Lausunto 3809-6a 1(17) 14.1.2009 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi Värähtelyselvityksen täydennys, Lepolan alue, Järvenpää 1 Kohde Järvenpään kaupungin tekninen toimi on tilannut värähtelyselvityksen liittyen Järvenpäässä sijaitsevaan Lepolan alueeseen. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi pääasiassa 1 2 kerroksisia asuinrakennuksia mutta lähinnä päärataa sijaitsee myös muutamia 4 kerroksisia asuinkerrostaloja. Poikkitien eteläpuoleisella alueella lähimmät suunnitellut rakennukset ovat noin 210m etäisyydellä mutta poikkitien pohjoispuolella lähimmät rakennukset ovat keskimäärin noin 32 40 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Tämä selvitys on laadittu kaavarunkosuunnitelman perusteella ja tässä selvityksessä arvioidaan raideliikenteen aiheuttamat tärinä- sekä runkomelutasot alueella sekä annetaan suositukset maankäytönsuunnitteluun. Alueella on 5.5.-7.5.2008 suoritettu kolmena päivänä lyhyitä tarkastusmittauksia ja niiden tulokset on esitetty lausunnossa Helimäki 3809-3. Tätä lausuntoa varten on alueella suoritettu täydentävä viikon pituinen seuranta ajanjaksolla 27.10.- 3.11.2008. Tässä lausunnossa esitetään molempien ten tulokset. Pehmeillä maalajeilla ongelmaksi nousee yleensä tärinä, kun taas kovilla maalajeilla runkomelu saattaa olla haitallisempi. Normaalisti värähtelyhaitan suuruutta on mitattu sekä arvioitu VTT:n ohjeen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti [Talja, A. 2004], joka perustuu viikon mittaisen jakson käyttöön. Ensimmäisen vaiheen tarkastusmittaukset tehtiin kaavoitustarpeisiin yleensä riittävää lyhyempää jaksoa käyttäen. Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella havaittiin kuitenkin tarpeelliseksi suorittaa viikon pituinen seuranta, jolloin saadaan tarkemmin arvioitua tärinähaitta asunnoissa sekä mahdolliset toimenpiteet. Lyhyellä ajanjaksolla tehdyt mittaukset vastaavat arviointitasoa 2 ja viikon pituinen jakso arviointitasoa 3 [Törnqvist, J. ja Talja, A. 2006]. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 2(17) 14.1.2009 2 Värähtely Mittaukset kohteessa suoritettiin alueella 5.5.-7.5.2008 sekä 27.10.-3.11.2008 välisellä ajalla. Värähtelyä mitattiin alueella useissa pisteessä sekä pysty- että vaakasuuntiin. Mittaus toteutettiin VTT:n julkaiseman Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti [Talja, A. 2004], sillä erotuksella että jakso oli ensimmäisen vaiheen mittauksissa lyhyempi. Mittausajankohdat sekä antureiden sijoitus on esitetty taulukossa 1. Yhteensä alueella mitattiin ensimmäisessä vaiheessa noin 170 ja toisessa vaiheessa 996 ohitusta. Ensimmäisessä vaiheessa ajankohdat pyrittiin valitsemaan siten, että jakson aikana onnistuttaisiin mittaamaan tärinän kannalta usein ongelmallisimpia raskaita tavarajunia. Tunnuslukuja määriteltäessä on käytetty VTT:n suosituksen mukaista kerrointa 2, koska kyseessä on kaavoitusvaiheen selvitys. Kertoimen voidaan kyseisessä kohteessa olettaa tuottavan turvallisen arvion pidemmältä jaksolta saatavasta tunnusluvusta [Huhtala, T. 2006]. Toisen vaiheen tuloksista on lisäksi laskettu tärinän tunnusluvut asunnoissa huomioimalla tärinän voimistuminen rakenteissa. Asunnoissa arvioituja tunnuslukuja laskettaessa ei käytetä kerrointa 2. Mittaushetkellä maaperä ei ollut jäässä. Mittauspisteet on merkitty pohjakarttaan liitteessä 1. Mittaus suoritettiin ensimmäisessä vaiheessa miehitettynä, jolloin mittaaja pystyi varmistamaan jokaisen tuloksen aiheuttajan. Toisessa vaiheessa mittaukset suoritettiin vain osa-aikaisesti miehitettynä mutta videovalvonnalla varustettuna. Videovalvonta käynnistyi automaattisesti tärinän ylittäessä ennalta asetetun kynnysarvon. Kuvamateriaalin perusteella pyrittiin selvittämään värähtelyn aiheuttaja mutta aina se ei onnistunut esim. pimeydestä johtuen. Ensimmäisen vaiheen mittauksissa laitteisto käynnistettiin manuaalisesti hieman ennen ohitusta ja toisen vaiheen mittaukissa laitteisto käynnistyi automaattisesti tärinä ylittäessä ennalta asetetun kynnysarvon. Ensimmäisen vaiheen mittauksissa ohituksen aikana kirjattiin ylös sekä kalusto että ohitukseen kulunut aika, jolloin pystyttiin jälkikäteen karkeasti arvioimaan myös ajo. MP1 MP2 MP3 MP4 MP5 Mittauspiste Taulukko 1. Värähtelymittauksen pisteet sekä -suunnat. Mittausajankohta Mittaussuunnat Anturin sijoitus 5.5.2008 18:00-22:30 5.5.2008 18:00-22:30 5.5.2008 18:00-22:30 6.5.2008 16:00-22:30 6.5.2008 16:00-22:30 pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan radan suuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti Etäisyys lähimmästä raiteesta n. 210m maaperä n. 210m maaperä n. 105m maaperä n. 32m maaperä n. 32m maaperä Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 3(17) 14.1.2009 MP6 MP7 MP8 MP9 MP10 MP11 MP12 6.5.2008 16:00-22:30 7.5.2008 16:30-22:30 7.5.2008 16:30-22:30 7.5.2008 16:30-22:30 27.10.2008 klo 14:20-3.11.2008 klo 14:20 27.10.2008 klo 14:20-3.11.2008 klo 14:20 27.10.2008 klo 14:20-3.11.2008 klo 14:20 rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten n. 64m maaperä n. 32m maaperä n. 32m maaperä n. 64m maaperä n. 32,5m maaperä n. 65m maaperä n. 110m maaperä 2.1 Määräykset Raideliikenteen aiheuttama värähtely aiheuttaa kahdenlaista haittaa rakennuksissa 1) tärinää, jonka käyttäjät aistivat liikkeenä ja 2) runkomelua, jolloin värähtely aiheuttaa korvin kuultavaa ääntä asuntoon. Runkomelu on matalataajuista ääntä, joka muistuttaa esim. etäistä ukkosen jylinää. Kovilla maaperillä ja matkustajajunilla ongelmaksi yleensä muodostuu runkomelu, kun taas pehmeillä maaperillä ja raskailla junilla ongelma on yleensä tärinä. 2.1.1 Tärinä Ympäristösuojelulaki [Ympäristönsuojelulaki n:o 86. 2000] ja ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista [SRakMK, B3. 2004] edellyttävät liikennetärinästä aiheutuvat ympäristöhaitat otettaviksi huomioon. Edellä mainitun asetuksen mukaan liikennetärinä ei saa aiheuttaa vaurioita rakennukselle, eikä kohtuutonta häiriötä rakennuksessa oleville ihmisille. Edellä mainitussa VTT:n ohjeessa on annettu Norjan standardiin perustuvat ohjearvot tärinän raja-arvoiksi. Taulukossa 2 on esitetty eri tärinäluokkien ylärajat kiihtyvyydelle sekä kuvaus luokkaan kuuluvan värähtelyn häiritsevyydestä. Yläraja on taajuuspainotetuista kiihtyvyyssignaaleista laskettu tilastollinen tunnusluku rakennuksessa. Luokka C edustaa minimitasoa, johon tulee pyrkiä uusien rakennusten suunnittelussa. Tilastollinen tunnusluku on määritelty siten, että satunnaisesti ohiajava juna ei 95 prosentin todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Tunnusluku tulisi VTT:n ohjeen mukaan määrittää käyttäen viikon pituista jaksoa. Norjan standardi, johon ohje perustuu, ei edellytä viikon jaksoa. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 4(17) 14.1.2009 a w,95 [mm/s 2 ] Kuvaus häiritsevyydestä. Taulukko 2. Värähtelyluokat, kiihtyvyys a w,95 on taajuuspainotetun kiihtyvyyden tilastollinen tunnusluku kyseisen luokan ylärajalla [Talja, A. 2004]. Luokka A Luokka B Luokka C Luokka D 3,6 5,4 11,0 21,0 Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista voi pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. 2.1.2 Runkomelu Runkomelua arvioidaan käyttämällä SLOW-aikapainotusta. Runkomelun suhteen Suomessa ei toistaiseksi ole olemassa virallisia viranomaismääräyksiä. Avoradalla, jolla on suhteellisen paljon liikennettä voidaan asunnoissa raja-arvona pitää arvoa 35dB. Mikäli huiput ovat hyvin satunnaisia, voidaan raja-arvona pitää Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Asumisterveysohjeen terveyshaitan ylärajaa L A,F,max 45dB [Asumisterveysohje. 2003]. Koska FAST-ja SLOW-aikapainotuksella saatavien äänitasojen ero on noin 2 db, voidaan asumisterveysohjeen ylärajan tulkita junaliikenteen aiheuttamalle runkomelulle olevan noin 43 db. Liike- ja toimistotiloille voidaan raja-arvona pitää arvoa 45 db. Nyt kyseessä olevassa kohteessa voidaan liikennöinnin tulkita olevan tiheää, jolloin rajaarvona voidaan pitää 35dB asuinrakennusten osalta ja 45 db toimisto- ja liiketilojen osalta. Mikäli rakennuksiin sijoitetaan esimerkiksi majoitustoimintaa, tulee sille soveltaa asuinrakennusten raja-arvoa. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 5(17) 14.1.2009 3 Tulokset Mitatuista kiihtyvyyssignaaleista laskettiin ja arvioitiin tärinä- sekä runkomelutasot suunnitelluissa asunnoissa. Mittaustulosten värähtelylähteenä oli junaliikenne. 3.1 Tärinän tunnusluvut maaperässä Kaikki tulokset analysoitiin VTT:n julkaiseman ohjeen mukaisesti [Talja, A. 2004]. Menetelmässä jokainen mitattu lineaarinen kiihtyvyyssignaali ensin käsitellään vastaamaan ihmisen kokemaa tärinän häiritsevyyttä käyttäen taajuuspainotusta [ISO 2631-2. 2003]. Tämän jälkeen taajuuspainotetusta signaalista määritetään yhden sekunnin aikavakiota käyttämällä tehollisarvo. Tehollisarvojen huippuarvoista 15 merkitsevintä (=suurinta) valitaan tunnusluvun laskentaan. Tunnusluku saadaan lisäämällä 15 merkitsevimmän tuloksen keskiarvoon keskihajonta 1,8-kertaisena. Näin saatua tunnuslukua voidaan verrata VTT:n ohjeen mukaisiin suosituksiin. Tunnusluvun tilastollinen määrittely on, että se 95 prosentin todennäköisyydellä edustaa kaikkia liikennevälineitä. Toisin sanoen satunnaisesti mitattu ohitus ei 95 prosentin todennäköisyydellä ylitä kyseistä arvoa. Taulukko 3. Eri pisteissä määritetyt tunnusluvut a w,95, suurimmat huippuarvot ˆ sekä tärinäluokat taulukon 2 mukaan. MP1 MP2 MP3 MP4 MP5 MP6 MP7 a w, RMS Mittaussuunta Tunnusluku a w,95 jaksolta määritettynä Suurin taajuuspainotetun kiihtyvyyden tehollisarvon huippuarvo ˆ a w, RMS Tärinäluokka VTT:n suosituksen mukaan jaksolla pystysuuntaan 0,4 mm/s 2 0,2 mm/s 2 A rataa vasten 1,0 mm/s 2 0,6 mm/s 2 A radan suuntaisesti 1,5 mm/s 2 0,7 mm/s 2 A pystysuuntaan 0,7 mm/s 2 0,5 mm/s 2 A radan suuntaisesti 3,4 mm/s 2 1,7 mm/s 2 A rataa vasten 3,4 mm/s 2 1,7 mm/s 2 A pystysuuntaan 24,9 mm/s 2 14,9 mm/s 2 ylittää D luokan rataa vasten 18,0 mm/s 2 11,6 mm/s 2 D radan suuntaisesti 13,8 mm/s 2 8,3 mm/s 2 D pystysuuntaan 22,1 mm/s 2 13,7 mm/s 2 ylittää D luokan rataa vasten 14,1 mm/s 2 8,5 mm/s 2 D radan suuntaisesti 14,6 mm/s 2 9,1 mm/s 2 D rataa vasten 9,9 mm/s 2 5,0 mm/s 2 C pystysuuntaan 12,9 mm/s 2 8,3 mm/s 2 D rataa vasten 8,6 mm/s 2 4,6 mm/s 2 C Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 6(17) 14.1.2009 MP8 MP9 MP10 MP11 MP12 radan suuntaisesti 8,2 mm/s 2 5,1 mm/s 2 C pystysuuntaan 4,0 mm/s 2 2,4 mm/s 2 B rataa vasten 6,1 mm/s 2 3,6 mm/s 2 C radan suuntaisesti 6,1 mm/s 2 3,9 mm/s 2 C rataa vasten 5,2 mm/s 2 2,9 mm/s 2 B pystysuuntaan 9,6 mm/s 2 4,9 mm/s 2 C rataa vasten 14,6 mm/s 2 7,5 mm/s 2 D radan suuntaisesti 11,1 mm/s 2 6,3 mm/s 2 D pystysuuntaan 14,7 mm/s 2 8,5 mm/s 2 D rataa vasten 11,6 mm/s 2 7,8 mm/s 2 D radan suuntaisesti 9,8 mm/s 2 5,5 mm/s 2 C pystysuuntaan 10,5 mm/s 2 5,4 mm/s 2 C rataa vasten 6,1 mm/s 2 3,2 mm/s 2 C Taulukossa 3 on esitetty kiihtyvyyden tilastolliset tunnusluvut a w,95 jaksolta määritettynä. Taulukossa on lisäksi esitetty suurin mitattu yksittäisen ohituksen painotetun kiihtyvyyden tehollisarvon huippuarvo ˆ eri pisteissä. a w, RMS Tunnusluvun määrittelyssä on käytetty kerrointa 2. Eri pisteistä määritetyt tunnusluvut on merkitty myös pohjakarttaan liitteessä 3. Tunnusluvun laskentaan käytetyt 15 merkitsevintä tulosta kunkin pisteen osalta on esitetty liitteissä 4 ja 5. Lähellä rataa mitattaessa pystysuuntainen tärinä oli yleensä voimakkaampaa kuin vaakasuuntainen. Sekä pysty- että vaakasuuntiin mitattaessa tärinätasot olivat kuitenkin erittäin korkeita lähimmäksi rataa suunniteltujen rakennusten kohdalla. Mittauspisteissä 7 ja 8 saatiin hieman pienempiä tärinätasoja kuin samalla etäisyydellä radasta pisteissä 4 ja 5. Tämä johtuu oletettavasti siitä, että pehmeät maakerrokset ohenevat tutkitun alueen pohjoisreunalle päin siirryttäessä. Peruskalliota olikin näkyvillä aluetta pohjoisreunalta rajaavan Sipoontien alikulun läheisyydessä. Vaiheen kaksi pisteessä MP10 etäisyydellä 32m saatiin hieman pienempiä arvoja kuin etukäteen olisi ollut oletettavaa. Sen sijaan pisteessä MP 11 etäisyydellä 65m saatiin suhteessa pisteen MP10 arvoihin suhteellisen voimakkaat arvot. Oletettavasti tämä johtuu pehmeän maakerroksen paksuuden kasvamisesta kauempana radasta. Yksittäisistä ohituksista mitatut värähtelytasot jo yksinään riittävät muutamissa pisteissä (4 ja 5) ylittämään luokan C tilastollisen tunnusluvun, joka tulisi alittaa 95 prosentissa satunnaisesti mitatuista ohituksista. Yleisesti raskaat tavarajunat olivat värähtelyn kannalta ongelmallisimpia mutta myös suurella nopeudella liikennöineet kaukoliikenteen junat tuottivat suhteellisen korkeita värähtelytasoja. Mittausten aikana mittaajat aistivat maaperän voimakasta tärinää esim. raskaiden öljyjunien ohitusten aikana. Kuvassa 1 on esitetty suurin yksittäisestä ohituksesta aiheutunut tulos. Mittaustulos on mitattu tavara ohituksesta pisteestä 4 pystysuuntaan. Kuvassa pystyakselilla on taajuuspainotettu kiihtyvyys a w. Kuvassa 2 on esitetty kuvan yksi signaalista laskettu taajuuspainotetun kiihtyvyyden spektri. Kuvasta on havaittavissa, että tärinä on voimakkainta noin 6 8 Hz alueella. Tärinä oli merkitsevintä myös vaakasuuntaan samalla taajuusalueella. Samalla taajuusalueella oli värähtely voimakkainta myös vaiheen kaksi tuloksissa. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 7(17) 14.1.2009 mm/s^2 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 0 5 10 15 20 25 s Kuva 1. Tavara ohituksesta pisteessä 4 pystysuuntaan mitattu taajuuspainotettu kiihtyvyyssignaali. Taajuuspainotetun kiihtyvyyden huippuarvo âw 30 mm/s 2 ja tehollisarvon huippuarvon ˆ =14,7 mm/s 2. Kuvassa pystyakselilla on mm/s^2 2.0 1.9 1.8 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 a w, RMS taajuuspainotettu kiihtyvyys a w. 0 50 100 150 200 Hz Kuva 2. Kuvan yksi signaalista laskettu taajuuspainotetun kiihtyvyyden spektri. Tärinä on voimakkainta 6 8 Hz alueella. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 8(17) 14.1.2009 Poikkitien eteläpuoleisella alueella, jolla suunnitellut rakennukset ovat lähimmillään noin 210m etäisyydellä lähimmästä raiteesta, ei tärinä esitettyjen tulosten perusteella tule muodostumaan ongelmaksi. Kyseisellä alueella tullaan asunnoissa saavuttamaan tärinäluokka A tai B. Sen sijaan Poikkitien ja Sipoontien välisellä alueella tärinäongelma on maaperästä mitattujen tunnuslukujen perusteella huomattava. Tärinähaitan tarkempi arviointi asunnoissa on esitetty seuraavassa kappaleessa. 3.2 Tärinän tunnusluvut asunnoissa Maaperästä mitatut tulokset analysoitiin lisäksi VTT:n ohjeen 2425 Rakennuksiin siirtyvän liikennetärinän arviointi mukaisesti. Menetelmässä lasketaan maaperästä määritetyn tunnusluvun laskennassa käytettyjen 15 merkitsevimmän ohituksen perusteella tärinän kytkeytyminen taajuuskaistoittain rakennuksen perustuksiin. Alle 10 Hz taajuuksilla sekä pysty- että vaakasuuntaisen tärinän oletetaan kytkeytyvän vaimentumatta perustuksiin. Koska kohteessa tärinän hallitsevat komponentit ovat pääasiassa alle 10 Hz taajuuksilla, värähtelyn tunnusluku perustuksissa on lähes yhtä suuri kuin maaperässä. Perustuksista vaakasuuntaisen tärinän oletetaan kytkeytyvän ja vahvistuvan rakennuksen rungossa. Rakennuksen rungolle lasketaan tärinän tunnusluku sekä yleistä voimistumista noudattaen (a w,1,runko ) että resonanssi tarkastelun perusteella (a w,2,runko ). Tärinä taajuussisällön osuessa rungon ominaistaajuudelle tärinä voimistuu huomattavasti. Rungon ominaistaajuuden arvioinnissa ei määritetä tarkkaa resonanssitaajuutta, vaan resonanssin arvioidaan aina sijoittuvan tietylle taajuusvälille rakennuksen korkeudesta riippuen. Kyseisellä taajuusvälillä tärinän voimistuminen lasketaan terssikaistoittain. Lopulliseksi asunnoissa esiintyvän vaakasuuntaisen tärinän tunnusluvuksi käytetään tunnuslukua (a w,95,runko ), joka on edellä mainituista rungon tunnusluvuista suurempi. Perustuksista pystysuuntaisen tärinän oletetaan kytkeytyvän ja vahvistuvan rakennuksen lattioissa. Rakennuksen lattioille lasketaan tärinän tunnusluku rungon tapaan sekä yleistä voimistumista noudattaen (a w,1,lattia ) että resonanssi tarkastelun perusteella (a w,2,lattia ). Tärinä taajuussisällön keskittyessä lattian ominaistaajuuden läheisyyteen tärinä voimistuu huomattavasti kyseisillä taajuuksilla. Lattian resonanssitarkastelussa oletetaan, että laskennan epätarkkuuksista johtuen, resonanssi voi esiintyä arvioidun terssikaistan lisäksi myös vierekkäisillä terssikaistoilla. Lopulliseksi asunnoissa esiintyvän pystysuuntaisen tärinän tunnusluvuksi käytetään tunnuslukua (a w,95,lattia ), joka on edellä mainituista lattian tunnusluvuista suurempi. Taulukossa 4 on esitetty rakennusten korkeuksien ja rakenteiden perusteella arvioidut tärinän tunnusluvut asunnoissa pisteittäin välipohjan kannalta parhaassa tapauksessa eli tilanteessa, jolloin lattian liiallista resonanssia on pyritty välttämään. Kuten edellisessä kappaleessa todettiin, maaperästä mitattujen tunnuslukujen perusteella pisteissä MP1, MP2 ja MP3 tarkempi tarkastelu ei ole ollut tarpeen. Resonanssin välttämiseksi eri välipohjatyypeille on ilmoitettu rakenteelle sallitut jännevälit siten, että yhä saavutettaisiin uudisrakennusten minimitavoite eli tärinäluokka C. Välipohjarakenteen ominaistaajuus riippuu välipohjarakenteesta, jännevälistä sekä rakenteen jäykkyydestä. Näitä tietoja ei eri rakennuksista tässä vaiheessa ole saatavilla, joten resonanssitarkastelussa on käytetty kyseisille rakenteille tyypillisiä arvoja. Suunnitteluvaiheessa voitaneen vielä hieman vaikuttaa käytettäviin rakenteisiin sekä niiden jäykkyyksiin, jolloin on mahdollista vaikuttaa taulukossa esitettyihin jänneväleihin. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 9(17) 14.1.2009 Arvot on esitetty eri pisteissä tarvittaessa sekä rivi- että kerrostaloille eri rakennevaihtoehdoilla. Rakenteista massiivilaatta välipohjat on merkitty tunnuksella M ja ontelolaatat tunnuksella O. Tunnuksen perässä oleva numero viittaa rakenteen paksuuteen. Taulukon arvot ovat arvioita, jolloin lopulliset rakenteet ja niiden ominaisuudet tulee suunnitteluvaiheessa tarkastuttaa akustiikkasuunnittelijalla. Taulukko 4. Arvioidut tärinätasot asunnoissa ns. parhaassa tapauksessa, kun huomioidaan tärinän voimistuminen rakenteissa. Suluissa oleva merkintä tarkoittaa onko tunnusluku seurausta yleisestä voimistumisesta rakenteissa (y) vai resonanssitarkastelusta (r). Yksi kerroksisille rakennuksille on lisäksi esitetty vaihtoehdot eri perustamistavoilla maanvarainen (mv) ja paalutettu (pl). Uudisrakennuksissa tavoitteena on tärinäluokka C, jonka korkein sallittu tunnusluku a w,95 =11mm/s 2. piste (etäisyys) rakennuksen kerroslukumäärä a w,95,runko [mm/s 2 ] ja tärinäluokka välipohja jänneväli a w,95,lattia [mm/s 2 ] ja tärinäluokka MP4 (32m) 4 13,2(y): D O37 <8,0m tai >13,5m 18,4(y) (1 : D MP4 (32m) 4 13,2(y): D M24 <6,0m tai >10,5m 18,4(y) (1 : D M30 MP5 (32m) 4 10,8(y): C O37 <7,5m tai >13,5m 16,2(y) (2 : D MP5 (32m) 4 10,8(y): C M24 <5,0m tai >10,5m 16,2(y) (2 : D M30 MP6 (64m) 2 7,3(y): C O27 <6,0m tai >11,0m 16,2(y) (2 : D MP6 (64m) 2 7,3(y): C M24 <5,0m tai >10,5m 16,2(y) (2 : D M30 MP6 (64m) 4 7,3(y): C O37 <7,5m tai >13,5m 16,2(y) (2 : D MP6 (64m) 4 7,3(y): C M24 <5,0m tai >10,5m 16,2(y) (2 : D M30 MP7 (32m) 4 5,7(y): C O37 <6,5m tai >12,0m 9,3(r) (3 : C MP7 (32m) 4 5,7(y): C M24 <4,5m tai >9,5m 9,3(r) (3 : C M30 MP8 (32m) 4 3,9(y): B O37-3,3(r) (3 : A MP8 (32m) 4 3,9(y): B M24-3,3(r) (3 : A M30 MP9 (64m) 2 3,7(y): B O27 - alle 3,3: A tai M24 M30 MP9 (64m) 4 3,7(y): B O37 tai M24 M30 - alle 3,3: A MP10 (32m) 4 9,1(y): C O37 <7,5m tai >12,0m 7,1(y) (4 : C MP10 (32m) 4 9,1(y): C M24 <5,0m tai >9,5m 7,1(y) (4 : C M30 MP11 (65m) 2 9,9(r): C O27 <6,5m tai >11,0m 11,0(r) (5 : C MP11 (65m) 2 9,9(r): C M24 <5,5m tai >10,5m 11,0(r) (5 : C M30 MP11 (65m) 4 8,6(y): C O37 <8,0m tai >13,5m 11,0(r) (5 : C MP11 (65m) 4 8,6(y): C M24 M30 <5,5m tai >10,5m 11,0(r) (5 : C MP12 1 mv 3,1(y): A O27 <5,5m tai >11,0m 10,3(r) (6 : C (110m) MP12 1 mv 3,1(y): A M24 <5,5m tai >10,5m 10,3(r) (6 : C Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 10(17) 14.1.2009 (110m) M30 MP12 1 pl 4,6(y): B O27 <5,5m tai >11,0m 10,3(r) (6 : C (110m) MP12 1 pl 4,6(y): B M24 <5,5m tai >10,5m 10,3(r) (6 : C (110m) M30 MP12 2 4,6(y): B O27 <5,5m tai >11,0m 10,3(r) (6 : C (110m) MP12 (110m) 2 4,6(y): B M24 M30 <5,5m tai >10,5m 10,3(r) (6 : C 1) mikäli välipohja ajautuu resonanssiin a w,lattia 34,4mm/s 2 : ylittää D luokan 2) mikäli välipohja ajautuu resonanssiin a w,lattia 25,0mm/s 2 : ylittää D luokan 3) mikäli välipohja ajautuu resonanssiin a w,lattia 16,5mm/s 2 : D 4) mikäli välipohja ajautuu resonanssiin a w,lattia 14,5mm/s 2 : D 5) mikäli välipohja ajautuu resonanssiin a w,lattia 21,6mm/s 2 : ylittää D luokan 6) mikäli välipohja ajautuu resonanssiin a w,lattia 14,0mm/s 2 : D Mittauspisteen MP9 osalta pystysuuntaisen värähtelyn arviot perustuvat samalla linjalla lähempänä rataa sijainneen pisteen MP8 arvoihin. Mittauspisteen MP6 osalta pystysuuntaisen värähtelyn arviot perustuvat samalla linjalla lähempänä rataa sijainneen pisteen MP5 arvoihin sekä havaintoon, että pisteiden MP10 ja MP11 välillä raskaiden tavarajunien pystysuuntaisen tärinän ei havaittu välttämättä ollenkaan vaimentuvan etäisyyden muuttuessa samassa suhteessa. Suunnitelluilla rakennusten korkeuksilla vain pisteessä MP4 rakennuksen rungon värähtelyluokka (a w,95,runko ) ylittää luokan C arvot. Myös muutamassa muussa pisteessä (MP5, MP10 ja MP11) ollaan rakennuksen rungon osalta suhteellisen lähellä luokan C ylärajaa. Koska pisteen MP4 rungon tunnusluku on seurausta vaakasuuntaisen värähtelyn yleisestä voimistumisesta rungossa (a w,1,runko ) ei rakennuksen rungon ominaistaajuus eikä siten kerroslukumäärän muutos vaikuta kyseiseen arvoon. Eri välipohjatyypeillä pisteissä MP4, MP5 ja MP6 arvioidut rakennuksen lattian värähtelyluokat (a w,95,lattia ) tulevat ylittämään luokan C arvot. Tämä on seurausta pystysuuntaisen värähtelyn yleisestä voimistumisesta välipohjarakenteissa (a w,1,lattia ), jolloin rakennetyypistä ja jännevälistä riippumatta ei ole mahdollista saavuttaa luokan C arvoja. Kaikissa muissa pisteissä välipohjarakenteen resonanssia tulee välttää, jolloin rakenteiden jänneväleille tulee huomattavia rajoituksia (vrt. taulukko 4). Esitetyt jännevälien rajoitukset perustuvat kyseisten rakennetyyppien tyypillisiin jäykkyyksiin, jolloin suunnitteluvaiheessa on mahdollista vielä hieman vaikuttaa jänneväleihin. Koska kaikissa pisteissä resonanssivaikutus voi johtaa huomattavan voimakkaaseen tärinän voimistumiseen, lopulliset rakenteet ja niiden mahdollinen resonanssivaikutus tulee kuitenkin tarkastuttaa suunnitteluvaiheessa akustiikkasuunnittelijalla. 3.3 Runkomelu rakennuksissa Mitattujen kiihtyvyyssignaalin perusteella laskettiin värähtelynopeudet terssikaistoittain. Näistä arvoista laskettiin tasot (v ref =50nm/s), joiden perusteella arvioitiin rakennuksissa esiintyvät äänitason A-taajuuspainotetut SLOW-aikavakiolla määritetyt huippuarvot. Maaperästä mitatuista arvoista saadaan arvioitua rakennuksissa esiintyvä äänitaso lisäämällä niihin 15 db. Menettelytapa on yleisesti käytössä, koska yksityiskohtainen laskenta edellyttäisi huoneen kaikkien pintojen sekä niiden ominaisuuksien taajuuskaistaista huomioimista, ja johtaisi siten tarkoituksettoman monimutkaiseen laskentaan. Taulukossa 5 on esitetty eri pisteissä rakennuksissa arvioidut runkomelutasot. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 11(17) 14.1.2009 Taulukko 5. Mittauspisteittäin arvioidut runkomelutasot rakennuksissa. Arvot on määritetty laskemalla maaperästä mitattujen kiihtyvyyssignaalien perusteella A-painotetut äänitasot sekä lisäämällä näihin 15 db. Mittaussuunta Runkomelutaso rakennuksessa MP1 MP2 MP3 MP4 MP5 MP6 MP7 MP8 MP9 MP10 MP11 MP12 pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan radan suuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti rataa vasten pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten radan suuntaisesti pystysuuntaan rataa vasten 18 db 26 db 25 db 15 db 21 db 26 db 38 db 46 db 49 db 38 db 49 db 49 db 39 db 40 db 50 db 51 db 37 db 43 db 44 db 38 db 42 db 43 db 39 db 34 db 37 db 35 db 31 db 37 db Kaikilla alueilla vaakasuuntainen värähtely tuotti korkeammat runkomelutasot kuin pystysuuntainen värähtely. Poikkitien eteläisellä puolella, jolla lähimmät rakennukset ovat noin 210m etäisyydellä lähimmästä raiteesta, ei runkomelu asunnoissa muodostu ongelmaksi mutta Poikkitien pohjoispuoleisella alueella raja-arvot tullaan ylittämään selkeästi. Suurimman äänitason aiheuttaneen tuloksen kiihtyvyyssignaali on esitetty kuvassa 3 ja sen terssikaistaiset arvot kuvassa 4. Mittaussignaali on mitattu kaukoliikenteen ohituksesta pisteessä 7 radan suuntaisesti. pisteestä 1 vaakasuuntaan mitattu. Runkomelun merkittävimmät taajuusalueet Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 12(17) 14.1.2009 sekä pysty- että vaakasuuntaan ovat 40 100 Hz. mm/s^2 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 -160-180 -200-1.0 3.4 7.8 12.2 16.6 21.0 s Kuva 3. Mittauspisteessä 7 radan suuntaisesti mitattu lineaarinen kiihtyvyyssignaali. Lineaarisen kiihtyvyyden huippuarvo â=175 mm/s 2. Kuvassa pystyakselilla on lineaarinen kiihtyvyys a. db(a) 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 10 12.5 16 20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 8 16 31.5 63 125 250 50 Kuva 4. Suurimman arvioidun äänitason (51 db) etäisyydellä 32m pisteessä 7 radan suuntaisesti tuottaneen tuloksen terssikaistaiset A-painotetut arvot. Hz Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 13(17) 14.1.2009 3.4 Yhteenveto tuloksista Poikkitien eteläpuoleisella alueella sekä tärinä- että runkomelutasot tulevat täyttämään vaatimustasot asunnoissa. Sen sijaan Poikkitien ja Sipoontien välisellä alueella esitettyjen tulosten perusteella sekä runkomelu- että paikoitellen tärinätasot ylittävät vaatimustasot lähimpien rakennusten osalta selvästi. Yleensä runkomelun arvioidaan alenevan noin 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Tällä perusteella runkomelutasojen osalta vaatimustaso täytetään pahimmassa tapauksessa vasta n. 200m etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Liitteessä 6 on esitetty runkomelutasoista seuraava eristystarve eri alueilla. Taulukossa 5 on esitetty kohdan 3.2 mukaisista tuloksista eri alueilla johdetut välipohjien rakennevaihtoehdot, joita käyttämällä päästään tärinäluokkaan C. Välipohjien ominaistaajuuden osuminen tärinän voimakkaimpien komponenttien kanssa samalle taajuusalueelle johtaa resonanssiin, jolloin tärinä voimistuu kyseisessä rakenteessa huomattavasti. Tästä syystä taulukon arvoissa on esitetty huomattavia rajoituksia välipohjien jänneväleille. Esitetyt jännevälien rajoitukset perustuvat kyseisten rakennetyyppien tyypillisiin jäykkyyksiin, jolloin suunnitteluvaiheessa on mahdollista vielä hieman vaikuttaa jänneväleihin. Lisäksi mahdollisten eristin- tai vaimennusratkaisujen käyttö voi kasvattaa sopiva jännevälejä tai vaihtoehtoisesti poistaa rajoitukset. Taulukon alueella I,a tullaan resonanssi-ilmiön välttämisestä huolimatta ylittämään luokan C arvot. Liitteessä 7 on esitetty taulukon 5 alueet karttaan merkittynä. Taulukko 5. Välipohjien rakennerajoitukset, jotta resonanssi-ilmiö vältetään. Rajoitukset on laskettu tyypillisillä materiaaliominaisuuksilla ja lopulliset rakenteet tulee suunnitteluvaiheessa tarkastuttaa akustiikkasuunnittelijalla. Mahdolliset vaimennusratkaisut voivat kasvattaa sopivia jännevälejä tai poistaa rajoitukset kokonaan. Taulukon aluetunnukset on merkitty karttaan liitteessä 7. alue välipohja jänneväli I,a O37 <7,5m tai >13,5m I,a M24 <5,0m tai >10,5m M30 I,a O27 <6,0m tai >11,0m II,a O37 <7,5m tai >13,5m II,a M24 <5,0m tai >10,5m M30 II,a O27 <6,0m tai >11,0m II,b O37 <6,5m tai >12,0m II,b M24 <4,5m tai >9,5m M30 II,b O27 <4,0m tai >10,0m II,c O37 <6,5m tai >13,5m II,c M24 <4,5m tai >10,5m M30 II,c O27 <4,0m tai >11,0m II,d O37 <7,5m tai >13,5m II,d M24 <5,0m tai >10,5m M30 II,d O27 <5,5m tai >11,0m Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 14(17) 14.1.2009 4. Suositukset Alueilla, joilla liitteen 6 mukaan ylitetään runkomelutaso 35 db tulee rakennukset suojata erikseen suunniteltavin eristinratkaisuin. Tällöin suojattava rakennuksen osa irrotetaan maaperästä tai muusta rakennuksen osasta tarkoitukseen sopivalla materiaalilla. Normaalisti helpoin tapa on eristää koko rakennus perustuksista ylöspäin. Eristimet tulee suunnitella siten, että niillä saavutetaan riittävä vaimennus runkomelua vastaan siten, että samalla vältetään tärinän voimistumista. Eristimien vaikutus runkomelu- sekä tärinätasoihin tulee määrittää suunnitteluvaiheessa taajuuskaistoittain sekä pysty- että vaakasuuntaisille värähtelykomponenteille. Yleensä runkomelun arvioidaan vaimenevan 1 3 db/krs siirryttäessä rakennuksessa ylöspäin. Näin ollen runkomelutasojen ylittäessä raja-arvon vähäisesti on mahdollista välttää runkomelutasojen ylittyminen asunnoissa välttämällä asuntojen sijoittamista alimpaan kerrokseen. Koska suurelta osalta aluetta runkomelutasot ovat arvioita muista pisteistä saatujen arvojen perusteella, on erityisesti suuremmilla etäisyyksillä radasta suositeltavaa suorittaa lyhyt tarkistus runkomelutasoista. Tällöin voidaan varmistaa lähtökohtaiset runkomelutasot eristimien tarpeen varmistamiseksi sekä värähtelyn taajuussisältö eristimien suunnittelua silmällä pitäen. Taulukon 5 ja liitteen 7 mukaisilla alueilla voidaan, aluetta I,a lukuun ottamatta, saavuttaa tärinäluokka rakenteellisilla rajoituksilla. Rakenteelliset rajoitukset on arvioitu yleisiä materiaaliominaisuuksia käyttäen. Tästä syystä lopullisten rakenteiden ominaisuudet tulee suunnitteluvaiheessa hyväksyttää akustiikkasuunnittelijalla, jotta resonanssi-ilmiö pystytään välttämään. Alueen I,a osalta rakennukset tulee suojata tärinää vastan tarkoitukseen erityisesti suunniteltavin vaimennusratkaisuin. Mittaustulosten perusteella alueella suositeltavin vaimennusratkaisu on rakennusten eristämiseksi maaperästä teräsjousin. Tällöin rakennus kannatellaan esimerkiksi perustuksista tai autohallin yläosasta ylöspäin teräsjousien välityksellä. Teräsjousiratkaisu on tällä hetkellä todennäköisesti ainoa rakennukseen sijoitettava tekninen ratkaisu, jolla saavutetaan tärinän vaimentamisen kannalta riittävän alhainen ominaistaajuus. Kyseisellä ratkaisulla kyetään samalla vaimentamaan runkomelutasoja riittävästi ja todennäköisesti vältetään taulukossa 5 esitetyt rakennerajoitukset kokonaan. Vaimennusratkaisut tulee suunnitella siten, että niillä saavutetaan lähtötilanteen tärinä- että runkomelutasoihin nähden taajuuskaistoittain riittävä vaimennus sekä pysty- että vaakasuuntaan. Mikäli muilla alueilla halutaan pyrkiä välttämään taulukon 5 mukaiset rakennerajoitukset, tulee ne suojata tärinää vastaan erityisesti suunnitelluin vaimennusratkaisuin. Tällöin ratkaisu voi olla esim. samanlainen kuin alueelle I,a edellä suositeltiin tai jokin vaihtoehtoinen ratkaisu. Yleisesti ratkaisut voidaan jakaa kolmeen luokkaan niiden sijoituksen perusteella. 1. Värähtelylähteeseen kohdistuvat ratkaisut Värähtelylähteeseen vaikuttavia ratkaisuita ovat esim. radan perustamistapa, liikennöivä kalusto, ajo ja erilaiset vaimennuskerrokset. Lähteeseen vaikuttavien toimenpiteiden hyvänä puolena voidaan mainita, että yleensä ne vaikuttava koko alueen värähtelytasoihin esim. radan toisella puolella jo olemassa olevat rakennukset. Yleensä lähteeseen vaikuttavat toimenpiteet eivät kuitenkaan ole mahdollisia, koska niiden toteuttaminen aiheuttaa huomattavaa häiriötä liikennöintiin ja edellyttäisi yhteistyötä liikennöitsijän kanssa. Koska nykyisten raiteiden länsipuolelle on mahdollisesti tulevaisuudessa tulossa lisäraide, on suositeltavaa rakentaa lisäraide esim. paalulaatalle tai perustaa se pilaristabilointirakenteen varaan. Taulukossa 6 on esitetty arvioita erilaisten radan perustamistapojen vaikutuksista. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 15(17) 14.1.2009 Taulukko 6. Radan perustamistapojen arvioituja vaikutuksia tärinätasoihin [Hakulinen, M. 1999]. Vaimennusrakenne värähtelyn vaimentuminen [%] rata perustettu kalkki/sementti 50 pilareille ratapenkereen kasvattaminen 30 rata perustettu 60 80 teräsbetonilaatalle rata perustettu paalulaatalle 90 Mikäli lisäraide rakennetaan olemassa olevien raiteiden ja suunniteltujen rakennusten väliin ja stabilointirakenteesta tehdään lokerikkomainen, vaimentaa se myös olemassa olevien raiteiden kohteeseen tuottamia tärinätasoja. Vaimennus rajoittuu kuitenkin yleensä vain alueelle stabiloinnin lähellä, jolloin tässä tapauksessa vaimennusta saavuttaisiin oletettavasti vain lähimpien rakennusten alueella. Tälläkin alueella vaimennus ei välttämättä olisi kovin suuri eikä se siten vaikuttane edellä esitettyihin rakennerajoituksiin. 2. Maaperään kohdistuvat ratkaisut Väliaineeseen eli maaperään vaikuttavia ratkaisuita ovat esim. pilaristabilointi, ponttiseinä ja muut vaimennusrakenteet. Väliaineeseen tehtävien vaimennusrakenteiden huonona puolena on, että ne ovat suhteellisen kalliita ja niillä taajuuskaistoittain saavutettavasta vaimennuksesta etäisyyden suhteen on suhteellisen vähän luotettavaa tieto, jotta niitä voitaisiin suositella. Oletettavasti suojattavien rakennusten lukumäärän ja sijainnin sekä vaadittavan vaimennuksen määrän perusteella tämä ei ole järkevä vaihtoehto kyseessä olevassa kohteessa. 3. Kohteeseen kohdistuvat ratkaisut Kohteeseen vaikuttavia ratkaisuja ovat esim. rakennusten sijainti, kerroslukumäärä, välipohjarakenteiden ominaisuudet sekä eristinratkaisut (teräsjouset, vaimennusmatot). Yleensä kohteeseen tehtävät vaimennusrakenteet ovat käytännössä paras ja luotettavin tapa vaimentaa runkomelua ja tärinää asunnoissa. Runkomelun eristäminen esim. vaimennusmatoilla on tässä esitetyn taajuussisällön perusteella teknisesti mahdollista mutta tärinän vaimentaminen varsin alhaisesta taajuussisällöstä johtuen lienee vaimennusmattoja käyttäen mahdotonta. Kerrostalojen osalta on tärinän suhteen mahdollista välttää vaakasuuntaisen tärinän voimistumista kasvattamalla kerroslukumäärää neljästä kerroksesta kuuteen kerrokseen mutta tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Mikäli runkomelun ja/tai tärinän eristämiseksi käytetään esim. teräsjousia tai vaimennusmattoja, tulee niiden vaikutus lähtötilanteen tärinä- sekä runkomelutasoihin tarkastaa taajuuskaistoittain sekä pysty- että vaakasuuntiin. Lisäksi liitteen 7 mukaisilla alueilla lopulliset välipohjarakenteet tulee tarkastuttaa akustiikkasuunnittelijalla resonanssi-ilmiön välttämiseksi. Helsingissä 14.1.2009 Timo Huhtala DI 020-7118 597 timo.huhtala@helimaki.fi Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 16(17) 14.1.2009 Liitteet: 1. Mittauspisteet ja etäisyydet merkittynä pohjakarttaan (1 s.) 2. Tärinän tunnusluvut maaperässä merkittynä pisteittäin pohjakarttaan (1 s.) 3. Runkomelutasot merkittynä pisteittäin pohjakarttaan (1 s.) 4. Tuloset pisteittäin maaperässä ajanjaksolta 5.5.-7.5.2008 (20 s.) 5. Tuloset pisteittäin maaperässä ajanjaksolta 5.5.-7.5.2008 (8 s.) 6. Runkomelun vaimennustarve eri alueilla (1 s.) 7. Tärinän vaimennustarve eri alueilla (1 s.) Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
Lausunto 3809-6a 17(17) 14.1.2009 LÄHDELUETTELO Asumisterveysohje. 2003. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 93 s. Hakulinen, M. 1999. Rautatietärinän käytäntö pohjoismaissa, Ratahallintokeskuksen julkaisuja A5/1999. 23 s. Huhtala, T. 2006. Mittausjakson pituuden vaikutus maaperästä mitatun raideliikenteen värähtelyn asuntoihin aiheuttaman haitan arvioinnissa. 105-29 s. ISO 2631-2. 2003. Mechanical vibration and shock Evaluation of human exposure to whole-body vibration Part 2: Vibration in buildings (1 Hz to 80 Hz). Geneve: International Organisation for Standardization. 18 s. NS 8176.E 1999. Vibration and Shock Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. 28 s. SRakMK, B3. 2004. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista. 29+1 s. Talja, A. 2004. Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278. 50+22 s. Talja, A., Vepsä, A., Kurkela, J. ja Halonen, M. 2008. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT tiedotteita 2425. 95+69 s. Törnqvist, J. ja Talja, A. 2006. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50. 55+33 s. Ympäristönsuojelulaki n:o 86.2000. Ympäristönsuojelulaki. Helsinki: Ympäristöministeriö. Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen tai kopiointi on sallittua vain Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:n kirjallisella luvalla.
MP1: pystysuuntaan Liite 4 s.1/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] 5.5.2008 20:33:19 0,2 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 20:59:34 0,2 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 21:32:53 0,2 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 21:36:31 0,2 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 20:19:48 0,1 P IC2 15 120 5.5.2008 19:29:53 0,1 E IC2 7 167 5.5.2008 20:50:48 0,1 E SM1/2 4 74 5.5.2008 20:00:55 0,1 E IC1/2 10 167 5.5.2008 21:18:07 0,1 P IC1/2 7 145 5.5.2008 20:15:46 0,1 E SM4 4 100 5.5.2008 21:25:41 0,1 E SM4 4 135 5.5.2008 19:53:02 0,1 E IC2 6 92 5.5.2008 20:23:23 0,1 P SM4 4 93 5.5.2008 19:50:27 0,1 E SM4 4 80 5.5.2008 20:56:42 0,1 E VETURI 1 59 keskiarvo 0,1 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 0,4 mm/s 2 Luokka A aika 5.5.2008 21:32:53 18 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 20:33:19 17 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 19:53:02 15 E IC2 6 92 5.5.2008 21:36:31 15 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 21:28:09 14 P IC1/2 10 115 5.5.2008 20:15:46 14 E SM4 4 100 5.5.2008 20:59:34 13 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 20:00:55 13 E IC1/2 10 167 5.5.2008 20:56:42 12 E VETURI 1 59 5.5.2008 21:46:44 12 P SM4 4 115 5.5.2008 21:25:41 12 E SM4 4 135 5.5.2008 19:32:19 12 P IC2 5 164 5.5.2008 20:23:23 12 P SM4 4 93 5.5.2008 21:18:07 12 P IC1/2 7 145 5.5.2008 20:53:28 11 E PEN 6 104
MP1: rataa vasten Liite 4 s.2/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] 5.5.2008 20:33:19 0,6 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 20:59:34 0,4 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 20:19:48 0,4 P IC2 15 120 5.5.2008 21:36:31 0,4 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 21:32:53 0,4 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 19:53:02 0,3 E IC2 6 92 5.5.2008 21:28:09 0,2 P IC1/2 10 115 5.5.2008 21:18:07 0,2 P IC1/2 7 145 5.5.2008 20:23:23 0,2 P SM4 4 93 5.5.2008 21:24:19 0,2 P SM1/2 4 89 5.5.2008 20:15:46 0,1 E SM4 4 100 5.5.2008 20:56:42 0,1 E VETURI 1 59 5.5.2008 20:00:55 0,1 E IC1/2 10 167 5.5.2008 21:46:44 0,1 P SM4 4 115 5.5.2008 21:25:41 0,1 E SM4 4 135 keskiarvo 0,3 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 1,0 mm/s 2 Luokka A aika 5.5.2008 21:32:53 26 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 20:33:19 25 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 21:36:31 23 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 19:53:02 22 E IC2 6 92 5.5.2008 21:28:09 22 P IC1/2 10 115 5.5.2008 20:15:46 21 E SM4 4 100 5.5.2008 20:00:55 21 E IC1/2 10 167 5.5.2008 20:59:34 20 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 21:46:44 20 P SM4 4 115 5.5.2008 19:32:19 20 P IC2 5 164 5.5.2008 20:56:42 20 E VETURI 1 59 5.5.2008 21:25:41 20 E SM4 4 135 5.5.2008 20:23:23 19 P SM4 4 93 5.5.2008 21:18:07 19 P IC1/2 7 145 5.5.2008 21:43:33 19 E SM4 2 75
MP1: radan suuntaisesti Liite 4 s.3/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] 5.5.2008 19:53:02 0,7 E IC2 6 92 5.5.2008 20:33:19 0,7 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 20:19:48 0,6 P IC2 15 120 5.5.2008 20:23:23 0,6 P SM4 4 93 5.5.2008 21:36:31 0,6 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 21:32:53 0,6 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 21:46:44 0,5 P SM4 4 115 5.5.2008 20:56:42 0,5 E VETURI 1 59 5.5.2008 21:28:09 0,5 P IC1/2 10 115 5.5.2008 20:59:34 0,4 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 21:43:33 0,4 E SM4 2 75 5.5.2008 21:24:19 0,4 P SM1/2 4 89 5.5.2008 20:15:46 0,4 E SM4 4 100 5.5.2008 20:00:55 0,4 E IC1/2 10 167 5.5.2008 21:18:07 0,3 P IC1/2 7 145 keskiarvo 0,5 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 1,5 mm/s 2 Luokka A aika 5.5.2008 20:33:19 25 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 21:32:53 25 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 21:36:31 24 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 21:28:09 22 P IC1/2 10 115 5.5.2008 19:53:02 22 E IC2 6 92 5.5.2008 20:15:46 22 E SM4 4 100 5.5.2008 21:46:44 21 P SM4 4 115 5.5.2008 20:00:55 21 E IC1/2 10 167 5.5.2008 21:25:41 21 E SM4 4 135 5.5.2008 20:56:42 20 E VETURI 1 59 5.5.2008 20:23:23 20 P SM4 4 93 5.5.2008 20:59:34 20 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 19:32:19 20 P IC2 5 164 5.5.2008 21:18:07 19 P IC1/2 7 145 5.5.2008 21:43:33 19 E SM4 2 75
MP2: pystysuuntaan Liite 4 s.4/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] 5.5.2008 20:33:19 0,5 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 20:59:34 0,3 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 21:32:53 0,3 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 21:36:31 0,2 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 20:19:48 0,2 P IC2 15 120 5.5.2008 20:00:55 0,2 E IC1/2 10 167 5.5.2008 19:29:53 0,1 E IC2 7 167 5.5.2008 21:24:19 0,1 P SM1/2 4 89 5.5.2008 20:50:48 0,1 E SM1/2 4 74 5.5.2008 19:50:27 0,1 E SM4 4 80 5.5.2008 19:53:02 0,1 E IC2 6 92 5.5.2008 21:25:41 0,1 E SM4 4 135 5.5.2008 21:27:41 0,1 E PEN 6 122 5.5.2008 21:18:07 0,1 P IC1/2 7 145 5.5.2008 19:32:19 0,1 P IC2 5 164 keskiarvo 0,2 mm/s 2 keskihajonta 0,1 mm/s 2 tunnusluku a w,95 0,7 mm/s 2 Luokka A aika 5.5.2008 21:32:53 15 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 21:28:09 14 P IC1/2 10 115 5.5.2008 20:33:46 14 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 20:15:46 14 E SM4 4 100 5.5.2008 19:32:19 14 P IC2 5 164 5.5.2008 21:36:31 13 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 20:59:34 13 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 20:53:28 12 E PEN 6 104 5.5.2008 21:18:07 12 P IC1/2 7 145 5.5.2008 20:23:23 12 P SM4 4 93 5.5.2008 20:00:55 11 E IC1/2 10 167 5.5.2008 21:25:41 11 E SM4 4 135 5.5.2008 21:46:44 11 P SM4 4 115 5.5.2008 20:56:42 11 E VETURI 1 59 5.5.2008 21:24:19 11 P SM1/2 4 89
MP2: radan suuntaisesti Liite 4 s.5/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 210m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] 5.5.2008 20:33:19 1,0 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 20:59:34 0,9 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 21:32:53 0,6 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 21:36:31 0,5 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 20:19:48 0,3 P IC2 15 120 5.5.2008 20:00:55 0,3 E IC1/2 10 167 5.5.2008 19:29:53 0,2 E IC2 7 167 5.5.2008 20:50:48 0,2 E SM1/2 4 74 5.5.2008 20:56:42 0,2 E VETURI 1 59 5.5.2008 21:18:07 0,2 P IC1/2 7 145 5.5.2008 20:53:28 0,2 E PEN 6 104 5.5.2008 21:27:41 0,2 E PEN 6 122 5.5.2008 19:53:02 0,2 E IC2 6 92 5.5.2008 19:32:19 0,2 P IC2 5 164 5.5.2008 19:50:27 0,2 E SM4 4 80 keskiarvo 0,3 mm/s 2 keskihajonta 0,3 mm/s 2 tunnusluku a w,95 1,6 mm/s 2 Luokka A aika 5.5.2008 19:32:19 21 P IC2 5 164 5.5.2008 20:15:46 21 E SM4 4 100 5.5.2008 21:32:53 21 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 20:33:46 21 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 21:28:09 20 P IC1/2 10 115 5.5.2008 21:36:31 20 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 20:59:34 19 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 21:18:07 19 P IC1/2 7 145 5.5.2008 20:56:42 19 E VETURI 1 59 5.5.2008 20:53:28 19 E PEN 6 104 5.5.2008 19:29:53 18 E IC2 7 167 5.5.2008 20:23:23 18 P SM4 4 93 5.5.2008 21:25:41 18 E SM4 4 135 5.5.2008 19:50:27 18 E SM4 4 80 5.5.2008 21:24:19 17 P SM1/2 4 89
MP3: rataa vasten Liite 4 s.6/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 105m 15 merkitsevintä tuloksta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] 5.5.2008 20:33:19 1,7 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 20:59:34 1,7 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 20:00:55 1,5 E IC1/2 10 167 5.5.2008 21:43:33 1,3 E SM4 2 75 5.5.2008 21:25:41 1,1 E SM4 4 135 5.5.2008 20:19:48 1,1 P IC2 15 120 5.5.2008 21:18:07 1,0 P IC1/2 7 145 5.5.2008 20:23:23 0,9 P SM4 4 93 5.5.2008 21:32:53 0,9 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 21:36:31 0,8 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 21:46:44 0,7 P SM4 4 115 5.5.2008 19:50:27 0,7 E SM4 4 80 5.5.2008 19:53:02 0,7 E IC2 6 92 5.5.2008 19:29:53 0,7 E IC2 7 167 5.5.2008 21:27:41 0,7 E PEN 6 122 keskiarvo 1,0 mm/s 2 keskihajonta 0,4 mm/s 2 tunnusluku a w,95 3,4 mm/s 2 Luokka A aika 5.5.2008 20:00:55 26 E IC1/2 10 167 5.5.2008 19:32:19 24 P IC2 5 164 5.5.2008 21:28:09 24 P IC1/2 10 115 5.5.2008 21:43:33 24 E SM4 2 75 5.5.2008 20:33:19 24 P TAVARA_nro1 35 89 110 1247 5.5.2008 21:18:07 24 P IC1/2 7 145 5.5.2008 19:53:02 24 E IC2 6 92 5.5.2008 20:59:34 24 P TAVARA_nro2 41 78 86 1004 5.5.2008 19:29:53 23 E IC2 7 167 5.5.2008 21:25:41 23 E SM4 4 135 5.5.2008 21:27:41 23 E PEN 6 122 5.5.2008 21:32:53 22 P TAVARA_nro3 15 76 54 919 5.5.2008 21:46:44 22 P SM4 4 115 5.5.2008 21:36:31 22 P TAVARA_nro4 26 63 54 386 5.5.2008 20:15:46 21 E SM4 4 100
MP4: pystysuuntaan Liite 4 s.7/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] 6.5.2008 19:22:45 14,7 P TAVARA_NRO1 12 58 40 717 6.5.2008 20:26:34 12,9 P TAVARA_NRO3 25 61 88 1239 6.5.2008 19:49:29 10,0 P TAVARA_NRO2 23 75 88 1389 6.5.2008 21:32:05 6,3 P TAVARA_NRO4 33 95 116 1322 6.5.2008 16:33:03 4,8 P IC1/2 13 163 6.5.2008 17:55:19 4,4 P IC1/2 7 159 6.5.2008 19:30:54 4,1 P IC2 5 164 6.5.2008 21:25:50 4,1 P IC1/2 10 156 6.5.2008 18:25:58 3,9 E IC1/2 7 167 6.5.2008 17:03:37 3,8 E PEN 6 164 6.5.2008 18:31:20 3,6 P SR1/2 6 159 6.5.2008 18:55:21 3,6 P PEN 12 147 6.5.2008 20:01:10 3,1 P IC1/2 15 133 6.5.2008 16:49:48 2,9 P SR1/2 10 61 6.5.2008 17:26:08 2,9 E IC2 6 112 keskiarvo 5,7 mm/s 2 keskihajonta 3,8 mm/s 2 tunnusluku a w,95 24,9 mm/s 2 Luokka ei mikään aika 6.5.2008 20:01:10 38 P IC1/2 15 133 6.5.2008 21:25:50 37 P IC1/2 10 156 6.5.2008 20:26:34 37 P TAVARA_NRO3 25 61 88 1239 6.5.2008 17:55:19 37 P IC1/2 7 159 6.5.2008 19:49:29 36 P TAVARA_NRO2 23 75 88 1389 6.5.2008 16:26:01 36 E IC1/2 10 151 6.5.2008 16:55:28 36 P PEN 12 140 6.5.2008 16:33:03 36 P IC1/2 13 163 6.5.2008 21:32:05 35 P TAVARA_NRO4 33 95 116 1322 6.5.2008 20:27:14 35 E IC2 6 136 6.5.2008 21:28:08 33 E IC2 6 133 6.5.2008 20:02:57 33 E PEN 6 143 6.5.2008 18:31:20 32 P SR1/2 6 159 6.5.2008 18:55:21 32 P PEN 12 147 6.5.2008 19:22:45 32 P TAVARA_NRO1 12 58 40 717
MP4: rataa vasten Liite 4 s.8/20 etäisyys lähimmästä raiteesta= 32m 15 merkitsevintä tulosta tärinän osalta aika [mm/s 2 ] 6.5.2008 18:25:58 11,6 E IC1/2 7 167 6.5.2008 16:26:01 8,2 E IC1/2 10 151 6.5.2008 19:22:45 5,6 P TAVARA_NRO1 12 58 40 717 6.5.2008 21:25:50 5,6 P IC1/2 10 156 6.5.2008 19:27:32 5,1 E IC1/2 10 140 6.5.2008 17:55:19 4,5 P IC1/2 7 159 6.5.2008 19:49:29 4,2 P TAVARA_NRO2 23 75 88 1389 6.5.2008 20:26:34 4,2 P TAVARA_NRO3 25 61 88 1239 6.5.2008 18:31:20 4,1 P SR1/2 6 159 6.5.2008 16:33:03 4,0 P IC1/2 13 163 6.5.2008 21:32:05 3,9 P TAVARA_NRO4 33 95 116 1322 6.5.2008 20:32:09 3,3 P IC1/2 7 134 6.5.2008 20:27:14 3,2 E IC2 6 136 6.5.2008 21:28:08 3,1 E IC2 6 133 6.5.2008 21:01:44 2,8 E PEN 6 147 keskiarvo 4,9 mm/s 2 keskihajonta 2,3 mm/s 2 tunnusluku a w,95 18,0 mm/s 2 Luokka D aika 6.5.2008 16:55:28 46 P PEN 12 140 6.5.2008 21:25:50 46 P IC1/2 10 156 6.5.2008 16:26:01 45 E IC1/2 10 151 6.5.2008 20:01:10 44 P IC1/2 15 133 6.5.2008 21:28:08 44 E IC2 6 133 6.5.2008 20:02:57 43 E PEN 6 143 6.5.2008 20:26:34 42 P TAVARA_NRO3 25 61 88 1239 6.5.2008 17:55:19 41 P IC1/2 7 159 6.5.2008 21:32:05 41 P TAVARA_NRO4 33 95 116 1322 6.5.2008 16:33:03 41 P IC1/2 13 163 6.5.2008 20:27:14 41 E IC2 6 136 6.5.2008 18:25:58 41 E IC1/2 7 167 6.5.2008 19:15:17 40 E SM4 4 119 6.5.2008 21:01:44 40 E PEN 6 147 6.5.2008 19:49:29 40 P TAVARA_NRO2 23 75 88 1389