TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI

TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI

1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tehtäväalueiden kuvaus... 3 2.1. Palvelukeskus... 4 2.2. Pelastustoimi... 5 2.3. Liikenneväylät ja venesatamat... 5 2.4. Viheryksikkö... 7 2.5. Konekeskus... 8 2.6. Kaukolämpö ja energiatuotanto... 10 2.7. Liikuntapaikat... 11 2.8. Joukkoliikenne... 12 2.9. Ateriapalvelut... 14 2.10. Siivouspalvelut... 15 2.11. Tilalaitos... 16 2.12. Vesihuolto... 18 3. Investoinnit... 20 4. Yhteenveto... 20

2 TOIMENPIDE-EHDOTUS TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTA- MISEKSI/TEKNINEN LAUTAKUNTA 1. Johdanto Kaupunginhallitus on 3.11.2015 395 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehnyt seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Teknisen lautakunnan alaisten tehtäväalueiden tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisesta tehdään toimenpide-ehdotus kevään 2016 aikana. Tavoitteena on saada määrärahoilla aikaan enemmän palveluja kuntalaisille sekä muille hallintokunnille. Toimenpide-ehdotuksessa tulee esittää suoritteet, joilla tuottavuuden kehitystä voidaan arvioida. Investointihankkeiden budjetointia ja hankkeiden suunnitelmien mukaista toteuttamista on parannettava. Teknisen lautakunnan alaiset tehtäväalueet ovat: - Palvelukeskus - Pelastustoimi - Liikenneväylät ja venesatamat - Viheryksikkö - Konekeskus - Kaukolämpö ja energiatuotanto - Liikuntapaikat - Joukkoliikenne - Ateriapalvelut - Siivouspalvelut - Tilalaitos - Vesihuolto Työryhmä aloitti työskentelyn aloituskokouksessa 29.1.2016. Työryhmään kuuluivat tekninen johtaja, yhdyskuntatekniikan päällikkö, kiinteistöpäällikkö ja ympäristöviraston talouspäällikkö. Työryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa ja asiaa esiteltiin ympäristöviraston johtoryhmässä 10.5.2016. Tässä raportissa esitetyt kustannus- ja resurssitiedot perustuvat talousarvion 2016 lukuihin, koska toimeksianto oli tehty talousarvion 2016 käsittelyn yhteydessä.

3 2. Tehtäväalueiden kuvaus Teknisen lautakunnan tehtäväalueiden (ml. taseyksiköt) kokonaismenot yhteensä ovat 26 116 000 ja kokonaistuotot 26 570 000. Lautakunnan tehtäväalueilla työskentelee yhteensä noin 214 henkilöä ja henkilöstökustannukset ovat 8 624 000. Aineisiin tarvikkeisiin käytetään vuositasolla yhteensä 7 163 000 ja palveluiden ostoihin 7 384 749. Tehtäväalueet maksavat vuokraa yhteensä 2 792 000. Tuloista tärkeimmät ovat tilalaitoksen vuokratulot 10 163 000 e, vesihuoltolaitoksen myyntitulot 5 980 000 e, ateriapalveluiden myyntitulot 4 453 000 e ja siivouspalveluiden myyntitulot 2 297 000 e. Ympäristöviraston organisaatio vuonna 2016 on seuraava: YMPÄRISTÖVIRASTO 2016 RAKENNUSLAUTAKUNTA KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUSTOIMIKUNNAT Voi esitellä YMPÄRISTÖVIRASTO Tekninen johtaja TILAPALVELUJAOSTO Esittely Esittely Esittely Esittely Johtoryhmä PALVELUKESKUS Talouspäällikkö Taloushallinto Paikkatieto Esittely Virasto-organisaatio MAANKÄYTTÖOSASTO Maankäyttöpäällikkö YHDYSKUNTATEKNINEN OSASTO Yhdyskuntatekninen päällikkö TILAPALVELUT Kiinteistöpäällikkö Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Pelastustoimi Asemakaavoitus Maanmittaus Vesihuoltolaitos Kaukolämpö ja energiahuolto Liikenneväylät ja venesatamat Ateriapalvelut joukkoliikenne Viheryksikkö Siivouspalvelut Liikuntapaikat Konekeskus Tilalaitos Tilapalvelut yhteensä: Kimmo Suonpää 5.2.2016

4 2.1. Palvelukeskus 2.1.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Palvelukeskus johtaa, valvoo ja luo edellytykset järjestettäessä palveluja ympäristöviraston toimialalla. Lisäksi palvelukeskus huolehtii keskitetysti viraston taloushallinnosta ja toimistopalveluista ja paikkatietopalveluiden antamisesta kaupungin eri yksiköille. 2.1.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Toimistopalveluiden yksikön osuus ympäristöviraston kokonaiskuluista alenee 0,1 prosenttiyksikköä (1,5 %) vuoteen 2019 mennessä. Tehostukseen päästään kehittämällä laskutusjärjestelmiä (esim. venepaikkavarausjärjestelmän sähköistäminen) ja sähköistä arkistointia sekä muita sähköisiä palveluja. Toimistohenkilöstön eläköitymisten yhteydessä arvioidaan jatkorekrytointitarpeet sen hetkisen tilanteen mukaan. Koko tehtäväalueen kustannukset/asukas alenee vuoden 2016 talousarvion tasosta hallitusti 2,5 % vuoteen 2019 mennessä eli yhteensä noin 20 000 euroa. 2.1.3. Mittarit Tehtäväalueen kustannukset /asukas: 2014 2015 2016 44 41 45 Toimistopalveluiden yksikön osuus ympäristöviraston kokonaiskuluista: 2014 2015 2016 2019 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,5 % Toimistopalveluiden yksikön palvelutaso on asiakaskyselyn mukaan hyvä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää panostusta myös muilta tehtäväalueilta ja tulosyksiköiltä.

5 2.2. Pelastustoimi 2.2.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Pelastustoimi huolehtii palo- ja pelastustoimesta sekä väestönsuojelusta. Palvelut tuotetaan Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen toimesta. Ympäristövirastolla ei ole edustusta aluepelastuslaitoksen toimielimissä. Tehtäväalue ohjaa viraston valmiussuunnittelua ja toimintaa poikkeusolojen ja häiriötilanteiden aikana. Tässä tehtäväalueessa ei ole omaa työtä ja pitkäaikainen sopimus Alpen kanssa. 2.2.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Tämän tehtäväalueen kustannukset muodostuvat aluepelastuslaitoksen laskuttamista kuntaosuuksista ja odotusarvona on, että kustannukset eivät kasva. 2.2.3. Mittarit Toimintamenojen kehitystä seurataan mittarilla /asukas 2.3. Liikenneväylät ja venesatamat 2.3.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Liikenneväylät tehtäväalue vastaa yhdyskuntatekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta, katujen kunnossapidosta, venesatamien, matonpesupaikkojen ja maankaatopaikan hoidosta.

6 Tehtäväalueen kustannuksiin vaikuttaneet muutokset: A. Toteutuneet muutokset henkilötyövuosissa - suunnitteluinsinöörin vakanssin lakkauttaminen vuonna 2012 viraston johdon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä - putkenlaskijan vakanssin lakkauttaminen vuonna 2015 eläköitymisen yhteydessä B. Katuvalaistuksen saneerauksella saavutetut säästöt energian kulutuksessa Vuonna 2015 katuvalaistuksen energiankulutus Naantalissa oli 2 500 000 kwh. Ennen Led-valaisimien vaihtotyön käynnistymistä vuonna 2010 energian kulutus oli noin 2 800 000 kwh. Energian kulutus on vuositasolla vähentynyt noin 300 000 kwh eli noin 30 000 euroa. Samanaikaisesti on kuitenkin lisäksi rakennettu noin 300 uutta valaisinpistettä. Korvaamalla vielä 1600 nykyistä elohopeahöyryvalaisinta led-valaisimilla on mahdollista saavuttaa noin 30 000 euron säästöt nykyisellä sähkön hintatasolla vuoteen 2020 mennessä. Tehtäväalueen menoista noin 60 % muodostuu liikenneväylien kunnossapidosta. Väylien ylläpitoon tarkoitettu määräraha oli 1 245 000 e vuonna 2012, mutta vuonna 2015 enää 1 090 000 e. Samanaikaisesti on kuitenkin uusia väyliä rakennettu ja otettu ylläpidettäväksi lisää noin 10,7 km. Hoidettavan katumetrin yksikköhinta on laskenut tarkastelujaksolla noin 7 eurosta noin 6 euroon eli noin 15 %. 2.3.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Liikenneväylät tehtäväalueella ulkoiset toimintamenot olivat 1 470 000 euroa vuonna 2013. Vuoden 2016 talousarviossa vastaavat ulkoiset toimintakulut ovat 1 450 000 euroa. Tehtäväalueen ulkoiset toimintamenot ovat pysyneet samalla tasolla vuosina 2013 2016, vaikka hoidettava väyläpituus on lisääntynyt ja ylläpitomenot ovat lisääntyneet laskennallisesti noin 60 000 euroa. Tehtäväalueella on saavutettu säästöjä toteuttamalla useita pieniä toimenpiteitä (mm. muutokset katuvalaistuksessa, HTV vähennykset, talvikunnossapidon tason muutokset asuntokaduilla). Katujen talvikunnossapitotehtäviä oli myös keskivertoa vähemmän vuosina 2014 2015 vähälumisisten talvien vuoksi. Tehtäväalueella suoritetaan vuosittain noin 100 000 euron arvosta päällystettyjen väylien äkillisiä paikkauksia ja korjauksia. Laajuudeltaan pienten paikkaustyyppisten kohteiden päällystyksen yksikköhinnat ovat korkeampia verrattuna laajempiin ennakkoon suunniteltuihin uudelleen päällystyksiin. Osoittamalla vuosittain 40 000 euroa

7 lisää määrärahaa investointiosan uudelleen päällystyksiin, voitaisiin käyttötalouden menoja vähentää 50 000 euroa vuositasolla 2.3.3. Mittarit Hoidettavan katumetrin yksikköhinnan kehitys 2012 2013 2014 2015 2019 /m 7,14 6,68 5,97 5,91 5,61 Vuonna 2015 hoidettavien väylien yhteispituus oli 184,1 km. Toiminnan tehokkuuden parantamisen mittariksi valitaan hoidettavan katumetrin yksikköhinnan kehitys. Tavoitteena on alentaa hoidettavan katumetrin yksikköhintaa 0,1 euroa vuodessa eli noin 18 000 euroa vuodessa nykyisen ylläpidettävän väyläverkoston osalta. Toiminnan kokonaistehostuminen vuoteen 2019 mennessä olisi yhteensä 54 000 euroa 2.4. Viheryksikkö 2.4.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Tehtäväalue suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa asemakaavan mukaiset viheralueet käytössä olevan viheralueiden hoitoluokituksen mukaan. Viheryksikön ulkoiset toimintamenot vuosina 2013 2015 ovat kehittyneet seuraavasti: 2013 2014 2015-1 128 923-1 170 031-1 138 979 Viheryksikön ulkoisista toimintamenoista on henkilöstökuluja noin 880 000 euroa eli 75 %. Viheryksikön sisäiset ja ulkoiset toimintamenot ovat yhteensä noin 1 530 000 euroa. Tästä kohdentuu noin 300 000 euroa puhtaanapitoon. Viheryksikön toimintaa perustuu omajohteiseen vakituisen henkilökunnan sekä kausityövoiman suorittamiin tehtäviin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä kone- ja autokaluston osalta.

8 Vuonna 2014 tapahtuneen eläköitymisen myötä henkilökunnan määrä väheni yhdellä henkilöllä. Samassa yhteydessä osa roska-astioiden tyhjennyksestä ja jätöspussitelineiden hoidosta ulkoistettiin. Tehtävät palautuivat kaupungin hoidettavaksi noin vuoden jälkeen ulkopuolisen toimijan lopetettua toimintansa. Suurteholeikkureiden hankinnan myötä viheralueiden leikkuu kertoja on vähennetty erityisesti kaupungin reuna-alueilla. Viheralueiden hoidon korkeasta laatutasosta on pidetty kiinni erityisesti ydinkeskustan alueella. 2.4.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Uudisrakennushankkeissa kiinnitetään jatkossakin erityistä huomiota valittaviin materiaalien ja kasvien helppohoitoisuuteen. Viheryksikön kustannuksista pääosa muodostuu henkilöstökuluista. Eläköitymisten yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet vähentää työvoiman tarvetta joko käyttämällä ostopalveluja tai alentamalla alueiden ylläpidon laatutasoa. Tehostamistavoitteena on alentaa A1-A3 alueiden hoitokustannuksia 100 /ha vuodessa eli noin 7 000 /vuodessa harventamalla ruohonleikkuuta ja siivouskertoja. Roska-astioiden tyhjennysväliä pidennetään suurentamalla astiakokoja. Toiminnan kokonaistehostuminen vuoteen 2019 mennessä olisi yhteensä 21 000 euroa. 2.4.3. Mittarit Yksikköhinnat hoidettavalla viheralue A1-A3 viheralueilla ovat kehittyneet seuraavasti: A1-A3 alueiden hoidon kustannukset: 2013 2014 2015 2019 /ha 5 519 6 253 5 913 5 600 Seurattavaksi mittariksi valitaan viherluokituksen A1- A3 alueiden hoitokustannukset hehtaaria kohden. Vuonna 2015 em. mainittuja viheralueita oli 75 hehtaaria. 2.5. Konekeskus 2.5.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Konekeskus suorittaa oman ja ulkopuolisen kone- ja kuljetuskaluston hankinnan sekä vuokrauksen eri hallintokuntien käyttöön ja tekee konekaluston korjaukset ja huollot

9 Konekeskus on kohderahoitteinen yksikkö, jonka tulot muodostuvat pääosin muille tehtäväalueille suoritettavista koneiden kunnossapito, kuljetus- ja konetöistä sekä uudisrakentamisesta. Lisäksi konekeskus hallinnoi ja vuokraa tehtäväalueiden käyttöön leasing-sopimuksella hankitut henkilö- ja pakettiautokaluston. Konekeskuksessa henkilökunnan määrä on vähentynyt eläköitymisten vuoksi. Vuonna 2013 koneenkuljettajan vakanssi muutettiin talvikauden ajaksi täytettäväksi määräaikaiseksi tehtäväksi. Vuonna 2015 koneenkuljettajan vakanssi lakkautettiin eläköitymisen yhteydessä. Henkilökunnan määrää on vähennetty, koska kaupungin omajohteisen rakentamisen määrä on vähentynyt, ja se heijastuu myös kuljetusja konekaluston käyttötarpeeseen. Ohessa taulukko konekeskuksen kaluluston käyttöasteesta:

10 2.5.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Konekeskus kehittää uusia yhteistyömuotoja eri tehtäväalueiden kanssa kuten kaukoluettavien vesimittareiden seurantaa konekeskuksen kalustolla muiden ajojen yhteydessä. Tavoitteeksi asetetaan, että konekeskus tekee vuosittain nollatuloksen. 2.5.3. Mittarit Seurattavaksi mittariksi otetaan koneiden käyttöaste. Kuorma-autojen käyttöasteen tavoitteeksi asetetaan 90 % ja traktoreiden ja työkoneiden 40 %. Vanhenevien ja alhaisen käyttöasteen konekalustosta luovutaan harkitusti. Tehostamisen myötä konekeskuksen laskutettavien tuntien määrää saadaan lisättyä. 2.6. Kaukolämpö ja energiatuotanto 2.6.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Tehtäväalue käsittää Turku Energia Oy:ltä saatavan kaukolämpöliiketoiminnan vuokratuoton ja kaupungin omistaman Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n sähköntuotanto-osuuden vuokratuoton Naantalin Energia Oy:ltä. 2.6.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Naantalin Energia Oy on irtisanonut sähkön tuotanto-osuuden vuokrasopimuksen 1.7.2016 alkaen. Jos uutta sopimusta ei saada neuvoteltua tarkoittaa se tämän tehtäväalueen menojen ja tulojen kasvamista merkittävästi siten, että tehtäväalueen kate tulee heikkenemään vuoden 2017 talousarviossa noin 590 000 euroa. Tästä 500 000 euroa on varsinaisen sähköliiketoiminnan tappiota ja 90 000 on saamatta jääviä vuokratuottoja. Tavoitteena on neuvotella Naantalin Energia Oy:n kanssa lopputulos sähkön tuotanto-osuuden vuokrasopimuksen jatkamiseksi siten, että tehtäväalueen tappiot voitaisiin minimoida. 2.6.3. Mittarit Mittarina käytetään toiminnan nettotuottoa asukasta kohden

11 2.7. Liikuntapaikat 2.7.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Liikuntapaikkojen tehtäväalue hoitaa ja kunnossapitää ulkoliikuntapaikat ja alueet, jäähallit, lämmitettävät jalkapallokentät, uimarannat ja Kailon saaren liikunta-alueet. Liikuntapaikat tehtäväalueen ulkoiset toimintamenot ovat kehittyneet seuraavasti vuosina 2013 2015: 2013 2014 2015-679 687-692 721-708 776 Liikuntapaikkojen suurin yksittäinen toiminta on ylläpitää jäähalleja. Jäähallien toimintamenot liikuntapaikoilla ovat vuosittain noin 250 000 euroa eli noin kolmanneksen liikuntapaikat tehtäväalueen toimintakatteesta. Jäähallien toimintamenot kaikkien toimijoiden kulut huomioiden ovat vuodessa noin 520 000 550 000. Vastaavasti tuloja kertyy vuosittain 25 000 30 000 euroa jäähallien kahvionvuokrina sekä jääajan myynnistä seuroille ja yhteisöille. Jäähallien energiataloutta on parannettu viime vuosina uusimalla kylmäkoneet 2011 sekä toteuttamalla lauhdelämmön hyödyntämien ja liittämällä kiinteistö kaukolämmön piiriin vuonna 2013 Muutoin tehtäväalueen menot muodostuvat eri kenttien, kuntoratojen ja uimarantojen ylläpidosta. Nämä toiminnat ovat saavuttaneet hyvän suosion käyttäjiensä keskuudessa vaikka viime vuosina käyttöaika on jäänyt varsin lyhyeksi erityisesti ns. ulkojäillä. 2.7.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Energiankäytöntehostamishankkeista saadun hyödyn seurantaa tehostetaan ja selvitetään tilalaitoksen ja liikuntapaikkojen yhteishankkeena mahdollisuudet lisäsäästöihin energian käytössä. Jäähallien ylläpito ja toiminalliset vastuut ovat jakaantuneet neljän tehtäväalueen kesken eli liikuntapaikkojen, tilalaitoksen, siivouspalveluiden ja vapaa-aikatoimen kes-

12 ken. Jäähallien menojen ja tulojen seurannan sekä toimintakatteen kehityksen ohjaamiseksi selvitetään jäähallien muodostamista yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi esimerkiksi omaksi tehtäväalueeksi. Tehostamistavoitteena on, että jäähallien menot/jäävrk on 1 130 euroa vuoteen 2019 mennessä, kun se tilinpäätöksessä 2015 oli 1 199 euroa/jäävrk eli kustannussäästö on yhteensä 30 000 euroa. 2.7.3. Mittarit Jäähalleille kertyy vuosittain yhteensä noin 430 käyttöpäivää, joten käyttömenot jääaikavuorokautta kohden muodostuvat oheisen taulukon mukaiseksi. Jäähallien menot /jääaikavuorokausi: 2013 2014 2015 2019 1 250 1 275 1 199 1 130 Seurattavaksi mittariksi valitaan jäähallien menot jääaikavuorokautta kohden 2.8. Joukkoliikenne 2.8.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Seudullinen ja kaupungin sisäinen joukkoliikenne on järjestetty osana joukkoliikenteen seudullista yhteistyötä eli Föliä. Tehtäväalue vastaa joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä Naantalin kaupungin osalta. Joukkoliikenne tehtäväalueen toimintakate on kehittynyt seuraavasti vuosina 2013 2015: 2013 2014 2015-529 329-502 536-718 104 Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jossa joukkoliikenne järjestettiin kokonaisuutena osana Turun seudullista joukkoliikennettä eli Föliä. Tehtäväalueen kustannusten nousu selittyy osaltaan sivistys- ja ympäristöviraston välisessä kustannusten uudelleen kohdistamisessa. Virastojen yhteenlasketut kuljetuskustannukset ovat alentuneet Fölin aloittamisen myötä noin 150 000 200 000 euroa riippuen vertailuvuodesta.

13 Alla on taulukko em. virastojen henkilökuljetusten kehittymisestä. Henkilökuljetusten nettomeno 2012 2013 2014 2015 ympäristövirastossa 467 410 536 264 498 389 633 340 sivistysvirastossa 900 121 947 468 919 891 651 671 yhteensä 1 367 531 1 483 732 1 418 280 1 285 011 Vuonna 2015 Fölin linjoihin Naantalin alueella kertyi yhteensä 494 086 nousua. Näistä nousuista 77 % kohdistui ns. seudullisiin kuntarajat ylittäviin linjoihin ja 23 % kaupungin sisäisiin linjoihin. Sisäisten linjojen pääasiallinen käyttäjäjoukko ovat koululaiset. Naantalin ja Turun välillä liikennöivillä linjoilla 6 ja 7 palvelutaso on korkea. Sisäisillä linjoilla palvelutaso on minimitasolla ja linjat on suunniteltu lähinnä koululaiset huomioiden. Lisäksi Saariston aikaisemmista kuntakeskuksista on mahdollistettu työssäkäynti joukkoliikenteellä tavanomaisilla päivätyöajoilla. 2.8.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Saariston alueen palvelutasoa on jo toteutettu minimitason mukaisena. Naantalin ja Turun välisen linjojen 6 ja 7 kuntien nettomaksu osuus on seutukunnan alhaisempia ja käyttäjämäärä korkea, joten palvelutason laskuun ei ole perusteita. Nykyisellä taksatasolla kustannustehokkuuteen voidaan vaikuttaa lähinnä matkustajamääriä kasvattamalla nykyisellä linjastolla. Sisäisen liikenteen tehokkuutta parannetaan selvittämällä mahdollisuutta siirtää kaupungin kustantamia kuljetuksia osaksi yleistä joukkoliikennettä. Sisäisen liikenteen ulkoiset lipputulot vuonna 2015 olivat 35 900 euroa. Tavoitteena on kasvattaa sisäisen liikenteen lipputuloja 5 000 euroa vuodessa, joten kokonaissäästö vuoteen 2019 on yhteensä 15 000 euroa. Tähän pyritään kohdentamalla nykyistä linjakapasiteettiä kysyntää vastaaviin kohteisiin.

14 2.8.3. Mittarit Seurattavaksi mittariksi valitaan Naantalin alueen vuosittaiset nousut Fölin linjoihin, liikenteen järjestämisen Naantalin kaupungin nettomaksuosuuden kehitys sekä joukkoliikenteen kustannukset /asukas. 2.9. Ateriapalvelut 2.9.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Tehtäväalue tuottaa ateriapalveluja eri-ikäisille asiakkaille päiväkodeissa, kouluissa, hoivalaitoksissa ja työpaikkaruokailussa sekä erilaisia tilaustarjoiluja kokouksiin ja edustustilaisuuksiin. 2.9.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Ateriapalveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta ehdotetaan parannettavaksi suunnitelmakaudella 2017 2019 seuraavilla toimenpiteillä: Valmistuskeittiöiden määrän vähentäminen. Ratkaisun toteutusvaihtoehtoja voivat olla seuraavat, joiden valintapäätös on riippuvainen muista tehostamisratkaisuista: o Saaristoalueen ateriavalmistuspisteiden keskittäminen kahteen keittiöön Rymättylään ja Merimaskuun o Valittavan kouluverkkoratkaisun mukaan tehtävä kouluverkon aterianvalmistuspisteiden keskittäminen kantakaupungissa. Ratkaisuna voisi tulla kyseeseen esimerkiksi valmistuksen osittainen keskittäminen Maijamäkeen ja Kalevanniemeen. Maijamäkeen keskitettäisiin yläkoulujen ja lukion ateriavalmistus. Kalevanniemeen keskitettäisiin kolmen alakoulun ja kahdeksan päiväkodin ateriavalmistus. Koulu- ja päiväkotiverkoston tiivistämisen johdosta toteutettava palvelukohteiden karsiminen. Toiminta sopeutetaan tehtävän koulu- ja päiväkotiverkkoratkaisun mukaiselle tasolle. Ateriapalvelun osaulkoistusratkaisun toteuttaminen. Osaulkoistusratkaisuna voisi tulla kyseeseen esimerkiksi saaristoalueen ateriapalvelun, siivouspalvelun ja kiinteistönhoidon ulkoistaminen. Kotipalveluateriatuotanto ulkoistetaan.

15 Henkilöstön työssäjaksamista ja sen tukemista tehostetaan. Yhteistyötä tiivistetään työterveyshuollon kanssa niin työterveysneuvottelujen kuin työkyvyn arviointien osalta. 2.9.3. Mittarit Tehtäväalueen tuottavuuden kehitystä voidaan arvioida suoritteen hinta mittarilla. [Yksikkönä /suorite]: TP2014 TP2015 TA2016 TS2017 TS2018 TS2019 menot 4 506 246 4 534 312 4 424 519 4 231 519 4 131 519 4 101 519 suoritteet 1 297 202 1 284 982 1 277 600 1 277 600 1 277 600 1 277 600 e/suorite 3,47 3,53 3,46 3,31 3,23 3,21 2.9.4. Tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisen parantamismahdollisuudet Ateriapalveluissa ehdotetaan toteutettavaksi edellä esitettyjä toimenpiteitä siten, että vuotuista toimintamenojen tasoa voidaan reaalisesti alentaa vuoden 2019 loppuun mennessä yhteensä 323 000 eurolla verrattuna vuoden 2016 talousarviolukuihin. 2.9.5. Tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisen lisäparantamismahdollisuudet Ateriapalveluissa ehdotetaan toteutettavaksi edellä esitettyjen toimenpiteiden lisäksi pienten ateriavalmistuspisteiden keskittäminen keskustaan laajennettavaan valmistuskeittiöön. Tämä lisäkeskitys tulisi tehdä suunnitelmakauden lopulla vasta, kun Soteratkaisu on täysin selvinnyt. Tämän lisäkeskittämisen säästöpotentiaalin arvioidaan olevan 170 000 euroa. 2.10. Siivouspalvelut 2.10.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Siivouspalvelut vastaa kaupungin kiinteistöjen sisätilojen puhtaanapidosta siivousmitoitusten mukaisesti

16 2.10.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Siivouspalveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta ehdotetaan parannettavaksi seuraavilla toimenpiteillä: Koulu- ja päiväkotiverkoston tiivistämisen johdosta toteutettava palvelukohteiden karsiminen. Toiminta sopeutetaan tehtävän koulu- ja päiväkotiratkaisun mukaiselle tasolle. Siivouspalvelun osaulkoistusratkaisun toteuttaminen. Osaulkoistusratkaisuna voisi tulla kyseeseen esimerkiksi saaristoalueen ateriapalvelun, siivouspalvelun ja kiinteistönhoidon ulkoistaminen. Henkilöstön työssäjaksamista ja sen tukemista tehostetaan. Yhteistyötä tiivistetään työterveyshuollon kanssa niin työterveysneuvottelujen kuin työkyvyn arviointien osalta. Tiimityömallin käyttöä lisätään. Tiimien sisäisen sijaistamisen mallia kehitetään entisestään. Työsuunnittelua, menetelmiä ja laitevalikoimaa sekä vaiheistusta kehitetään edelleen ja päällekkäisiä työvaiheita karsitaan tilojen käyttötarkoitukset ja - muutokset huomioon ottaen. 2.10.3. Mittarit Tehtäväalueen tuottavuuden kehitystä voidaan arvioida siivoustunnin hinta mittarilla [yksikkönä /h]: TP2014 TP2015 TA2016 TS2017 TS2018 TS2019 menot 2 239 388 2 249 486 2 190 417 2 014 417 1 974 417 1 965 417 siivoustunnit 103 773 103 745 99 268 99 268 99 268 99 268 e/tunti 21,58 21,68 22,07 20,29 20,12 19,80 2.10.4. Tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisen parantamismahdollisuudet Siivouspalveluissa ehdotetaan toteutettavaksi edellä esitettyjä toimenpiteitä siten, että vuotuista toimintamenojen tasoa voidaan reaalisesti alentaa vuoden 2019 loppuun mennessä yhteensä 225 000 eurolla verrattuna vuoden 2016 talousarviolukuihin. 2.11. Tilalaitos 2.11.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Tilalaitos vastaa kaupungin rakennetuista kiinteistöistä. Tilalaitoksen tehtäviin kuuluu rakennettujen kiinteistöjen ylläpito, vuosikorjaaminen, peruskorjaaminen ja rakennuttaminen. Tilalaitos huolehtii rakennuskannan omistajaohjauksesta.

17 Taulukko: Henkilötyövuosien muutos toiminnoittain Taulukko: Palvelurakennusten toimintamenot toiminnoittain, yksikkönä eur/m²/kk Taulukko: Vuokratulojen vertailu Taulukko: Kaikkien tilojen toimintamenot keskimäärin, yksikkönä eur/m²/kk 2.11.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Tilalaitoksen tuottavuutta ja tehokkuutta ehdotetaan parannettavaksi seuraavilla toimenpiteillä: Panostetaan tilakannan tehokkaampaan käyttöön. Tilojen käytön tehokkuuden parantamiseen vaikutetaan hankkeiden tarveselvitys-, hankesuunnitelma- ja peruskorjausprosessien yhteydessä. Tilalaitos valmistelee lisäksi esityksiä rakennusten käyttöasteista, tehottomimmista rakennuksista luopumisesta tai rakennusten käytön mahdollisista tehostamistavoista. Panostetaan elinkaaritaloudelliseen kunnossapitoon. Tilalaitos tekee pitkän tähtäimen suunnitelmia rakennusten kunnossapidosta. Suunnitelmat laaditaan tavoitteena minimoida rakennusten kunnossapidon kokonaiskustannusten määrä säilyttäen rakennusten kunto hyvänä. Kiinteistönhoidon ja piha-aluehoidon palvelujen laatutaso optimoidaan kiinteistöjen käytölle asetettujen tärkeimpien vaatimusten edellyttämälle tasolle. Koulu- ja päiväkotiverkoston tiivistämisen johdosta toteutettava palvelukohteiden karsiminen. Toiminta sopeutetaan tehtävän koulu- ja päiväkotiratkaisun mukaiselle tasolle.

18 Kiinteistönhoidon osaulkoistusratkaisun toteuttaminen Osaulkoistusratkaisuna voi tulla kyseeseen esimerkiksi saaristoalueen ateriapalvelun, siivouspalvelun ja kiinteistönhoidon ulkoistaminen. 2.11.3 Mittarit Tehtäväalueen tuottavuuden kehitystä voidaan arvioida toimintameno mittarilla. [Yksikkönä /m2/kk] 2014 2015 2016 TS2017 TS2018 TS2019 menot 6 537 000 6 509 000 6 442 000 6 402 000 6 352 000 6 352 000 h-m2 110 745 112 551 110 233 110 233 110 233 110 233 /m2/kk 4,92 4,82 4,87 4,84 4,80 4,80 2.11.4 Tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämisen parantamismahdollisuudet Tilalaitoksen toiminnassa ehdotetaan toteutettavaksi edellä esitettyjä toimenpiteitä siten, että vuotuista toimintamenojen tasoa voidaan reaalisesti alentaa vuoden 2019 loppuun mennessä yhteensä 90 000 eurolla verrattuna vuoden 2016 talousarviolukuihin. 2.12. Vesihuolto 2.12.1. Tehtäväalueen kuvaus ja nykytila Vesihuoltolaitos huolehtii talousveden jakelusta sekä sadevesien ja jätevesien pois johtamisesta vesihuoltopäällikön, rakennusmestarin ja keskimäärin 9 asentajan kanssa. Vesihuoltolaitos tekee vesi-, jätevesi- ja sadevesiverkoston asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotyöt sekä pumppaamoiden hoito-, korjaus- ja huoltotyöt. Jätevedet johdetaan Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan jätevesipuhdistamolle Raision yhdysputken kautta. Käyttöveden toimittaa Turun Seudun Vesi Oy Turun vesiliikelaitoksen ja Raisio-Naantalin kuntayhtymän verkoston kautta Naantaliin. Vesihuoltolaitoksen talouden suunnittelun kannalta eniten heilahteluja ja yllätyksiä ovat aiheuttaneet TSV Oy:n ja TSP Oy:n kustannusrakenteen muutokset. Tämä on ollut erityisesti nähtävissä vuosien 2011 2014 vuosien aikana. TSV Oy:n ja TSP Oy:n toiminnasta ja etenkin yhtiöiden kustannuksiin vaikuttavista merkittävistä suunnitelmista tietoja on saatu yhtiöiden teknisten toimikuntien kokouksissa ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävätkin asiat ovat tulleet esille usein jälkijättöisesti. Siksi näistä aiheutuvat kustannusheilahtelut ovat näkyneet pääosin lisääntyneenä alijäämänä ja takapainotteisina reagointina taksaesityksissä. Näiden yhtiöiden toimintaan ja kustannuksiin liittyvät muutokset ovat vesihuoltolaitoksen kustannussuunnittelun kannalta merkittävin osa, koska TSV Oy:lle ja TSP Oy:lle maksettavat maksuosuudet ovat yhteensä lähes 70 % vesihuoltolaitoksen kokonaiskuluista. Viime vuosina TSV Oy:n toiminta on ollut paremmin ennakoitava, kun taas TSP Oy:n toiminta siitä aiheutuvat kustannukset osakaskunnille on edelleen vaikeasti ennakoitavissa.

19 2.12.2. Toimenpide-ehdotus tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Kaukovalvonnan käyttöjärjestelmän päivittäminen nykyaikaiseksi varmistaa nyt käytössä olevalle järjestelmälle käyttövuosia pitkälle eteenpäin ja parantaa etäluettavuutta ja siten tiedonkeruusta aiheutuvaa turhaa työtä. Vuotovesiprosentin tavoitteiden mukaisella tasolla pitäminen edellyttää verkoston suunnitelmallista kunnossapitämistä ja saneerausohjelman toteuttamista. Saneeraukseen osoitettavien määrärahojen lisäämisellä ja hankkeiden edelleen oikein kohdentamisella on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä vedenhankinnan ja puhdistamisen osalta, mutta myös äkillisten putkirikkojen vähenemisen kautta henkilöstökuluissa ja palveluiden ostossa. Edellä kerrottujen saneerausinvestointien lisäämisellä noin 20 %:lla voidaan vesihuoltolaitoksen arvion mukaan saavuttaa kustannussäästöjä vuositasolla noin 20 000 euroa henkilöstökulujen ja palveluiden oston osalta eli yhteensä 60 000 euroa. 2.12.3. Mittarit Vuotovesiprosentit: Laskuttamattoman käyttöveden määrä: 2013 2014 2015 2019 9,6 % 13,6 % 10,4 % 9 % Jätevesiviemäriin vuotaneiden vesien osuus: 2013 2014 2015 2019 31,8 % 30,0 % 38,6 % 28 % Runkolinjojen putkirikkojen määrä vähenee alle 5 kpl/v. Toteutunut 5 kpl/v vuosina 2014 ja 2015.

20 3. Investoinnit Teknisen lautakunnan alaiset tehtäväalueet ovat tehneet investointeja viimeisten vuosien aikana seuraavan taulukon mukaisesti. Investointihankkeiden nettomenojen toteutuminen 2012-2015 ta +mrm toteutui tot% 2012 5 889 115 4 834 282 82 % 2013 7 411 836 7 065 507 95 % 2014 8 312 630 7 348 549 88 % 2015 5 565 240 5 230 740 94 % Kokonaisarviona voidaan todeta, että investoinnit on suoritettu pääsääntöisesti kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti aikataulussa pysyen ja suurilta ylityksiltä välttyen. Joissakin hankkeissa on saavutettu erilaisten onnistumisisen kautta osin merkittäviäkin kustannussäästöjä ja talousarvion alituksia, joita on talousarviovuosien aikana tehty asianmukaiset määrän muutosesitykset. Budjetointia on kehitetty ottamalla käytännöksi käydä muiden virastojen kanssa jo kevättalvella yhteiset keskustelut seuraavan taloussuunnitelmakauden investoinneista. Samalla investointisuunnitelmaluonnoksia on esitelty myös kaupungin johdolle ja niiden kokonaisvaikutusta kaupungin rahoituslaskelman kannalta on tarkasteltu taloushallinnon yhteistyönä. Investointien taloussuunnitelman tavoitteena on vuosittain mahdollisimman tasainen investointitaso, joka asettuu lähelle kaupungin neljän aikaisemman vuoden poistojen keskiarvoa. Tällä tavalla pyritään säilyttämään kaupungin omaisuuden arvo, mutta toisaalta vältytään ylilyönneiltä. Investointien esitystapaa talousarvion käsittelyn yhteydessä kehitetään ja hankekorttien laadinta merkittävien investointien osalta käynnistetään heti, kun investoinnin suunnitelmaan mukaan ottaminen todetaan. 4. Yhteenveto Teknisen lautakunnan alaiset tehtäväalueet ovat laatineet toiminnan tehostamissuunnitelman, jolla kustannuksia voidaan alentaa nykyiseen kustannustasoon verrattuna. Teknisen lautakunnan alaisille tehtäväalueille on tyypillistä, että yhdyskuntateknisen hoidon piiriin siirtyvät alueet laajentuvat vuosittain uudisrakentamisen myötä niin katualueiden, viheralueiden kuin kunnallistekniikan johtojenkin suhteen. Silti vuosittaisiin määrärahoihin ei juurikaan ole tullut lisäystä ja siten tehtäväalueet ovat joutuneet sopeutumaan tilanteeseen ja tehostamaan toimintaansa erilaisilla toimenpiteillä.

21 Nyt esitetyt toimenpiteet jatkavat sitä linjaa, joka organisaatiossa on ollut toimintakulttuurina jo aikaisempina vuosinakin. Tehostamistoimenpiteet ovat realistisia, mutta edellyttävät henkilöstöltä motivoituneisuutta työhön ja sen kehittämiseen ja ymmärtämystä säästöjen ja tehostamisen tarpeellisuudesta. Tämän toteutuminen edellyttää etenkin työnjohtajilta sitoutumista ja ennakkoluulottomuutta uusien toimintatapojen käyttöottamiselle. Myös tarvittavat ulkoistamiset ja tehostamisen edellytyksenä olevat investoinnit on voitava suorittaa oikea-aikaisesti. Tässä raportissa olevat tehostamistoimenpiteet on laadittu virastopäällikön ja osastopäälliköiden toimesta yhteistyössä työnjohtajien kanssa ja siten myös henkilöstöä on sitoutettu tavoitteisiin. Mahdollisuudet onnistua tavoitteiden saavuttamisessa paranevat, kun tavoitteet on laadittu yhteistyössä. Ateria- ja siivouspalvelut ja tilalaitos ovat tehneet mittavat selvitykset oman työn hinnan ja kustannusrakenteen, laadun ja toiminnan kuvaamiseksi ja laatinut kilpailutusasiakirjat ja selvittänyt sen yhteydessä monelta kannalta erilaisia ulkoistamisvaihtoehtoja. Näiden selvitysten ohessa on haettu ne mahdollisuudet, joita voidaan ottaa käyttöön kustannussäästöjen saavuttamiseksi, jos toimintaa jatketaan omajohtoisesti. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto siitä kokonaissäästöstä, joita voisi saada aikaan, jos raportissa kerrotut tehostamistoimenpiteet otetaan täysimääräisesti käyttöön: Tehostamisen kustannusvaikutus vuoteen 2019 mennessä Tehtäväalue euroa Palvelukeskus 20 000 Pelastustoimi Liikenneväylät ja venesatamat 54 000 Viheryksikkö 21 000 Konekeskus Kaukolämpö ja energiatuotanto Liikuntapaikat 30 000 Joukkoliikenne 15 000 Ateriapalvelu 323 000 Siivouspalvelu 225 000 Tilalaitos 90 000 Vesihuolto 60 000 YHTEENSÄ 838 000