SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 INVENTOIDUT ALUEET... 3 1. Suuri Hautajärvi.... 3 2. Pieni Hautajärvi... 4 3. Pieni Salajärvi... 6 4. Kauriolampi.. 7 5. Kyynelmys. 8 6. Riihijärvi.. 9 7. Ylä-Hyyvikäs.. 11 8. Harjulampi.. 12 LIITTEET Kansikuva: Riihijärven luoteisrantaa.
3 JOHDANTO Savitaipaleen Länsiosan ranta-asemakaavaa varten tehtiin Suuri ja Pieni Hautajärvellä, Pieni Salajärvellä, Kauriolammella, Kyynelmyksellä, Riihijärvellä, Ylä-Hyyvikkäällä ja Harjulammella Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen luontoinventointi kesä-heinäkuussa 2016 (LIITTEET, Kartat 1.-3.). Työssä inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Nisäkkäistä selvitettiin mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Lajisto tutkittiin kartoittamalla suunnittelualueet systemaattisesti. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankäytön suunnittelun kannalta. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten. Raportin osa-alueiden numerointi vastaa kartalle merkittyjä osa-alueiden numerointia. INVENTOIDUT ALUEET 1. Suuri Hautajärvi (LIITTEET, Kartta 1a.) Suuri Hautajärven eteläpäässä oleva suunnittelualue on alavaa rantaa harjujakson keskellä. Maa nousee loivasti rannasta poispäin. Suunnittelualueen pohjoisosa rajautuu jyrkkärinteiseen harjuun, jonka keskellä on suppaan muodostunut pieni suo (räme). Jyrkkärinteinen harju on maisemallisesti merkittävä (Kuva 1.).
4 Ranta on harjusoraa (Kuva 2.), eteläosissa soistumisen takia melko mutainen. Rantaterassi on melko kapea ja terassin reuna syvenee nopeasti. Vesi Suuri Hautajärven eteläpäässä on varsin ruskeaa. Suunnittelualueen rannan kasvilajisto ja vesikasvilajisto indikoi dystrofisuutta. Alavin rannan osa eteläosassa on rämettä (Kuva 3.), maaston noustessa räme vaihettuu mäntykankaaksi (MT) ja kohti pohjoisosan harjun lakea noustaessa metsä vaihettuu kuivaksi kankaaksi (VT) ja edelleen karuksi kankaaksi (ClT) (Kuva 4.). Kangasvuokkoa todettiin suunnittelualueen ulkopuolella (paikka merkitty karttaan 1.) mutta ei itse suunnittelualueella. Valtapuuksi todettiin mänty. Puusto alueella on keski-ikäistä, kolopuita ei todettu ja lehtipuuta todettiin lähinnä rantavyöhykkeessä. Kuva 1. Alueen pohjoisosassa on jyrkkä ja korkea harjurinne, jolla on maisemallista merkitystä. Kuva 2. Osittain mudan peittämää dys-oligotrofista harjusorarantaa alueen keskiosista. Kuva 3. Eteläosan alavin osa on rämettä. Kuva 4. Länteen avautuva harjurinne suunnittelualueen rannassa (ClT.kangasta). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja todettu. Myös alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueen pohjoisreunan rantaan rajautuva jyrkkä harjurinne on maisemallisesti merkittävä ja tulisi jättää nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 1b.).
5 2. Pieni Hautajärvi (LIITTEET, Kartta 1a.) Pieni Hautajärven itärannalla sijaitseva suunnittelualue sijoittuu harjujakson juurelle. Suunnittelualueen keskellä on harjusoran muodostama niemi. Niemen eteläosa on alavaa, osin veden pinnan tasossa olevaa, heikosti kumpuilevaa harjusoramaata, joka on laajalti soistunut (Kuva 5.). Niemen pohjoispuolella ranta on rakentamiseen huonosti soveltuvaa jyrkkää harjurinnettä rannasta alkaen (Kuva 6.). Harjurinteet ovat keski-ikäistä mäntyä kasvavaa tuoretta kangasta (MT). Lähellä harjun lakea kenttäkerros indikoi kuivaa kangasta (VT). Suunnittelualueen keskiosan harjusoraniemi on kuivaa kangasta (VT)(Kuva 7.) ja niemen eteläpuolen alavin osa paksuturpeista rämettä (Kuva 5.). Rämeen itäreunassa, harjurinteen juurella on havaittavissa supan yläreunaa. Vesi Pieni hautajärvessä on varsin ruskeaa. Rannan kasvilajisto ja vesikasvilajisto indikoivat oligotrofista vettä. Hiekkapohjainen rantaterassi todettiin laajalti kasvittomaksi (Kuva 8.). Niemen eteläpuolella todettiin rämerantaa ja rantahetteikköä. Kuva 5. Niemen eteläpuolen soistunutta rantatasannetta (isovarpuräme). Kuva 6. Suunnittelualueen pohjoisosan jyrkkää rantarinnettä (MT) Kuva 7. Suunnittelualueen rannan niemi taustan rinteestä kuvattuna. Kuva 8. Pieni Hautajärven suunnittelualueen rantaja vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja todettu. Alueelta etsittiin erityisesti kangasvuokkoa mutta lajia ei todettu suunnittelualueella. Myös alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä,
6 jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueen pohjoisosan ranta soveltuu rantarinteen jyrkkyyden vuoksi huonosti rantarakentamiseen. 3. Pieni Salajärvi (LIITTEET, Kartta 2a.) Pieni Salajärven pohjoisrannalla sijaitseva suunnittelualue on tasaista loivasti kumpuilevaa hiekkakangasta (Salajärvenkangas) (Kuva 9.). Kangas päätyy melko jyrkkänä penkereenä Pieni Salajärven rantaan, josta hiekkapohjainen rantaterassi jatkuu matalana ja hitaasti syvenevänä kauas järvelle (Kuvat 10. ja 11.). Rannan suunnassa on vedetty sähkölinja ja kapeahko paikallistie. Suunnittelualueen itä ja länsireunassa on ojitetut rämejuotteet (Kuva 12.). Kangas on keski-ikäistä mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta (VT, CT) ja kumpareiden laelta karua kangasta (ClT). Rantarinteen puustoa lukuun ottamatta alueella on tehty laajoja avohakkuita. Itse rantaterassi todettiin lähes kasvittomaksi, vain muutamia yksittäisiä olitgotrofisille vesille tyypillisiä lajeja todettiin rantavyöhykkeessä. Vesi todettiin kirkkaaksi (Kuva 11.). Kuva 9. Suunnittelualueen kuivaa kangasta (VT, paikoin CT) rantaan päin kuvattuna. Kuva 10. Rantarinne länteen päin kuvattuna. Kuvan paikallistie ja sähkölinja kulkevat alueen läpi. Kuva 11. Suunnittelualueen matalaa hiekkapohjaista oligotrofista rantaa itään päin kuvattuna. Kuva 12. Suunnittelualueen länsireuna laskeutuu loivana ojitetulle rämeelle (kuvassa vasemmalla). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja todettu. Suunnittelualueelta ja sen ympäristöstä etsittiin erityisesti kangasvuokkoa mutta lajia ei todettu. Myös alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.
7 4. Kauriolampi (LIITTEET, Kartta 2a.) Kauriolampi on suurin Kaurioharjun kupeessa olevista vesistä. Suunnittelualue sijaitsee Kauriolammen eteläpäässä. Lammen länsiranta rajautuu n. kilometrin matkalta Kaurioharjun jyrkkään itäsivuun ja harju on korkeimmillaan Kauriolammen eteläpään kapean lahden kohdalla. Lahti rajautuu lännessä Kaurioharjuun. Korkea, jyrkkärinteinen harju ja kapea lahti muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Lahti on hyvin matala koko alaltaan (Kuvat 13. ja 14.). Eteläranta on laajalti avohakattua kumpareista sorakangasta, jonka kenttäkerroslajisto indikoi kuivaa kangasta (VT, paikoin CT). Lähempänä Kauriolammen etelärantaa kumpareinen maasto laskee nopeasti kohti rantaviivaa. Rinnealue todettiin kuivaksi kankaaksi (VT) ja alarinteestä tuoreeksi kankaaksi (MT) (Kuva 15.). Puusto rantarinteessä todettiin keski-ikäiseksi mäntymetsäksi, jota oli paikoin harvennettu. Kuva 13. Suunnittelualueen kapea lahti etelästä kuvattuna. Kaurioharju jää kuvassa vasemmalle. Kuva 14. Suunnittelualueen kapea lahti keskiosasta kuvattuna. Kuvassa näkyy lahden mataluus. Kuva 15. Suunnittelualueen harjumaastoa rannan tuntumassa (MT -kangasta). Kuva 16. Lahden suun laajahkolla rantaterassilla todettiin runsaasti nuottaruohoa. Rantaviivan kasvilajisto ja vähäinen vesikasvilajisto indikoivat oligotrofista vettä (Kuva 16.). Rantaterassi on muutamia metrejä leveä, syveten nopeasti terassin reunalta. Länsiosassa lähellä eteläpään pienen lahden suuta oli todettavissa laaja sorapohjainen rantaterassi, joka kasvoi taajaan nuottaruohoa (Kuva 16.). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja todettu. Alueelta etsittiin erityisesti kangasvuokkoa mutta lajia ei todettu. Myös alueen linnusto todettiin
8 tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liitooravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Eteläpään kapea lahti ja sen länsipuolen jyrkkärinteinen Kaurioharju muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden, joka tulisi jättää nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 2b.). 5. Kyynelmys (LIITTEET, Kartta 2a.) Kyynelmyksen suunnittelualue käsittää järven lounaisrannan avonaisen lahden ympäristöineen. Lahden perukka on matalaa rantaterassia, joka laskee loivasti järvelle päin. Lahden rannat kasvavat tavanomaista itäsuomalaisen vesistön lajistoa, kuten siniheinää, myrttiä ja jouhisaraa. Lahden perukassa todettiin laajahko, mutta melko harva järviruoko- ja järvikaislakasvusto. Kauempana rannasta avovesialueella oli todettavissa lummetta. Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi dys-oligotrofisuutta joskin laajahko järviruoko- ja järvikaislaesiintymä indikoi kohonnutta ravinteisuutta (Kuva 17.). Kuva 17. Kyynelmyksen suunnittelualueen matalaa lahtea pohjoisesta kuvattuna. Kuva 18. Lahden pohjoisrannan ORT -koivikkoa. Kuva 19. Lahden etelärannan MT/OMT -kangasta. Kuva 20. Lahden perukan matalan tulvarannan haavikkoa. Rantametsät lahden ympärillä todettiin ORT -lehdoksi (lillukka, ketunleipä, lehdokki, ahomansikka mm.). Puusto todettiin nuoreksi harvennetuksi koivikoksi (Kuva 18.). Maaperä lahden ympärillä on kivistä harjusoraa, lähellä rantaa hietapitoista soraa. Lahden eteläpuolen niemi on nuorehkoa
9 sekametsää kasvavaa tuoretta kangasta (MT, paikoin OMT) (Kuva 19.). Niemen ympäristö rannat ovat kivisempiä ja rantaterassi muutaman metrin levyinen. Harvahko vesikasvilajisto ja rantalajisto indikoivat dys-oligotrofista vettä. Lahden perukan kosteapohjaisessa metsässä todettiin runsaasti keski-ikäistä haapaa, mutta kolopuita ei todettu (Kuva 20.). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja todettu. Myös alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 6. Riihijärvi (LIITTEET, Kartta 3a.) Riihijärven pohjoisrannan suunnittelualue käsittää Tuohikottiin vievän tien varressa olevan harjusorasta muodostuneen niemen (kyseessä on ilmeisesti glasifluviaalinen delta, jonka kaakkoiskulma kuului suunnittelualueeseen). Vajaa puolet suunnittelualueesta on Tuohikotin tien tielinjaa. Alue inventoitiin tielinjalta sekä tien molemmin puolin (Kuvat 21. ja 22.). Kuva 21. Pohjoisrannan suunnittelualuetta Tuohikotin tien pohjoispuolelta (VT -kangasta). Kuva 22. Tien eteläpuolen (rannan puoleinen osa) suunnittelualuetta, jossa todettiin kangasvuokkoa. Kuva 23. Kangasvuokkoesiintymät todettiin alle 10m Tuohikottin tiestä, tien rannan puolella. Kuva 24. Suunnittelualueen oligotrofista rantaa itään päin kuvattuna. Suunnittelualueen metsät todettiin kookasta mäntyä kasvavaksi kangasmetsäksi. Vain rantaviivan lähellä oli todettavissa enemmin sekapuuna koivua, tervaleppää ja hieman kuusta. Kenttäkerroksen lajisto indikoi kuivaa kangasta (VT), tielinjalla oli todettavissa runsaasti myös
10 kulttuuribiotoopeille tyypillisiä lajeja. Alueelta etsittiin erityisesti kangasvuokkoa, jota todettiin muutamia kasvustoja suunnittelualueen länsireunassa, tielinjan rannan puolella alle 10m tielinjasta (LIITTEET, Kartta 3.) (Kuva 23.). Muutoin suunnittelualueen kasvilajisto todettiin monipuoliseksi mutta varsin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Suunnittelualueen rantaviiva on suoraa harjurantaa. Hiekkapohjainen rantaterassi todettiin 5-10m leveäksi ja melko nopeasti syveneväksi, ja niukka vesikasvilajisto indikoi oligotrofista vettä (Kuva 24.). Rantavyöhykkeen kasvilajisto ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Suunnittelualueen länsireunan kangasvuokkoja lukuun ottamatta alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja oligotrofisten rantojen lajistoksi (mm. peippo, metsäkirvinen, västäräkki) eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liitooravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueen länsirajalla todettiin kangasvuokkoa (VU-laji) 5-7m tielinjasta tien rannan puolella, jonka vuoksi kangasvuokkojen kasvupaikka suunnittelualueen länsireunassa tulisi jättää n. 20m säteellä nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 3b.). Riihijärven koillisrannan suunnittelualue on avoimessa pienehkössä lahdessa. Rantaterassi on kymmenisen metriä leveä ja hitaasti syvenevä (Kuva 25.). Ranta on osittain laakeaa vesijättömaata, jonka jälkeen maaperä kohoaa loivahkosti harjusorarinteenä (Kuva 26.). Harjurinteessä on todettavissa vanha rantavalli ja rantaterassi. Suunnittelualueen länsiosan läpi virtaa ojitettu pieni puro, joka saa alkunsa pohjoispuolen Särkilammesta. Kuva 25. Koillisrannan suunnittelualue muodostuu avoimesta lahdesta ympäristöineen. Kuva 26. eteläosan MT -kangasta länteen kuvattuna. Taustalla hakkuuaukean nuorta koivikkoa. Kuva 27. Rantatasanteen MT kuusikkoa, josta osa on kangaskorpea. Kuva 28. Suunnittelualueen oligotrofista, niukkakasvista rantaa länsiosasta.
11 Suunnittelualueen itäosa kasvaa keski-ikäistä mäntymetsää (MT). Alueen länsiosa on avohakattu kasvaen nuorta koivutaimikkoa (MT) (kuva 26.). Vanha rantaterassi on kangaskorpea kasvaen kuusta ja rantaviivassa sekapuuna tervaleppää (Kuva 27.). Rantaviivan kasvilajisto ja vesikasvilajisto indikoi oligotrofisuutta, jossa oli todettavissa lieviä merkkejä ravinteisuuden kasvusta (mm. järviruokokasvustoa) (Kuvat 25. ja 28.). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja todettu. Myös alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. 7. Ylä-Hyyvikäs (LIITTEET, Kartta 3a.) Ylä-Hyyvikkään länsirannalla sijaitseva suunnittelualue on alavaa, osin kivistä hietapitoista harjusoraa ja alavimmilla rannoilla lähes pelkkää hietaa. Rantaterassi jatkuu hyvin matalana n. 50m rantaviivasta kasvaen mm. harvakseltaan järviruokoa (Kuva 29). Järviruokokasvustoja oli todettavissa aina rantaviivasta n. 250m järvelle päin. Rannat ovat jonkin verran soistuneet ja matalimmat rannan osat ovat maatuneet 5-10m leveydeltä (sararahkaturvetta). Rantametsiä on hakattu ja puustoa harvennettu. Puusto on nuorta, paikoin kuusikkoa, paikoin sekametsää ja koivikkoa. Kenttäkerroslajisto indikoi tuoretta kangasta (MT) (Kuva 30.). Ranta- ja vesikasvilajisto indikoivat dys-oligotrofisuutta, mutta harvat laajat järviruokokasvustot indikoivat kohonnutta ravinteisuutta. Lahdella lepäili yksittäinen kuikka. Kuva 29. Ylä_Hyvikkään suunnittelualueen osin maatunutta rantaa pohjoisesta kuvattuna. Kuva 30. Ylä-Hyvikkään suunnittelualueen metsät ovat puustoltaan nuorta MT -kangasta. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja todettu. Myös alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.
12 8. Harjulampi (LIITTEET, Kartta 3a.) Harjulampi on muodostunut harjujen väliseen notkelmaan, jonka vuoksi Harjulammen rannat harjurinteineen, suppineen ja harjukumpareineen luovat hyvin vaihtelevan maisemaprofiilin ja vaihtelevia maisematyyppejä rämeistä jäkäläkankaisiin. Suunnittelualue sijaitsee Harjulammen etelärannalla. Suunnittelualueen keskellä on lähes vedenpinnan tasossa oleva niemeke, joka on soistunut (Kuva 31.). Tämän pienen niemen sivuilla maaperä on vedenpintaa korkeammalla ja rantaan on muodostunut selvät rantapenkat, jotka kasvavat tyypillistä rämeen lajistoa (suopursu, juolukka, vaivero mm.) (Kuva 32.). Kauempana rannasta maaperä kohoaa aluksi loivasti kumpuillen ja lopuksi jyrkkänä harjurinteenä (Kuva 33.). Kuva 31. Suunnittelualueen rannan keskiosan alavaa niemeä, joka on soistunut (varpurämettä). Kuva 32. Suunnittelualueen itäosan dys-oligotrofista rantaa etelään päin kuvattuna. Kuva 33. Eteläosan harjurinnettä kohti Harjulammen rantaa (näkyy aavistuksen kuvan oikeassa reunassa). Kuva 34. Suunnittelualueen eteläosan harjun lakea (VT- ja ClT -kangasta). Rantavyöhykkeen kasvillisuus ja vesikasvillisuus indikoivat dys-oligotrofista vettä. Metsät todettiin nuorehkoksi harvennetuksi mäntymetsäksi (MT, ylärinteiltä VT ja paikoin ClT). Aivan rantavyöhykkeessä oli todettavissa sekapuuna myös koivua, tervaleppää ja hieman kuusta. Suunnittelualueen eteläosan harju todettiin maisemallisesti merkittäväksi (Kuva 34.). Suunnittelualueelta etsittiin erityisesti kangasvuokkoa, mutta lajia ei todettu. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten vesien ja kangasmetsien sekä rämeen lajistoksi eikä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja todettu. Myös alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliasta elinympäristöä.
13 Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueen eteläosan harju todettiin maisemallisesti merkittäväksi, jonka vuoksi se tulisi säilyttää nykytilassaan (LIITTEET, Kartta 3b). Metsähoidollisia rajoitteita harjulla ei ole. Tampereella 30.10. 2016 Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F 19 33820 Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p. 040-70 44 750 LIITTEET
14
15
16