Kuva: Pirjo Oulasvirta-Niiranen HOLLANNIN MATKA 6.-11.11.2012 Drachten, Groningen, Amsterdam Järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.
Hollannin matka 6.-10.11.2012 Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius Matkan tavoite: Tutustua toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syihin, keskeyttämisen ehkäisemiseen ja keskeyttäneiden motivoiminen takaisin koulutukseen. Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Osallistujien erityisen mielenkiinnon kohteita olivat mm. oppiminen ja opinnollistaminen erilaisissa oppimisympäristöissä, yksilölliset oppimispolut, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, opinnot keskeyttäneiden nuorten motivoiminen takaisin opiskeluun, etsivän työotteen hollantilaiset sovellutukset, oppivelvollisuusiän määritteleminen, monialainen yhteistyö ja verkostoituminen. Delegaatiossa oli mukana edustajia eri puolilta Suomea. Osallistujat nimeltä: Aro Liisi Koulutuskeskus Salpaus Projektipäällikkö, lehtori Hietalahti Eino Bovallius-ammattiopisto Projektipäällikkö Jonsson Virpi Rannikkopajat, Kotkan-Haminan seudun kky Työpajan johtaja Kilpinen Tapio Bovallius Palvelut Ohjaaja Kuure Tapio Sosiaalikehitys Oy/Opit käyttöön-projekti ESR Tutkija Mänttäri Elias Jupiter-säätiö Palveluvastaava Nyman Kaisu Koulutuskeskus Salpaus Koulutuspäällikkö Oulasvirta-Niiranen Pirjo Sosiaalikehitys Oy/Rajanylittäjät-projekti ESR Projektipäällikkö Pasanen Päivi Pirkanmaan ammattiopisto Apulaisrehtori Pietikäinen Reetta TPY Järjestöpäällikkö Rekola Jari Silta-Valmennusyhdistys ry Aluekoordinaattori/Lähiesimies Rolin Peter Svenska Produktionsskolan (Sveps) Työpajan toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Salomonsson-Manninen Lisbet Omnian nuorten työpajat, Espoo Työpajan johtaja Savolainen Janne Työ- ja elinkeinoministeriö Suunnittelija Matkaraportti (toim. Tapio Kuure) 1. Johdanto Matkaraportin aluksi vastataan kysymykseen miksi Hollanti on tärkeä tutustumiskohde ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen näkökulmasta. Sen jälkeen esitellään Hollannin koulutusjärjestelmän rakenne. Matkan sisältö esitellään aikajärjestyksessä ja matkaan osallistujat nostavat esiin matkan kohokohtia. Lopuksi pohditaan Hollannin kokemusten sovellettavuutta Suomessa. 2
2. Miksi Hollantiin kannattaa tutustua? Hollanti on onnistunut vähentämään huomattavasti koulupudokkaiden määrää. Euroopassa keskimäärin koulupudokkaiden määrä on vähentynyt 17%:sta 14%:iin vuosina 2000-2010. Hollannissa määrät ovat vähentyneet 15%:sta 10%:iin ja tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä 8%:iin. Hollantia pidetään EU:ssa kärkimaana. Esitetyt prosenttiluvut tarkoittavat 18-25 ikäisiä nuoria, joilla ei ole työmarkkinakelpoisuutta osoittavaa tutkintoa. Työmarkkinakelpoisuuden määrittely hollantilaisittain esitellään myöhemmin raportissa. EU-komissaari Androulla Vassiliou on todennut, että hollantilainen monialaista yhteistyötä korostava tapa osoittaa tietä eteenpäin. Monet maat ovatkin kiinnostuneita Alankomaiden kokemuksista, jotka perustuvat monialaiseen yhteistyöhön ja toimivaan rekisteröintijärjestelmään. Myös rekisteröintijärjestelmä esitellään myöhemmin raportissa. Suomessa Hollannin mallista on käyty keskustelua mm. edellisen hallituksen lasten-, nuorten- ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman yhteydessä. Suomessa ollaan parhaillaan kehittämässä nuorten rekisteröintijärjestelmiä. Mm. Etelä-Pohjan sairaanhoitopiirissä ollaan käynnistämässä kokonaisturvallisuusstrategiaan liittyvää pilottia, jonka teknologia poikkeaa hollantilaisesta. Hollantia pidetään myös nuorten työllisyyden mallimaana. Nuorisotyöttömyys oli vuoden 2011 loppupuolella EU:n alhaisimpia eli hiukan yli 7 %, mutta on kasvanut syksyyn 2012 mennessä 9 %:iin. Työttömyysprosentti kokonaisuudessaan Hollannissa on n. 4%. http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2012/54/en/1/ef1254en.pdf ja http://www.hs.fi/talous/grafiikka+n%c3%a4ytt%c3%a4%c3%a4+nuorisoty%c3%b6tt%c3%b6myyden+pahenemisen+eussa/a1305560213094 3
3. Hollannin koulutusjärjestelmä Hollannin koulutusjärjestelmä poikkeaa suomalaisesta järjestelmästä huomattavasti. Seuraavasta kuviosta on hahmoteltavissa järjestelmän pääpiirteet. Kuvio 1. University Higher professional education Starter s qualification Senior secondary vocational education Pre-university education Senior general secondary education Pre-vocational secondary education Primary education At the age of twelve, after primary education, pupils can choose between three tracks of education, each aiming at a different educational level. They can go for pre-vocational secondary education witch last for four years and prepares for upper secondary education. The second track in secundary education is senior general adeucation, which lasts five years and prepares for higher vocational education. The third track is pre-university education which lasts six years and prepares for studies at university level Kuvion selitystä: - Peruskoulu (primary education) aloitetaan 5 vuotiaana ja kestää 7 vuotta. Kuitenkin jo 3- vuotiaan lapsen vanhemmat saavat kirjeen kotiinsa, jossa ilmoitetaan heidän lapsensa olevan oikeutetun 4-vuoden iässä peruskouluun valmentavaan kouluun. Tähän ottaakin osaa peräti 99% kaikista nelivuotiaista. Nelivuotissyntymäpäivänään lapsi kutsutaan kouluun tutustumaan tulevaan oppimisympäristöönsä. Lisäksi 2-5 vuotialle riskiryhmien lapsille on tarjolla varhaisen lapsuuden koulutusta. - Peruskoulun jälkeen 12-vuotiaana nuoret joutuvat tekemään valinnan kolmen vaihtoehdon välillä. Yliopistoon valmistava pre-university education kestää 6 vuotta eli 18 vuoden ikään. Ammattikorkeakouluun valmistava senior general secondary school kestää 5 vuotta eli 17 vuoden ikään. Ammatillinen toisen asteen ensimmäinen vaihe (pre-vocational secondary education) ja kestää 4 vuotta eli 16 vuoden ikään ja senior secondary vocational education kestää 17-20 vuoden ikään asti linjasta riippuen. - Kuviosta näkyy, että koulutusjärjestelmässä ei ole umpiperiä, vaan nuori voi edetä 12- vuotiaana tekemänsä valinnan jälkeen myös muille koulutusväylille. Kuinka uudelleenvalinnat käytännössä onnistuvat ja kuinka paljon niitä on jäi kuitenkin 4
keskusteluissa avoimeksi. Suomen lukiota vastaavan koulutusväylän valitsee 20% ikäluokasta. - Ammatillinen koulutus eli vocational secondary education on jaettu neljään tasoon. Alin taso valmistaa työmarkkinoiden avustaviin tehtäviin eikä tuota työmarkkinakelpoisuutta ammatillisessa mielessä (starter`s qualification). Hollantilaiset käyttävät käsitettä starter`s qualification kuvaamaan tasoa, jolla saavutetaan työmarkkinakelpoisuus. Se ei viittaa mihinkään ammatilliseen tutkintoon. Kyseisen kvalifikaatiotason saavuttaminen vaatii vähintään ammatillisen koulutuksen toisen tason saavuttamista. - Koulupakko kestää Hollannissa 18-ikävuoteen asti. Käytän käsitettä koulupakko verrattuna suomalaiseen käsitteeseen oppivelvollisuus sen vuoksi, että esimerkiksi koulupinnaukseen liittyy sanktioita kuten sakko. - 18 vuotta täytettyään nuori on vapaa koulun velvoitteista ja monet nuoret lähtevätkin heti kun saavat mahdollisuuden ikänsä puolesta. Kuitenkin, mikäli heillä ei ole tutkintoa, heitä seurataan suljetun rekisterijärjestelmän avulla 23 ikävuoteen asti. Toisin sanoen, jos nuori on merkitty rekisteriin tunnuksella early school leaver tieto säilyy rekisterissä 23 ikävuoteen asti, mikäli tutkintoa ei suoriteta. 4. Millä perusteella oppilaat valitaan eri koulutuslinjoille 12-vuoden iässä? Vuosittain Hollannissa National Institute of Educational Measurement julkaisee testin (CITO). CITO on testi, joka mittaa peruskoulussa saavutettuja taitoja. Kouluista 85% käyttää testiä. Koulu ohjaa vanhempia kyseisen testi pohjalta valitsemaan lapselleen sopivimman koulutuslinjan. Peruskoulussa toimii valintalautakunta, joka tekee päätökset linjavalinnoista. Valintalautakuntaan kuuluu koulun johtaja ja koulun opettajia. Koulun johtaja on velvollinen kirjoittamaan raportin kustakin oppilaasta ja perustelemaan raportissa linjavalinnan, ts. määrittelemään oppilaan potentiaalin, taito- ja tietotason. (Lähde: National system overview on education systems in Europe) 5. Miten koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa? (early school leaver) Koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa kolmella tavalla. A. Ensimmäinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulun ilman mitään tutkintoa ja jäänyt ilman peruskoulun päättötodistusta. Englanninkielisin termein puhutaan tällöin drop-out nuorista. Näitä on Hollannissa erittäin vähän eivätkä he muodosta yhteiskunnallista ongelmaa. Tilanne on siltä osin sama kuin Suomessa. B. Toinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka jättää koulun ennen oppivelvollisuuden (koulupakon) päättymistä. On huomioitava, että tämä ikä Hollannissa on 18 vuotta. Suurin keskeyttämisen ongelma Hollannissa on alle 18-vuotiaat ammatillisessa koulutuksessa olevat 1-2 tason oppilaat. Erityisen merkittävä keskeyttämisriski on ammatillisen koulutuksen ensimmäisenä vuonna. C. Kolmas tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulunsa ennen työmarkkinakelpoisuutta (starter`s qualification). Käytännössä on kysymys oppilaista, jotka ovat jättäneet koulunkäyntinsä ammatillisen koulutuksen ensimmäiselle asteelle. Koulutuksen keskeyttämistä koskevissa keskusteluissa ongelma nähtiin lähes kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisessä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen keskeyttämisestä ei käyty keskustelua eikä se tullut esiin missään vaiheessa merkittävänä ongelmana. Tässä raportissa asiasta ei ole kuitenkaan tilastotietoja. 5
6. Keskeyttäjien rekisteröinti Suomessa jonkin verran päivälehtikeskustelua herättäneenä teemana on ollut hollantilainen tapa rekisteröidä opintojensa keskeyttäjät. Mistä on kysymys? Kaikilla Hollannin kunnilla on velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Perusopintojen tasolla tarkoitetaan toista astetta eli edellä mainittuja toisen asteen koulutuksen tasoja eli pre-university education, senior general secondary education tai senior secondary vocational education. Hollannissa on näin ollen nuorisoasteen peruskoulutus, joka 12 ikävuoden jälkeen jakaantuu kolmeen osaan. Hollanti on jaettu 39 alueeseen, joiden tehtävä on alueellaan rekisteröidä ja koordinoida keskeyttäjät (Registration and Coordination Regions, hollanniksi RMC regions). Vierailumme Drachtenissa kohdistui yhteen tällaiseen alueeseen eli De Friese Wouden RMC. Kaikilla alueilla on yksi kontaktikunta, joka koordinoi koko alueen toimintaa. RMC alueet ovat oleellinen alueellinen jako koordinoida sekä rekisteröintiä että monialaista yhteistyötä. RMC:tä voidaan pitää hollantilaisen systeemin kulmakivenä. RMC toimii valtion aluehallinnon operatiivisena elimenä siten, että se mahdollistaa kuntien, koulutoimen, hyvinvointijärjestöjen, nuorisotoimen, työmarkkinoiden, sosiaalitoimen jne. koordinaation. RMC:n kautta edellä mainitut toimijat on kytketty suljettuun digitaaliseen järjestelmään, joka rekisteröi, raportoi ja määrittelee opintojensa keskeyttäjät. Digital Absence Portal on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja se koskee kaikkia keskeyttäjiä ikävälillä 12-23. Se ulottuu toisin sanoen oppivelvollisuusikää kauemmas. RMC de Friese Woudenilla on kumppanuussuhde 8 kunnan, 9 ammattikorkeakouluun johtavan koulun ja 3 ammattioppilaitoksen kanssa. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi RMC tekee alueellaan yhteistyötä kaikkien mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa lähtien paikallisesta elinkeinoelämästä ja päätyen ehdonalaista tuomiota valvoviin virkamiehiin. Toisin sanoen RMCjärjestelmä kommunikoi ja tekee yhteistyötä myös rangaistuksen täytäntöönpanojärjestelmän kanssa. 7. Keskeyttäjien profilointi RMC de Friese Wouden on profiloinut viiteen ryhmään 1). Koulupinnarit 2). Väärän opintovalinnan tehneet 3). Oppilaat, jotka eivät kykene saavuttamaan valitsemansa koulutuksen tavoitteita 4). Oppilaat, jotka haluavat päästä töihin saadakseen rahaa 5). Moniongelmaiset nuoret Jokaisen keskeyttäjäryhmän osalta on määritelty indikaattorit, joilla määritellään nuori ko. ryhmään. Samoin on määritelty keskeinen työkaluvalikoima, jolla nuorta ohjataan. 6
8. Miten keskeyttäneiden kanssa työskennellään Pääinstrumentteja nuoren ohjauksessa ovat A) henkilökohtainen ohjaus (get in touch, stay in touch with pupil in troubles), B) ns. H-malli, jossa määritellään nuoren resurssit, motivaatio, nykyinen elämäntilanne, tavoitteet ja esteet tavoitteiden saavuttamiseksi nuoren itsensä kanssa, C) Koordinaatio monialaisessa yhteistyössä, D). Education Wise, jossa on kyseessä verkkopohjainen haastattelumenetelmä, jossa määritellään nuoren oppimisprofiilia, vahvuuksia ja kehittämisalueita. Raportin liitteenä on Siltavalmennus ry:n Jari Rekolan suomennos H-mallista. Drachtenissa RMC de Friese Wouden oli koonnut otsikolla Welcome visitors from Finland tietopaketin Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjauksesta. Yllä olevat tiedot on pääasiassa koottu mainitusta tietopaketista. Tietopaketti kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. Liitteestä saa vielä yksityiskohtaisemman kuvan siitä, kuinka systemaattista ja tarkkaa työtä Hollannissa tehdään oppilaiden opintojen loppuun saattamiseksi. 9. Keskeyttäneiden määristä Vuonna 2001 keskeyttäneiden määrä Hollannissa oli 71 000 oppilasta. Tavoitteeksi asetettiin laskea keskeyttäneiden määrä vuoteen 2012 mennessä 35 000. Tässä on onnistuttukin. Tavoitteena on edelleen laskea määrä vuoteen 2016 mennessä 25 000:een. Nykyisellään keskeyttäneiden määrät ovat maksimeillaan 4% oppilaiden määrästä. Vierailukohteessamme West-Frieslandissa vuonna 2011 oli kirjoilla 17 000 opiskelijaa, joista keskeyttäneitä oli 496, eli 2,8 %. Keskeyttäneiden määrä oli laskenut viiden vuoden aikana 35%. Toisessa vierailukohteessamme Groningenissa keskeyttäneiden määrä oli n. 3,5 %. Suurimmat keskeyttäneiden luvut ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen 1. tasolla (secondary vocational education), jossa keskeyttäneiden määrät ovat 24-48%:n välillä alueesta riippuen. Toisella tasolla keskeyttäneiden määrät ovat 10-18%. Kolmannella ja neljännellä tasolla keskeyttäneiden määrät tippuvat 4-8%:iin. Valmistavassa ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluun ja yliopistoihin johtavassa koulutuksessa keskeyttäneiden määrät ovat 0,5-4%. Lukuja Drachtenista, RMC de Friese Wouden: Keskeyttäjiä 1657, näistä alle 18-vuotiaita oli 95 oppilasta. Näistä 41 oli palannut takaisin kouluun, 25 muutti toiselle alueelle ja loput 29 oli erilaisissa toimenpiteissä. Ainoastaan yksi oli töissä ja kolmen ei arvioitu saavuttavan työmarkkinoilla vaadittavia taitoja. Yli 18-vuotiaita keskeyttäjiä oli 1572, joista 331 takaisin kouluun, 339 muutti toiselle alueelle, 253 oli toimenpiteissä, 47 ei saavuta työmarkkinakelpoisuutta, 18 odottaa toimenpiteitä ja 584 on tarkkailussa. 10. Vierailuohjelman yksityiskohdista (ohjelma liitteenä) Hollantilaiset isännät/emännät antoivat meille paljon aikaansa ja olivat hyvin valmistautuneet esittelemään toimintaansa. Liitteessä olevaan ohjelmaan merkittyjen henkilöiden lisäksi paikalla oli useampia isäntäorganisaation edustajia. 7
Keskiviikko 7.11. aamupäivä Drachtenissa - aamupäivän ensimmäisessä kokoontumisessa käytiin läpi edellä esitelty RMC-malli - aamupäivän toisessa kokoontumisessa samoissa tiloissa organisaatiopsykologi Ralph van den Bosch esitteli Education Wisea. Van den Bosch on jatko-opiskelijana Utrechtin yliopistossa ja työskentelee yksityisessä yrityksessä nimeltä Dilemmamanager. Education Wise on verkkoperustainen haastatteluohjelma, jonka avulla voidaan arvioida opiskelijan vahvuuksia ja kehittämisalueita. Ohjelman lisenssi maksaa vuositasolla 3500 euroa ja yksi oppilasarviointi 25 euroa. Oppilaiden ohjaajat RMC:ssä pitivät Education wise-ohjelmaa erittäin käyttökelpoisena. Ohjelman etuina näyttäisi olevan ainakin sen, että se tekee oppilaan arviointiprosessista hyvin läpinäkyvän. Hyvä grafiikka helpottaa työskentelyä. Ohjelman tuottamaa profiilia ei pidetä lopullisena totuutena vaan ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun avaajana. Oppilaan itsearviointi on Suomessakin tuttua sekä oppilaitoksissa että nuorten harrastuksissa, mutta ohjelmassa kiinnitti huomiota sen verkkopohjaisuus ja erinomainen grafiikka, jolla haastattelun tulokset saadaan välittömästi näkyviin. Ohjelmassa käytetyt värisysteemi tuo lisäsävyä ja on hyvin suunniteltu. Se helpottaa nuorta hahmottamaan ja arvioimaan omia vahvuuksia ja kehittämisalueita myös visuaalisesti. Ohjelma tuotti myös työntekijöille vinkkejä siitä, millaisella ohjaustyylillä eri testin tuottamia persoonallisuustyyppejä kannattaa lähestyä. - Liitteessä 3 on pieni osa Education Wisen raportointia esimerkkinä. Van den Boschin esitelmästä ei ole jaettavaa versiota. Keskiviikko 7.1. iltapäivä Drachtenissa - ennen iltapäivää syötiin lounas RMC:n tiloissa yhdessä isäntien ja emäntien kanssa; keskustelua jatkettiin lounaan ohella - isäntänä iltapäivällä oli ROC Friese Poort ammattioppilaitos - iltapäivän aluksi tutustuttiin australialaislähtöiseen Rock and Water-ohjelmaan, jonka tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Mielenkiintoinen tekniikka, josta saa lisätietoa myös internetistä. Delegaatiomme tutustui ohjelmaan osallistumalla itse yhteen toiminnalliseen harjoitukseen. - iltapäivä jatkui tutustumisella oppilaiden ohjaukseen, jota esittelivät oppilaitoksen ohjaajat; tämän jälkeen tutustuttiin oppilaitokseen kiertämällä läpi kaikki ko. kiinteistössä sijaitsevat osastot. Oppilaitosta esitteli ohjaajien lisäksi myös opettajat ja rehtori. Merkille pantavaa suomalaisesta näkökulmasta oli oppilaitoksen tiivis yhteys työnantajiin, erityisesti Philipsillä on oppilaitokselle suuri merkitys. - päivä jatkui illallisella, johon otti osaa lukuisa joukko isäntiämme, oppilaitoksen rehtori mukaan lukien. Illallinen tarjottiin oppilaitoksen omassa oppilasravintolassa, josta saimme antaa myös palautteen oppilaille. Torstai 8.11. aamupäivä Groningenissa - torstai aamupäivällä delegaatiomme jakaantui kahteen ryhmään, jotka molemmat tutustuivat sairaalaan, jossa ammattioppilaitos Nooderpoortin opiskelijat harjoittelivat. Opiskelijat olivat opinnoissaan vielä alemmalla tasolla, joten he eivät saaneet vielä olla suoraan tekemisissä potilaiden kanssa vaan olivat avustavissa tehtävissä. Kyseessä oli opiskelijaryhmä, joista ohjaaja arvioi n. 80%:n saavuttavan ainoastaan 1. tason ammatillisen koulutuksen, ts. he eivät saavuta ns. starter`s qualificationia. Tavoitteena työmarkkinoilla 8
ovat avustavat tehtävät. Opiskelijat saivat paljon yksilöllistä ja intensiivistä tukea sekä opintoihinsa että elämänhallintaansa. - vierailun jälkeen meille esiteltiin opintojen keskeyttämiseen liittyviä kysymyksiä Groningenin osalta ja paikallisia lukuja, jotka on mainittu tässä raportissa edellä. - Lounaalla jatkoimme keskusteluja henkilökunnan kanssa, jota oli paikalla taas kiitettävä määrä Torstai 8.11. iltapäivä Groningenissa - iltapäivän aluksi meille esiteltiin HOT-kurssi, joka on kuusi viikkoa kestävä uudelleen orientaatiokurssi nuorille, jotka ovat hakeutumassa uudelle opiskelualalle keskeyttämisen jälkeen - sen jälkeen esiteltiin Rebound-ohjelma, jonka kohteena on keskeyttäneet nuoret ja heidän ohjaamisensa takaisin koulutukseen. - pääsimme tutustumaan uudelleenorientaatiokurssin opiskelijoihin. Merkille pantavaa täälläkin oli opiskelijoiden profilointi tietokoneperustaisen ohjelman avulla. Myös täällä profilointi toimi ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun tukijana, ei niinkään psykologisena testinä ja diagnostisoijana. - Groningenin Noordepoortilla on hyvät yhteydet Turun ammatti-instituuttiin ja he tuntuivat olevan hyvin perillä suomalaisesta ammatillisen koulutuksen järjestelmästä Perjantai 9.11. Amsterdamissa - perjantaina aamupäivä ja iltapäivä Amsterdamissa olimme koko päivän samoissa tiloissa (Mindrep, Mind at work) - aamupäivällä tutkija Roel Cremer (organisaatiopsykologi, työskentelee nykyisin oman yrityksensä nimissä) esitteli motivaatiopsykologiaan liittyviä teoreettisia kysymyksiä - kehittämisjohtaja dr. Jorien Sprokholt esitteli säätiöpohjaisen Mind at Work organisaation toimintaa, organisaation johtaja Elly Zeef kävi tervehtimässä - sen jälkeen professori Annematt Collot d Escury esitteli Meiden met pit!-projektia ja toimintamallia; opiskelijoiden testauksesta kävimme pitkän keskustelun professorin kanssa. He käyttävät testauksessa mm. älykkyysosamäärän mittaamista, jota ei delegaatiomme tietojen mukaan käytetä Suomessa oppilaitostasolla lainkaan. 11. Vierailuohjelman kohokohtia Jonsson, Virpi: Henkilökohtaiseen ohjaukseen paneudutaan, siitä on ohjeita, siihen koulutetaan, siihen on henkilöresursseja, jotka ovat sitoutuneet ja motivoituneet. Työtä rakennetaan ja tehdään tarpeeksi kauan. Nuorten näkökulmasta: - Testataan/hyödynnetään dialogi, voimavarat, muutos- ja motivointityö mm.usko siihen että osaa kehittää omia kykyjä. - Henkinen ja fyysinen puoli/kehon hallinta, itsetunto, voimaantuminen, sosiaaliset taidot (Rock and Water -ohjelma: Tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Tätä tulemme Rannikkopajoilla käyttämään pajanuorten ns. toiminta- ja ryhmäyttämispäivillä) - erilaiset oppijat huomioidaan mm. perhe, kaverit, vapaa-aika laajemmin huomioidaan tukiverkoston rakentaminen 9
Kuure, Tapio: Education Wise on toimiva ja läpinäkyvä verkkotyökalu oppilaiden arvioinnissa ja oppilaiden itsearvioinnissa. Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö on pitkälle kehittynyttä. Oppilaiden testaus kehittynyttä. Nyman, Kaisu: Tutustuminen Nooderportin opiskelijoiden työharjoittelupaikkoihin ja opiskelujärjestelyihin yliopistollisessa keskussairaalassa herätti monenlaisia ajatuksia. Myös sairaalasta löytyy monia harjoittelupaikkoja, jotka eivät suoranaisesti ole tekemisissä hoitotyön kanssa. Nämä level ykkösen opiskelijat työskentelivät sairaalan pesulassa, ruokalassa, puhtaanapidossa, logistiikan palveluissa ja kunnossapidossa. Teoriaa oli 10 tuntia viikossa, muu aika työskenneltiin oikeissa töissä ja mikä varmasti se tärkein asia, opiskelijat kokivat olevansa osa työyhteisöä ja tekevänsä merkityksellistä työtä. Ryhmässä oli 12 opiskelijaa, yksi työvalmentaja huolehti jokapäiväisestä ohjauksesta, sen lisäksi ryhmällä oli opettaja, joka piti teoriatunnit ja koordinoi toimintaa. Mieleen jäi myös Roel Cremerin pitämä luento perjantaina. Nuorten motivointi, keinot saada motivaatio syntymään nuoressa itsessään on se tärkein juttu, kun yritetään löytää ratkaisuja esim. keskeyttämisaikeissa olevien nuorten tilanteisiin tai niiden nuorten, joilla on takanaan monenlaisia epäonnistumisia, alisuoriututumista, arjenhallinnan ongelmia sekä sosiaalisia ongelmia. Käsite minä pystyvyys, self efficacy, tuntui merkitykselliseltä, miten sen tunnistetaan, miten sitä vahvistetaan, miten minä pystyvyyttä voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kehityksen aiemmissa vaiheissa mielenkiintoisia juttuja. Vähän samaan teemaan liittyi myös Rock and Water Program, joka antoi ihan konkreettisia keinoja vahvistaa itsetuntoa ja oman kehon hallintaa. Olisi käyttökelpoinen monen nuoren kohdalla ja käytännössä myös helposti toteuttavissa, senhän saimme itsekin kokea. Hieno oivallus järjestäjiltä järjestää toiminnallista ohjelmaa myös meille! Oulasvirta-Niiranen, Päivi: Tutkija Roel Cremerin esitys Amsterdamissa, teoriapohjainen alustus hyvin käytännönläheisesti esitettynä. Positiivisen, voimavaroja hyödyntävän, asioita mahdollistavan näkökulman tuominen johtamiseen, ohjaukseen, valmennukseen. Nuorten parissa tehtävässä työssä käytettäviin menetelmiin/ työkaluihin tutustuminen, esim. Education Wise ja Rock and Water. Keskustelut koulutuksen keskeyttämisen ehkäisystä. Pasanen, Päivi: Dilemmamanagerin suunnittelema analyysiohjelma tuntui hyvin käyttökelpoiselta ja helposti ymmärrettävältä. Tuon kaltaisen työkalun avulla on helppo lähestyä opiskelijaa ja keskustella elämänhallintaan ja opintoihin/työelämään sijoittumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi sen avulla voisi motivoida ja sitouttaa opiskelijaa tulevaisuuteen. Testitulosten avulla voidaan auttaa opiskelijaa itse löytämään omat ratkaisunsa opiskeluun ja elämäntilanteeseen. Drachtenin esittelykokonaisuus ja vieraanvaraisuus on hieno ja aukaisi paljon Hollannin toimintatapaa, sitä miten nuorten asioihin puututaan ja pyritään vaikuttamaan tulevaisuusorientoivasti. 10
Groningeinssa ilmaisupainotteinen itsetunnon ja tuntemuksen kohottamisohjelma oli loistava ja käyttökelpoinen. Lisäksi oli hienoa tutustua taso 1 mukaiseen koulutuksen järjestämismalliin sairaalassa. Pietikäinen, Reetta: Työvaltaisen kouluttautumisen mahdollisuus koulutusjärjestelmää läpäisevänä periaatteena: vahva tekemällä oppimisen perinne ja panostus yritysyhteistyön. Minäpystyvyys-käsitteen esille nostaminen: relevantti käsite jäsentää ja kehittää nuorten tukemista työpajoilla ja muissa ohjauksellisissa palveluissa. Rekola, Jari: Drachtenin RMC de FrieseWoudenin toiminta ja sen tehokkuus. Yksikään koulupudokas ei häviä, vaan kaikki tavoitetaan, viimekädessä ovikelloa soittamalla. Tämän mahdollistaa raportissa aiemmin mainittu kaikkien Hollannin kuntien velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Näiden pudokkaiden rekisteröinti yhteen, kaikille toimijoille yhteiseen rekisteriin kuulostaa meikäläisittäin monella tapaa hankalalta tietosuojakysymykseltä (!), mutta on samalla järkevää ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon nuoren tilanteesta. Työntekijöiden ei tarvitse joka kerta uudestaan kysellä eikä nuoren vastata samoihin kysymyksiin. Rekisteri edistää myös eri toimijoiden välistä koordinaatiota, joka meillä Suomessa toimii vielä melko heikosti. Tutkija Roel Cremerin esitelmä motivaatiopsykologiasta. Olisi mielenkiintoista saada hänet Suomeen luennoimaan ja tutustua syvemmin hänen ajatuksiinsa. Erittäin mielenkiintoinen oli myös tässä raportissa aiemmin esitelty EducationWise verkkoperustainen haastatteluohjelma. Se voisi hyvinkin olla kokeilun arvoinen myös meillä sekä koulutuksen että työpajojen piirissä. Erityisesti minua kiinnostaa sen ohjaustyylien valintaa mahdollistava analyysi työntekijöille. Asia on ajankohtainen esim. starttivalmennusryhmissä. Ohjaustyylien ja otteen tiimoilta käyn valmentajien kanssa keskusteluita lähes päivittäin ja selvästi tämäntyyppiselle työvälineelle on tilausta. 12. Pohdintaa Suomen näkökulmasta Aro, Liisi: Minulle jäi erityisesti mieleen että Suomessa pitäisi päästä sektoroituneesta järjestelmästä joustavasti asiakkaan näkökulmasta palvelevaan järjestelmään eli enemmän mahdollisuutta saada yhden luukun periaatteella palvelua. Henkilön palvelutarve huomioitu joustavasti (koulutus, sosiaalitoimi, nuorisotoimi ja Työvoimahallinto, Kela jne.) ja kokonaisvaltaisesti niin ettei toinen vie mattoa jalkojen alta. Erityisesti syrjäytyneiden kohdalla tarvitaan lisää ohjaajahenkilöstöä jotka pystyvät tekemään tätä työtä, auttamaan jokaista henkilökohtaisesti (yksilövalmentajan työnkuvan tyyppisesti myös oppilaitoksissa), jos yhteiskuntatakuukseen todella halutaan vastata. Hollannissa testaus oli suuressa roolissa. Suomessa testausta on todennäköisesti liian vähän ja vain tietopuolisen tiedon hallintaan liittyvää ei sellaista voimaanuuttavaa taitojen ja kykyjen testausta kuin Hollannissa. Suomessa osa pääsee liian pitkälle ennen kuin vaikeudet huomataan tai sitten niitä ei koskaan huomioida ja ihminen lyö päätään seinään kun mikään ei onnistu. Sellaista tietoa joka auttaa yksilöä eteenpäin (lisää itsetuntemusta ja tietoa omista oppimistavoista ja vahvuuksista) tarvitsisi suurin osa meidän asiakaskunnasta. 11
Hietalahti, Eino: Dilemmamanagerien Education Wise analyysikysymyspatteristo on mielenkiintoinen. Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän oppimistyylien arviointiin ja tämä olisi yksi vastaus tähän tarpeeseen. Tietysti pelkkä oppimistyylien arviointi ei vaikuta asioiden tilaan millään tavalla, jollei se sitten heijastuisi myös opetusmenetelmien käyttöön. Tosin, jos nuori itse tuntee omat parhaat oppimisen käytäntönsä, on jo astuttu aika iso askel eteenpäin. Kilpailevia menetelmiä ovat mm. Barbara Prashnigin ja MBTI:n (Myers-Briggs Type Indicator) kyselyrungot analyyseineen. Hollantilaisten suljettu rekisteröintijärjestelmä, jossa seurataan putoamisuhan alaisten nuorten etenemistä ja otetaan kiinni keskeyttämisten tms. jälkeen, on tehokas. Vastaavaa pitäisi rakentaa Suomeen. Seuranta ei tässäkään pelkästään riitä, vaan pitää olla myös tarjolla niitä toimintoja, joihin nuoret saadaan mukaan heidän keskeytettyään. Hollannissa koulutusreitit ovat niin joustavia, että niitä voidaan hyödyntää yksilöllisten tarpeiden mukaan. Meillä lähdetään liian kategorisesti kaikille sama putki ajattelusta. Hollannissa käytetään paljon erilaisia testimenetelmiä analysoitaessa nuorten kykyjä ja tehtäessä valintoja. He tuntuivat pitävän näiden tuloksia hyvinä keskustelupohjina. Perjantaina tutustuttiin Meiden met Pit! hankkeeseen, joka käyttää omassa testivalikoimassaan mm. älykkyysosamäärätestiä, jonka tulokset kerrotaan avoimesti myös nuorelle itselleen. Suomessa tuo testi lienee jollakin tavalla tabu, mutta silti nuorten kykyjä arvioidaan jatkuvasti. Oppimisen suunnittelun ja koulutusalavalinnan kannalta testi saattaa kuitenkin olla varsin arvokas, mutta vaara sen aiheuttamasta leimautumisesta tai negatiivisista vaikutuksista omaan itsetuntoon pitäisi onnistua välttämään. Ehkä kysymys voitaisiin nostaa Suomessa avoimeen keskusteluun. Jonsson, Virpi: RMC de Friese Wouden on profiloinut nuoret viiteen ryhmään: Rannikkopajojen alla toimivien etsivän nuorisotyön Findersin ns. listanuorten keräämisen työn helpottamiseksi on kehitelty koontilomake Ratio-järjestelmään, johon mm. oppilaitokset kirjaavat pudokkaat suoraan ja lähettävät etsiville. Tähän koontiin sekä valtakunnalliseen kyselyyn voisi ryhmitellä profiloinnin suoraan, näin voisimme saada tarkempia tietoja millaisia pudokkaita, keskeyttäneitä Suomessa on (huom. indikaattorit) sekä kehittää tiedoista työkaluvalikoima mm. oppilaitosten ja etsivien käyttöön. (Älä kysy: mitä haluaisit tehdä, vaan mitä sinun pitää tehdä.) Alueen koordinoija keskeyttäjistä, pitäisi olla selkeästi esim. Elyjen tehtävä. koordinointiin kuuluisi myös rekisteröinti, koonti ja seuranta. (vertaa RMC alueet) Ehdotus: Hot-kurssit, uudelleen orjentaatiokurssit opiskelijoille voisi hoitaa työpajatoiminta, mukana etsivät yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Työmarkkinoiden avustavat tehtävät/ seinättömän pajatoiminnan kautta. Isoissa keskussairaaloissa paljon tällaisia tehtäviä, jota nykyään jopa sairaanhoitajat joutuvat tekemään oman työnsä ohessa. Mahdollisuudet kartoitettava. Tapio Kuure: Yksilökohtaiset opintojen keskeyttämiseen liittyvät ongelmat voidaan olettaa olevan suurin piirtein samat sekä Hollannissa että Suomessa. Näin myös ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden osalta. Koulutusrakenteeltaan maat ovat huomattavan erilaisia. Hollantilainen lapsi aloittaa koulunkäyntinsä jo 5-vuotiaana ja lähes kaikki 4-vuotiaat ovat jo mukana esikoulussa. Ensimmäisen asteen opinnot päättyvät Hollannissa 12-vuoden iässä. Suomessa koulu aloitetaan 7-vuoden iässä ja 12
peruskoulu päättyy 15-vuoden iässä. Hollannissa ikäluokat eriytyvät ammatilliseen, ammattikorkeakouluun johtavaan ja yliopistoon johtavaan linjaan. Kehityspsykologisesta näkökulmasta ero on merkittävä. Suomessa koko ikäluokka käy läpi murrosiän keskeisen kehitysvaiheen kaikille yhteisessä peruskoulussa. Jako lukioon ja ammatilliseen toiseen asteeseen tehdään Suomessa jo huomattavasti selkiytyneemmässä ikävaiheessa kuin Hollannissa. Keskeyttäneiden määriä vertailtaessa onkin kiinnitettävä huomiota keskeyttäneiden ikään. Esimerkiksi Suomessa peruskoulun keskeyttäneiden määrä on pieni (vuositasolla 150) eli siis 15- ikävuoteen asti. Toisen asteen keskeyttäneiden määrää aletaan laskemaan ikävuodesta 15, kun taas Hollannissa ko. ikävuosi on 12. Nyman, Kaisu: Olin ottanut yhdeksi tavoitteekseni ennen matkaa pohtia sitä, onko oppivelvollisuusiän nostamisella vaikutusta koulun keskeyttämiseen tai ylipäätään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Näkemäni perusteella olisin kyllä sitä mieltä, että iän nostamisella ei saavuteta sen parempia tuloksia. Hollannissa on panostettu monella eri tavalla nuorten osallistamiseen osaksi yhteiskuntaa. Toimijoita on oppilaitosten lisäksi useita muitakin niin maakunnallisia kuin valtakunnallisiakin. Siitä huolimatta kohtuullisen suuri osa nuorista täytettyään 18 v. päätyy omille teilleen ei aina välttämättä syrjäytyen, osa nuorista päätyy töihin. Jatkon suhteen ongelma on se, että heiltä puuttuu riittävä ammatillinen koulutus. Tulosten kannalta näyttäisi tärkeintä olevan nuoren oman motivaation synnyttäminen. Hollannin järjestelmässä hyvää on tietynlainen keppi ja porkkana ajattelu. Erilaisten etuuksien saaminen on tiukemmin rajattu siihen, mitä tekee. Myös työnantajien vahvempi rooli nuorten työllistäjänä eroaa Suomen järjestelmästä, samoin osa-aikatyön mahdollisuudet ovat ihan toisenlaiset. Yritysten saamista rahallisista tuista ei oikein syntynyt selvää mielikuvaa, miten se eroaa suomalaisesta järjestelmästä. Miten saisimme julkiset työnantajat myös osallistumaan nuorisotakuun toteuttamiseen, esim. miten saisimme vastaavanlaisen työpajan sairaalan sisälle toimimaan? Oulasvirta-Niiranen, Päivi: Hollantilaisissa esityksissä tuli useaan otteeseen esille nuorten ohjaamisessa ja valmennuksessa motivoiva työote, mahdollisuuksia ja voimavaroja kartoittava tapa työskennellä nuorten kanssa. Esim. Education Wise -työkalun avulla nuoren vahvuuksia ja kehittämiskohteita saadaan näkyville ja täten ohjauksessa hyödynnettäväksi. Yksilövalmennus, life coachaus tuottavat tuloksia nuoren jäsentäessä koulutuspolulla etenemistään. Nuorta ei jätetä yksin. Suomessa olisi mielenkiintoista laajamittaisemmin hyödyntää esim. ratkaisukeskeistä työskentelytapaa nuorten parissa toimittaessa. Groningenissa esitelty malli koulutuksen ja työelämän yhdistämisestä oli mielenkiintoinen. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa käytännön harjoittelua sairaaloissa. Suomessa esim. oppilaitokset ja nuorten työpajat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyön vahvistaminen on vahva tavoite. Innovatiivisuutta tarvitaan sopivien työtehtävien löytämiseen ja nuorten työelämään tutustumisen mahdollistamiseen. Tarvitaan työtehtäviä, joissa nuorilla on mahdollisuus toimia ja oppia. Pasanen, Päivi: On aina hyvä huomata, että ei meillä ainoastaan olla näiden ongelmien kanssa painiskelemassa, vaan ongelma on laajempi kansainvälisesti. Ero on kuitenkin siinä, miten valtion/maakunnan 13
tasolla säädellysti puututaan ongelmiin ja niiden hoitamiseen. Seuranta- ja toimintajärjestelmä on systemaattinen, eikä periaatteessa jätä ketään ulkopuolelle. Tämä ei varmastikaan sovellu sellaisenaan Suomeen, mutta kunta-/valtio-ohjaus voisi olla jollain tasolla tarpeen. Menetelmällisesti paljon käyttökelpoista. Pietikäinen, Reetta: Suomessa on edelleen vaihtoehtoisten opintopolkujen vahvistamisen tarve; toiminnallisen oppimisen ja tekemällä oppimisen arvostuksen kasvattamisen tarve sekä koulutuksen työvaltaisten mahdollisuuksien lisäämisen tarve. Minäpystyvyys-käsitettä ja sen tuomia mahdollisuuksia työpajakentällä lähdetään edelleen työstämään käynnissä olevassa työpajapedagogiikan määrittelytyössä. Haasteena pohjoismaiselle tasa-arvoajattelulle jossain määrin vieras lähestymistapa tästä näkökulmasta puhe oli paikoin nuoria leimaavalla tavalla luokittelevaa, nousi esille erityisesti älykkyysosamäärän mittaamista koskevassa keskustelussa. Rekola, Jari: Vaikutuksen teki erityisesti koulupudokkaiden kanssa tehtävän työn suunnitelmallisuus, sen kattavuus ja koordinaatio: kaikkiin tiedetään ja heihin ollaan yhteydessä tavalla tai toisella. Tämä siis perustuu Hollannin koulujärjestelmään ja sen mahdollistamaan patisteluun aina 23 ikävuoteen asti. Suomessa tietosuojaviranomaiset vahtivat haukansilmillään eri rekistereiden oikeutusta. Minusta Hollannin tapa koota koulupudokkaat ja siinä erityistä tukea tarvitsevat nuoret yhteen, kaikille toimijoille avoimeen, mutta toki suojattuun, rekisteriin on järkevä. Tieto kulkee ja on ajantasaista. Paljon keskustelua herätti hollantilaisten tapa testata nuoria aina älykkyystesteistä lähtien. Kyllähän meilläkin tarvittaessa tehdään esim. luki- ja muita oppimisvaikeuksiin tai hahmottamiseen liittyviä testejä, mutta työskentely perustuu kuitenkin pitkälti nuoren arviointiin toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Siinä missä Hollannissa testataan ennen toimintaa ja lähes kaikki, meillä testataan matkan varrella tarvittaessa. Rolin, Peter: Drachtenin "vihkonen" welcome visitors from finland" a la Karin Koojiman etc on minusta tosi hyvä käytännön esimerkki. The education ruler, dilemma manager olisi mielestäni hyvä pilotoida jonkun peruskoulun yhteydessä, esimerkiksi ESR hankekokeiluna. Käytännönläheisemmän linjan/idean/näkemyksen vieminen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. "Keskieurooppalaista mallia" osaltaan edesauttamaan yritysyhteistyötä, mestarikisälli oppimista, oppisopimusta. Voisiko tästä sitten vielä yksilöllisempää tukea tarjoava malli olla tuettu oppisopimus jossa paja-oppilaitos-yritys tekisivät yhteistyötä tutkinnon saamiseksi. 14
13. Raportissa käytettyjä lähteitä Opintonsa keskeyttäneet Hollannissa: The Approach to Early School Leaving. Policy in the Netherlands and the provisional figures of the 2012-2011 performance agreements. Ministry of Education, Culture and Science. (www.aanvaloschooluitval.nl) National system overview on education systems in Europe. The Netherlands, December 2011. Nuorisotyöttömyys EU-maissa: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/unemployment_statistics Liitteet: Liite 1. Tietopaketti Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintojen keskeyttäjistä. Welcome visitors from Finland. Drachten, Holland, 7 november 2012, RMC de Friese Wouden. Liite 2. H-mallin suomennos. Jari Rekola, Siltavalmennus r.y, Tampere. Liite 3. Education Wise. Dilemmamanager, Ralph van den Bosch. Liite 4. Matkan ohjelma. 15