yhdistymistä edeltävänä vuotena 2012. Yhdistymishallituksen tehtävät: Hyväksyy talousarvion laadintaohjeen Neuvottelee yhdistymisestä aiheutuvat uudet järjestelyt palvelutuotannon organisoimiseksi alueelle Valmistelee ehdotuksia yhdistyvän kaupungin talousarviosta ja -suunnitelmasta, veroprosenteista, poistosuunnitelmasta ja yhtenäisestä taksapolitiikasta, siihen saakka kunnes uusi kaupunginhallitus on valittu Päättää kunnissa vapautuvien vakanssien täyttämisestä sekä täyttämistä koskevista ohjeista Valvoo taloudenhoidon periaatteita Suorittaa muut kuntajakolain 10 :n mukaiset tehtävät 3.2. Talouden hoidon periaatteet Taloudenhoito vuonna 2012 Kauhajoen kaupunki ja Teuvan kunta sopivat, että kuntien taloutta hoidetaan vuoden 2012 aikana vastuullisesti hyväksyttyjen talousarvioiden mukaisesti ja yhdistyneen kaupungin näkökulmasta parhaalla tavalla. Mikäli vuoden 2012 aikana kunnissa tulee pakottavia tarpeita talousarvioista poikkeaviin merkittäviin käyttö- tai investointimenojen lisäämiseen, asia käsitellään ja hyväksytään yhdistymishallituksessa ja ennen sen perustamista kuntien yhdistymistä valmistelevassa ohjausryhmässä
5 Omaisuus, vastuut ja velat yhdistymishetkellä Teuvan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle Kauhajoen kaupungille. Talouden hallinta yhdistymisen jälkeen Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan kuntalaisille kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön nähden kilpailukykyisellä tasolla. Tavoitteena on myös tuottavuuden parantuminen. Veroprosentit vuodelle 2013 vahvistaa uusi kaupunginvaltuusto syksyllä 2012. Yhdistymisen jälkeen kaupungin vuosittaiset talousarviot rakennetaan siten, että vuosikate kattaa poistot. Talouden tasapainottamisen ja investointisuunnittelun tavoitteena on, että kaupungin velkamäärä pysyy suunnitelmakauden taloudellisesti kestävällä tasolla. Talouden reunaehtojen tiukentuessa ryhdytään ohjausryhmän ja yhdistymishallituksen johdolla aktiivisesti etsimään keinoja ja luovia uusia ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Ensisijaisesti kuitenkin lähipalvelut pyritään turvaamaan. Toimintaa ja tuottavuutta kehittämällä tavoitellaan enintään verorahoituksen kasvun tasoista toimintakatteen kasvua. 3.3. Palveluiden yhteensovittaminen yhdistyneessä kunnassa Palveluiden yhteensovittaminen toteutetaan liitteessä n:o1 tarkemmin kuvatulla tavalla. 3.4. Luottamushenkilöorganisaatio Luottamushenkilöorganisaatio muodostetaan nykyisen Kauhajoen kaupungin mallin mukaisesti seuraavasti: Valtuusto jäsenmäärä kuntalain mukaisesti (43 ) Hallituksen jäsenmäärä (11) Sivistyslautakunta (9) Vapaa-aikalautakunta (9)
6 Jätelautakunta (9), yhteislautakunta Tekninen lautakunta (9) Rakennuslautakunta (9) Yhteistoimintalautakunta (14), jatkuu niin kauan, kuin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä toimii Tarkastuslautakunta (lain mukaan) Keskusvaalilautakunta (lain mukaan). Vaalitoimikuntien ja vaalilautakuntien osalta toimitaan vaalilain mukaan. Varsinaisille jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Jos yhdistynyt kaupunki päättää erota Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä perustetaan tällöin seuraavat lautakunnat yhdistyneen kaupungin omaan organisaatioon: Perusturvalautakunta (9) + yksilöjaosto (5) Ympäristölautakunta (9) Samassa yhteydessä tarkistetaan rakennuslautakunnan ja ympäristölautakunnan työnjako ja sen pohjalta arvioidaan tarvitaanko rakennuslautakuntaa yhdistyneen kaupungin organisaatiossa. Jos yhdistynyt kaupunki päättää erota Suupohjan elinkeinokuntayhtymästä perustetaan yhdistyneen kaupungin organisaation kaupunginhallituksen alainen elinkeinojaosto (5). Mahdollisen eron edellä mainituista kuntayhtymistä valmistelee yhdistymishallitus. Ratkaisussa huomioidaan valtakunnalliset linjaukset kuntarakenteesta ja terveyden- ja sosiaalitoimen järjestelyistä. Eropäätöksen tekee yhdistyneen kaupungin uusi valtuusto. Puheenjohtajuudet järjestetään seuraavasti: Valtuuston puheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) varapuheen-johtajaa Hallituksen puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa
7 Lautakuntien ja jaoston puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja Puheenjohtajuudet ja luottamuselinten luottamushenkilöpaikat neuvotellaan kunnallisvaalien jälkeen vaalituloksen ja tasa-arvolain mukaisesti kuten nytkin yhteisesti puolueryhmien kanssa. 3.5. Henkilöstön sijoittuminen yhdistyneen kunnan palvelukseen Kunnan vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirtyvät Kauhajoen kaupungin palvelukseen kuntajakolain 29 :ssä säädetyllä ja kuntien keskenään tarkemmin sopimalla tavalla. Määräaikainen henkilöstö siirtyy Kauhajoen kaupungin palvelukseen määräajan täyttymiseen asti. Kaikki palvelusuhteet jatkuvat katkeamatta. Kuntien omistamiin yhtiöihin sovelletaan voimassa olevaa liikkeenluovutusta koskevaa lainsäädäntöä. Teuvan kunnan vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät entisin palvelusuhteen ehdoin Kauhajoen kaupungin palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Vakanssien perustaminen ja täyttäminen toteutetaan vuoden 2012 lokakuun loppuun mennessä ja sen eri vaiheissa kuullaan henkilöstön mielipiteitä. Yhdistyneen Kauhajoen kaupungin vakinaisella henkilöstöllä on kuntajakolain 29 :n mukainen irtisanomissuoja viiden (5) vuoden ajan liitosajankohdasta lukien. Siirtyvän henkilöstön palkkausjärjestelmä yhtenäistetään Kauhajoen kaupungin työn vaativuuden arvioinnin mukaiseksi 31.12.2015 mennessä. Työaikajärjestelmien yhtenäistäminen toteutetaan samalla kun tehtäväkuvat sovitaan.
8 Yhteistoiminta järjestetään lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) mukaisesti. Kauhajoen kaupungin nykyistä yhteistoimintaohjetta noudatetaan vuoden 2013 loppuun asti, johon mennessä valmistellaan uudet yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatiot. 3.6. Kunnanjohtajien asema Kuntajakolain 8 :n sekä 30 :n mukaan yhteistoimintasopimuksessa on sovittava kuntajohtajien asemasta yhdistymisen jälkeen. Nykyinen Kauhajoen kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipasti jatkaa yhdistyneen kaupungin kaupunginjohtajana. Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela siirtyy yhdistyneen kaupungin konsernihallintoon perustettavaan elinkeinojohtajan virkaan, tehtävänään elinkeinoasioiden, kuntamarkkinoinnin ja kaupunkistrategian koordinointi ja valmistelu. 4. Elinvoimaa kehittävät investoinnit ja yhdistymisavustuksen kohdentaminen niihin Yhdistymisavustus on 3,6 Milj., jonka ministeriö maksaa v 2013/40%, 2014/30% ja 2015/30%. Yhdistymisavustus kohdennetaan lähtökohtaisesti kuntien vuoden 2012 talousarvioissa ja 2013-2014 taloussuunnitelmassa hyväksyttyjen investointien omarahoitus-osuuteen (liitteenä Kauhajoen ja Teuvan investointiohjelmat v 2012-2014). Yhdistymisavustuksen kohdentamisen yksityiskohdista ja yhteisestä investointiohjelmasta päättää yhdistymishallitus tai uuden Kauhajoen kaupunginhallitus. Molempien kuntien valtuustot käyvät omat investointiohjelmansa läpi ja tekevät yhteisen ehdotuksen yhdistymishallitukselle.
9 5. Teuvan alueen kehittäminen osana Kauhajokea Teuvan alueen kaavallinen kehittäminen tapahtuu osana yhteisen Kauhajoen kaupungin maankäytön suunnittelua. 6. Yhdistymisestä aiheutuvat muut järjestelyt 6.1. Sopimukset Teuvan kunnan voimassaolevat sopimukset siirtyvät 1.1.2013 uuden Kauhajoen kaupungin vastattaviksi. 6.2. Kunnalliset säännöt ja maksut Yhdistynyt kunta päättää 1.1.2013 voimaantulevista kunnallisista säännöistä ja maksuista yhdistymishallituksen tai uuden Kauhajoen kaupunginhallituksen valmistelusta. 6.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Yhdistyneen kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee Kauhajoen kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntajakolain 34 :n mukaisesti.
TEUVAN KUNTA INVESTOINNIT 2012-2014 2012 2013 2014 Toimistorakennukset Asuinrakennukset 140 000 20 000 20 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 490 000 2 620 000 580 000 Sivistystoimi 4 105 000 4 030 000 3 520 000 Teollisuushalli 4 520 000 Liikennealueet 232 000 530 000 489 000 Urheilu- ja liikunta-alueet 10 000 Puistot, istutukset ja leikkipaikat 10 000 30 000 20 000 Maa- ja metsäalueiden hankinta 50 000 50 000 50 000 Vesi- ja viemärilaitos 780 000 780 000 1 885 000 Kaukolämpölaitos 100 000 100 000 500 000 Muut 120 000 90 000 60 000 15 557 000 8 250 000 7 124 000
KAUHAJOEN KAUPUNKI 21.11.2011 INVESTOINTIOHJELMA 2012-2016 Rivi nro Hanke KP MAA- JA VESIALUEET Rahoitus: Toteutus v.2016 ja myöh. 2 012 2 013 2 014 2 015 2016+ Rahoitus yhteensä (brutto) 9 072 600 5 134 600 5 796 600 6 418 600 6 183 600 Investointien rahoitusosuudet 221 874 221 871 221 871 221 871 221 871 Investoinnit netto 8 850 726 4 912 729 5 574 729 6 196 729 5 961 729 Kustannusarvio 2 012 2 013 2 014 2 015 2016+ 1 9020 Maan hankinta 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 2 9025 Metsätilojen perusparantaminen 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Maa- ja vesialueet yhteensä: 120 000 120 000 120 000 120 000 120 000 Rakennushankkeet TALONRAKENNUS LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt: 3 9137 Sanssin palvelukoti 2 455 000 2 455 000 9 9140 TK:n avohoito-osaston peruskorjaus 1 221 000 708 000 513 000 29 TK:n laajennus (uudisrakennus) 1 800 000 1 050 000 750 000 30 Hammashoitola (peruskorjaus) 935 000 935 000 34 9060 Halli 1, sosiaalisen yrityksen rakentaminen 653 000 653 000 37 Kehitysvammaisten asuntola Helppis, laaj. + kor 475 000 475 000 (4 kotihuonetta laaj+4 kotihuonetta korj.) 38 * jos 2 huon. laajennus + 4 korj. on arvio 369.000 45 LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt yhteensä: 1 525 000 2 111 000 513 000 0 3 390 000 46 9116 Päiväkotiratkaisu 47 - Aron päiväkoti 1 650 000 50 000 400 000 1 200 000 48 Uusi päiväkoti (EI INVESTOINTIMENOA, JOS TILAT VUOKRATAAN!) 51 Päivähoitopaikkojen lisääminen 900 000 62 9200 Koulukeskus rakentaminen 8 190 000 63 *Rakennusosa A, B ja C (uudisrakennus) 6 880 000 4 660 000 64 *Rakennusosa K 350 000 350 000 65 *Rakennusosa M 380 000 380 000 66 *Auditorio L, penkit., lattiapinta ym. 300 000 300 000 67 *Rakennusosa J (liikuntasali: pukutilat sekä ilmastoin 280 000 280 000 68 Sanssinkoulun uusi käyttö, hankesuunnittelu 30 000 0 81 9220 Pukkilan koulu (laajennus) 500 000 0 50 000 450 000 101 9200 Aron koulu, peruskorjaus (haetaan valtionosuutt 2 500 000 500 000 2 000 000 114 Lukion peruskorjaus 2 350 000 2 350 000 117 9285 Kirjasto (ilmanvaihto + sisäinen laajennus) 415 000 415 000 123 9320 Vapaa-aikakeskusalue 745 000 125 000 480 000 Sivistys yhteensä: 4 710 000 1 180 000 3 465 000 4 475 000 1 060 000 Rivi nro Hanke KP Kustannusarvio 2 012 2 013 2 014 2 015 2016+ 152 9380 Kaupungintalon korjaustyöt 50 000 50 000 182 Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen 400 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 187 Ambulanssiasemat 541 000 0 0 189 9290 Opintola (hankesuunnittelu) 134 000 30 000 Pienet investointihankkeet 52 000 52 000 195 9 485 Eri kiinteistökohteiden suunnittelu 90 000 30 000 15 000 15 000 15 000 15 000 Tekninen yhteensä: 162 000 145 000 95 000 95 000 125 000 Talonrakennus yhteensä: 6 397 000 3 436 000 4 073 000 4 570 000 4 575 000 T:\XXX\XXX\XXX\iXXX\Investointiohj-TA12-20111127
Rivi nro Hanke KP Kustannusarvio 2 012 2 013 2 014 2 015 2016+ KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 221 9600 Katujen rakentaminen 1 505 000 365 000 285 000 285 000 285 000 285 000 222 9605 Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus 550 000 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000 223 9620 Puistojen rakentaminen 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Kauppakeskuspuisto 300 000 150 000 150 000 0 224 9640 Ympäristöhankkeet 260 000 20 000 20 000 20 000 100 000 100 000 Jokirantapuisto 350 000 0 260 000 90 000 225 9700 Tievalaistus 200 000 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 226 Liikennejärjestelyt koulukeskus 80 000 80 000 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 785 000 625 000 475 000 815 000 645 000 Talonrak. ja kiinteät rakenteet ja laitteet yht: 7 182 000 4 061 000 4 548 000 5 385 000 5 220 000 230 TIETOKONEOHJELMISTOT 231 9001 Rahatoimiston ohjelmistot - 232 MUUT KONEET JA KALUSTOT 233 9800 Hallinto-osasto irtain + asiankäsittelyjärjestelmä 0 0 0 0 0 0 234 Kaupungintalo 15 000 15 000 236 9804 Elinkeinotoiminnan(E-lab.) irtain 12 000 12 000 238 9811 Hammashoitola: peruskorjaukseen liittyvä irtaim 70 000 70 000 239 9813 TK:n avohoito-osaston korjaus, irtaimisto 120 000 120 000 240 TK:n laajennus (uudisrakennus), irtaimisto 170 000 170 000 241 9814 Sanssin palvelukoti 60 000 60 000 243 9835 Sivistystoimen rakennushankkeisiin liittyvät 1 315 000 900 000 70 000 265 000 80 000 252 9840 Sivistystoimen muut irtaimistohankinnat 450 000 90 000 90 000 90 000 90 000 90 000 *opetus ja varhaiskasvatus 253 *Sotkan kehittäminen, käytetyn latukoneen hankinta 150 000 254 9850 Teknisen irtaimisto 420 000 140 000 70 000 70 000 70 000 70 000 Koneet ja kalusto + ATK ohj. yhteensä: 1 157 000 400 000 575 000 360 000 290 000 257 9880 Osakepääomaan 258 Kiinteistöjen mahd. yhtiöittäminen 20 000 259 Muut, erikseen päätettävät osakepääomat 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Yhteensä: 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 260 9885 SAI investointiosuus 268 000 53 600 53 600 53 600 53 600 53 600 261 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 262 9920 Viemäriverkostot 2 460 000 540 000 480 000 480 000 480 000 480 000 Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä: 540 000 480 000 480 000 480 000 480 000 Kaikki investoinnit yhteensä, menot: 9 072 600 5 134 600 5 796 600 6 418 600 6 183 600 T:\XXX\XXX\XXX\iXXX\Investointiohj-TA12-20111127
Teuva Kauhajoki Liite 1 Palveluiden yhteensovittamissuunnitelma 1. Johtaminen ja hallinto Johtamista ja luottamushenkilöhallintoa palvelevat hallintopalvelut, kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi Kauhajoen kaupungintalolle kaupunginjohtajan alaisuuteen. Yhdistynyt kaupunki hankkii tarvittavat hallinnon ja talouden ja ict tuotantopalvelut Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:ltä. Selvitetään erikseen näiden palvelujen siirtämismahdollisuudet yhdistyneen kaupungin omaksi toiminnaksi. Yhdistyneen kaupungin valtuusto tekee asiasta ratkaisun selvityksen pohjalta. 1 Teuvan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy erillisen suunnitelman mukaisesti yhdistyneen Kauhajoen kaupungin henkilöstöksi vanhoina työntekijöinä. Siirtymissuunnitelma tehdään hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. 2. Tekniset palvelut, rakennusvalvonta, kaavoitus ja mittaus Teknisten palvelujen, rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja mittauksen johtamis- ja suunnittelutehtävät kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi esimerkiksi alla olevan kaavion mukaisesti. Teuvan alue muodostaa palvelualueen, jossa on omaa henkilöstöä ja työnjohtoa yleisten alueiden kunnossapidossa, tilapalveluissa ja ruokapalveluissa erikseen laadittavan mitoitussuunnitelman mukaisesti.
Teuvan alueella on valmistuskeittiöt koulukeskuksessa, terveyskeskuksessa ja Lehtiharjun sairaalassa. Siistimispalvelut organisoidaan tilahallinnan toiminnaksi. 3. Sosiaali- ja terveystoimi Teuvan alueella järjestetään lähipalveluina seuraavat palvelut: Lääkärien ja hoitajien vastaanotot ja niiden tarvitsemat tukipalvelut tavoitteena nykytaso Terveyskeskuksen vuodeosasto Terveydenhoitajan vastaanotto Neuvolapalvelut Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut Sosiaalityö, lastensuojelu sekä vammaispalvelut (voi olla myös joiltakin osin keskitettyä) Kotihoidon palvelut Ikäihmisten palveluasuminen Kuntoutuspalvelut; fysioterapia ja välinevuokraus Lehtiharjun sairaalan toimintaa kehitetään erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti 2 Yksiköt profiloituvat kokonaisuuksien hallintaan, kuten esim. akuuttihoito, mielenterveyspalvelut tai kehitysvammapalvelut. Keskitettävät palvelut: Työterveyshuolto Hallinto, hallinnon tukipalvelut ja muu esimiestyö (riippuu yksiköstä, toisissa esimiehen on hyvä olla läsnä) Vaativien näytteiden analysointi Lääkäri päivystys viikonloppuisin, ilta ja yöaikaan Lastensuojelutyö, lastenvalvoja Vammaispalvelun sosiaalityö, työntekijät voivat olla vammaispalveluun erikoistuneita. Aikuissosiaalityö, projektit, työllisyyspalvelut Yhdistymishallitus selvittää vuoden 2012 aikana jatketaanko nykyisen käytännön mukaisesti Suupohjan peruspalveluliikelaitoskunta-yhtymässä vai siirretäänkö palvelun järjestämisvastuu kaupungin omaksi toiminnaksi. Asiassa kuullaan myös Isojokea ja Karijokea. Valintaan vaikuttavat
valtakunnalliset linjaukset kuntarakenteesta ja terveys- ja sosiaalitoimen järjestelyistä. 4. Kasvatus- ja kulttuuripalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus kuuluu hallinnollisesti sivistyslautakunnan toimialueeseen. Päivähoito, esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ovat lähipalveluita. Päivähoitoa tarjotaan koko yhdistyneen kaupungin alueella tasapuolisesti eri toimintamuodoissa. 3 Esiopetus siirtyy Teuvalla koulukeskuksen valmistuttua Syreenin koululta vapautuviin tiloihin. Esioppilaiden päivähoito järjestetään niin, että kuljetustarve voidaan minimoida. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Teuvalla Koulukeskuksen lisäksi joustavasti tarpeen mukaisesti myös kylillä. Perusopetus Teuvalle valmistuvan uuden koulukeskuksen myötä Teuvan alueen koulut muodostavat yhtenäiskoulun, kun keskustan lähellä olevat alakoulut siirtyvät uuteen koulukeskukseen. Myöhemmin kyläkouluja lakkautetaan Teuvan kouluverkkopäätöksen mukaisesti. Oppilaaksiottoalueet suunnitellaan tukemaan yhdistyneen kaupungin kouluverkkoa. Lukio - opetus Lukio-opetus jatkuu Teuvalla osana Kauhajoen opetustointa. Lukio, Teak ja yhtenäiskoulu ja muut alueen oppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä opetuksen kehittämisessä ja järjestämisessä oppilailleen. Kirjastopalvelut Pääkirjasto on Kauhajoella ja Teuvan kirjasto on lähikirjasto. Teuvan kirjaston aukioloajat säilyvät nykyisellään. Kokoelmaa kehitetään asiakkaiden tarpeen ja kysynnän mukaan. Kauhajoen kirjastoauto palvelee maaseutukylissä. 5. Maaseutupalvelut Maaseutuhallinto järjestetään ensisijaisesti kaupungin omana toimintana. Tämä edellyttää, että lain edellyttämät vaatimukset yksikön koosta täyttyvät. Jos edellytykset eivät täyty selvitetään mahdollisuutta järjestää maaseutupalvelut yhdistyneen Kauhajoen kaupungin, Isojoen ja Karijoen kuntien kanssa yhteistoimintana. Palvelun isäntäkunta sovitaan myöhemmin.
Tässä mallissa olisi Kauhajoella oma toimipiste sekä Teuvalla myös joitakin toimistopäiviä, erityisesti päätukihaun aikana. 6. Vesi- ja jätevesiasiat Vesi- jätevesiasiat organisoidaan Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toiminnaksi. Teuvan kunta valitsee kustannustehokkaimman jätevesiratkaisun itsenäisesti Teuvan alueelle. Vaihtoehtovalinnalla ei ole vaikutusta mahdolliseen kuntaliitokseen Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan kesken. Mikäli Teuva päättää johtaa jätevetensä M-Real Oyj:n Kaskisten puhdistamolle yhteistyössä Närpiön, Kristiinankaupungin ja Karijoen kuntien kanssa niin siinä tapauksessa Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan mahdollisessa yhdistymisessä määritellään Kauhajoen alue ja Teuvan alue omiksi toiminta-alueikseen. Molempien toiminta-alueiden jätevesimaksut määritellään kustannusvaikutteisesti erikseen. 4 Haja-asutusalueiden jätevesiratkaisut selvitetään ja aikataulutetaan erikseen kuntien mahdollisen yhdistymisen jälkeen. 7. Energiahuolto Sähköenergian hankinnan osalla Teuva ja Kauhajoki toimivat tällä hetkellä samassa hankinta renkaassa Suupohjan alueella. Kaukolämpölaitoksen toimintojen osalla Kauhajoen lämpölaitos toimii omana yhtiönään. Teuvalla kaukolämpölaitos on kunnan toimintaa. Kaukolämpölaitoksen toiminta organisoidaan osaksi Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:tä erillisen suunnitelman mukaisesti. 8. Jätehuolto ja pelastuspalvelut Oy Botniarosk Ab vastaava molempien kuntien jätehuollosta. Molemmat kunnan kuuluvat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen. 9. Ympäristöpalvelut Kauhajoen kaupunki ja Teuvan kunta ovat osakkaana Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Oy:ssä (LLKY), joka vastaa molempien kuntien tämänhetkisistä ympäristöpalveluista. Yhdistymishallitus selvittää vuoden 2012 aikana jatketaanko nykyisen käytännön mukaisesti Suupohjan peruspalveluliikelaitoskunta-yhtymässä vai
siirretäänkö palvelun järjestämisvastuu kaupungin omaksi toiminnaksi. Asiassa kuullaan myös Isojokea ja Karijokea. 10. Yksityistiet Molemmissa kunnissa toimitaan kolmen vuoden siirtymäkauden ajan kunnissa olevan nykyisen yksityisteiden hoito- ja avustus järjestelmän mukaan. Kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa neuvotellaan yhteinen järjestelmä yksityisteiden kunnossapidon avustamisesta yhdistyneessä kunnassa. 5 Avustusjärjestelmän laadinnassa pääkriteereinä käytetään mm. tien liikenteellistä luokkaa, asutuksen määrää tien vaikutusalueella sekä tien pituutta. Lisäksi määritellään vuosittain käytettävissä olevan avustussumman euromääräinen taso. 11. Elinkeinotuet Määritellään yhdistyneen kaupungin elinkeinostrategian yhteydessä yhteistyössä yritysten kanssa.
TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI 17.2.2012 Hannu Räsänen
Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 3 2.1. Kuntarakenteiden uudistus 4 2.2. Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat 4 3. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö 6 3.1. Väestö 6 3.2. Johtopäätökset väestön näkökulmasta 10 4. Palvelutarve-ennusteet 4.1. Kasvu- ja kulttuuripalvelut 10 4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 14 5. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen virtuaalikunnassa 16 6. Talous 16 6.1. Yli-/alijäämä 16 6.2. Verotulot ja valtionosuudet 17 6.3. Vuosikate/poistot 18 6.4. Rahavarat ja lainakanta 20 6.5. Takausvastuut 23 6.6. Johtopäätökset taloudesta vuoden 2010 tunnuslukujen pohjalta 23 6.7. Talouden näkymät 25 7. Henkilöstö 26 8. Suuntautuminen 27 8.1. Työssäkäynti 27 9. Demokratia 27 9.1. Kansanvaltaisuus 27 9.2. Ohjausryhmän linjaukset luottamushenkilöhallinnosta 28 9.3. Johtopäätökset demokratianäkökulmasta 28 10. Elinvoima ja elinvoimaisuus 28 10.1. Asema kehittyvällä Seinäjoen kaupunkiseudulla 28 10.2. Yhdistymisavustus ja yhteinen investointiohjelma 29 11. Yhdistymisen yhteiset edut 29 12. Yhdistymisen hyödyt ja haitat Kauhajoen näkökulmasta 32 LIITTEET 2
1. Johdanto Teuvan kunta on päättänyt selvittää yhdistymismahdollisuudet Kauhajoen kaupungin ja toisaalta Kurikan kaupungin kanssa. Tämä raportti käsittelee Teuva - Kauhajoki yhdistymistä. Molempien selvityksen tekijäksi valittiin ulkopuolinen selvittäjä Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Selvitystyötä ohjaamaan nimettiin kuntien johtavista luottamushenkilöistä ja henkilöstön edustajista koostuvat ohjausryhmä. Lisäksi selvityksen tekijän tueksi muodostettiin kuntajohtajista ja hallintojohtajista muodostettu työvaliokunta. Palveluiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten perustettiin lisäksi seuraavat selvityskohtaiset asiantuntijatyöryhmät, joissa oli edustajia molemmista kunnista: - Sosiaali- ja terveysryhmä - Sivistys- ja kulttuuriryhmä - Tekniikka- ja kiinteistöryhmä - Hallinto- ja talousryhmä Selvityksen lähtökohdaksi sovittiin, että kyseessä on Teuvan yhdistyminen Kauhajoen kaupunkiin, jolloin uuden kaupungin nimeksi tulee Kauhajoki ja vaakunaksi Kauhajoen nykyinen vaakuna. Lisäksi sovittiin, että selvityksessä tarkastellaan myös Teuvan mahdollisuuksia ja edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana. 1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 1.1. Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumiskykyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikut- 3
tavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Kuntatalous on hyvin vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtiovallan syksyn uudet kiristyneet linjaukset kuntien valtionosuuskäytäntöihin. Kunnan pääasialliset tulovirrat muodostuvat toimintatuotoista, verotuotoista sekä valtionosuuksista, joista toimintatuotot näyttelevät kokonaisuudessaan suhteellisen vaatimatonta osaa. Verotulokertymät sekä valtionosuudet puolestaan vaihtelevat kunnittain sekä alueittain hyvin paljon. Talouden matalapaine vaikuttaa eri kuntiin eri tavalla. Vaikeimmassa asemassa ovat ne kunnat, joiden oma tuloverokertymä on pieni ja valtionosuusriippuvuus suuri. Tilanne on kriittinen, jos kunnan taseessa on alijäämiä, velkataso korkea ja edessä on välttämättömiä investointeja palvelutuotannon ylläpitämiseksi. 1.2. Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat Kuntajakolaki Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakolain neljännen pykälän (4 ) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden ja ennen kaikkea toimintakyvyn turvaaminen. Kunnallisen itsehallinnon nojalla kunta vastaa asukkailleen tarjoamien palvelujen lisäksi myös yhdyskunnan kehittämisestä, elinkeinojen kehittämisestä, ympäristön viih- 4
tyvyydestä ja monista muista asioista, joilla on suorat vaikutussuhteet kuntalaisiin sekä kunnassa sijaitseviin muihin toimijoihin. Kuntien rakenneuudistusta ohjaava kuntajakolaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntaa sekä eheää kuntarakennetta. Näiden pohjalta kuntia tulisi tarkastella eri näkökulmista, joita ovat mm. kuntatalous, demokratia, henkilöstörakenne, palvelutuotantojärjestelmä, elinkeinojen kehittäminen, suuntautuminen ja yhteistyö. Näiden elementtien varjossa voidaan arvioida kunnan menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Tätä lähestymistapaa käytetään tässä selvityksessä ohjenuorana, kun tarkastellaan kuntien mahdollisten yhdistymisen vaikutuksia. Hallitusohjelma Hallitusohjelman vahvimmat kirjaukset koskevat kuntauudistusta. Asiaa valmistellut työryhmä oli neuvottelujen yksimielisin ja yhteistyökykyisin. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuunottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Vahvan peruskunnan määritelmää on myöhemmin tarkennettu siten, että siinä huomioidaan myös asiointisuunnat. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Laajoilla maaseuduilla voitaisiin toteuttaa peruskuntaa laajempaa vastuukunta-mallia. Kainuun hallintokokeilun jatkosta päätetään erikseen. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu valtionosuusjärjestelmän uusiminen vuoden 2015 alusta.. 5
Keskeisintä mahdollisessa yhdistymisessä on kuitenkin vahva yhteinen tahtotila ja halu yhteiseen tulevaisuuteen. 2. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö Väestön osalta tässä selvityksessä on esitetty väestöennusteet ikäryhmittäin. Lisäksi on muodostettu virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki. Virtuaalikunnan avulla voidaan tarkastella mitä vaikutuksia väestöön ja väestörakenteeseen mahdollisella kuntien yhdistymisellä olisi. Virtuaalikunta tarkoittaa tässä yhteydessä kuntaa, jossa Teuvan ja Kauhajoen kuntien tunnusluvut on yhdistetty. Vertailtavuuden parantamiseksi taulukoissa on esitetty myös joitakin tunnuslukuja Teuva - Kurikka virtuaalikunnasta. 2.1. Väestö Väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen virallisia tilastoja. On kuitenkin huomioitava, että viralliset väestöennusteet pohjautuvat aina historiatietoihin ja menneeseen kehitykseen. Muutokset todellisen väestökehityksen trendissä näkyvät ennusteessa aina viiveellä. Lisäksi on muistettava, että oikealla ja aktiivisella toimintapolitiikalla on mahdollista saavuttaa väestökehityksessä positiivisempi tulos kuin ennuste osoittaa. 6
Teuva Teuvan väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä hieman yli 10 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee noin 5,5 prosenttia. Kunnan elinvoiman kannalta huolestuttavin kehitys on kuitenkin, että työikäisten määrä vähenee tarkastelujakson aikana lähes 25 prosenttia ja toisaalta yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa 34 prosenttia. 7
Kauhajoki Kauhajoen väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä maltillisesti. noin 1,4 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee samana ajanjaksona 7 prosenttia. Työikäisten määrän väheneminen on maltillisempaa, kuin Teuvalla, mutta on silti korkeaa 18,4 prosentin tasoa. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa ennustejaksolla huikeat 87,5 prosenttia. Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki 8
Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 4,0 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee vastaavana aikana 6,5 prosenttia. Ongelmana virtuaalikunnassa on myös työikäisten voimakas väheneminen, noin 20 prosenttia. Samaan aikaan yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa hieman yli 67 prosenttia. 2.2. Väestöllinen huoltosuhde Kaikilla vertailukunnilla huoltosuhde kehittyy huolestuttavaan suuntaan. Teuvan lähtöluku on korkein, mutta kehitys vertailuryhmän maltillisin, joskin tasoltaan ennustejakson lopussa kaikkein suurin. Huoltosuhteen kehittyminen näin huonoon suuntaan asettaa suuria haasteita kuntien talouksille ja elinkeinotoimelle. 9
Kuntien yhdistyminen ei muuta huoltosuhdetta juurikaan parempaan suuntaan. Ainoastaan Teuva pääsisi uuden kumppanin kanssa tässä näkökulmassa edullisempaan asemaan. 2.3. Johtopäätökset väestön näkökulmasta Teuvalla, Kauhajoella ja Kurikassa on nähtävillä yleinen trendi, jossa ikäihmisten ja vanhusten osuus tulee kasvamaan samalla kun työikäinen väestö pienenee. Kehityssuunta ei yhdistyneissä kunnissa väestön osalta olennaisesti muutu. Väestöennusteen mukaan ikäihmisten ja vanhusten palveluiden tarve tulee kasvamaan voimakkaasti. Yhdistyneiden kuntien suurimpia haasteita onkin saada väestön ikärakenteen kehitys tasapainoisemmaksi. Tämä edellyttää panostuksia ja voimavaroja elinkeinoelämään ja kaupungin vetovoimatekijöihin. 3. Palvelutarve-ennusteet Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka virtuaalikunnan tulevaa palvelutarpeen kehittymistä on arvioitu kasvu- ja kulttuuripalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta. Lasten lukumäärässä ei ole huomioitu lapsiperheiden muuttoliikettä suuntaan tai toiseen. 3.1. Kasvu- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Teuva - Kauhajoki 10
Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki ikäluokka 0-6 vuotiaat kasvaa vuoteen 2015 noin 1,6 prosenttia ja ikäluokan koko pysyy samallatasolla aina vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen se lähtee laskuun. Talouden elpyminen ja uudet työpaikat voivat edistää myös perheiden ja lasten määrän kasvua, joka näkyy myös kasvavana palvelutarpeena Varhaiskasvatuksen palvelutarve on edelläolevan perusteella alkuun lievästi kasvava ja kääntyy vuoden 2020 jälkeen hienoiseen laskuun. Perusopetus Teuva - Kauhajoki Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan ikäluokan 7-14 vuotiaat määrä laskee aluksi vuoteen 2015 mennessä noin 9 prosenttia ja pysyy sen jälkeen melko tasaisena aina vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ikäluokan koko lähteen lievään nousuun ollen noin 1670 nuorta. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. 11
Toisen asteen opetus (lukio ja ammatillinen) Teuva- Kauhajoki (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot/ Erkki N./MK) Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan 16 -vuotiaat ikäluokan määrä laskee aluksi vuoteen 2015 mennessä noin 21 prosenttia ja nousee sitten vuoteen 2020 mennessä 12 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä on ennusteessa taas laskua noin 9 prosenttia. Väestöennusteen mukaan toisen asteen palvelutarve vähenee aluksi lähes 55 nuorella vuoteen 2015 mennessä, mutta nousee taas vuoteen 2020 mennessä noin 25 nuorella. Palvelutarve laskee vuoteen 2025 mennessä vähän yli 200 nuoren tasolle. Väestöennusteessa on otettava huomioon, että ikäluokasta 40 60 prosenttia hakeutuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen Teuvalta Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin ja Kurikan Sedun oppilaitokseen, Kauhajoelta hakeudutaan pääsääntöisesti Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin. Vastaavasti 40 60 prosenttia ikäluokasta hakeutuu jatkossakin Kauhajoen kaupungin ja Teuvan osakunnan lukioihin. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti yhdistyneen Kauhajoen sekä Isojoen ja Karijoen työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto sekä nuorten koulutussuuntautuminen. 12
Lukio-opetus Teuva- Kauhajoki (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot, Erkki N./MK) Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan lukio-opetuksen opiskelijamäärä Kauhajoen lukiossa sekä Teuvan lukiopisteessä vähenee vuoteen 2015 mennessä yhteensä noin 13 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Opiskelijamäärä on suhteellisen vakio sen jälkeen vuoteen 2020 saakka. Vähennys on noin 16 prosenttia kymmenessä vuodessa. Väestöennusteen mukaan lukio-opetuksen palvelutarve aluksi vähenee lähes 20 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 250 nuoren tasolle. Eri opetuspisteiden opiskelijamäärien ennusteessa on käytetty nykyistä lukiokoulutuksen hakeutumisastetta ikäluokittain sekä käyntiastetta naapurikunnista. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Teuvan osakunnan lukiopisteen opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen väestökehitys ja koulutussuuntautuminen sekä rannikkoalueen (Kaskinen, Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja koulutussuuntautuminen. Kauhajoen lukion opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen ja Isojoen väestökehitys ja nuorten koulutussuuntautuminen. Yhdistyminen Kauhajoen kanssa ennen vuoden 2012 loppua turvaa Teuvan lukion pienen lukion yksikköhinnan. Rahoitusvaikutus yhdistyneelle kunnalle on neljässä vuodessa noin 1 milj. euroa (asetus 29.12.2009/1766). 13
Ammatillinen opetus Suupohjan ammatti-instituutin jäsenkunnat: Isojoki Karijoki Kaskinen Kauhajoki Kristiinankaupunki Kurikka Närpiö Teuva (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot, Erkki N./MK) Suupohjan ammatti-instituutin jäsenkuntien 16-vuotiaitten määrä laskee vuoteen 2015 mennessä peräti 25 prosenttia, vuoteen 2020 mennessä lasku tasoittuu muutamaan prosenttiin. Väestöennusteen mukaan toisen asteen palvelutarve aluksi vähenee lähes 190 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 550 nuoren tasolle. Väestöennusteessa on otettava huomioon, että ikäluokasta 40 60 prosenttia hakeutuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen Teuvalta Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin ja Kurikan Sedun oppilaitokseen, Kauhajoelta, Karijoelta ja Isojoelta hakeudutaan pääsääntöisesti Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin. Vastaavasti 40 60 prosenttia ikäluokasta hakeutuu jatkossakin Kauhajoen lukioon ja Teuvan osakunnan lukioon. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti yhdistyneen Kauhajoen työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Suupohjan ammatti-instituutin opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen ja Isojoen väestökehitys ja opiskelijoiden koulutussuuntautuminen sekä rannikkoalueen (Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja opiskelijoiden koulutussuuntautuminen. 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvekehitys noudattelee samoja periaatteita molemmissa liitoksissa, jonka vuoksi ne on käsitelty tässä yhdessä. Palveluiden järjestämisen toimintamallit voivat erota kuntin kesken jonkin verran. 14
Perusterveydenhuolto Väestön voimakkaan ikääntymisen myötä perusterveydenhuollon palveluiden, kuten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen, hammashuollon, fysioterapian, toimintaterapian ja terveydenhuollon sosiaalityön tarve tulee lisääntymään. Ikääntymisen myötä muistisairaiden määrä myös kasvaa. Erilaiset elintasosairaudet lisääntyvät ja aiheuttavat kasvavaa palvelutarvetta perusterveydenhuoltoon ja siihen läheisesti liittyviin tukipalveluihin. Ennaltaehkäiseviin palvelumuotoihin tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Erikoissairaanhoito Väestön voimakas ikääntyminen ja lääketieteen kasvavat mahdollisuudet lisäävät erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. Ikäihmisten kotihoito Yli 75-vuotiaiden voimakas kasvu lisää säännöllisen kotihoidon palvelutarvetta jatkossa olennaisesti. Kotihoidon tukipalvelujen palvelutarve kasvaa myös samassa suhteessa. Omaishoidon tuella hoidettavien määrä jäänee kokonaisuudessaan pieneksi, mutta siinäkin voi arvioida olevan kasvutarvetta. Ikäihmisten asumispalvelut Pitkäaikaislaitoshoidon palvelurakenne tulee sopeuttaa valtakunnan tason suositusten mukaiseksi. Ikääntyneiden asumispalvelustrategiaa suunnitellaan kokonaisuutena ja avohoitoa tukevana. Kotihoidon ja siihen läheisesti liittyvien tukipalveluiden kehittämisellä on suuri merkitys ikäihmisten asumispalvelujen tarpeen kehitykselle. Perhe ja sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen osalta palvelutarpeen kehitys riippuu pitkälti yleisestä taloudellisesta kehityksestä, taantuma yleensä kasvattaa asiakasmääriä. Lastensuojelun osalta palvelutarpeen kehitystä ei pystytä arvioimaan, koska lastensuojelun asiakkaiden määrän kehitys ei noudata mitään trendiä. Valtakunnallisesti määrät ovat kuitenkin kasvaneet. Saman kehityksen voi arvioida heijastuvan myös tälle alueelle. Perheiden palveluissa tulee ottaa käyttöön ennaltaehkäisevät toimintamallit ja yli sektorirajojen menevä moniammatillinen tiimityö. Lainsäädäntö voi asettaa uusia vaatimuksia. Kuntien tehtäviä joko siirretään valtion/sairaanhoitopiirin hoidettavaksi ja/tai subjektiivisia oikeuksia puretaan tai ainakin lain velvoittavuuksia alennetaan. Tulossa oleva sosiaalihuoltolaki ei näytä tuovan uusia subjektiivisia oikeuksia, mutta kuitenkin sen tyyppisiä parannuksia asiakkaan asemaan, 15
jotka lisäävät perustasolla tehtävää työtä. Nähtäväksi jää miten asiakkaan itsemääräämisoikeuden korostaminen vaikuttaa palveluiden joustavaan käyttöön. Vammaispalveluiden tarve on lisääntynyt vammaispalvelulain muutosten myötä. Vammaispalvelutarve tulee todennäköisesti lisääntymään väestön ikääntymisen myötä. Kehitysvammahuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden tarpeiden voi arvioida pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. 4. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen virtuaalikunnassa 4.1. Teuva-Kauhajoki Katso erillinen liite n:o 1 (Palvelujen yhteensovittamissuunnitelma Teuva - Kauhajoki) 5. Talous Selvityskuntien taloutta on tarkasteltu pääsääntöisesti vuoden 2010 tiedoilla. Kuntatalouden kehitystä on arvioitu kuntien taloussuunnitelmien avulla. 5.1. Yli-/alijäämä Kauhajoen taseessa on alijäämiä, jotka ovat vielä hallittavalla tasolla, mutta edellyttävät kuitenkin määrätietoisia talouden sopeuttamistoimia. Teuvan tase on selkeästi ylijäämäinen ja se antaa jonkin verran pelivaraa talouden hoitamiseen tulevina vuosina. 5.2. Verotulot ja valtionosuudet Kuntien tulot muodostuvat pääasiallisesti kolmesta lähteestä; toimintatuotoista, verotuloista sekä valtionosuuksista. 16
Teuva ja Kauhajoki jäävät verotuloissa alle valtakunnallisen vertailuryhmän keskiarvon. Valtakunnallista keskiarvoa nostavat suurten kaupunkien kehyskunnat, joiden asukkailla on korkeampi tulotaso, kuin maakunnissa. Verotulot Teuva - Kauhajoki yhdistyneessä kunnassa jää selvästi alle vastaavien kokoisten kuntien keskiarvon. 17
Teuva saa vertailukolmikosta eniten valtionosuuksia ja on samankokoisten kuntien vertailussa muita huomattavasti korkeammalla tasolla (+19,5%). Tästä seuraa, että Teuvan talous on kolmikon herkin valtionosuusperusteiden muutoksille. Kauhajoki on saanut harkinnanvaraista valtionapua v 2010 n. 60 /as ja v 2011 n. 80 /as. Virtuaalikunnan riippuvuus valtion rahoituksesta on Teuva - Kauhajoki vaihtoehdossa valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna suuri. 5.3. Vuosikate/poistot Kuntatalouden yksi keskeisimmistä tunnusluvuista on vuosikate/poistot. Kunnan talouden sanotaan olevan tasapainossa silloin, kun tunnusluvun arvo on 100 eli vuosikate kattaa täysimääräisesti poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate onkeskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Teuvan ja Kauhajoen vuosikatteet /as ovat vastaavankokoisten kuntien keskiarvoihin nähden huomattavan alhaisia. Tämä johtaa helposti voimakkaaseen velkaantumiseen, jos 18
kunnalla on investointitarpeita tai korjausvelkaa. Vanhuspalveluiden voimakas kasvu on haaste molemmille kunnille. Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki vuosikate on positiivinen, mutta ei yllä vastaavien kokoisten vertailukuntien keskimääräisiin lukuihin. Yhdistyneessä Teuva- Kauhajoki vaihtoehdossa on paineita korottaa veroja ja karsia menoja, jotta vuosikate saadaan kohtuuliselle tasolle. Vuosikatteseen luo omat paineensa myös kuntien melko laajat investointisuunnitelmat. Kauhajoki voi hyödyntää sijoitusomaisuuttaan vuosikatteen kohentamisessa. Teuvan osalta edessä ovat veronkorotukset ja menojen karsiminen. Teuvan ja Kauhajoen vuosikate ei yllä poistojen tasolle v 2010. Tämä tarkoittaa, että talouksia tasapainotetaan syömällä aiempien vuosien ylijäämiä tai lisävelkaantumalla. Kauhajoen osalta tilanne on vaikein, koska sillä ei ole taseessaan kertyneitä ylijäämiä ja velkamääräkin on kolmikon korkein. Tilanne ei ole parantunut vuoden 2011 osalta. 19
Virtuaalikuntien vuosikatteet jäävät myös selkeästi alle 100 %: tavoitetason. 5.4. Rahavarat, lainakanta ja investoinnit Kauhajoen lainakanta on suuri /as mitattuna. Se on yli 30 % suurempi, kuin vastaavien kokoisten kaupunkien lainamäärä keskimäärin. Teuva on käytännössä lähes velaton, mutta sillä on edessään suuret investoinnit, jotka kasvattavat velkamäärän lähes Kauhajoen tasolle. Konsernilainat muodostuvat seuraavasti: Teuva Kauhajoki - Emon ulkoiset lainat 339.207 36.912.564 - Tytäryhteisölainat 6.034.314 29.975.400 Konserni yhteensä 6.373.521 66.887.964 Tytäryhteisölainat ovat liikelaitosten, vuokrataloyhtiöiden, muiden yhtiöiden, kuntayhtymien yms. lainoja, jotka liitetään konsernikokonaisuuteen ja niiden hoitovastuu on ao. yhteisöllä. Kauhajoen konsernin lainakanta on yli kymmenkertainen Teuvan konsernin lainoihin nähden. Yhdistyneellä Teuva/Kauhajoella olisi konsernilainaa noin 73,3 milj.. 20
Kauhajoki on investoinut viime vuosina eniten infrastruktuurinsa ja kiinteistöihin. Investointien määrä taittuu lähivuosina. Suuret investoinnit näkyvät Kauhajoella myös kasvaneina poistoina ja aiheuttavat paineita vuosikatteen parantamiseen tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Teuvan investoinnit ovat olleet maltillisempia ja niitä on voitu rahoittaa osin myös tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku osoittaa, että Teuvan talous on tällä mittarilla ja nykyisellä investointitasolla kuvattuna vahva. Kauhajoki on vastaavankokoisten kuntien keskiarvossa. 21
Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Teuvan kyky sietää alijäämiä ja selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä nykytasoisella investointitasolla on vahva. Kauhajoki on tässä suhteessa heikommassa asemassa. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Kuntien oma rahoitus ei ole riittänyt täysimääräisesti investointien omahankintamenon kattamiseen v 2010, vaan ne ovat joutuneet järjestämään muuta rahoitusta investointien toteuttamisen tueksi. 22
Vuoden 2012 alun markkinatilanteen mukaisesti arvostettuna Kauhajoen rahoitusarvopapereiden arvo on lähes 20 milj. suurempi, kuin taseen mukainen arvo. 5.5. Takausvastuut Takausvastuita kunnilla on seuraavasti: Teuva 1,34 milj. Kauhajoki 16,51 milj. 5.6. Johtopäätökset taloudesta v 2010 tunnuslukujen pohjalta Verotulokertymä Teuvan verotulokertymä 2520 /as on alhainen. Tästä seuraa, että kunta on hyvin riippuvainen valtionosuuksista ja pienetkin muutokset niissä heijastuvat voimakkaasti kunnan talouteen (esim. verotuloihin perustuvaa verotulontasausta v. 2012 Teuva saa 644 /as ja Kauhajoki 589 /as). Kauhajoen osalta tilanne on parempi (2719 /as), joskaan sekään ei yllä samankokoisten kuntien keskiarvoon. Kauhajoen talous on myös hyvin riippuvainen valtionosuuksien määrästä. Kauhajoen kunnallisvero v 2010 oli 21,00 % ja Teuvan 19.75 % eli 1,25 prosenttiyksikköä suurempi, kuin Teuvan, joka osaltaan selittää parempaa verotulokertymäeroa Teuvaan nähden. Ero v 2012 on enää 0,5 prosenttiyksikköä. 23
Vuosikate Teuvan ja Kauhajoen vuosikatteet ovat huomattavan alhaisia. Teuvan vuosikate on Kauhajokea parempi, mutta sillä on edessään suuret investoinnit, jotka nostavat lainakantaa ja poistotasoja ja sitä kautta heikentävät vuosikatetta ellei tehdä merkittäviä veronkorotuksia, investointiohjelman karsintaa tai muita menoleikkauksia. Kauhajoella on edessään väistämättömät verojen korotukset, investointien karsimiset ja käyttötalouden leikkaukset. Kauhajoki on saanut myös harkinnanvaraista valtionosuutta kahtena vuotena. Kauhajoen kaupunki onkin tehnyt talouden tasapainottamisohjelman, joka ulottuu vuoteen 2016 saakka. Taseen ali-/ylijäämä Teuvalla on taseeseen kertynyttä ylijäämää. Kauhajoella on alijäämää, joka on vielä kuitenkin hallittavalla tasolla, mutta hallinta edellyttää kaupungilta kuitenkin määrätietoista käyttötalouden tasapainottamisohjelman toteuttamista ja investointien tarkkaa harkintaa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos v 2010 on molemmissa kunnissa negatiivinen. Teuvan osalta asia ei ole tasemielessä suuri ongelma, koska sillä on riittävästi ylijäämiä alijäämän kattamiseen. Kauhajoen osalta tilanne on hankalampi, koska sillä ei ole taseessaan kertyneitä ylijäämiä, vaan alijäämää. Teuvan mittava investointiohjelma joudutaan rahoittamaan pääosin velkarahalla ja tästä seuraa, että sen ylijäämät tulevat nopeasti käytetyiksi ilman huomattavia veronkorotuksia. Tasapainottaakseen taloutensa Kauhajoki joutuu tehostamaan toimintaansa, harkitsemaan investointejaan, korottamaan verojaan ja realisoimaan omaisuuttaan/rahoitusomaisuuttaan. Velkataso ja takausvastuut Teuvan kunta on käytännössä velaton, koska sen rahavarat ovat suuremmat kuin velat.. Kauhajoen velkataso on korkea. Teuvan vakavaraisuus, alijäämän sietokyky ja kyky selviytyä vastuistaan nykyisellä investointi- ja lainakannalla on hyvä, koska sen omavaraisuusaste on 85 % (yli 70 % tasoa pidetään hyvänä). Kauhajoen vastaava luku on 45 %. Teuvalla on kuitenkin edessään mittavat investoinnit, jotka velkaannuttavat kuntaa ja luovat paineita verojen korottamiselle. Takausvastuut ovat määrältään molemmissa kunnissa kohtuulliset ja käyttötarkoitukseltaan perustellut. Takausvastuista ei aiheutune ongelmia kuntien talouteen. 24
Taseasema Teuvan kunnan talous on vielä taseeltaan terve, mutta sen käyttötalous on epätasapainossa. Vuosikate ei täytä terveen talouden tunnuspiirteitä. Edessä olevat investoinnit velkaannuttavat kuntaa ja kasvattavat poistoja ja sitä kautta luovat entisestään paineita vuosikatteen parantamiseen. Vanhusväestön voimakas lisääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen syövät kunnan voimavaroja ja edessä on veroprosentin korotukset ja rakenteelliset uudistukset palveluverkkoon. Nykyisten palvelutasojen ylläpitoa jouduttaneen myös kriittisesti arvioimaan. Väestön kokonaismäärän ennustetaan myös tasaisesti vähenevän vuoteen 2030 mennessä. Talouden näkökulmasta Teuvan suurimmat uhkat liittyvät tulopohjan alhaisuuteen ja suureen riippuvuuteen valtionosuuksista. Jos valtionosuusperusteissa tapahtuu tulevina vuosina olennaisia muutoksia heikentää se nopeasti kunnan taloutta ja vaikeuttaa toimivien ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä kuntalaisille. Teuvan lukion olemassaolo on uhanalainen, jos pienten lukioiden tuki päätetään lopettaa. Kauhajoen kaupungin taseessa on paljon velkaa ja jonkin verran alijäämiä. Taseessa on toisaalta merkittävä rahoitusomaisuus, joka on arvostettu markkinahintaan nähden huomattavan alhaiseksi. Kauhajoen käyttötalous on myös epätasapainossa, koska sen vuosikate ei kata täysimääräisesti poistoja ja arvonalennuksia. Edessä on vaativia tasapainottamistoimenpiteitä ja muita tasetta ja toimintaa parantavia toimenpiteitä. Tilanteen haastavuutta kasvattaa se, että Kauhajoen vanhusväestön määrä on voimakkaassa kasvussa ja huoltosuhde kehittymässä huonoon suuntaan. 6.7.Talouden näkymät Teuva v 2013-2014 - Kunnallisverotuksen nostamiseen on paineita (nyt 20,5 %) - Jos veroaste nostetaan 21,5 %:iin vuosikate on positiivinen, muttei kata vielä täysimääräisesti poistoja - Taseen ylijäämät noin 4 milj. euroa tulevat käytetyksi suunnitelmakauden aikana. Kouluverkko- ja siihen läheisesti liittyvät päivähoitojärjestelyratkaisut tasapainottavat taloutta vuodesta 2014 lähtien - Lainamäärän kasvu on sidoksissa investointien määrään, näkymä on, että lainamäärä kasvaa lähes 3000 euroon/as., jos suunniteltu investointiohjelma toteutetaan - Ennakkotiedot vuodelta 2011 osoittavat seuraavaa: Verotulot ja valtionosuudet jäävät noin 1 milj. alle budjetoidun, nettotoimintamenot kasvavat noin 2.0 milj. budjetoituun nähden. Vuosikate heikentyy yli 3.0 milj., ollen -1,5 milj.. Tilikauden tulos painuu 2.7 milj. miinukselle. Ylijäämä kutistuu 4,3 milj. :sta 1.3 milj. :oon. Kauhajoki v 2013-2014 - Kunnallisveron nostamiseen on paineita - Valtuuston vahvistama talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja ulottuu v 2016 saakka, jonka jälkeen talous on tasapainossa ja taseessa ei ole alijäämää 25
- Tasapainottaminen toteutetaan rakenteellisilla muutoksilla, verotuksella ja omaisuuserien myynnillä - Lainamäärän kasvu sidoksissa investointien määrään, näkymä on, että lainamäärän kasvu hidastuu ja pysähtyy v 2014 jälkeen. Korkeimmillaan lainakanta on noin 3600 /as - Ennakkotiedot vuodelta 2011 osoittavat seuraavaa: Verotulot ja valtionosuudet ja nettotoimintamenot ovat budjetoidun mukaiset. Vuosikate on heikko (+0,5 milj. /15 % poistoista) Tilikauden tulos painuu 3,2 milj. miinukselle. Taseen kertynyt alijäämä kasvaa noin 7.2 milj. :oon. Kauhajoen investointien poistoajat ovat osin Teuvan poistoaikoja pidemmät. 7. Henkilöstö Organisaatioiden yhdistyessä henkilöstön asema ja osallistuminen ovat usein ratkaisevia tekijöitä muutoksen onnistumiselle. Jotta yhdistymisprosessista tulisi onnistunut, se edellyttää henkilöstön aktiivista ja innovatiivista osallistumista ja myönteistä suhtautumista muutokseen. Johdon on syytä huomioida, että osalle henkilöstöä yhdistyminen on verrattavissa työpaikan vaihtamisen kaltaiseen kokemukseen. Kunnat ovat pääasiassa palvelutuotanto-organisaatioita, joten henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Kuntajakolaissa on säädetty, että laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Ko. kielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Teuvan kunnan vakituinen henkilöstö oli v 2011 yhteensä 195 henkilöä. Henkilöstön keskiikä on 49,4 v. Kauhajoella vakituista henkilöstöä oli 530 ja Kurikassa 446. Luvuissa ei ole mukana sote-henkilöstöä eikä ole mukana määräaikaisia työntekijöitä. Teuvalla on arvioitu olevan keskimäärin noin 100 määräaikaista työntekijä eri tehtävissä. 26
Kunta/toimiala Hallinto Tekniikka Sivistys Yht. Teuva 4 21 43 68 Kauhajoki 6 41 104 151 Kurikka 30 99 142 271 Kauhajoella eläköityy ennusteen mukaan henkilöstöstä noin 29% ja Teuvalla 22% vuoteen 2020 mennessä. 8. Suuntautuminen 8.1. Työssäkäynti Alla olevassa kuvassa on esitetty Teuvan, Kauhajoen ja Kurikan keskinäinen pendelöinti. Merkittävin työmatkasuunta teuvalaisille on Kauhajoki (Tilastokeskus 31.12.2009). 9. Demokratia 9.1. Kansanvaltaisuus Demokratian näkökulmasta kuntien yhdistyminen tuo merkittäviä muutoksia kansanvaltaisuuteen verrattuna siihen, että kunnat jatkaisivat itsenäisinä. Kuntalaki takaa sen, että luottamushenkilöpaikkoja on yhtä kuntalaista kohden enemmän pienissä kunnissa kuin suu- 27