Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto kootaan luonnollisissa (todellisissa) tilanteissa suositaan ihmistä tiedon keruun instrumenttina (joustavuus) käytetään induktiivista analyysiä (tarkastelun aineistolähtöisyys) laadullisten metodien käyttö aineiston keruussa (teemahaastattelut, osallistuva havainnointi, erilaiset dokumentit ja tekstit) kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti (ei satunnaisotos-ajattelua) tutkimussuunnitelma muotoutuu tutkimuksen edetessä tapauksia käsitellään ainutlaatuisina ja tulkitaan aineistoa tämän mukaisesti aineistoa tarkastellaan kokonaisuutena aineistosta muodostetaan rakennekokonaisuuksia (ilmiöjoukko), joille on yhteistä jokin säännönmukaisuus yksittäisten havaintojen pohjalta muodostetaan sääntöjä, jotka pätevät koko aineistoon 2 1
Miksi laadullinen tutkimus on niin suosittua? (Lampinen, 2011) Laadullinen (kvalitatiivinen) tutkimus on usein (ainakin näennäisesti) halvempaa kuin kvantitatiivinen tutkimus Laadullinen tutkimus mahdollistaa tutkittavien asioiden ja ilmiöiden syvällisemmän ymmärtämisen Laadullinen tutkimus voi parantaa myöhemmin toteutettavan kvantitatiivisen tutkimuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta Laadullista metodia suositaan koska kvantitatiivisen tutkimuksen valmiudet eivät ole riittävät Kvalitatiiviset tutkimukset Selvitetään kuluttajien ja muiden asiakkaiden käyttäytymisen syitä lisää ymmärrystä asiakkaista kiteyttää keskeiset asiat ja aiheet tuottaa hypoteeseja asiakkaiden toiminnasta selvittää erilaisten käyttäytymisvaihtehtojen laajuuden pyrkii selvittämään kuluttajien motiiveja, asenteita ja käyttäytymistä 2
Ilmiön ymmärtäminen Lähdetään liikkeelle puhtaalta pöydältä eli aineistolähtöisestä analyysistä Teoria rakennetaan aineistosta lähtien Aineistolähtöinen analyysi on tarpeellista silloin, kun tarvitaan perustietoa jonkin tietyn ilmiön olemuksesta ( = ennen kuin voidaan puhua suomalaisesta nälästä ja sen määrästä, täytyy ensin selvittää, mitä suomalainen nälkä perusolemukseltaan on, ts. mitä se merkitsee) Tabula rasa ja reflektointi Kvalitatiivinen tutkimus lähtee liikkeelle ilman lukkoonlyötyjä ennakko-olettamuksia (tabula rasa) tutkimuskohteesta tai tutkimuksen tuloksista Tarkoitus ei ole hypoteesien testaaminen vaan hypoteesien keksiminen (työhypoteesi) Tutkijan asema erilainen kvalitatiivisessa ja kvantitatiivisessa tutkimuksessa Tutkijan pohdittava omaa asemaansa ja subjektiivisuuttaan/objektiivisuuttaan, tätä kutsutaan reflektoinniksi. 3
Laadullisen analyysin eteneminen (opinnäytetyö) 1. Päätä, mikä kerätyssä aineistossa kiinnostaa (tutkimuksen tarkoitus, tutkimusongelma, tutkimustehtävä) 2. Käy läpi aineisto, erota ja merkitse ne asiat, jotka kiinnostavat (jätä muu pois tästä tutkimuksesta) 3. Kerää merkityt asiat yhteen ja erikseen muusta aineistosta 4. Luokittele, teemoita tai tyypittele (tms.) aineisto 5. Dokumentoi analyysin vaiheet ja kirjoita yhteenveto 7 Aineiston käsittely Aineiston käsittelyn vaiheet Purkaminen (purkulaite) tietokoneelle Aineiston lukeminen Sitä ei voi analysoida ennen lukemista Kysymysten asettaminen aineistolle: Kuka? Mikä? Milloin? Missä? Ja Miksi? Kun aineisto on purettu ja luettu, sitä voidaan havainnollistaa monin tavoin 4
Aineiston analyysi Kvalitatiivisen aineiston analyysi on kolmivaiheinen prosessi: Kuvaus Luokittelu ja Yhdistely Mitä kerron? Kuvailussa kartoitetaan henkilöiden, tapahtumien tai kohteiden ominaisuuksia tai piirteitä Vastauksia kysymyksiin: kuka, missä, milloin, kuinka paljon ja kuinka usein Kuvaus ei ole vielä tulkintaa, vaikka usein jäädäänkin tälle tasolle Kuvauksissa tutkittava ilmiö sijoitetaan aikaan, paikkaan ja kulttuuriin, johon ilmiö kuuluu Asiayhteyttä kuvaava tieto auttaa ymmärtämään tapahtuman tai asian laajemman sosiaalisen ja historiallisen merkityksen Konteksti on avain merkitysten ymmärtämiseen! 5
Luokittelu, teemoittelu Luokittelu luo pohjan tulkinnalle Välttämätöntä, jos haluaa vertailla aineiston eri osia toisiinsa Kun aineisto on luokiteltu, on seuraavana vaiheena aineiston uudelleenjärjestely laaditun luokittelun mukaan Luokittelu ja koodaus muodostettuihin luokkiin ovat välivaiheita analyysin rakentamisessa Luokittelu, teemoittelu Yhdistelyllä tarkoitetaan sitä, että yritetään löytää luokkien esiintymisen välille joitakin säännönmukaisuuksia tai samankaltaisuuksia Usein löytyy säännönmukaisuutta, säännönmukaista vaihtelua tai muista poikkeavia tapauksia 6
Tulkinta Aineiston tulkinta Tutkijan pyrkimyksenä päätyä onnistuneisiin tulkintoihin Myös lukija, jolla on sama näkökulma, voi löytää tekstistä ne asiat, jotka tutkijakin löysi Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tulkintaa tehdään koko tutkimusprosessin ajan Haastattelututkimusta lukevan henkilön on luotettava tutkijan tulkintaan! Kvalitatiivinen analyysi Peruslähtökohtana on aineisto (useimmiten tekstiä), jolle tunnusomaista ilmaisullinen rikkaus, monitasoisuus ja kompleksisuus kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineiston keruuvaihe ja analyysi eivät ole selkeästi erotettavissa toisistaan (vrt. kvantitatiivinen!) aineistolähtöinen analyysi nähdään usein ideaalitilanteeksi kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytännössä analyysi lähtee aina joistakin tutkijan omista tiedostetuista/ tiedostamattomista lähtökohdista, joiden tunnistaminen on tärkeä analyysin kriittisen arvioinnin kannalta 14 7
Laadullisen/kvalitatiivisen tutkimuksen eteneminen (Alasuutari, 1999, 51) havaintojen pelkistäminen aineistoa tarkastellaan tietystä/tietyistä teoreettismetodologisesta näkökulmasta/näkökulmista havaintojen yhdistäminen makrohavainnoiksi (aineiston kattavuus keskeinen tavoite) miksi -kysymyksen esittäminen eli arvoituksen ratkaiseminen tavoitteena merkitysten paljastaminen eli tulkinta tulkinnan suhteuttaminen havaintoihin, tilastotietoihin, muihin tutkimuksiin, kirjallisuuteen 15 Havaintojen pelkistäminen aineistomassan tiivistämisen lähtökohtana usein teemakortisto (manuaalinen jäsennys) indeksointi (koodien liittäminen aineiston määriteltyihin tekstijaksoihin, voidaan käyttää apuna tk-ohjelmistoja) aineistolähtöinen koodaus vs. teorialähtöinen aineiston operationalisointi koodiluettelon avulla kvalitatiivisen aineiston analyysissä joudutaan aineiston jäsennyksiä tarkistamaan analyysiprosessin kuluessa (pyrkimyksenä saavuttaa jäsennys, joka kattaa kaikki aineistoon sisältyvät havainnot) 16 8
Kvalitatiivisen aineiston analyysitapoja Aineiston analyysi etenee eri tavoin riippuen siitä, millainen kielikäsitys aineiston (ja tutkimuksen) taustalla on Instrumentaalinen käsitys kielestä (kielen avulla kuvataan kielen ulkopuolista todellisuutta) kvantifioiminen (havaintojen luokitus/taulukointi, määrällinen tekstianalyysi, kvalitatiivisen vertailun teoria / välttämättömät ja riittävät ehdot lopputuloksen esiintymiselle / Ragin) teemoittelu (tutkimusongelman kannalta olennaisten aiheiden pelkistäminen, sitaattien käyttö, teemoittelun kytkentä tutkimuksen lähtökohtiin tärkeää) tyypittely (aineiston ryhmittely tyypeiksi etsimällä samankaltaisuuksia / esim. autenttinen, yhdistetty, mahdollisimman laaja tyyppi) tutkijan kehittämä tyypittely analyysin pohjana aineistossa esiintyvä tyypittely analyysin pohjana sisällön erittely (mm. analyyttinen vertailumetodi / Glaser Strauss) 17 Kvalitatiivisen aineiston analyysitapoja Konstruktionistinen käsitys kielestä (kieli on todellisuutta tuottava tekijä ja vain kielen avulla päästään tulkintaan ja ymmärtämiseen) sisällön erittely frekvenssi- tai volyymimittauksena keskustelunanalyysi (puheen sisällön asemesta analysoidaan tarkasti puheen muotoa, puheenvuorojen vaihtelua, taukoja, aloitusta ja lopetusta jne.) diskursiivinen analyysi (miten merkityksiä tuotetaan tekstissä, ei siis pyritä paljastamaan tekstin kuvaamia merkityksiä) kvalitatiivisen aineiston analyysimenetelmät eivät ole vakiintuneet samalla tavalla kuin kvantitatiivisen aineiston analyysimenetelmät, mikä lisää tutkijan käytettävissä olevaa liikkumavaraa, mutta on toisaalta haaste tutkimuksen luotettavuuden kannalta (tutkimustulosten esittäminen sitaattijoukkona tutkijalle syntyneiden vaikutelmien mukaan?) 18 9
Intentionaalinen selittäminen Ihmistieteissä selittäminen voi perustua päämäärähakuiseen tietoiseen toimintaan (mitä varten tietynlainen käyttäytyminen tapahtui esittämällä aiheen, perustelun, motiivin tai tiedostetun syyn käyttäytymiselle) syy - seuraus (luonnontieteet) vs. intentio toiminta (ihmistieteet) kaikkea ihmisen toimintaa ei voida selittää intentionaalisesti spontaani ärsyke-reaktio -pohjainen toiminta intentiot eivät ole riittävä selitys käyttäytymiselle toiminnan ei-aiotut seuraukset intentionaalisella toiminnalla voi sekä yksilö- että ryhmätasolla olla kausaalisia seurauksia 19 Arviointikriteerit Kvalitatiivisen tutkimuksen arviointia vaikeuttaa se, että kyseessä on lähestymistavan johdosta tutkimusprosessin (ja viime kädessä tutkijan) luotettavuuden arviointi, kun kvantitatiivisessa lähestymistavassa on ensisijaisesti kysymys mittauksen luotettavuudesta analyysin kattavuus (tutkimuksen tuloksena esitettävä tulkinta ei perustu satunnaisiin poimintoihin aineistosta) analyysin arvioitavuus (lukija pystyy seuraamaan tutkijan päättelyn etenemistä, uskottavuus) analyysin toistettavuus (analyysissä käytetyt luokittelu- ja tulkintasäännöt esitetään niin yksiselitteisesti kuin mahdollista) kvalitatiivisessa tutkimuksessa korostetaan ns. triangulaation merkitystä tutkimuksen luotettavuuden takeena (voi ilmetä aineistojen/menetelmien/ teorioiden/tutkijoiden tasolla) 20 10
Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen tulosten yhdistäminen Käytettäessä tutkimuksessa erilaisia ja toisiaan täydentäviä tutkimusmenetelmiä puhutaan triangulaatiosta Lähtökohtaisesti kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus täydentävät toisiaan Ne antavat sisältörikkaamman ja tarkemman kuvan tutkittavasta ilmiöstä kuin kumpikaan yksin käytettynä. 21 Erilaisia yhdistelmiä Lähde: Hirsjärvi Hurme (2000): Tutkimushaastattelu Kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää voidaan käyttää yhdessä Peräkkäin Kvalitatiivinen ensin sitten kvantitatiivinen Esitutkimus muutamalla kvalitatiivisella kysymyksellä, joiden pohjalta laaditaan kyselylomake Kvantitatiivinen ensin sitten kvalitatiivinen Kvantitatiivisella osalla löydetään jotain mielenkiintoista, jota tutkitaan tarkemmin kvalitatiivisin menetelmin; tapaukset jotka eivät ole vastanneet kvantitatiivisen tutkimuksen teoriaa tai siitä johdettuja olettamuksia 22 9/9/2014 11
Erilaisia yhdistelmiä Lähde: Hirsjärvi Hurme (2000): Tutkimushaastattelu Vuorottelevasti Tutkija saattaa aloittaa kvalitatiivisella menettelyllä ja löydettyään keskeiset ryhmät, joille hän sitten lähettää kyselylomakkeen ja löytää poikkeavia tapauksia, joita haastattelee esimerkiksi teemahaastattelulla Rinnakkain Ajallisesti rinnakkain Tutkittavalle esitetään esimerkiksi kyselylomake teemahaastattelun lopuksi (tai toisin päin) tai teemahaastatteluun sisältyy strukturoituja osia 23 9/9/2014 Erilaisia yhdistelmiä Lähde: Hirsjärvi Hurme (2000): Tutkimushaastattelu Sisäkkäin Samanaikaisesti ja samalla menetelmällä saadaan tietoa sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti käsiteltäväksi Tiukan standardoidusta lomakkeesta on mahdotonta saada kvalitatiivista tietoa, mutta kvalitatiivinen tieto voidaan kvantifioida Taustalla tutkijalla voi olla jo valmiit koodauskategoriat, mutta niitä esitetä tutkittavalla 24 9/9/2014 12
Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen vertailua 1 Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen vertailua 2 13