HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2013

HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2013 kaupunginvaltuusto 23.11.2009

2 HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 Strateginen suunnitelma ja 3 tasapainotetut tuloskortit (BSC) 2 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2.1 Yleisperustelut 11 2.2 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma 19 2.3 Täytäntöönpano-ohjeet 20 2.4 Talouden tasapainottaminen 24 2.5 Lakkautettavat ja perustettavat vakanssit 24 2.6 Yhteisöille asetetut konsernitavoitteet 25 Käyttötalousosa Konsernihallinto 26 Sosiaali- ja terveystoimi 33 Sivistystoimi 47 Tekninen toimi 60 Tuloslaskelmaosa 72 Investointiosa 74 Rahoitusosa 79 Liitteet Tase 1.1.2009 Tilivelvolliset 2010 Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan määrärahojen ja tuloarvioiden tilierittelyt

3 HEINOLAN KAUPUNKI ARVOT JA STRATEGINEN SUUNNITELMA 2010-2013 Tämä strategia vastaa muuttuvan ympäristön Heinolan kaupungille asettamiin haasteisiin ja etsii keskeisimpiä kehittämiskeinoja. TOIMINTA-AJATUS Itsenäinen ja yhteistyötä tekevä Heinola tarjoaa asukkailleen hyvän elämän edellytykset, laadukkaat palvelut ja elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. VISIO 2015 Vetovoimainen ja viihtyisä Heinola on palveluvarustukseltaan etenkin perheiden tavoittelema asuinpaikkakunta ja yritystoimintapaikka. ARVOT: Asukastyytyväisyys Ennakoiva kehittäminen Tuloksellisuus Suvaitsevaisuus

PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 4 ASIAKAS * Asukastyytyväisyys säilyy hyvänä * Me-henkinen heinolalainen palvelukulttuuri 1. Palvelujen laajuus, laatu, saatavuus ja oikea-aikaisuus 2. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 3. Vetovoimainen imago ja tehokas markkinointi 4. Asukkaiden hyvinvointi ja kaupungin viihtyisyys PROSESSIT JA RAKENTEET TALOUS * Tehokkaat toimintakäytännöt * Talous tasapainossa 1. Tuottavuuden parantaminen ARVOT 1. Toimiva strategia- ja talousarviotyöskentely 2. Rakenteiden uusiminen ja 2. Tulevaisuusinvestoinnit toteutetaan harkitusti toimintatapojen tehostaminen TOIMINTA- 3. Käyttötalous on tasapainossa 3. Tehokas elinkeinopolitiikka AJATUS 4. Energiarahaston pääoma ja onnistunut sij.pol. ja edunvalvonta 5. Väestökehitys 4. Pitkäjänteinen maanhankinta- ja VISIO 6. Kuntayhteistyö kaavoituskäytäntö HENKILÖSTÖ * Haluttu ja kehittyvä työyhteisö 1. Joustava ja kannustava työnantaja 2. Hyvinvoiva ja innovoiva henkilöstö 3. Hyvä johtaminen

ASUKASTYYTYVÄISYYS, SUVAITSEVAISUUS 1. A S I A K A S (palvelukyky ja vaikuttavuus) 5 PÄÄMÄÄRÄ 2013: Asukastyytyväisyys säilyy hyvänä Me-henkinen heinolalainen palvelukulttuuri Kriittiset menestystekijät 1. Palvelujen laajuus, laatu, saatavuus ja oikea-aikaisuus 2. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 3. Vetovoimainen imago ja tehokas markkinointi 4. Asukkaiden hyvinvointi ja kaupungin viihtyisyys Tavoitteet 2010 Turvataan kohtuulliset peruspalvelut. Ennakoivuus ja asiakaslähtöisyys korostuvat palvelujen tuottamisessa. Asiakkaiden valinnanmahdollisuus palvelujen ostamisessa on lisääntynyt. Hyvin toteutetut asukastilaisuudet ja aktiivinen kylä- ja kaupunginosien yhdistystoiminta. Sähköisten palautejärjestelmien aktiivinen hyödyntäminen Sähköinen tiedon antaminen on lisääntynyt. Vierumäki -yhteistyön vahvistuminen ja Vierumäen aktiivinen kehittäminen kasvavana alueena Turvallisuus- ja viihtyisyystason pitäminen hyvällä tasolla Silta-hankkeen 2009-2011 toteuttaminen. Lastensuojelusuunnitelman toteuttaminen. Terveysliikuntakaupunki hankkeen toteuttaminen. Keskustan kehittäminen viihtyisäksi oleskelu- ja palvelupaikaksi on aloitettu. Mittarit /Arviointikriteerit Asiakaspalaute- ja kyselyt sekä vertailut Palvelusetelien ja muiden asiakkaan valinnasta riippuvien palvelujen hankintamuotojen käyttö Tilaisuuksien toteutuksen arviointi (mm. kehittämisfoorumit, HVK:n luennot). Palautteenantomuotojen määrä ja käyttömäärät Kotisivujen käyttö. Sähköisten palvelujen määrä ja käyttömäärät Asiakaspalaute Vuotuinen seuranta Maakunnan turvallisuussuunnitelma (tursu). Päätökset ja toteutuksen arviointi Ohjelman toteutuminen Hankkeen toteutuminen Hankkeen toteuttaminen

6 TULOKSELLISUUS 2. T A L O U S (resurssit, talous) PÄÄMÄÄRÄ 2013: Talous tasapainossa Kriittiset menestystekijät Tavoitteet 2010 Mittarit / Arviointikriteerit 1. Toimiva strategia- ja talousarviotyöskentely 2. Kaupungin tulevaisuusinvestoinnit toteutetaan 3. Käyttötalous on tasapainossa Valtuuston strategiaprosessi 1-4/2010. - tehostunut kehysbudjetointimenettely -tehostunut tulosseuranta - Nettoinvestoinnit 6 M. ( Investointiohjelma 2010-2013 liitteenä) - Investointien vuosikatteen ylittävä puuttuva osuus katetaan energiarahastosta. Talouden sopeuttaminen toteutuu talousarviossa 2010 ja taloussuunnitelmassa 2010-2013: - Vuosikate väh. 90 % poistoista - Realistinen alijäämien kattamissuunnitelma Veroprosentti on 21,00. Strategiaprosessin vaikuttavuus Uuden strategisen suunnitelman ohjaavuus Vuosisuunnitelmien toteutuminen Osavuosikatsaukset neljännesvuosittain. Toteutuneet nettoinvestoinnit Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Velkaantumisaste ( / asukas) Palvelumaksujen tuotto ja uusien palvelumaksujen käyttöönotto Veroprosentti ja verokertymä 4. Energiarahaston pääoma ja onnistunut sijoituspolitiikka Rahaston sijoituksien arvo on vähintään 53 M. Rahastopääomalle tavoitteeksi 6 %:n vuotuinen tuotto Pääoman arvo Sijoitusten tuotto Sijoitusten reaaliarvon kehitys 5. Väestökehitys Muuttovoitto + 80 henkilöä. Asukasluvun kehitys 6. Kuntayhteistyö Yhteistyö Lahden ja ympäristökuntien kanssa tuloksellisuuden parantamiseksi Aktiivinen osallistuminen Uusi- Kunta -selvitystyöhön 2009-2010 ja muuhun ylikunnalliseen yhteistyöhön Yhteistyömuotojen toteutuminen

7 ENNAKOIVA KEHITTÄMINEN, SUVAITSEVAISUUS, ASUKASTYYTYVÄISYYS 3. H E N K I L Ö S T Ö (osaaminen, työkyky, johtaminen) PÄÄMÄÄRÄ 2013: Haluttu ja kehittyvä työyhteisö Kriittiset menestystekijät 1. Joustava ja kannustava työnantaja 2. Hyvinvoiva ja innovoiva henkilöstö Tavoitteet 2010 Henkilöstöstrategian uusiminen yhdessä kokonaisstrategian kanssa Kehitytty monikulttuurisena työyhteisönä Luottamuksen ja keskinäisen arvostuksen kohentaminen Henkilöstön kannustaminen ja palkitseminen Riittävä henkilöstö palveluiden järjestämiseen Tulosalueen henkilöstömäärä vähenee jokaisena suunnitelmavuonna Mittarit / Arviointikriteerit Päätökset ja toteutuminen Päätökset ja toteutuminen Työyhteisökyselyn tulokset (joka toinen vuosi) plus muut kyselyt Osavuosikatsaukset ja toimintakertomus Työhyvinvointia kehitetty suunnitelmallisesti Riittävien henkilöstökoulutusresurssien turvaaminen 3. Hyvä johtaminen Arvojen ja strategian vieminen käytäntöön Yhteiset johtamisen ja toiminnan pelisäännöt (Heinolan johtamisjärjestelmä) Me-henki: poliittisen johdon ja viranhaltijoiden hyvä yhteistyö Esimiestaidot paranevat Työhyvinvointisuunnitelman toteutuksen seuranta. Sairauspoissaolopäivien määrä ja erilliset poissaolotilastot Koulutusmäärärahojen taso Strategiaprosessin toteuttaminen Kehityskeskustelut Työyhteisökysely Kehityskeskustelut Aktiivinen varhainen puuttuminen Työyhteisökysely Johtosääntömuutokset Esimiesvalmennussuunnitelman toteutuminen.

ENNAKOIVA KEHITTÄMINEN, TULOKSELLISUUS 8 4. P R O S E S S I T JA R A K E N T E E T (resurssien toimivuus, organisaation toimivuus ja suorituskyky) PÄÄMÄÄRÄ 2013: Tehokkaat toimintakäytännöt Kriittiset menestystekijät Tavoitteet 2010 Mittarit / Arviointikriteerit 1. Tuottavuuden parantaminen 2. Rakenteiden uusiminen ja toimintatapojen tehostaminen 3. Tehokas elinkeinopolitiikka ja edunvalvonta Tuottavuuden nosto. Henkilöstövoimavarojen ja osaamisen joustava käyttö ja suuntaaminen Jatkuva uusien rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen - Talous- ja hallintopalvelujen keskittäminen Poikkihallinnollinen ennaltaehkäisevä yhteistyö Äkillisen rakennemuutosalueohjelman 2009 2010 toteutuminen Heinolan osalta Tehokas tonttimarkkinointi ja aktiivinen tonttien myynti Käyttöasteet, /suorite, laatukuvaus, palvelujen määrä, henkilöstömäärä Asiakaskyselyt (asteikko 1-5) Vertailukunnat Kehittämistyön vaihe ja vaikutukset Osavuosikatsaukset, toimintakertomus Valmistelutilanne Päätökset Osavuosikatsaukset, toimintakertomus Palkitseva kehittämisideajärjestelmä Työttömyysaste suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon Tonttikaupat: määrä ja tuotto 4. Pitkäjänteinen maanhankinta- ja kaavoituskäytäntö Uusia yrityksiä ja yrityslaajennuksia saatu Heinolaan Tehokas edunvalvonta: - Rataosuus Lahti - Mikkeli - Heinola - Kuusankoski vesiväylä Aktiivinen maanomistuskäytäntö. Nauhamaisen yhdyskuntarakenteen vahvistaminen välillä Vierumäki - Heinola E - Heinola P (sis. Laajalahti) - Lusi. Jatkuva, riittävä, monipuolinen tonttitarjonta Kansallisen kaupunkipuiston jatkuva kehittäminen Työpaikkojen määrä: nettolisäys +40 työpaikkaa/v. Osavuosikatsaukset, toimintakertomus Maanhankinta tällä alueella. Kaavoitustyötilanne: Vierumäen, Keskustan, Laajalahden ja Lusin osayleiskaavat, Ruotsalaisen rantaosayleiskaava, asemakaavat (mm. Sinitaival), Tähtiniemeä koskevat päätökset Vapaiden tonttien määrä Toteutuneet toimenpiteet

9 HYVÄKSYMINEN JA SEURANTA Kaupunginvaltuusto hyväksyy strategisen suunnitelman ja osoittaa Heinolan kaupungin kehittämisen suunnan Kaupunginhallitus ja lautakunnat asettavat suunnitelman pohjalta omat tavoitteensa ja valitsevat keinot suunnitelman päämääriin pääsemiseksi Strategian päivitys tapahtuu vuosisuunnitelman mukaisesti Strategiaa täydentävät muut strategiat kaupunginvaltuustossa hyväksyttävät henkilöstöstrategia ja elinkeinostrategia Seuranta osavuosikatsauksissa (4 kpl/v) toimintakertomuksessa valtuuston strategiaseminaareissa

10 SANASTOA Strategia Toiminta-ajatus Visio on pitkän aikavälin suunnitelma, tie nykytilasta tulevaisuuteen. Sillä varmistetaan toiminnan jatkuvuus. Strategiaa toteutetaan organisaation kaikessa toiminnassa. määrittää olemassaolon tarkoituksen. Vastaa kysymykseen, miksi organisaatio/yksikkö on olemassa ja miten se toteuttaa tarkoitustaan asiakkaan kannalta. Tulevaisuuden kuva. Määrittelee halutun kehityssuunnan ja tahtotilan pitkällä aikavälillä. On innostava, tunteisiin vetoava, liikettä aikaansaava, realistinen, haastava. On ymmärrettävä ja helposti viestittävissä. Päämäärä Haluttu tavoitetila, jota kohti edetään toiminta-ajatuksen perustarkoituksen saavuttamiseksi. Vastaa kysymykseen: minkälainen haluamme olla 4-7 vuoden kuluttua. Kriittinen menestystekijä Asia, jossa on ehdottomasti onnistuttava, jotta asetettu päämäärä toteutuu. Asioita, joihin tulee suunnata organisaation ja päättäjien mielenkiinto ja tekeminen ja joita seurataan. Tavoite Mittari/ arviointikriteeri Taso, joka halutaan vuoden aikana saavuttaa, jotta päämäärä toteutuisi. Asetetaan kriittiselle menestystekijälle. Niiden avulla mitataan ja arvioidaan, miten hyvin on onnistuttu.

11 2.TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 2.1 YLEISPERUSTELUT 2.1.1 Suunnittelun lähtökohdat - ennusteet vuodelle 2010 Yleinen talouskehitys Kansainvälisen finanssikriisin heijastuksena kokonaistuotanto alkoi supistua voimakkaasti vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä ja lasku jatkui vuoden 2009 kesäkuukausille. Tämän jälkeen supistuminen on pysähtynyt ja talouden odotetaan syksyllä kääntyvän vähitellen kasvu-uralle. Vuoden 2009 tuotannon arvioidaan supistuvan edellisvuodesta n. 6 % ja vuodelle 2010 ennustetaan 1%:n kasvua. Lyhyen taantuman aikana erityisesti vienti on romahtanut. Vuoden 2009 tammi-kesäkuun välisenä aikana vienti oli 29% pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2010 viennin arvioidaan kasvavan n. 5%. Vuoden 2009 inflaatio jäänee kuluttajahinnoilla mitattuna alle prosentin ja ennusteiden mukaan vuonna 2010 alle kahden prosentin. Markkinakorkojen nousu jää samalla hyvin maltilliseksi. Suhdanteiden elpyminen on selvintä Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Euroopassa ja myös Suomessa käänne on verkkaisempi. Suomen työllisyystilanteen ennustetaan vielä heikkenevän vuonna 2010. Hämeen Te-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan koko maassa työttömien määrä oli elokuun lopussa 38 % edellisvuotta suurempi. Heinolan työttömyys on kasvanut vielä tätäkin enemmän: 71%. Heinolassa oli elokuun lopussa 1517 (08: 887) työtöntä työnhakijaa, mikä on 15,8% (08:9,1%) työvoimasta. Työvoiman vuosikeskiarvoksi on laskettu 9588, joka on pienentyynyt vuodesta 2006 514 hengellä (-5,0%). Kuntatalouden kehitys Kuntien vuoden 2008 vuosikatteet olivat odotettua huonommat ja niiden ennustetaan romahtavan vuosina 2009 ja 2010. Taantuman jälkeen alkava hidas vientivetoinen talouskasvu ja vielä heikkenevä työllisyystilanne supistavat kuntien verotuloja huolimatta yhteisövero-osuuden tilapäisestä 10:n prosenttiyksikön korotuksesta. Valtio on luvannut, ettei tässä suhdannetilanteessa kunnille säädetä uusia tehtäviä ja tuleva valtionosuus-uudistus toteutetaan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon kannalta neutraalisti. Kuntatalouden ahdinkoa pyritään lieventämään monin keinoin mm. työnantajamaksuihin kuuluvaa kansaneläkemaksua on alennettu vuonna 2006 ja maksu poistuu kokonaan vuoden 2010 alussa. Suhdannetaantuma tuli kunnille huonoon aikaan, kun niiden pitäisi nyt panostaa palvelurakenteiden uudistamiseen ja sopeutua kasvavaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntään. Toisaalta eläkkeelle siirtymisten myötä kuntien henkilöstössä tapahtuva voimakas sukupolven vaihdos antaa ainutlaatuisen tilaisuuden toteuttaa tarvittavia palvelurakenteiden muutoksia ja työn tuottavuutta parantavaa toimintojen rationointia. Kunnallistalouden tilaa ja kuntien tulevaisuudennäkymiä on käsitelty laajasti Peruspalveluohjelmassa 2010-2013 (www.vm.fi/...)

12 Heinolalla on takanaan pitkä sarja tappiollisia tilinpäätöksiä mm. vuodelta 2008, jolloin kaupungin vuosikate oli - 3,0 M. Maassa oli v. 2008 yhteensä 44 negatiivisen vuosikatteen kuntaa, joista Heinola oli ainoa yli 20.000 asukkaan kunta. Tappiollisten tilikausien myötä kaupungin talouden tunnusluvut ovat heikentyneet ja talouden liikkumavara on käynyt vähäiseksi. Jos tappiokierrettä ei saada katkaistua on vaarana, että kaupunki ajautuu kriisikunnaksi, joita maassa on tällä hetkellä viisi. Talouden taantuman syvyys tuli ilmi loppuvuodesta 2008 vuoden 2009 talousarvion hyväksymisen jälkeen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa talousarvioon joukon muutoksia, joista merkittävimpiä olivat verotuloarvioiden pienentäminen 2,5 M :lla ja käyttötalouden nettomenojen pienentäminen 1,2 M :lla. Näiden lisäksi arvioitiin mm. työantajamaksujen alentumisesta johtuen saavutettavan runsaan 0,7 M :n menosäästöt, joita ei kuitenkaan kohdennettu määrärahoihin. Mikäli vuonna 2009 aloitetuissa säästötoimissa onnistutaan, on 9kk:n talousarvion toteutuman perusteella todennäköistä, että vuodelta 2009 kirjattava tappio on noin 1,0 M. 2.1.2 Heinolan kaupungin talouden yleistavoitteet ja talousarvion laadintakehykset 8.6.2009 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2009 kaupunginhallituksen esittämät talousarvion laadintakehykset, joihin liittyen kh oli jo aiemmin päättänyt talouden yleistavoitteista ja antanut ohjeet talousarvion valmisteluun: Kaupungin taloudellinen asema on heikentynyt viime vuosina merkittävästi ja on työllisyyden ja talouskehityksen taantuessa muuttumassa kriittiseksi. Tässä tilanteessa tarvitaan useita voimakkaita ja pysyviä säästötoimia, joiden avulla voidaan selvitä uhkaavasta taloudellisesta umpikujasta. Strategisen suunnitelman keskeinen tavoite on käyttötalouden tasapainon saavuttaminen taloussuunnitelmassa. Tuloslaskelmatasolla on päästävä siihen, että vuosikate kattaa poistot. Toteutettavien investointien tulee olla perusteltuja ja sellaisia, että ne eivät kasvata käyttömenoja eivätkä aiheuta paineita verojen korottamiseen. Toiminnan tulee olla päämäärähakuista ja kustannustietoista suunnittelusta täytäntöönpanoon saakka. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa määritellään toiminnan laajuus, kehittämistavoitteet ja taloudelliset resurssit, joilla toiminta ja sen tavoitteet toteutetaan. Päälinjaus vuosien 2010-2013 talouden suunnittelussa on: 1) Kunnallisveron korotusvara on enintään yksi prosenttiyksikkö. Mahdollisista verojen ja maksujen korotuksista riippumatta toiminnassa on päästävä säästöihin ja on lisättävä muuta tulorahoitusta, jotta vuosikate voidaan nostaa korvausinvestoinnit kattavalle tasolle eli keskimäärin 7 M :oon. Vuosikatteen nostaminen sumu-vuosipoistojen tasolle ( 5,0 M ) ei ole riittävä vuosille 2009 2012 kaavailtujen investointien tahdissa ( 8-9 M /v).

13 2) Kaupunki tavoittelee sellaisia palvelujärjestelmien muutoksia, jotka a) parantavat palveluorganisaatioiden kykyä ennakoida olosuhteiden ja toimintaympäristön muutoksia b) edistävät uusien ja parempien toimintamallien käyttöönottoa ja tuovat taloudellisia säästöjä c) lisäävät palveluiden käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia mutta myös rahoitusvastuuta d) tukevat asukkaiden hyvinvointia, kaupungin asemaa asuinkuntana ja parantavat kaupungin houkuttavuutta ja kilpailukykyä 3) Kaikkien palveluiden kehittämisessä tulee etsiä edullisimmat tuottamistavat. On arvioitava mm., onko edullisempaa tuottaa palveluja suuremmissa yksiköissä tai useamman kunnan yhteistyönä. Ostopalvelujen käytön mahdollisuudet tulee myös arvioida, jos alalla on kilpaillut markkinat ja riittävästi palvelutarjontaa tai jos julkinen kysyntä voi luoda tällaiset markkinat. 4) Vuoden 2010 talousarvioesitysten käyttötalous sopeutetaan toimielimittäin eriteltyyn talousarvion laadintakehykseen. Käyttötalouteen tehtävien esitysten nettomenot tulee sopeuttaa tulosaluetasolla annettuun kehykseen. Tässä työssä toimielinten ja tulosalueiden on kyseenalaistettava tuotettavien palveluiden tarpeellisuus ja nykyiset tuotantotavat. Ilmaispalvelujen määrää on vähennettävä ja lisättävä palvelun käyttäjien kustannusvastuuta, kun siihen ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. 5) Investointiesityksiä on arvioitava samoista lähtökohdista ja etusijalle on asetettava kiireellisimmät ja käyttökustannussäästöjä tuovat kohteet. 2.1.3. Toiminnalliset tavoitteet ja suoritetiedot Laadintaohjeessa todettaan lisäksi: Talousarvioon on sisällytettävä nykyistä kattavammin mitattavissa olevaa tietoa, mihin pyritään, mitä suoritteita toiminnalla saadaan aikaan ja mitkä ovat niiden yksikkökustannukset. Tavoitteena on, että yhteys resurssien ja tuotoksen välillä on mahdollisimman selvä. Tavoitteiden asettamisen tarkoitus on kytkeä myönnetyt resurssit toiminnan tuloksiin. Tavoitteiden seurannan tulee kertoa esimerkiksi: * onko tuotettu ne palvelut, jotka aiottiin, * onko oltu niin tehokkaita kuin suunniteltiin tai * onko toiminnan kehitys ja ohjaus edennyt suunnitellulla tavalla.

14 Tavoite voi olla tuotettavan palvelun määrää (suoritetta) tai sen yksikkökustannuksia kuvaava, mitattavissa oleva suure. Se voi olla myös palvelutuotannon kehittämistä koskeva määrällinen tai sanallinen tavoite ja se voi koskea palvelun mitattavissa olevaa laatua. Tavoitteen tulee olla sellainen, että omalla toiminnalla vaikutetaan sen toteutumiseen. Palvelun kysyntä ja asiakasmäärä riippuvat usein olosuhteista ja muista tekijöistä kuin omasta toiminnasta. Päivähoitolasten määrä, oppilasmäärä, potilaat tai tarkastuskäynnit ovat suoritteita mutta ne eivät ole tavoitteita, joihin omalla toiminnalla pyrittäisiin tai edes voitaisiin välittömästi vaikuttaa. Jokaiselle määrärahatasona käytettävälle käyttötalouden tehtävälle tulee määritellä vähintään yksi valtuustotasolla sitova tavoite. Tavoitteen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata tai mitata kyseessä olevaa toimintaa tai sen kehittymistä sekä liittyä organisaation toimintastrategian toteuttamiseen. Tavoite voi olla koko tehtävää yhdistävä mutta se voi koskea myös yhtä osatehtävää tai vastuualuetta. Tavoitteen tulee olla kuitenkin selvästi todennettava tai mitattava sekä samalla haasteellinen ja saavutettavissa käytössä olevilla resursseilla. Sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle neljännesvuosittain ja tilinpäätöksessä samalla tavalla kuin sitovista määrärahoista ja tuloarvioista. Tavoitetta voidaan tarkistaa vuoden aikana, mikäli osoittautuu, ettei sitä voida saavuttaa tai katsotaan, että se tulisi muusta syystä määritellä uudelleen. Ympäristövaikutuksien mittaamista ja kuvaamista jatketaan. Tehtäville tulee antaa mahdollisuuksien mukaan myös ympäristövaikutuksia kuvaavia tavoitteita, jotka voidaan johdatella mm. tulosalueiden ympäristöohjelmista. Tavoitteita tullaan käyttämään ympäristöselvityksen laadinnassa. 2.1.4 Keskeiset oletukset ja ennusteet Henkilöstömenot Valtaosa virka- ja työehtosopimuksista päättyy tammikuussa 2010. Vuosiansioiden on arvioitu nousevan vuonna 2010 keskimäärin 1,5%. Vuoden 2010 vuosiansiotaso on laskettu kertomalla vuoden 2009 toukokuun kk-palkka 13,3:lla ja tuntipalkka 2216:lla. Laskelma kattaa tällöin arvioidut sopimuskorotukset ja lomarahan. Lakisääteisinä työnantajamaksuina käytetään: 4100 Kansaneläke- ja sair.vak.maksut 2,27% (ta10-ohje 2,16%) 4110 Työttömyysvakuutusmaksu 2,90% 4140 Tapaturmavakuutusmaksu 0,50% 4150 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,10% 4175 KuEL-maksu *) 25,73% (15,80+9,93; ta10-ohje 26,80%) 4177 VaEL-maksu / opettajat 22,73% ( ta10-ohje 23,50%) 4178 Muut työeläkemaksut / Tyel 22,00%

15 Ennakoidut työnantajamaksut ovat kunnallisen eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta henkilöstöstä keskimäärin 31,5 %(ohje: 32,46%) ja valtion eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta 28,5%. Kansaneläkevakuutusmaksua ei peritä vuonna 2010, joten tilin 4100 maksu (2,27%) koostuu sairausvakuutusmaksusta. *)KUEL-maksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta (15,80%) ja eläkemenoperusteisesta maksusta (3,5 M ), joka on 9,93% KUEL-vuosipalkkasummasta. Eläkemenoperusteinen maksu tullaan kohdistamaan vuoden 2010 alusta lähtien aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, kun se on tähän saakka jaettu keskimääräisenä maksuna palkkamenojen suhteessa. Varhaiseläke- ja kuntoutustukimaksua varten yleishallinnon määrärahaan on varattu keskitetysti 511.500. Nämä nk. varhe-maksut ja osamääräraha kohdistetaan toteutuman perusteella kunkin työtekijän tulosalueelle. Verot Koko kuntasektorille vuosina 2009-2010 tilitettävien kunnallisverojen ennustetaan vähenevän 2,6% maan keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (18,59) arvioituna. Heinolassa kunnallisveron tuotto on kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tämä on näkynyt kaupungin kuntajako-osuuden pienentymisenä. Vuoden 2008 verotiedot saadaan kuluvan lokakuun lopussa. Kaupungille maksuun tulevien kunnallisverojen ennustetaan kehittyvän seuraavasti: 2009e +0,3% (vero 20%) 2010e +2,3% (vero 21%). Vuoden 2010 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 58,3 M. Kunnallisveroprosentti 1997-2013 1997 17,00 1998-2001 17,50 2002 18,00 2003-2004 18,75 2005-2008 19,00 2009 20,00 2010 2013 21,00 Yhteisöverotulojen tuotto on suhdannetekijöistä johtuen laskenut ja valtio kompensoi laskua korottamalla kuntaryhmän jako-osuuden vuosiksi 2009-2011 32,03%:iin (+10 pros.yks.). Heinolan kuntakohtainen jako-osuus oli vuonna 2003 0,470 % ja vuonna 2009 0,312%. Vuosien 2010-2013 jako-osuudeksi on arvioitu 0,28 %. Vuoden 2010 jako-osuudet vahvistetaan lopulliseksi tammikuussa 2010. Yhteisöveron kertymäksi ennakoidaan 3,3 M. Kiinteistöveroprosentit on oletettu pidettävän vuosina 2010-2013 koko ajan vuoden 2009 tasolla. Kiinteistöveroprosentit Tuottoarvio 2010 * yleinen 1,00% 2,400 M * vakinainen asunto 0,50% 2,000 M * muu asunto 1,00% 0,500 M * voimalaitos 2,50% 0,000 (ei verotettavia kiinteistöjä) 4,900 M

16 Heinolan verotulojen ennustetaan kehittyvän seuraavasti : Milj. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kunnallisvero 45,8 46,8 46,8 48,9 49,6 52,2 56,8 57,9 58,0 58,8 59,4 59,9 Yhteisövero 5,9 4,6 3,8 3,6 3,9 4,0 4,4 3,0 3,7 3,7 2,6 2,8 Kiinteistövero 2,4 2,5 2,7 2,9 2,9 3,2 3,4 4,8 4,9 5,0 5,1 5,2 Yhteensä 54,1 53,9 53,3 55,4 56,4 59,4 64,6 65,7 66,6 67,5 67,1 67,9 Valtionosuudet Vuonna 2010 toteutettavassa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa yhdistetään yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen ja kulttuuripalvelujen valtionosuus sekä verotulotasaus, yhden putken valtionosuudeksi. Kunnallisverovähennysten korotuksista aiheutuvat veromenetykset on kompensoitu korottamalla sosiaali- ja terveystoimen laskennallisten kustannusten asukaskohtaisia yksikköhintoja. Tämän ohella kaupunki saa muuta valtionosuutta lukiokoulutukseen, aamu- ja iltapäivätoimintaan, musiikkioppilaitostoimintaan, liikuntaan, nuorisotyöhön ja museotoimintaan. Yhden putken valtionosuus (VM) 31,809 M Lukio, musiikkiopetus, liikunta, nuorisotyö, museo, aamu- ja iltapäivätoiminta (OPM) 2,391 M Kunnan rahoitusosuus lukion ja muun ylläpitäjämallin mukaisiin kustannuksiin (OPM) - 7,150 M Yhteensä 27,050 M Perustoimeentulotukeen saatava kustannusperusteinen 50%:n vos (0,850 M ) käsitellään toimeentulotuen yhteydessä käyttötulona. Sijoitusten tuotot ja kulut Heinola Energia Oy:n kauppahinta 51,634 M (307 Mmk) on sijoitettu syyskuussa 1999 valtuuston hyväksymiä periaatteita noudattaen pitkällä tähtäimellä. Tämän vakuudeksi perustettiin kaupungin omaan pääomaan kuuluvan rahasto (Heinolan energiarahasto), johon siirrettiin vuoden 1999 ylijäämäisestä tuloksesta siirtokelpoiset varat. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata pääoman reaaliarvon säilyminen sekä tuottaa kaupungille pääomatuloja. Sijoitusten tuottotavoitteeksi asetettiin kuusi prosenttia eli pitkän ajanjakson inflaatio huomioon ottaen tavoitellaan noin 4%:n reaalituottoa. Energiarahaston sijoitukset on tehty sijoitusrahastojen kautta. Sijoitusten markkina-arvo vuoden 2009 elokuun lopussa oli 57,5 M. Pääomasta 9% oli sijoitettuna osakerahastoihin, 2 % pääomaturvattuihin lainoihin ja hedge-rahastoihin ja loput 89 % korkorahastoihin. Sijoitustoiminnan tarkempi ohjaus määritellään varainhoitosopimuksissa. Vuosina 2001-2008 sijoitustuottoja on kotiutettu yhteensä 21,9 M (130 Mmk). Sijoitustoiminnan alusta laskettu vuosituotto oli elokuun lopussa 6,2%. Sijoitusten kirjanpidolliseksi vuoden 2010 nettotuotoksi on arvioitu 2,5 M (4,3%)

17 Korkomenot ja velat Korkotaso on poikkeuksellisen alhainen: euribor-korot 1%:n tuntumassa ja pitkät 10 vuoden korot n. 3,5%:ssa. Korkotason ennakoidaan nousevan maltillisesti eli eniten lyhyiden korkojen osalta n. 0,5%-yksikköä. Lainojen korkomenoiksi arvioidaan 2,2. Vanhojen talousarviolainojen keskikorko oli syyskuussa 3,905%. Talousarviolainoista 80% on kiinteäkorkoisia. Virallisessa tilastoinnissa lainakantaan sisällytetään kaikki korollinen vieras pääoma eli myös maksuvalmiusluotot, joita kaupungilla on vuoden aikaan vaihtelevia määriä. Lainakannan ei oleteta kasvavan vuona 2010 ja tämän jälkeisinä vuosina erityisesti maksuvalmiusluottojen määrää supistetaan (ks. rahoitus-laskelma s. 20). Lainakannan kehitys 1996 2013 milj. /asukas milj. /asukas 1996 11,7 531 1997 8,3 382 1998 10,5 487 1999 12,4 579 2000 12,8 603 2001 16,3 779 2002 18,2 870 2003 25,0 1.199 2004 34,9 1.669 2005 35,0 1.689 2006 37,4 1.815 2007 46,9 2.275 2008 50,9 2.476 2009* 51,0 2.490 2010* 51,0 2.490 2011* 50,4 2.460 2012* 46,6 2.280 2013* 43,7 2.140 (1000 ) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 -4000 1993 1994 Vuosikate ja nettoinvestoinnit 1993-2010 1995 1996 1997 1998 Vuosikate 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Nettoinvestoinnit 2006 2007 2008 2009e 2010

18 Asukasluku 31.12.1996-2008 / 2009 (9 kk) 22000 21500 21000 20500 21865 21713 21567 21351 21178 20958 20943 20887 20910 20729 20609 20619 20550 20464 20000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

19 HEINOLAN KAUPUNKI - SISÄINEN TULOSLASKELMA TP 2008 TA 2009 LTK 2010 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 10/09 1000 1000 1000 1000 1000 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 13 130 13 990 13 488 490 13 583 870 13 590 13 573 13 562-2,9 MAKSUTUOTOT 6 918 7 052 7 244 450 7 254 450 7 289 7 289 7 289 2,9 TUET JA AVUSTUKSET 1 736 2 037 2 129 980 2 517 980 2 190 1 976 1 754 23,6 VUOKRATUOTOT 6 380 6 633 6 503 210 6 550 950 6 554 6 554 6 554-1,2 MUUT TOIMINTATUOTOT 2 426 1 938 962 910 961 950 941 941 941-50,4 30 589 31 649 30 329 040 30 869 200 30 564 30 333 30 100-2,5 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 622 535 508 300 508 300 507 507 507-5,0 TOIMINTATUOTOT 31 211 32 184 30 837 340 31 377 500 31 071 30 840 30 607-2,5 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -39 696-40 682-40 168 850-40 479 790-40 571-40 622-40 475-0,5 ELÄKEKULUT -10 500-11 330-11 222 450-11 305 160-11 366-11 367-11 346-0,2 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -2 229-2 572-1 941 140-1 959 020-1 992-1 991-1 993-23,8-52 425-54 584-53 332 440-53 743 970-53 929-53 980-53 814-1,5 PALVELUJEN OSTOT -48 868-49 272-50 266 880-50 459 920-50 159-49 975-49 626 2,4 AINEET,TARVIKK. JA TAVARAT -7 330-7 514-7 167 930-7 168 930-7 194-7 192-7 168-4,6 AVUSTUKSET -5 814-5 135-5 170 000-5 177 400-5 116-5 111-5 111 0,8 VUOKRAKULUT -4 255-4 483-4 592 850-4 598 280-4 582-4 564-4 455 2,6 MUUT TOIMINTAKULUT -316-213 -170 220-170 220-167 -167-167 -20,2 TOIMINTAKULUT -119 008-121 201-120 700 320-121 318 720-121 147-120 989-120 341 0,1 TOIMINTAKATE -87 797-89 017-89 862 980-89 941 220-90 076-90 149-89 734 1,0 VEROTULOT 64 619 65 735 63 700 000 66 600 000 67 500 67 180 67 980 1,3 VALTIONOSUUDET 24 136 26 606 26 374 000 27 050 000 27 200 27 400 27 600 1,7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT 449 430 328 000 328 000 240 235 225-23,7 MUUT RAHOITUSTUOTOT 3 924 2 780 3 780 000 3 780 000 3 780 3 930 3 930 36,0 KORKOKULUT -2 231-1 820-2 210 000-2 210 000-2 016-1 845-1 735 21,4 MUUT RAHOITUSKULUT -6 105-650 -1 200 000-1 200 000-1 250-1 240-1 240 84,6 VUOSIKATE -3 004 4 064 909 020 4 406 780 5 378 5 511 7 026 8,4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNN.MUKAISET POISTOT -4 571-5 000-5 400 000-5 400 000-5 403-5 403-5 403 8,0 TILIKAUDEN TULOS -7 576-936 -4 490 980-993 220-25 108 1 623 6,1 POISTOERON LIS.(-)TAI VÄH.(+) -2 280 0 0 0 0 0 0 0,0 VARAUSTEN LIS.(-)TAI VÄH.(+) 2 400 0 0 0 0 0 0 0,0 RAHASTOJEN LIS.(-)TAI VÄH.(+) 10 940 0 0 0 0 0 0 0,0 TILIKAUDEN YLI-(+)/ALIJÄÄMÄ(-) 3 484-936 -4 490 980-993 220-25 108 1 623 6,1

20 HEINOLAN KAUPUNKI - RAHOITUSLASKELMA TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 1000 1000 1000 1000 1000 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE -3 004 4 064 4 406 780 5 378 5 511 7 026 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -960 0 0 0 0 0-3 964 4 064 4 406 780 5 378 5 511 7 026 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -12 461-11 575-5 788 000-9 385-5 515-7 560 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN 1 783 1 172 240 000 1 184 724 450 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT 1 219 2 081 2 381 000 881 1 421 822-9 460-8 322-3 167 000-7 320-3 370-6 288 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -13 424-4 259 1 239 780-1 942 2 141 738 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 0 0 0 0 0 0 ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -43-109 -35 000-25 -25-25 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET 43 35 35 000 25 25 25-1 -74 0 0 0 0 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 12 000 23 700 7 800 000 4 453 2 720 2 754 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -15 536-19 400-7 800 000-5 045-5 842-4 632 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 7 500 0-1 239 780 0 0 0 3 964 4 300-1 239 780-592 -3 122-1 878 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -799 0 0 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 3 164 4 226-1 239 780-592 -3 122-1 878 RAHAVAROJEN MUUTOS -10 260-33 0-2 534-981 -1 140 2.3 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 2.3.1 Talousarvion toteuttaminen ja sitovuus Talousarvion toteuttamista säätelevät kirjanpitolaki, KILAN:n kuntajaoston ohjeet sekä kaupungin omat säännökset ja ohjeet. Talousarvio perustuu kirjanpidon kanssa yhteisille tilipuitteille. Kaupungin tilikausi on kalenterivuosi.

21 Kirjanpitolain säännöksistä keskeisimmät ovat: 1) Menojen ja tulojen käsittely erillisillä tileillä (bruttoperiaate) 2) Suoriteperusteinen kirjaaminen eli menojen ja tulojen kohdistaminen tavaran, palvelun tai muun suoritteen luovutuksen ajankohtaan 3) Investointien ym. pitkäaikaisten hyödykkeiden aktivointi ja kirjaaminen kuluksi vuosipoistoina Taloutta koskevia kaupungin omia säännöksiä ovat mm. hallintosääntö, lautakuntien ja konsernihallinnon johtosäännöt, konserniohjeet, talousarviossa annetut ohjeet ja varojen käytölle asetetut ehdot sekä valtuuston asettamat sitovat tavoitteet. Määrärahat, käyttösuunnitelmat ja tavoitteet Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sitovat toimielimiä valtuustoon nähden sekä euromääräisesti että käyttötarkoituksen ja asetettujen sitovien tavoitteiden kautta. Määrärahat ja tuloarviot ovat erikseen sitovia eli bruttositovia paitsi siellä, missä sitovuus on erikseen merkitty nettomenoille tai nettotuloille ( nettositova ). Talousarvion käyttötalousosassa, tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa sitovuus on tehtävätasolla (TH) erikoissairaanhoidossa (TH 260), joissa sitovuus on osatehtävillä (OT1) Lyhenteet RO: Rakenneosa; TA:Tulosalue; TE:Toimielin; TH:Tehtävä; 0T1: Osatehtävä 1 Talousarvioasetelma ja sitovuustasot v. 2008 1 (RO) KÄYTTÖTALOUS 10 (TA) KONSERNIHALLINTO 100 (TE) KESKUSVAALILAUTAKUNTA 100 (TH) VAALIT 105 (TE) TARKASTUSLAUTAKUNTA 105 (TH) TARKASTUSTOIMI 110 (TE) KAUPUNGINHALLITUS 110 (TH) YLEISHALLINTO 190 (TH) ELINKEINOTOIMI 20 (TA) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 200 (TE) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 200 (TH) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO 210 (TH) TUTKIMUS JA TUKIPALVELUT 230 (TH) PERUSTERVEYDENHUOLTO 260 (TH) ERIKOISSAIRAANHOITO 2600 (OT1) KAUPUNGINSAIRAALA (ESH) 2650 (OT1) ERIKOISSAIRAANHOIDON OSTOPALVELUT 270 (TH) KOTI- JA VANHUSPALVELUT 280 (TH) VAMMAISTEN ERITYISPALVELUT 290 (TH) SOSIAALIPALVELUT

40 (TA) SIVISTYSTOIMI 400 (TE) KOULUTUSLAUTAKUNTA 400 (TH) OPETUS- JA KOULUTOIMEN HALLINTO 410 (TH) PERUSKOULUTUS 416 (TH) LUKIOKOULUTUS 417 (TH) MUSIIKKIOPETUS 418 (TH) MUU KOULUTUS 420 (TH) LASTEN PÄIVÄHOITO 430 (TH) KIRJASTOPALVELUT 440 (TH) NUORISOPALVELUT 450 (TE) KULTTUURILAUTAKUNTA 450 (TH) KULTTUURIPALVELUT 475 (TE) VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 475 (TH) LIIKUNTAPALVELUT 22 50 (TA) TEKNINEN TOIMI 500 (TE) TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 (TH) TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI 502 (TH) MAANKÄYTTÖ JA MITTAUSTOIMI 504 (TH) METSÄ- JA KALATALOUS, LINTUTARHAT (2009 : TH 600) 505 (TH) KUNNALLISTEKNISET TYÖT, VESIHUOLTO JA PUISTOT 520 (TH) RAKENNUKSET JA ISÄNNÖINTI 550 (TH) RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT 594 (TE) YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 594 (TH) YMPÄRISTÖTOIMI 596 (TH) RAKENNUSVALVONTA 650 (TE) MAASEUTULAUTAKUNTA 650 (TH) MAASEUTUTOIMI 2 (RO) T U L O S L A S K E L M A 70 (TA) TULOSLASKELMA 700 (TE) KAUPUNGINHALLITUS 700 (TH) VEROTUS 710 (TH) KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET 720 (TH) KOROT JA MUU RAHOITUS (nettositova) 3 (RO) I N V E S T O I N N I T Sitovuus on osoitettu talousarviokirjassa merkinnällä Sitova 4 (RO) R A H O I T U S 90 (TA) RAHOITUS 900 (TE) KAUPUNGINHALLITUS 900 (TH) LAINANANTO (nettositova) 910 (TH) TALOUSARVIOLAINAT (nettositova) Tehtävät on suunniteltava siten, että koko tilikauden toimintakulut voidaan kattaa talousarvion määrärahalla. Toimintoja ei saa laajentaa eikä uutta toimintaa aloittaa ilman, että siihen on varattu riittävä määräraha ja että talousarviossa on maininta toiminnan muutoksesta.

23 Kunnallisen tehtävän loppuessa tai supistuessa vapautuvia vakansseja ei saa käyttää uuden henkilöstön palkkaamiseen toisiin tehtäviin (esim. kuluttajaneuvojasta tiedottaja). Vakanssit tulee esittää lakkautettavaksi seuraavassa henkilöstöresurssisuunnitelmassa. Lisä- ja ylityöt, yötyö, iltatyö, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset sekä varallaolokorvaukset korvataan vuonna 2010 vapaana, kun se on mahdollista, Tulosalueiden on tehtävä tilikauden aikana esitys talousarvion muuttamiseksi, mikäli 1. Myönnetty määräraha ei riitä tai tarvitaan uusi määräraha 2. Tuloarvio ei toteudu, paitsi jos myös vastaava määräraha alittuu siten, etteivät muodostuvat nettomenot tai tulot heikennä talousarvion tasapainoa 3. Sitovaa tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa 4. Määrärahan käyttötarkoitus ei toteudu 1 1 perusteluissa tai muussa toiminnan ohjauksessa annettu laadullinen, määrällinen tai muu tavoite jää kokonaan tai oleelliselta osin toteutumatta Valmisteltaessa muutosesitystä, joka lisää ulkopuolisen rahoituksen tarvetta, tulee selvittää, voiko rahoitustarpeen kattaa tilikauden aikana menosäästöillä tai lisätuloilla. Toimielimien tulee laatia osoitetuille määrärahoille ja tuloarvioille käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot jaetaan osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi siten, että kaikki arvioidut tulot ja menot kohdennetaan kustannuspaikoille sekä menojen ja tulojen mukaisille tileille. Investointien perusteluissa esitetään talousarviovuoden 2010 määrärahojen alustava käyttösuunnitelma. Määrärahan käytössä vastuussa olevan tulosalueen tulee tarkistaa käyttösuunnitelma erityisesti niissä tapauksissa, joissa ta-vuodelle kaavaillut toimenpiteet ovat ristiriidassa myönnetyn määrärahan kanssa. Tarkistetut käyttösuunnitelmat tulee esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kv:n asettamien sitovien tavoitteiden saavuttamiseksi ao. vastuualueille ja toiminta- yksiköille tulee asettaa omat osatavoitteet. Mikäli sitovassa tavoitteessa ei ole määritelty mittaria tai arviointimenetelmää, tällainen tulee vahvistaa käyttösuunnitelman yhteydessä tavoitteen toteutumisen seurantaa varten. Sellaista määrärahaa, johon on talousarviossa liitetty EU-tuki, valtionosuus tai muu ulkopuolinen rahoituslähde, ei saa käyttää ennen kuin sitova rahoituspäätös on saatu, ellei kaupunginhallitus myönnä siihen lupaa. Mikäli talousarvioon merkitty ulkopuolinen rahoitus ei toteudu, kaupunginhallitus voi hyväksyä, että menoja saadaan käyttää enintään TA:ssa osoitettujen nettokustannusten verran. Kaupunginkamreerilla on oikeus päättää alle 12 kk:n pituisten lyhytaikaisten rahoituslainojen ottamisesta kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Sisäiset menot ja tulot, suunnitelmapoistot Eri tehtävien väliset vuokrakulut, palvelujen ja tavaroiden ostot ja vastaavat tulot käsitellään sisäisinä erinä. Sisäisiin vuokriin ja ostoihin varatut summat ovat osa määrärahaa. Koska sisäiset menot ja tulot ovat kokonaisuudessaan yhtä suuret, ne eivät vaikuta tulos- ja rahoituslaskelmiin.

24 Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot (5,4 M ) on kohdistettu käyttöomaisuutta palvelutuotannossaan käyttäville tehtäville. Poistot eivät sisälly määrärahoihin ja ne voidaan tarvittaessa kohdistaa uudelleen ja yksityiskohtaisemmin. 2.4 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN ALIJÄÄMIEN KATTAMINEN Kuntalain 65 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuus, eli talousarviota ja taloussuunnitelmaa vahvistettaessa on päätettävä, miten edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä katetaan suunnitelmakaudella. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Vuoden 2009 aloittavassa taseessa ei ollut kattamatonta alijäämää, vuoden 2009 tuloksen ennustetaan olevan 0,6 M alijäämäinen ja vuoden 2010 talousarvion mukaisen tulos on 0,993 M alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan vuosien 2012-2013 tulokset ovat ylijäämäisiä ja vuosilta 2009-2011 kertyvät alijäämät tulevat katetuksi suunnitelmakaudella: 2009 alijäämä (arvio) -0,600 M 2010 alijäämä -0,993 M 2011 alijäämä -0,025 M 2012 ylijäämä 0,108 M 2013 ylijäämä 1,623 M Yhteensä 0,113 M 2.5. LAKKAUTETTAVAT JA PERUSTETTAVAT VAKANSSIT Lakkautettavat vakanssit 1.1.2010 lukien 103029 peruskoulun lehtorin virka 103081 peruskoulun lehtorin virka 103131 lukion lehtorin virka 124005 toimistosihteerin virka 110218 psykiatrian ylilääkärin virka 117002 psykologin virka 210117 psykiatrinen sairaanhoitajan toimi 210118 psykiatrinen sairaanhoitajan toimi 110219 työterveyslääkärin virka

25 Perustettavat vakanssit Henkilöstöjohtajan virka Puheterapeutin virka Toimintaterapeutin toimi Fysioterapeutin toimi 1.5.2010 alkaen 1.3.2010 alkaen 1.3.2010 alkaen 1.3.2010 alkaen 2.6 KAUPUNKIKONSERNIIN KUULUVILLE YHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET VUODELLE 2010 TYTÄRYHTEISÖT: omistus (%) Kiinteistö Oy Heinolan Vuokra-asunnot 100,00 Asunto Oy Marjoniemenhovi 84,80 Asunto Oy Vanhatie 4 56,30 Heinolan Asuntosäätiö (oikeus nimittää viisi hallituksen seitsemästä jäsenestä) #) Kiinteistö Oy Marjatie 13 98,18 Kiinteistö Oy Mustikkatie 2 98,10 OSAKKUUSYHTEISÖT: Asunto Oy Kunnankangas 30,00 Asunto Oy Pikonkartano 36,10 Kiinteistö Oy Heinolan Tietokeskus 41,19 Kiinteistö Oy Tehtaantie 13 21,15 Kangaspolun Lämpö Oy 40,00 Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden, Heinolan asuntosäätiön ja Kangaspolun Lämpö Oy:n päätöksenteossa ja toiminnassa tulee pyrkiä seuraaviin tavoitteisiin: Hoito Hoitomenot pidetään kohtuullisina ja kiinteistöistä huolehditaan oikea-aikaisilla vuosikorjauksilla ja huoneistoremonteilla Peruskorjaukset Kiinteistöjen ja laitteistojen peruskorjaukset ja niiden rahoitus toteutetaan järjestelmällisen suunnittelun pohjalta Saatavat Vuokrien ja muiden vastikkeiden valvonnan tulee olla ajan tasalla. Syntyneisiin saataviin reagoidaan välittömästi käyttäen muistutuksia ja perintätoimia Heinolan Työkeskus Oy 100 % Työkeskuksen tulee sopeuttaa toimintansa ja hinnoittelunsa sosiaali- ja terveystoimen palvelukysyntään #) Marjatie 1:n ja 3:n saneeraus neuvotellaan Heinolan Asuntosäätiön hoidettavaksi edellyttäen, että säätiö ei ole purkautunut 31.12.2009 mennessä.

26 KÄYTTÖTALOUSOSA 10 KONSERNIHALLINTO Konsernihallinto muodostuu kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen toimielimistä ja niille kuuluvista tehtävistä. KESKUSVAALILAUTAKUNTA 100 VAALIT Keskusvaalilautakunta toimii keskeisimpänä vaaliviranomaisena kunnallisvaaleissa, valtiollisissa vaaleissa ja EU-vaaleissa. Menokohta sisältää myös muiden vaaleissa tarvittavien toimielinten kustannukset. 2011: Eduskuntavaalit 2012: Presidentin vaali ja kunnallisvaalit 100 VAALIT TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 10/09 1000 1000 1000 1000 1000 % TULOT 0-31 0-30 -50 0-100,0 MENOT 56 37 2 500 47 126 1-93,3 NETTO 56 6 2 500 17 76 1-59,9 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. 105 TARKASTUSTOIMI Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa sekä kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa, onko kaupungin hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti, ovatko tilinpäätöksen, konsernitilipäätöksen ja valtionosuuksien perusteista annetut tiedot oikeita sekä onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Sisäinen tarkastaja toimii puolet työajastaan tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävissä ja puolet sisäisissä tarkastustehtävissä. Vastuuhenkilö: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja sisäisen tarkastuksen osalta kaupunginjohtaja Toiminnassa tapahtuvat muutokset Vuonna 2013 valitaan uusi tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja uudelle toimikaudelle. Kevätkauden 2013 toimii kaksi tarkastuslautakuntaa, joten lautakuntien toimintaan

27 varaudutaan korotetulla määrärahalla. Systemaattinen sisäinen tarkastus tapahtuu vuosittain kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman pohjalta. Tavoitteet 2010 2013 Arviointikertomus annetaan valtuustolle siten, että se on käytettävissä seuraavan vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Tavoitteena on jäsennelty, kaupungin toiminnan ja talouden kannalta oleelliseen keskittyvä arviointikertomus. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen sekä sisäisen tarkkailun yhteensovittaminen siten, että kaupunkiin ja kaupunkikonserniin saadaan kustannuksiltaan edullinen ja tehokas valvontajärjestelmä. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen rakenteen ja sisällön edelleen kehittäminen suunnitelmavuosien tavoitteiden mukaisesti. Ulkoisen tilintarkastajan toimintaedellytysten turvaaminen. Järjestelmällisen sisäisen tarkastustoiminnan kehittäminen. Kaupunginhallitus käy syksyllä tulosaluekohtaiset neuvottelut tulevan vuoden resursseista, tavoitteista ja muusta toiminnan ohjauksesta. 105 TARKASTUSTOIMI TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 10/09 1000 1000 1000 1000 1000 % MENOT 75 88 84 870 85 85 96-3,6 NETTO 75 88 84 870 85 85 96-3,6 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen vastuulla ovat käyttötaloudessa Yleishallinnon (110) ja Yrityspalvelujen (190 ) tehtäväalueet. Työllistämiseen kohdennetut varat sisältyvät yleishallinnon henkilöstöpalveluihin. 110 YLEISHALLINTO Yleishallinnon tehtäväalue muodostuu ylimpien toimielinten eli kaupunginvaltuuston ja - hallituksen tehtävistä sekä kaupunginkanslian vastuualuejaon mukaisista tehtävistä ja kunnan yleiselle hallinnolle kuuluvista erillistehtävistä.

28 Kaupunginkanslian vastuualueet vastaavat seuraavista osatehtävistä: * Hallinto ja suunnittelu * Lakiasiat * Henkilöstöpalvelut * Taloushallinto Yleishallinnon erillistehtävät: * Suhdetoiminta ja ystävyyskaupunkitoiminta * Kunnan yleishallinnon yhteistyötehtävät Päijät-Hämeessä, Suomen kuntaliitossa ja verohallinnossa. * Keskitetysti eri tulosalueille tuotettavat atk-, posti-, puhelin-, vahtimestarija lähettipalvelut. * Varaukset koko kaupungin varhaiseläkekustannusten (varhe-maksut). Kaupunginvaltuusto (Menot: 139.440 ) Kaupunginvaltuustoon kuuluu 43 valtuutettua. Valtuusto päättää mm. toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, hallinnon järjestämisen perusteista, kaupungin talouteen liittyvistä keskeisimmistä asioista kuten talousarvion ja tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta sekä valitsee pääsääntöisesti jäsenet kaupungin toimielimiin, tilintarkastajat ja keskeiset viranhaltijat. Kaupunginhallitus (Menot: 335.920 ) Kaupunginhallitus (12 jäsentä) vastaa kaupungin hallinnosta ja talouden hoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo myös kaupungin etua ja pääsääntöisesti edustaa kaupunkia ja valvoo sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen 6-jäseninen henkilöstöjaosto päättää tai valmistelee keskeisiin henkilöstöpoliittisiin kysymyksiin liittyvät asiat. Kohta sisältää myös kh:n asettamien toimikuntien ja kaupunginjohtajan kustannukset. Kaupungin suhdetoiminta ja edustus (Menot: 5.000 ) Varaus kaupungin vieraanvaraisuuden osoituksista johtuviin menoihin. Kansainvälinen ystävyystoimi (Menot: 0 ) Ystävyyskaupunkitoimintaan liittyvä vierailutoiminta lakkautetaan toistaiseksi. Tulosalueiden yhteistyökontaktit jatkuvat tulosalueiden toimesta. Kuntien yhteistoiminta (Menot: 872.360 ) Osatehtävä käsittää jäsenyydet mm. Päijät-Hämeen liitossa, Suomen kuntaliitossa ja osuuden verohallinnon kustannuksiin (511.000 ) sekä kaupungin kustannukset Heinolan seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen hankkeista (33.760 ). Toimikunnat ja toimielimet (M: 19.710 ) Osatehtävä sisältää Heinolan valtuuskunnan, UusiKunta -neuvottelujen ja muiden mahdollisten toimielinten menot.

29 Kaupunginkanslia Kaupunginkanslia vastaa ylimpien luottamushenkilöiden ja kaupungin johdon esikuntatehtävistä. Kaupunginkanslia luo edellytykset konsernijohdon toiminnalle, tukee asiantuntijapalveluin muiden tulosalueiden toimintaa ja kehittää sekä vastaa koko kaupunkia koskevista oman alueensa palveluista. Hallinto ja suunnittelu (Menot: 417.150 ) Yhdistetty vastuualue vastaa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistojen ja pöytäkirjojen tuottamisesta sekä kaupungin johdon valmistelu-, suunnittelu- ja kehittämistehtävistä. Osatehtävä käsittää myös kaupungin lakiasiat ja arkistotehtävät. Henkilöstö: 6 Taloushallinto (Menot: 502.150 ) Taloushallinto vastaa keskitetyn laskentatoimen, rahoituksen ja taloussuunnittelun tehtävistä sekä erillisistä valmistelutehtävistä: * kaupungin kirjanpito ja konsernitilinpäätös * osto- ja myyntireskontrat * maksuliikenne, rahoitus- ja sijoitustoiminta * talousarvio ja taloussuunnitelma, kuukausi- ja osavuosiraportointi * alv-kuukausitilitykset * keskitetty perintä * hankinta- ja logistiikkapalvelut * Henkilöstö: 8 Henkilöstöpalvelut (Menot: 1.504.790; Tulot 355.700) * Palkanlaskentapalvelu * Henkilöstöjaostoasioiden valmistelu * Henkilöstösuunnittelu * Yt-toiminta ja työterveyshuolto (M:406.070; T: 180.000) * Työsuojelu * Työllistäminen (M: 498.610; T: 161.700) * Keskitetty koulutus Henkilöstö ilman työllistettäviä: 10 Henkilöstöjaosto päättää vuoden 2010 työllistämissuunnitelman sisällöstä. Atk-palvelut (M/T: 810.730) Atk-palveluiden vastuualueen tehtävänä on laitteisto-, verkko- ja ohjelmistoratkaisujen kehittäminen, hankinta, ylläpito, tukipalvelujen antaminen ja atk-järjestelmien yhteensopivuudesta huolehtiminen. Kaikki kustannukset vyörytetään käyttäjille. Henkilöstö: 7 Muut virastopalvelut (Menot 239.900; Tulot 82.890) Tämä palvelu vastaa keskitetysti kaupungin ja postitus-, tele- ja lähettipalveluista sekä kaupungintalon vahtimestaripalveluista. Tavoitteena on siirtyä yhden päätelaitteen poli-

30 tiikkaan koko kaupungin osalta organisaatiossa. Sitovana tavoitteena vähintään neljänkymmenen lankaliittymän irtisanominen vuoden 2010 loppuun mennessä. Henkilöstö: 3,5 Käyttövaraukset (M: 511.500; T: 120.000 ) * Varaus koko kaupungin varhais- ja työttömyyseläkemaksuihin (511.500) * Tuloarvio kaupungin saamasta matalapalkkatuesta Varhe-maksut ja matalapalkkatuki kohdistetaan tulosalueille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Sitovat tavoitteet Heinolan energiarahastosta muodostettujen sijoitussalkkujen hoitoa seurataan aktiivisesti ja sijoitusten kehityksestä raportoidaan säännöllisesti Osallistutaan aktiivisesti kuntien välisiin yhteistyöneuvotteluihin ja niiden tulosten toteuttamiseen. Kehitetään sähköistä asiointia; tilanvaraus- ja ajanvarauspalveluita otetaan käyttöön. Parannetaan tietotekniikan turvallisuustasoa varmistuslaitteiston ym. sijoittelua parantamalla, laatimalla toipumissuunnitelma. Siirrytään mahdollisimman monen työntekijän osalta yhteen puhelinlaitteeseen. Koko kaupunkiorganisaatiosta poistuu vähintään 40 lankapuhelinliittymää. Laaditaan kaupungin uusi keskitetty oma hankintaohjeisto ja lisätään hankintakoulutusta. 110 YLEISHALLINTO TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 10/09 1000 1000 1000 1000 1000 % TULOT -1 393-1 403-1 389 820-1 276-1 276-1 276-1,0 MENOT 5 311 5 429 5 361 150 5 520 5 512 5 516-1,3 NETTO 3 918 4 026 3 971 330 4 244 4 236 4 240 1,4 SUMU-POISTOT 114 94 97 900 99 99 99 3,7